Kansanedustaja vastusti miinakieltoa Wikipedian tekstillä sanatarkasti

[B52]

http://www.hs.fi/politiikka/a1305549657635

Torstai-iltana eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin hallituksen esitystä Suomen liittymisestä henkilömiinat kieltävään Ottawan-sopimukseen. Perussuomalaisten edustaja Kimmo Kivelä vastusti puheenvuorossaan miinakieltoa ja perusteli asiaa viidellä eri näkökohdalla.

Samaiset viisi näkökohtaa löytyvät täsmälleen samassa järjestyksessä ja täsmälleen samoin sanamuodoin internetin tietosanakirjasta Wikipediasta.

Viiden argumentin löytymistä helpotti myös Wikipedian otsikko: "Ottawan sopimuksen vastustajat esittävät mm. seuraavia väitteitä".

Kivelä luki täysistunnossa kiitettävän huolellisesti sanasta sanaan Wikipedian esittämät kaikki viisi kohtaa eikä lipsautellut sisälukuun ylimääräisiä sidesanoja.

Ainut ero löytyi kohdasta, jossa Wikipedia kertoi että, "Suomessa osattiin jo viime sotien aikana kirjata miinakentät kartalle niin, ettei siviiliväestölle aiheutunut haittaa".

Tähän Kivelä kuitenkin lisäsi vielä rempseästi: "Ja ne osattiin myös purkaa suuremmitta vahingoitta."



Hesari se jaksaa vainota persuja, mitä väliä tuolla asialla on?

[Oami]

Wikipediahan nimenomaan sanoutuu irti tekijänoikeuksista.

EDIT: no ei sanoudu. Levittää saa, mutta sitä lainattaessa pitäisi lähde mainita.

[Nauris]

Onkohan tuossa tapahtunut sellainen virhe, että kansanedustaja on jättänyt kertomatta lähteensä. Tietääkseni hyvin useasti kansanedustajat puheenvuoroissa viittavat tai lainaavat tekstiä, mutta hyvien tapojen mukaista olisi kertoa lähde.

[foobar]

Onkohan tuossa tapahtunut sellainen virhe, että kansanedustaja on jättänyt kertomatta lähteensä. Tietääkseni hyvin useasti kansanedustajat puheenvuoroissa viittavat tai lainaavat tekstiä, mutta hyvien tapojen mukaista olisi kertoa lähde.

Lähteen mainitseminen on varmaan ihan ymmärrettävää jos esim. alkaa listaamaan tilastodataa, mutta jos listaa yleisiä argumentteja, ehkä se ei ole ihan niin tarpeellista. Tietenkin sanasta sanaan pitkien osuuksien lainaaminen on vähän kyseenalaista, vaikka Wikipedian tapauksessa ei tosiaankaan laitonta.

[Jouko]

Mitä laitteita ovat henkilömiinat?

[citizen]

Kysehän taitaa olla muutamasta lyhyestä lauseesta:

Ottawan sopimuksen vastustajat esittävät mm. seuraavia väitteitä:
Suomessa osattiin jo yli 60 vuotta sitten kirjata miinakentät kartalle, niin ettei siviiliväestölle aiheutunut haittaa[12]
Rauhan aikana suomalaiset miinat eivät ole maastossa, vaan Puolustusvoimien varastoissa.[12]
Sotatilassa miinat ovat ylivoimainen asejärjestelmä Suomen kaltaisessa maassa, jolla on pitkät rajat puolustettavinaan mutta vain vähän puolustajia. Jalkaväkimiinojen etuna on myös niiden psykologinen vaikutus: kun vihollinen tietää maassa mahdollisesti olevan miinoja, se pelkää jokaista askeltaan.[12]
Suomen oloissa maamiinat ovat turvallisempia siviiliväestölle kuin rypälepommit, joiden riski jäädä räjähtämättöminä maastoon on paljon suurempi.

Mikään laki ei kiellä mielipiteiden kopioimista. Itse olisin tyytyväinen, jos mahdollisimman moni kopioisi minun mielipiteeni ja esittäisi ominaan.

Sen sijaan Kokoomuksessa kopioidaan kokonaisia graduja:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jari_Vilen#Pro_gradu_-skandaali

[nuiv-or]

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puvl_2_2011_p.shtml

ERIÄVÄ MIELIPIDE
Perustelut

Hallituksen esitys (HE 15/2011 vp), joa koskee Suomen liittymistä jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen, on perussuomalaisten mielestä sotilaallisesti, taloudellisesti ja Suomen rajavaltioiden siviiliväestön turvallisuuden kannalta vailla perusteita.

Sodassa jalkaväkimiinat ovat Suomen puolustukselle olennaisen tärkeitä. Meillä on pitkät rajat, mutta vähän puolustajia. Vihollisjalkaväen etenemisnopeus lisääntyy tutkitusti jopa kolminkertaiseksi, jos puolustuksella ei ole käytössä miinoja. Suomalaisessa maastossa ei mikään korvaa miinaa.

Jalkaväkimiinat eivät ole hyökkäysaseita. Niiden käytöllä säästetään omia sotilaita ja aiheutetaan hyökkääjälle tappioita. Lisäksi miinojen psykologinen pelotevaikutus hyökkääjään on huomattava. Jo pelkällä olemassaolollaan ne nostavat hyökkäyskynnystä.

Rauhan aikana jalkaväkimiinat ovat puolustusvoimien varastoissa eivätkä aiheuta ongelmia kenellekään. Suomessa on käytössä kahta tyyppiä jalkaväkimiinoja: putki- ja sakaramiinoja. Niitä on käytetty vastuullisesti ja suunnitelmallisesti. Miinoitteet koulutetaan tekemään tarkkojen miinakarttojen mukaisesti. Ne voidaan poistaa, kun ne tulevat tarpeettomiksi. Suomalaiset sotilaat eivät kylvä miinoja valvomattomasti maastoon. Miinoistamme ei ole vaaraa muille kuin mahdolliselle maahan hyökkäävälle viholliselle.

Teknisesti yksinkertaisina jalkaväkimiinat ovat kustannustehokkaita. Ne sopivat hyvin laajaan reserviin perustuvalle armeijalle. Miinojen korvaaminen on erittäin kallista, eikä se ole asiantuntijoiden mukaan edes suorituskykyisesti mahdollista: Ottawan sopimuksen myötä esimerkiksi panssarimiinojen ja omien joukkojen sekä kohteiden suojaaminen ei enää olisi joko mahdollista tai vaikeutuisi olennaisesti.

Jalkaväkimiinat ovat tärkeä osa Suomen alueellista puolustusdoktriinia. Upseeriliiton jäsenilleen tekemän kyselyn mukaan Ottawan sopimuksen ratifiointi heikentää puolustusvoimien kykyä puolustaa koko maata. Miinoista luopuminen tarkoittaisi käytännössä luopumista koko maan puolustamisesta.

Suomeen hankittuja ja hankittavia jalkaväkimiinoja korvaavia järjestelmiä ovat mm. viuhkapanokset, pimeänäkölaitteet, panssarimiinojen modernisoidut laukaisimet, sensorijärjestelmät ja lennokit. Ne ovat kaikki epäilemättä tarpeellisia mutta hintavia hankintoja. Kansainvälinen aseteollisuus hyötyy, mutta miinojen suorituskykyä ne eivät korvaa. Hallituksen esityksessäkin lukee tylysti, että ne korvaavat miinat vain "kohtuullisesti".

Puolustusministeriön vuonna 2003 tekemän laskelman mukaan jalkaväkimiinoja korvaaviin järjestelmiin tarvittaisiin vähintään 600 miljoonaa euroa. Korvaavien järjestelmien hankintaan tällä hetkellä varatut 200 miljoonaa euroa on täysin riittämätön summa. Saman verran hallitusohjelma leikkaa puolustusvoimilta. Sodassa jalkaväkimiinojen ja "kohtuullisesti" korvaavien järjestelmien suorituskyvyn erotus maksetaan suomalaisella verellä.

Naapurimaistamme kiihtyvällä tahdilla asevoimiaan varustava ja valmiuttaan kohentava Venäjä ei aio liittyä Ottawan sopimukseen, suurista maista eivät myöskään Yhdysvallat tai Kiina. Suurvallat ymmärtävät jalkaväkimiinojen merkityksen nykyaikaisessa sodassa.

EU-maista Puola ei ole vielä sopimusta ratifioinut. Puola allekirjoitti sopimuksen jo vuonna 1997, mutta kuten hallituksen esityksessä lukee, se asetti ratifioinnin edellytykseksi kolme ehtoa. Ensinnäkin kaikkien Puolan naapureiden on liityttävä sopimukseen, toiseksi miinoille on löydettävä korvaava järjestelmä ja kolmanneksi kaikkien YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten on liityttävä sopimukseen. Ehdot ovat ymmärrettävät.

Tällä hetkellä kaikkiaan 39 maata on Ottawan sopimuksen ulkopuolella. Näissä maissa asuu yli puolet maapallon asukkaista. Sopimus ei siten ole kattava, eikä se näillä näkymin tule poistamaan jalkaväkimiinoja taistelukentältä.

Perussuomalaisten mielestä Suomen on syytä katsoa paitsi maanpuolustuksen myös valtiontalouden etua ja jättää niin Ottawan sopimus kuin muutkin vastaavat erilaisten kansalaisjärjestöjen ajamat valtiosopimukset ratifioimatta. Yksipuoliseen aseistariisuntaan ei ole perusteita. Vasta YK:n puitteissa tapahtuvaa kattavaa sopimusta on aiheellista harkita - ei Ottawan kaltaista sopimusta, johon olennaiset valtiot eivät edes aio liittyä, johon ollaan liittymässä lähinnä imagosyistä, joka tulee taloudellisesti erittäin kalliiksi ja joka osaltaan nakertaa muutoinkin kaventuvia edellytyksiämme itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen.

Perussuomalaiset ovat kuitenkin valmiit perinteisessä suomalaisessa maanpuolustuskonsensushengessä kompromissiin. Suomen valtion ja sen puolustusvoimien nykyisessä taloudellisesti haastavassa tilanteessa ei ole mielekästä tuhota varastoissa olevia toimintakuntoisia jalkaväkimiinoja, mutta asiaan voitaisiin palata uudelleen aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua.
Mielipide

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

    että valiokunta toteaa, ettei se hyväksy hallituksen esitystä Ottawan sopimukseen liittymisestä, koska se heikentää Suomen puolustuskykyä eikä ole taloudellisesti tai Suomen rajavaltioiden siviiliväestön turvallisuuden kannalta perusteltavissa, ja esittää, että asiaa tarkasteltaisiin uudestaan kymmenen vuoden kuluttua, ja että ulkoasiainvaliokunta ottaa edellä olevan muutoin huomioon.

Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2011
Jussi Niinistö /ps
Ismo Soukola /ps
Maria Tolppanen /ps

[ukkometso]

 Hyvä että edustaja  käyttää wikipediaa kuin vaikka keksisi pyörän uudestaan.

Joko sanakirjat on kielletty, meinasin kääntää sanan suomesta ranskaksi. Pitääkö maksaa tekijnänoikeuksia sanakirjan  kustantajalle ettei tuu kohua vai keksinkö käännöksen itse ?

Mä alan olla sanaton jo tässä älyttömyydessä, taitaisi olla aika monta toimittajaa sormi suussa jos wikipedian ja tietosanakirjojen käyttö nyt kriminalisoidaan

[Ari-Lee]

Mielipiteitä ja faktoja saa tosiaankin vapaasti kopioida. Lisään tähän vielä yhden omani: Miina on vartiomiehen lahjomaton ystävä. Ilman miinoja vartiomiehestä tulee vammainen.

[KTM]

Wikipediaahan saa muokata kuka tahansa, joten mistä sitä tietää vaikka hän olisi itse kirjoittanut Wikipediaan ja syyllistyi nyt lähinnä itsensä toistamiseen?

[Nauris]

Miksi se olisi virhe tai olisi hyvä tapa aina kertoa kaikkien väitteidensä lähteet.

Ainakin Hesarin toimittajan mielestä on tapahtunut jonkinlainen virhe tai joku muu, kun siitä on tehty uutinen. Ei kai sitä aina pidä, mutta ainakin silloin jos lainaa paljonkin toisen tekstiä. Minä ainakin haluan olla kommenteissani rehellinen, enkä esimerkiksi ala omimaan Halla-ahon kirjoituksia vaan jos pitäisin eduskunnassa puheen sanoisin ensiksi, että tässä on ote Halla-ahon nerokkaasta tekstistä.

Sinäkään et kertonut mikä on lähteesi tuolle väittämälle.

Kaipa sitä pitäisi eduskunnan sivuilta tutkia vaaditaanko tai toivotaanko kansanedustajia mainitsemaan puheissaan lähteet, jos kyse suorista lainauksista tai jostain muusta viitteestä.

Lähteen ilmoittaminen

Kyse ei ollut mistään runonlausunnasta tai argumentaatiokilpailusta, jossa esitettäisiin omaa materiaalia, vaan eduskunnasta, jossa tarkoitus olisi yhteisten asioiden hoitaminen.

Minä ainakin olen sitä mieltä, että jos varsinkin lainaa suoraan jotain tekstiä niin silloin on hyvä mainita lähde, kuten tässä tapauksessa on osittain käynyt.

Voi olla, että mun näkemys on väärä, mutta ei kai siitä haittaakaa ole. Esim. Helsingin Sanomat kertoi tänään somaleista... Onhan se tietenkin ymmärrettävää, että ei sitä välttämättä halua wikipediaa mainita lähteeksi, mutta kuten Halla-ahon kirjoituksista on sanottu tekevät lähteet niistä vakuuttavampia tai miten sen sanoisi.

Kansanedustaja kopioi mielipiteensä Wikipediasta
2010-11-20 Ilta-Sanomat: Kansanedustajan copy paste -puhe paljastui

[Hob]

Aikoihin on eletty, kun kansanedustaja saa piiskaa taustatyön tekemisestä ennen suunsa avaamista. Eiköhän palata ihan suosiolla sille linjalle, että jos maamiinat olisi kielletty Suomessa Breivik ei olisi kyennyt tekemään ollenkaan niin paljoa vahinkoa. 

[Tomi]

Kysehän taitaa olla muutamasta lyhyestä lauseesta:

Ottawan sopimuksen vastustajat esittävät mm. seuraavia väitteitä:
Suomessa osattiin jo yli 60 vuotta sitten kirjata miinakentät kartalle, niin ettei siviiliväestölle aiheutunut haittaa[12]
Rauhan aikana suomalaiset miinat eivät ole maastossa, vaan Puolustusvoimien varastoissa.[12]
Sotatilassa miinat ovat ylivoimainen asejärjestelmä Suomen kaltaisessa maassa, jolla on pitkät rajat puolustettavinaan mutta vain vähän puolustajia. Jalkaväkimiinojen etuna on myös niiden psykologinen vaikutus: kun vihollinen tietää maassa mahdollisesti olevan miinoja, se pelkää jokaista askeltaan.[12]
Suomen oloissa maamiinat ovat turvallisempia siviiliväestölle kuin rypälepommit, joiden riski jäädä räjähtämättöminä maastoon on paljon suurempi.

Mikään laki ei kiellä mielipiteiden kopioimista. Itse olisin tyytyväinen, jos mahdollisimman moni kopioisi minun mielipiteeni ja esittäisi ominaan.

Sen sijaan Kokoomuksessa kopioidaan kokonaisia graduja:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jari_Vilen#Pro_gradu_-skandaali

http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/88996-persujen-kivela-rikkoi-tekijanoikeuksia
Tosin tässä väitetään, että Kivelä rikkoi tekijänoikeuksia.

[citizen]

Wikipedia linkkaa tänne: http://web.archive.org/web/20071101133429/http://www.kansalliset.fi/node/21

"Alkuperäinen" lähde on siis Helsingin Kansalliset Nuoret (pj Wille Rydman), josta joku nettiaktiivi on poiminut argumentit Wikipediaan.

Tosin ne ovat todella yleisiä argumentteja typerää miinasopimusta vastaan. Koko kopiontikeskustelu on typerä ja tekee pilaa tekijänoikeuslaista, mikä on varmaan syy, miksi piraatti kirjoittaa siitä blogissaan.

[Kokoliha]

http://www.hs.fi/politiikka/a1305549657635

Hesari se jaksaa vainota persuja, mitä väliä tuolla asialla on?

Ei mitään. Ei yhtään mitään.

Hyysärin epätoivo on käsinkosketeltavaa. Ko. paskalehden toimituksessa varmaankin pelätään hallituksen rintaman repeämistä ensi viikon maamiinaäänestyksessä ja tietysti vastustetaan pavlovinkoiramaisesti perussuomalaisia, vaikka koko arsenaali onkin jo käytetty.

Kun mitään muuta ei enää keksitä, niin yritetään vedota täysin naurettavuuksiin ja epäoleellisuuksiin. Jos tällä kertaa olisi mokutuksesta kyse, niin kyllä tämä kirjoitus ansaitsisi jo toisaalla ehdottamani Eva Biaudet -palkinnon
(http://www.teknikmagasinet.se//prod/mellan_bild/520028.jpg)

[Eino P. Keravalta]

Olisi enemmän kuin toivottavaa, että muidenkin puolueiden keskuudessa osattaisiin lukea Wikipediaa: valtapuoluesissa näkyy meno olevan se, että tunnepohja hallitsee kaikkea mentaalista toimintaa sen, minkä pösilöyteen tukeutuva puoluekuri sallii.

[Dragon]

Piiloajatuksena tuossa tekstissä on, että ilmeisesti Kivelän pitäisi nyt kauheasti hävetä, kun on sanasta sanaan lainannut wikipediaa. Olisikohan kirjalainauksella saanut taputukset?

Kaipa seuraava uutisaihe on, että Perussuomalainen X käytti matematiikkaa ja suoritti laskutoimituksen samalla tavalla kuin koulukirjan esimerkissä on.

Lainaaminen ei ole rikos, ellei sitten copy-pasteta melkein koko graduaan Viikin kunnon historiikista kuten Vilen teki.