Terhon vastauksia muutamiin keskeisiin kysymyksiin koskien eurovaaleja

[stjohan]

Eli laitetaan tämä nyt tännekin suorana lainauksena niille, jotka eivät jaksa erikseen mennä Sammon kotisivuille:


"Vaalihaastattelu

Miksi pyrit Euroopan parlamenttiin?

Koska sekä Suomen EU-politiikka että koko Euroopan unioni ovat retuperällä. Suomalaisen mepin ensisijainen tehtävä on valvoa kansallista etuamme, kuten suurmaidenkin mepit tekevät. Toisaalta haluan edesauttaa EU:n uudistumista ja ennen kaikkea löytää EU:lle arvot ja tarkoituksen, jonka kansalaisetkin ymmärtävät ja hyväksyvät. Järjetön pikkuasioihin puuttuminen täytyy lopettaa ja keskittyä mittakaavaltaan aidosti mantereenlaajuisiin kysymyksiin. EU voisi olla hieno juttu, mutta tällä hetkellä se ei sitä ole. Tarvitaan selkeää muutosta ennen väistämätöntä romahdusta, ja siksi vaaliteemanikin on nimeltään EU:n pelastuspaketti.



Pitääkö Suomen pyrkiä EU:n päätöksenteon ytimeen vai säilyykö vapaus paremmin etäämmällä?

Suomen pitäisi pyrkiä EU:n henkiseen ytimeen, arvojohtajaksi. Olemme maailman vähiten korruptoituneita ja hyvinvoivimpia kansoja. Menestyksemme on perustunut terveisiin arvoihin ja ahkeraan työhön. Meidän pitäisi auttaa Eurooppaa määrittelemään uudelleen arvonsa, joiden pohjalta EU:ta kehitettäisiin eteenpäin. Vaalikampanjassani lähden siitä, että nuo arvot ovat vapaus, reiluus ja totuus, joista kaikista on EU:ssa ollut pulaa. Poliittisessa mielessä on turha kuvitella, että pienenä kansana koskaan pääsisimme päätöksenteon ytimeen, vaikka kuinka kiltisti muita kumartelemalla sinne pyrkisimme.



Mikä Euroopan unionin liki perustuslaissa eli Lissabonin sopimuksessa mättää?

Ensinnäkin jo sen harhaanjohtava nimi. Koska kyseessä on uudistettu perustuslaki kansanäänestyksissä kaatuneen alkuperäisen perustuslakiluonnoksen sijaan, sitä pitäisi myös nimittää sellaiseksi. Ilmeisesti EU-herrat ajattelivat, että kansa voidaan helpommin puijata hyväksymään perustuslaki toisella nimellä. Itse sisällön keskeisin puute on se, että kun aletaan lisätä enemmistöpohjaisia päätöksiä yksimielisyyden sijaan, Suomen ja muiden pienten maiden mahdollisuudet vaikuttaa asioihin heikkenevät entisestään. EU päättää jo nyt hyvin monista meidän asioistamme ja on huolestuttavaa, että vaikkapa ja puolalaisilla ja italialaisilla on monin verroin meitä enemmän vaikutusvaltaa suomalaisten omiinkin asioihin. Tulevaisuudessa meillä ei ole sitten senkään vertaa mahdollisuutta kieltäytyä päätöksistä, jotka ovat suurempien jäsenmaiden etujen mukaisia ja meidän etujemme vastaisia.



Perussuomalaiset tunnetaan nykyään maahanmuuttokriitikkoina. Mikä on sinun kantasi maahanmuuttoon?

Sekä Suomen että EU:n tasolla tulisi keskittyä työperäiseen maahanmuuttoon, jota sitäkin tulisi ottaa vain todelliseen jo käsillä olevaan tarpeeseen, eikä toistaiseksi vielä kuvitteellisten uhkien ennaltaehkäisemiseksi. Maailmanlaajuisesti ajatellen niin Suomi kuin koko EU:kin ovat pieniä alueita. Emme voi toimia kaikkien kansojen pakopaikkana, eikä se ole autettavienkaan parhaaksi. Voimme auttaa paljon useampia ihmisiä kohdistamalla apumme itse ongelma-alueille, kuin vastaanottamalla muutamia harvoja tänne. EU:n väestön vähenemistä ei myöskään ajan oloon voi korvata maahanmuutolla, koska sehän johtaisi meidät vuosikymmenien varrella Amerikan alkuperäisväestön kaltaiseen vähemmistöasemaan. Maahanmuutonkin suhteen tulee johtotähtenä olla järki, eikä tyhjät iskulauseet tai poliittinen korrektius. EU:n keskeisimpiä tehtäviä on luoda yhtenäinen, vastaanottajan tarpeisiin perustuva maahanmuuttojärjestelmä, joka ei jätä sijaa väärinkäytöksille. Kylmä totuus on, että maahanmuuton ongelmat toteutuvat aina, mutta sen hyödyt vain otollisimmissa olosuhteissa.



Mitä kieliä osaat puhua?

Englanti on minun toinen kotimaiseni, kuten varmaan jokaisen 80-luvulla tai myöhemmin kasvaneen. Koulu-uralla omaksuin myös saksan ja ranskan alkeet. Parhaiten kuitenkin puhun selkokieltä.



Näyttää siltä, että et halua tasata tuloeroja köyhien ja rikkaiden maiden välillä. Miksi et?

Koska hyvinvointia ei luoda tasaamalla tuloja, vaan tekemällä töitä. Ei ole reilua tai kohtuullista, että toiset kansat joutuisivat pysyvään maksumiehen asemaan EU:ssa, kun toiset taas ovat vuodesta toiseen käsi ojossa. On hyvin kyseenalaista, auttaako katkeamaton tuki ylipäänsä korjaamaan rahojen vastaanottajan ongelmat, vai passivoiko se päinvastoin köyhemmät maat vain odottamaan rikkaampien kustantavan kaiken kehittämisen. Monenkirjavat tuet ovat myös otollista maaperää sekaannuksille ja väärinkäytöksille – EU:n tilitapahtumissa on viimeisen 14 vuoden ajan ollut joka vuosi miljardien eurojen virheet.



Eikö sananvapauden mallimaassa Suomessa muka käydä rehellistä keskustelua EU:sta?

Suomi ei valitettavasti ole sananvapauden mallimaa, vaikka useimmissa asioissa onkin EU:n kehittyneimpiä maita. Meillä keskustelu melkeinpä kaikesta on jäykkää ja arkailevaa. Aina pyritään miellyttämään kaikkia ja välttämään ristiriitoja, vaikka ne kuuluvat aitoon keskusteluun. EU:sta käydään siinä mielessä avointa keskustelua, että unionia saa julkisesti arvostella. Kuitenkin useimmiten keskustelu – kuten koko EU – keskittyy aika epäoleellisiin asioihin. Ihmiset saavat tietää milloin mistäkin EU:n typerästä pikku direktiivistä ja haukkua sitä, mutta unionin suurista kysymyksistä kuten Lissabonin sopimuksesta ei sen sijaan keskustella, eikä niistä varsinkaan saa olla eri mieltä maan "virallisen" linjan kanssa. EU-keskustelun suuri puute on myös sen vaikeaselkoisuus, joka hyydyttää vapaimmankin keskustelun alkuunsa.



Ketä eurooppalaista kunnioitat (nykyinen tai mennyt henkilö)?

Näitä on historiassa tietysti valtavasti niin taiteilijoiden, tieteilijöiden, valtiomiesten, sotilaiden kuin seikkailijoiden joukossa. Taiteilijoista kaikkein suurimman kunnian minusta ansaitsee ehkä Bach, tiedemiehistä Newton, valtiomiehistä Winston Churchill, sotilaista suomalaisen näkökulmasta Mannerheim ja seikkailijoista Kolumbus. Yleensä historian suuria henkilöitä yhdistää se, että he eivät ole tyytyneet vallitsevaan tietoon tai käsityksiin, vaan heillä on ollut rohkeita unelmia ja näkemyksiä, joista he ovat myös pitäneet kiinni. Eurooppalaiset ovat historiassa osoittaneet minusta aivan poikkeuksellista rohkeutta tarttua suurimpiinkin haasteisiin.



Mikä Euroopan maista miellyttää sinua eniten Suomen jälkeen ja miksi?

Iso-Britanniassa ja Saksassa olen viihtynyt matkustellessani parhaiten. Hyvää olutta ja rehtiä porukkaa! Rauhanturvaajana huomasin myös irlantilaisten olevan hyvin lähellä suomalaisen sydäntä ja päinvastoin. Niiden veikkojen kanssa ei tylsää päivää näe. Kunniamaininta myös sukulaiskansallemme virolaisille.



Minkälaisiin asioihin aiot Euroopan parlamentissa keskittyä?

Ilman arvoja EU:lla ei ole tulevaisuutta. Jos unionin 27:llä kansalla ei ole mitään yhteishenkeä, eikä mitään yhdistävää aatetta tai ihanteita, EU tulee lopulta romahtamaan. Unionin näennäinen tiivistäminen väkisin kansoille syötetyin sopimuksin vain pahentaa ja nopeuttaa asiaa. Konkreettisia EU:n puitteissa ratkaistavia kysymyksiä ovat minusta talouslama, energia, ympäristöongelmat sekä yhteisen perusratkaisun löytäminen väestön vanhenemiseen ja maahanmuuttoon. Itse aion erityisesti keskittyä myös yhteydenpitoon kotimaahan, vaikka se veisi paljonkin aikaa ja energiaa. Mikään ei ole tärkeämpää kuin unionin tuominen lähemmäs kansaa – vain se voi todellisuudessa parantaa EU:n demokraattisuutta."

http://www.sampoterho.net/?page_id=36

Yllä olevat vastaukset esitettyihin kysymyksiin saivat kaltaiseni kokoomuslaisen hälventämään ainakin pahimmat ennakkoluulonsa siitä, että Terho olisi joku vennamolainen änkyrä. Kyllä nuo vastaukset ainakin näin alustavasti vakuuttavat.

Kommentteja?

Muokkaus: suoran lainauksen osuus kursivoitu

[havainnoija]

Tuossa oli paljon asiaa. Saisiko tästä jonkin koosteen nostettua etusivulle? Entä "vaalikoneen" tekeminen näistä teemoista sopivasti muotoilluilla kysymyksillä, vaikkapa halutunsuuntaiseen lopputulokseen pääsemiseksi? 

[Hauki]

Sikäli kiinnostaisi tietää, pitääkö Terho maahanmuuttopolitiikan parantamista tärkeimpänä teemana ja tavoitteenaan.

[Deus Ex]

Sikäli kiinnostaisi tietää, pitääkö Terho maahanmuuttopolitiikan parantamista tärkeimpänä teemana ja tavoitteenaan.

Ainakin se on ollut useasti toistuva teema hänen kirjoituksissaan jo pidemmän aikaa, joten tuskin tarvitsee pelätä etteikö hän tekisi asian suhteen parhaimpansa.

Se kuinka paljon meppinä käytännössä voi tehdä riippuu varmaan siitä miten osaa lobata ja verkostoitua oikeiden ihmisten kanssa.