Kääntäjä-lehti: Kääntäminen ja tulkkaus kriisinhallintaoperaatioissa

[Topi Junkkari]

Lueskelinpa tuossa iltasella ammattilehteä, Kääntäjä-lehden numeroa 5/2011. (Julkaisija: Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry).

Lehden pääartikkelina on Pekka Snellmanin kirjoittama Käännös- ja tulkkaustoiminnan järjestelyt kriisinhallintaoperaatioissa. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen ja valaiseva teksti.

Tässäpä parhaita paloja. Kursivoinnit alkuperäisestä, lihavoinnit minun.

Kirjoittaja palvelee upseerina merivoimissa. Vuonna 2006 hän valmistui HuK:ksi Tampereen yliopistosta pääaineenaan käännöstiede (englanti). 2009-10 kirjoittaja palveli Afganistanissa maakuntatoimiston varajohtajana ja johtajana.

Artikkeli perustuu kirjoittajan esiupseerikurssilla tekemään opinnäytetyöhön, jonka tärkeimpiä lähteitä olivat ISAF- (International Security Assistance Force) ja KFOR- (Kosovo Force) -operaatioissa vuosina 2009-2010 laaditut asiakirjat sekä kirjoittajan omat havainnot.
--
Käännös- ja tulkkaustoimintaa kriisinhallintaoperaatioissa toteuttava henkilöstö voidaan jakaa sotilashenkilöstöön kuuluviin ns. sotilastulkkeihin ja operaatioalueelta rekrytoituihin ns. paikallistulkkeihin. Sotilastulkit palvelevat yleensä sotilaspuvussa ja kantavat asetta. Paikallistulkit ovat puolestaan yleensä siviiliasussa ja aseistamattomia. Tulkin yllään kantama varustus riippuu kuitenkin tilanteesta, eikä sen perusteella voi määritellä tulkin tehtävää tai oikeudellista asemaa.
--
Suomalaisten sotilastulkkien rekrytointia ei ole erikseen ohjeistettu. Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta (211/2006) sekä sitä täydentävä asetus sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön pätevyysvaatimuksista ja palvelussuhteen ehdoista (254/2006) antavat riittävät perusteet rekrytoinnille, eikä tarkempaa ohjeistusta ole pidetty tarpeellisena. Asetuksen mukaisesti tulkiksi pyritään ensisijaisesti rekrytoimaan varusmiespalveluksen suorittaneita reserviläisiä. Asetus antaa kuitenkin mahdollisuuden "ottaa palvelukseen myös henkilöitä, jotka eivät ole suorittaneet varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta, jos heillä on tehtävän edellyttämä koulutus ja he täyttävät muut 1 momentissa säädetyt pätevyysvaatimukset". Vaatimus Suomen kansalaisuudesta on kuitenkin ehdoton, eikä siitä voida tinkiä.

Tyypillinen sotilastulkiksi hakeutuva henkilö on syntynyt kriisinhallintaoperaation kohdemaassa, mistä hän on muuttanut lapsena Suomeen. Täällä hänen kielitaitonsa on säilynyt perheen ansiosta. Pakolaiset eivät yleensä hakeudu kriisinhallintatehtäviin, ja syyksi tähän he ilmoittavat pelkäävänsä palata operaation kohdemaahan. Hakijoille ei järjestetä erikseen kieli- tai soveltuvuuskoetta. Hakijoiden suullinen kielitaito sekä kohdemaan kielellä (A-työkieli) että englannin ja suomen kielillä (B-työkieli) on yleensä riittävä, mutta kirjallisessa kielitaidossa on sen sijaan usein parannettavaa. Joillain hakijoista on työkokemusta Suomesta asiointitulkin tehtävissä.

Paikallistulkkeja hakeutui KFOR-operaatiossa tehtäviin riittävästi ilman, että avoimista paikoista erikseen tiedotettiin. Kosovossa suurimmalla osalla tulkeista oli oman ilmoituksensa mukaan joko akateeminen loppututkinto tai he olivat yliopisto-opiskelijoita. Myös Afganistanin operaatiossa kiinnostusta paikallistulkin tehtäviin oli runsaasti. Rekrytointitilanteessa tehtävä, suullista kielitaitoa mittaava haastattelu onnistui useimmilta hyvin, mutta työkielien luku- ja kirjoitustaidon puute karsi valtaosan hakijoista. Kyvykkäiksi osoittautuneista hakijoista osa karsiutui vielä tarkassa turvallisuusselvityksessä.
--
Tulkkien saatavuus ja ammattitaito KFOR- ja ISAF-operaatioissa on ollut riittävällä tasolla, joten työehdot ovat olleet houkuttelevat. Tulkkien korkeaa tulotasoa kuvaa hyvin, että Afganistanissa partiotehtävissä palvelevan paikallistulkin palkkio vastasi Afganistanin kansallisen armeijan prikaatin komentajana toimivan everstin palkkaa.
--
Lisäksi paikallisten palkkaamisen on katsottu tukevan vastakumouksellisen sodankäynnin päämääriä ja lisäävän alueella toimivan joukon ymmärrystä paikallisesta kulttuurista.
--
Kriisinhallintatehtävissä toimiessaan kääntäjät ja tulkit ovat etulinjan taistelijoita siinä missä sotilaatkin. Irakin sodassa arvioidaan vuosina 2003-08 kaatuneen n. 360 tulkkia. Kääntäjät ja tulkit toimivat tyypillisesti aseistamattomina siviileinä sotilaiden keskellä. Vaikka tulkki käyttäisi univormua ja sotilasvarusteita, se ei tee hänestä taistelijaa (combatant) kansainvälisen humanitäärisen oikeuden näkökulmasta. Koska tulkki kuitenkin työpanoksellaan olennaisesti tukee joukon tehtävän toteuttamista, hän on viholliselle myös mahdollinen maali.
--
Useiden Euroopan maiden puolustusvoimissa on erilliset kielilaitokset, joissa koulutetaan puolustuslaitosten tarvitsemat operaatioalueilla käytettävät sotilastulkit. Kielikoulutuksen yksityiskohdista on tietoa saatavilla rajoitetusti, sillä koulutus liittyy usein tiedusteluorganisaation toimintaan. Tulisiko Suomessa käynnistää erityinen sotilastulkkien koulutus?

Miten kriisinhallintajoukoille annettavaa rotaatiokoulutusta tulisi kehittää käännös- ja tulkkaustoiminnan sekä kulttuuritietoisuuden näkökulmasta? Millä opetusmenetelmillä saataisiin parhaat oppimistulokset? Esimerkiksi ruotsalaisen kriisinhallintajoukon rotaatiokoulutuksessa käytetään ruotsalaisia maahanmuuttajia.

Asia selvä. Kirjoittaja mm. tunnustaa, että kaikki humanitääriset maahanmuuttajat eli "kohdemaassa" syntyneet Suomen kansalaiset eivät ole pakolaisia. Se on hyvä alku! Kertauksen vuoksi vielä todettakoon, että kohdemaa viittaa tässä jutussa Kosovoon ja Afganistaniin.

Lisäksi tekstistä tulee selväksi, että kriisinhallinta ei ole rauhanturvaamista vaan vastakumouksellista sodankäyntiä. Ja että Ruotsissa asuvat ulkomaalaiset ovat "ruotsalaisia maahanmuuttajia".

Jutun liitteenä olevan taulukon mukaan paikallistulkin palkkio oli Kosovossa 720 e/kk ja Afganistanissa portaittain 538 - 776 USD/kk, partio- tms. vaativissa tehtävissä joko 400 tai 600 USD/kk lisää.

[Katarina.R]

Asia selvä. Kirjoittaja mm. tunnustaa, että kaikki humanitääriset maahanmuuttajat eli "kohdemaassa" syntyneet Suomen kansalaiset eivät ole pakolaisia. Se on hyvä alku! Kertauksen vuoksi vielä todettakoon, että kohdemaa viittaa tässä jutussa Kosovoon ja Afganistaniin.

(Kommentoin nyt tällaista vanhaa ketjua kun tuli toisessa ketjussa esiin)

En nyt ollenkaan ymmärrä tuota boldattua kohtaa. Humanitääriset maahanmuuttajat ovat juuri pakolaisia mutta sen lisäksi tulee toki muitakin maahanmuuttajia jostain maasta.

[Topi Junkkari]

Uusimmassa Kääntäjä-lehdessä (2/2014) on tältä samalta kirjoittajalta artikkeli "Sotilastulkit suomalaisissa kriisinhallintaoperaatioissa", tällä kertaa gradun pohjalta.

Kääntäjä-lehteä ei (vielä) ole saatavana sähköisessä muodossa enkä tällä kertaa jaksa itse naputella, mutta gradu kokonaisuudessaan on täällä: http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/95025/GRADU-1394089679.pdf?sequence=1

Englanniksi, kymmensivuinen suomenkielinen lyhennelmä lopussa.

Kirjoittajan taustoja on Kääntäjä-lehdessä päivitetty seuraavasti:
Kirjoittaja palvelee upseerina merivoimissa ja valmistui vuonna 2014 filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta pääaineenaan käännöstiede (englanti). Vuosina 2009-2010 kirjoittaja palveli kriisinhallintajoukoissa Afganistanissa.