Kiina siirtyy kultakantaan!

[Alfresco]

Hankamäki pistää pahan kultakannasta:

http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/87959-talouden-olemus-ja-kansalaisten-kultakuume

......Sen sijaan rahastoihin tai johdannaisiin en sijoittaisi, sillä kultafutuurit voivat menettää nopeasti arvoaan talouskriisissä. Ensinnäkin, oikean kullan osto- ja myyntihinnan ero on suurempi kuin johdannaisten. Ja toiseksi, aito metalli pitää arvonsa siinäkin tapauksessa, että koko talous luhistuu ja kaikille suomalaisille käy kuin Iso-Roban puistonpenkillä istuvalle herra Pöppöselle, jonka kädessä hölskyvä väliaikainen vakausväline on muuttunut aikaa sitten pysyväksi. Vaikka parhaassa AAA-luokassa ollaan vieläkin.

Toivottavasti kukaan ei usko filosofi Hankamäen talousoppeja. Hankamäki tekee päättelyvirheitä ja hänen neuvot perustuvat liian pinnalliseen ymmärtämykseen.

"Tätä nykyä kullan maailmanmarkkinahinta lähestyy kahta tuhatta dollaria unssilta, mikä kertoo lumpusta tai selluloosasta valmistetun rahan nauttimasta arvonannosta."

Minkä tahansa komoditeettin arvo voi nousta ilman että se kertoo paperirahan arvosta yhtään mitään. Paperirahan arvoa kun ei voi mitata vain yhtä hyödykettä kuten kultaa vastaan.

"Edessä oleva epävarmuus on niin pitkä ja syvä, että kullan hintataso ei todennäköisesti laske moneen vuoteen pientä pintaväreilyä lukuun ottamatta. Se, joka nyt ostaa kultaa, saattaa saada tulevaisuudessa myös voittoa. Ainakaan hän ei kärsi tappiota, sillä kullan hinta ei vastaisuudessa romahda alaspäin, mutta se saattaa romahtaa ylöspäin."

Hankamäki perusteli kultaspekulointinsa kultaromukauppiaiden lupauksiin. Kullan hinnan määrävät paljon isommat pojat kun sukukoruja ostelevat näpretelijät. Erilaisilla vipurahastoilla on tällä hetkellä paljon kultaa varastoissa. Nämä myyvät ulos heti hyvän hetken tullen ja kullan arvo romahtaa. Itse asiassa moni on jo myynyt ja kullan arvo on heilahdellut rajusti viime kuukausina: http://goldprice.org/gold-price-history.html#1_year_gold_price . Kullan arvo voi myös laskea poliittisten päätösten seurauksena, esim. jos Kiina tai USA päättävät vähentää kultavarantojaan. Mitään takeita pitkän ajan nousutrendille ei siis ole olemassa kuten Hankamäki antaa ymmärtää.

Kullan ostaminen tällä hetkellä on erittäin riskialtista koska monella suursijoittajalla on paineta kotouttaa voittoja ja myydä pois varastojaan. Taviksen ei missään nimessä pidä mennä mukaan tähän sijoituspeliin koska kullan arvostus perustuu kokonaan eri ihmisten (sijoittajien, poliitikkojen) päähänpistohin ei esim. yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn osakkeiden tapaan.

[sivullinen.]

Tuolla on oikein hyvin selitetty miten Kiina voisi siirtyä kultakantaan. Samalla video myös vastaa täällä esitettyihin väitteisiin miksi yuanin arvonnousu ei olisi tuhoksi Kiinalle. Tosin sen olen jo teille selittänyt.

Chinese govt advise gold buying - why? What is their plan?
http://www.youtube.com/watch?v=YPXncTuwFIE&feature=related

[hattiwatti]

Tuolla on oikein hyvin selitetty miten Kiina voisi siirtyä kultakantaan. Samalla video myös vastaa täällä esitettyihin väitteisiin miksi yuanin arvonnousu ei olisi tuhoksi Kiinalle. Tosin sen olen jo teille selittänyt.

Chinese govt advise gold buying - why? What is their plan?
http://www.youtube.com/watch?v=YPXncTuwFIE&feature=related

Itse muistelisin, että Kiinan valtiollisella TV-kanavalla olisi pyörinyt mainoksia joissa olisi kehotettu kansalaisia ostamaan sijoitushopeaa. Joskus pari vuotta sitten.

[sivullinen.]

^ Näin olen myös kuullut. Sama asia näkyy tästä videosta.

http://timiacono.com/index.php/2010/05/25/the-gold-rush-in-china/

[sivullinen.]

Sellainen on olemassa. Sitä kutsutaan aikapankiksi ja raha yksikkönä on tovi (http://stadinaikapankki.wordpress.com/).

Hahhaa  Eihän tuolla ole mitään tekemistä minkään valuutan tai rahan kanssa vain sen takia, että nimessä esiintyy sana "pankki". Sinulla on ihan oikeesti puurot ja vellit täysin sekaisin.

Eipä se tosiaan ole yhtä suuri kuin dollari tai yhtä suuressa pulassa kuin euro, mutta tyyliltään se on perinteinen "vaihtokauppa" -periaate (http://en.wikipedia.org/wiki/Barter). Usein juuri lama aikoina kun valuutasta on ollut pulaa on siirrytty omavaraistalouteen ja rahan sijasta on käytetty vaihtokauppaa. Mukavaa kuulla että jopa sinä suurena skeptikkona olet sellaisesta kiinnostunut. Useat ekonomistit (esim.  Satyajit Das) ovat pitäneet hyvinkin mahdollisena että euroopassa aletaan siirtyä yhä enenevässä määrin sellaiseen kun valuutan määrää rajoitetaan ja sitä ei riitä kaikille. Itse uskon tämän olevan hyvinkin pian edessä erityisesti syrjäseuduilla. Viron Narvan alueella tilanne on jo päällä (http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2011/numero-8/narvan-zombiet).

Asiaa on käsitelty myös Zeitgeist -ketjussa, koska Zeitgeist liike on tuonut esiin paikallisrahaa ja omavaraisuutta parhaiten Suomessa:
https://hommaforum.org/index.php/topic,41941.0.html

[stefani]

Yleisesti ottaen poliittisten johtajien kannattaa haluta paperi-rahaa, koska siten he maksimoivat oman valtansa. Kun taas kansalaisten kannattaa haluta kulta-kantaa (jos ymmärtävät omaa etuaan), koska siten he maksimoivat säästöjensä pysyvyyden.[...]

Kultakannassa rahan määrä ei pystyisi reagoimaan talouden kasvuun vaan rahan määrän määrittelisi kaivostoiminta.

Onko jonkinlainen "reagointi" toivottavaa? Tarkoitatko, että se olisi huono asia jos talous kasvaisi ilman vastaavaa rahan määrän kasvua?

Eli olisi huono asia jos rahaa säästäneet kansalaiset huomaisivat ostovoiman parantuneen, ja elintason parantuneen?

Kun talous kasvaa, niin valtiolla on tärkeä velvollisuus pitää inflaatio samassa vauhdissa, ettei kansalaiset pääse huomaamaan talouskasvun tuloksia?

Lisäksi nykyisellään rahaa "syntyy" muun muassa yritysten välisessä velkakirjakaupassa, mikä tietenkin olisi tuolloin mahdotonta.

Onko se jotenkin positiivinen asia, että rahaa syntyy tällä tavoin?

Nyt dollari-varastot ovat kuin jousipyssyn viritetty jousi, jonka he voivat päästää vapaaksi halutessaan.

Tekemään mitä? Krugman taisi verrata sitä lämpöhalvauksesta kärsivän miehen uhkaamiseen vesipyssyllä.
Saisivathan he halutessaan Dollarin arvon painumaan alas. Sillä voisi jopa olla (positiivista) vaikutusta Yhdysvaltojen talouteen.

En ole varma mitä Kiina tulee tekemään, mutta kai ne tähtää petro-dollari-kierron lopettamiseen jollain keinoilla. Jos petro-dollari-kierto loppuu, niin sitten dollari tuhoutuu hyperinflaatioon.

[tyhmyri]

Lisäksi nykyisellään rahaa "syntyy" muun muassa yritysten välisessä velkakirjakaupassa, mikä tietenkin olisi tuolloin mahdotonta.

Onko se jotenkin positiivinen asia, että rahaa syntyy tällä tavoin?

On. Mikäli me emme pystyisi myymään asiakkaille tavaraa velaksi ja myymään velkakirjoja eteenpäin voitolla (mikä on mekanismi, jonka toimintaa kultakannassa en kykene hahmottamaan), niin talouskasvulle tulisi yksi ylimääräinen ja aivan turha rajoite.

Palaan muihin kohtiin myöhemmin. En nyt.

[vainukoira]

Mikäli me emme pystyisi myymään asiakkaille tavaraa velaksi ja myymään velkakirjoja eteenpäin voitolla (mikä on mekanismi, jonka toimintaa kultakannassa en kykene hahmottamaan), niin talouskasvulle tulisi yksi ylimääräinen ja aivan turha rajoite.

Jos asiakas ostaa auton nyt ja lupaa maksaa siitä 500 grammaa kultaa kolmen kuukauden kuluttua, niin silloinhan kyseessä on velaksi myynti. Ja tällöin kauppakirja on myös velkakirja, jonka voi halutessaan myydä jollekkin vaikka voitolla.

Ei kulta siis aseta rajoitusta talouskasvulle.

[tyhmyri]

Valitettavasti asia ei ole noin yksinkertainen. Oletetaan, että kultaa on valuutan takeena M yksikköä. Jokaista rahayksikköä vastaa yksi yksikkö kultaa.

Tuotteen hinta suoralla kaupalla: 1000
Tuotteen hinta 3v bullet-tyyppisellä velkakirjalla: 1300
Velkakirjan myyntihinta: 1050
Voittomme: 50

Nyt ongelmana on se, että jos kultaa on vakio määrä, niin yllättäen meillä onkin tyhjästä syntynyt 50 yksikköä rahaa, joka pitäisi olla vaihdettavissa kultaan. Nyt kysymys kuuluukin, jos tuota kuvaamani tapaa "tehdä rahaa tyhjästä" (jota muuten työnantajani harrastaa rutiiniluonteisesti) pyöritetään nykyisin aivan yleisesti kansainvälisessä kaupassa, niin miten tuo temppu tehdään kultakannassa?

Voidaan tietenkin määritellä, että vain virallisia seteleitä vaihdetaan kullaksi. Mutta miten sitten velkakirjojen ja vastaavien kanssa?

Ei, en todellakaan ymmärrä kultakannan puolustajien näkemyksiä kun aika isoja kauppoja pyörii juuri kuvaamallani tavalla.

[stefani]

Nyt kun Ulkopuolinen kommentoi keskustelijoiden luuloja, niin ehkä tässä välissä voin myöntää, että en koe tajuavani mitä Kiina on tekemässä. Tosin väitän silti tajuavani, että tyypillisin selitys Kiinan vienti-politiikalle ei voi olla oikein. Tyypillinen selitys menee näin:

"Kiinan talous perustuu viennille. Joten niiden pitää pitää Yuanin arvo alhaalla, että vienti vetää." (Sitten Yuanin arvo kai pidetään alhaalla ostamalla paljon dollareita?)

Eikö normaalisti valtion hyvinvointi perustu siihen, että valtioon kyetään tuomaan paljon hyödykkeitä ulkomailta. Mutta sitten tuonti ilman vientiä on mahdotonta rehellisessä kaupankäynnissä, joten valtiot joutuvat myös viemään, jotta voidaan tuoda?

Eli vienti ei ole itseisarvoista.

Vienti on välinearvossa, ja vientiä harjoitetaan, jotta voidaan myös tuoda.

Eikö tuo mennyt nyt oikein?

No nyt Kiina ei viekkään hyödykkeitä USA:aan vain siksi, että se voisi vastaavasti tuoda maahan jotain muuta, vaan siksi että niille kasaantuisi dollareita. Mikä tuossa on tavoitteena? Aina kun ihmettelen, että mistä tässä on kyse, niin kaikki selittää, että "no Kiina joutuu kasaamaan dollareita, että se voi viedä. Niiden talous perustuu viennille! Etkö tajua?". En mää tuota kyllä oikein tajua.

[stefani]

Lisäksi nykyisellään rahaa "syntyy" muun muassa yritysten välisessä velkakirjakaupassa, mikä tietenkin olisi tuolloin mahdotonta.

Onko se jotenkin positiivinen asia, että rahaa syntyy tällä tavoin?

On. Mikäli me emme pystyisi myymään asiakkaille tavaraa velaksi ja myymään velkakirjoja eteenpäin voitolla (mikä on mekanismi, jonka toimintaa kultakannassa en kykene hahmottamaan), niin talouskasvulle tulisi yksi ylimääräinen ja aivan turha rajoite.

Eikö talouskasvu perustu lähinnä siihen, että yritykset ja yrittäjät tuottavat tuotteita ja palveluja, joita ihmiset pitävät arvossa? Miten voiton tekeminen velkakirjakaupoilla on olennaista talouskasvun kannalta?

[stefani]

Hetkinen... ymmärsinkö oikein, että tyhmyrin teorian mukaan kultakanta on ristiriidassa korko-käsitteen kanssa?

Kultakanta on ehkä enemmänkin ristiriidassa sen kuvion kanssa, että pankit lainaisi asiakkaille rahaa jota pankilla ei alunperin ole.

Mutta ei koron periminen yksinään vielä kultakannan takia mahdottomaksi muuttuisi.

[tyhmyri]

Lisäksi nykyisellään rahaa "syntyy" muun muassa yritysten välisessä velkakirjakaupassa, mikä tietenkin olisi tuolloin mahdotonta.

Onko se jotenkin positiivinen asia, että rahaa syntyy tällä tavoin?

On. Mikäli me emme pystyisi myymään asiakkaille tavaraa velaksi ja myymään velkakirjoja eteenpäin voitolla (mikä on mekanismi, jonka toimintaa kultakannassa en kykene hahmottamaan), niin talouskasvulle tulisi yksi ylimääräinen ja aivan turha rajoite.

Eikö talouskasvu perustu lähinnä siihen, että yritykset ja yrittäjät tuottavat tuotteita ja palveluja, joita ihmiset pitävät arvossa? Miten voiton tekeminen velkakirjakaupoilla on olennaista talouskasvun kannalta?

Koska asiakas ei välttämättä pysty maksamaan meidän tuotettamme heti käteisellä. Jos asiakas on suuri yritys, niin sen velkakirja on nykyisellään vallan hyvin käypä maksuväline. Mutta mekään emme pysty rajattomasti tekemään tavaroita velaksi ja odottamaan rahojen tuloa. Kuitenkin olemme ottaneet riskiä ja tehneet kaikkea muuta vastaavaa. Siksipä me tarvitsemme silloin tällöin keinon myydä noita velkakirjoja tahoille, jotka jaksavat odotella saapuvaa kertamaksua.

Käytännössä lopputuloksena on tilanne, jossa velkakirjojen yhteenlaskettu summa on suurempi kuin alkuperäinen rahan määrä. Totta kai osa noista velkakirjoista nollaantuu siksi, että velallinen ei oikeasti pysty maksamaan velkaansa. Mutta sehän on pelin henki.

Joka tapauksessa velkakirjoissa olevan "rahan" määrä kasvaa. Mitenkäs tuo muutetaan kullaksi?

[vainukoira]

Hetkinen... ymmärsinkö oikein, että tyhmyrin teorian mukaan kultakanta on ristiriidassa korko-käsitteen kanssa?

Kultakanta on ehkä enemmänkin ristiriidassa sen kuvion kanssa, että pankit lainaisi asiakkaille rahaa jota pankilla ei alunperin ole.

Mutta ei koron periminen yksinään vielä kultakannan takia mahdottomaksi muuttuisi.

Joo, ilmeisesti tyhmyrin ajatus harhailee, mutta kultakanta tai kulta eli valkiomäärä rahaa ei ole ristiriidassa koron käsitteen kanssa, kuten totesit. Korkoa, eli sitä kultaa voidaan ottaa vain sen verran kuin sitä on saatavilla, eli sen verran kuin tällä maapallolla sitä on olemassa. Jokainen, joka lainaa jollekkin rahaa, eli kultaa, ottaa riskin, että ei saa sitä takaisin, koroista puhumattakaan. Alla oleva liippaa osittain tätä aihetta.

Koska asiakas ei välttämättä pysty maksamaan meidän tuotettamme heti käteisellä. Jos asiakas on suuri yritys, niin sen velkakirja on nykyisellään vallan hyvin käypä maksuväline. Mutta mekään emme pysty rajattomasti tekemään tavaroita velaksi ja odottamaan rahojen tuloa.

Jos asiakkaalla ei ole riittävästi käteistä eli kultaa, hän voi lainata sitä joltain, jolla sitä on eli, eli hänen säästöjään. Tällä tavoin lainataan rahaa, eli kultaa, joka todellisuudessa on olemassa. Kun kauppias saa hillot eli kullat heti käteen, ostajan ei tarvitse maksaa extraa eli korkoa.

Siksipä me tarvitsemme silloin tällöin keinon myydä noita velkakirjoja tahoille, jotka jaksavat odotella saapuvaa kertamaksua.

Juuri näin, jos asiakas ei saa mistään lainattua kultaa, hän voi yrittää ostaa tuotteen velkakirjalla jos vain myyjä siihen suostuu. Tässä ostaja saa maksaa vielä vähän korkoa päälle.

Jos asiakas ei saa lainattua kultaa, eikä kauppias myy hänelle tuotetta velkakirjalla, kaupat jäävät syntymättä. Ja jos yhä useammat kaupat jäävät syntymättä näiden syiden vuoksi, tuotteen hinta laskee, kunnes kauppoja alkaa syntymään, jommalla kummalla tavalla.

Joka tapauksessa velkakirjoissa olevan "rahan" määrä kasvaa. Mitenkäs tuo muutetaan kullaksi?

Velkakirjojen määrä kasvaa, mutta ei rahan eli kullan. Jokainen, joka hyväksyy velkakirjan maksuksi, ottaa riskin, että ei saa muutettua sitä kullaksi. Tämän vuoksi velkakirjoissa on tyypillisesti korko, jolla pyritään varautumaan siihen, että maksua eli kultaa ei välttämättä saadakkaan.

[sivullinen.]

Minäkin mietin tuota velkakirja tapausta ja päädyin seuraavanlaiseen näkemykseen.

tyhmyrin mukaan taho voi ostaa toiselta tavaraa antamalla velkakirjan. Jo tässä mennään mielestäni metsään. Näin ei todellisuudessa toimita. Mietitäänpä. Kun minä menen autokauppaan, en anna heille velkakirjaa vaan rahaa. Jos minulla ei ole rahaa, olen käynyt hakemassa pankista luottoa auton ostoa varten. Silloin pankki on luotonantaja, ja heillä pitää olla Finanssivalvonnan lupa myöntää luottoa (http://www.fin-fsa.fi/fi/Toimiluvat/Hakeminen/FAQ/Pages/Default.aspx). Nykyään on myös mahdollista ostaa auto velaksi autokaupasta. Silloin autokauppa myöntää "luottoa" eli maksuaikaa, ja annettu auto on vastike luottosummalle. Autonarvon verran rahaa autokauppa on lainannut joko rahoituslaitoksilta tai autonvalmistajan kassasta.

Seuraavassa vaiheessa, eli yrityksissä, voi olla ostovelkoja tai myyntisaatavia, ja niitä voi jälleenmyydä (factoring, esimerkiksi http://www.laskuthetirahaksi.com/yritys/). Tämä toiminta taas lisää rahan määrää, joten siinä tulee ongelmia jos se halutaan kultakantaan. Väitin kultakanta sidonnan tehtävän M2 -rahalla. Se ei sisällä enää näitä joten niillä ei olisi kultatakausta. Vain M1 - setelit, kolikot ja shekit - ja M2 - säästöluotot ja vastaavat - olisivat kultakannalla suojattuja. Sitä vastoin kaikki yritysten väliset vaihtosopimukset (CDS) ja lainojen kaupat eli M3 raha ei enää olisi. Eihän siinä olisi mitään järkeä.

Esimerkiksi jos kaksi kaverusta perustaisivat yritykset liikealanaan vedonlyönti. Sitten lainaisivat molemmat toisilleen 100 000€ rahaa. Rahan ei tarvitsisi siirtyä koska summa on sama, mutta velkakirjat syntyisivät. Seuraavaksi he löisivät keskenään vetoa kolikon heitosta: toinen veikkaisi kruunaa ja toinen klaavaa. Panoksena olisi sama 100 000€. Pelin jälkeen hävinnyt kuittaisi maksun velkakirjalla. Näin rahaa ei olisi vieläkään liikkunut mihinkään suuntaan mutta voittajan yrityksellä olisi edelleen 100 000€ arvoinen velkakirja. Nyt jos voittaja ei lunastaisikaan tätä hävinneeltä yritykseltä vaan kävisi muuttamassa pankissa kullaksi, niin olisiko mitään järkeä että pankki (tai valtio) suostuisi vaihtoon: 100 000€ velkakirja jonka on maksajana on yritys jolla ei ole yhtään rahaa. Pankki ei saisi taatusti rahaa tyhjätasku yritykseltä ja menettäisi antamansa kullan. Koko summahan ei edes missään vaiheessa ollut rahaa. Miten valtio olisi sen voinut ikinä taata. Vain jos lainaa antaessa molemmat osapuolet olisivat tehneet sen valtion hyväksymällä tavalla ja vain jos valtio sallii kyseisen lainaamisen, olisi valtiolla syytä antaa lainalle kultatakaus. Pankista otettaessa lainaa näin siis käy, ja se tehdään Finanssivalvonnan alaisuudessa. Tuloksena on M2 rahaa. Yrityksien välillä ei. Tuloksena on M3 rahaa.

[vainukoira]

Sivullinen. Tuo edellinen viestini on vastaus esittämiisi ongelmiin. Kulta on kultaa ja velkakirjat sun muut velkakirjoja. Ei niitä kukaan takaa millään muulla kuin sopimuksilla joita rikotaan jatkuvasti.

Lisäksi vielä valtiosta keskuspankista ja kultakannasta. Ei niitä tarvita tähän. Ei kenenkään tai minkään tarvitse tehdä kullasta rahaa. Kulta on jo rahaa. Hinnat voidaan esittää grammoina kultaa, ei ole tarvetta antaa painoyksikölle kultaa nimi kuten euro tai dollari ja ilmoittaa hintoja niillä. Seteleihin joita joku vaihtaa kultaan, hän tietysti kirjoittaa kuinka moneen grammaan kultaa se on vaihdettavissa. Siinä lukee siis 50 grammaa kultaa, ei 50 euroa. Ja ainoa taho joka tuon setelin takaa kullalla on sen painanut taho, ei keskuspankki koska sellaista tarvita. Eikä valtio koska sen on turha ruveta takaamaan toisten bisneksiä. Näin yritykset jotka tehtailevat katteettomia kultaseteleitä kuolevat nopeasti pois.

[tyhmyri]

Velkakirjojen määrä kasvaa, mutta ei rahan eli kullan. Jokainen, joka hyväksyy velkakirjan maksuksi, ottaa riskin, että ei saa muutettua sitä kullaksi. Tämän vuoksi velkakirjoissa on tyypillisesti korko, jolla pyritään varautumaan siihen, että maksua eli kultaa ei välttämättä saadakkaan.

Käytännössä syntyisi varjovaluutta, joka on sidottu tuotantoon. Kannattaa myös miettiä mitä tapahtuu jos rahan määrä on vakio ja talous kasvaa esimerkiksi tuottavuuden kasvun kautta. Deflaatiotyyppinen kehitys on väistämätön. Siitä taas koituu joukko jännittäviä ongelmia kuten ns money hoarding -ilmiö.

Pidän ajatusta kultakannasta jonkin Suomen kaltaisen maan tapauksessa huonona ratkaisuna. Kyseessä olisi vielä pahempi typeryys kuin Euroalueeseen kuuluminen. Tosin nykyisin voidaan väittää, että euron käyttö on Suomen kannalta joustavuuden puutteeltaan lähes samaa luokkaa kuin olisi kultakantaan kuuluminen. Eli ei mikään mieltä ylentävä ajatus.

[vainukoira]

Tuo hoarding ollee lisääntyvää rahan eli kullan säästämistä selä hankintojen vähentämistä. Tämä on toistuvasti käytetty väite. Hintojen lasku, hankintojen lykkäys,lama.

Ei ole ongelma. Hankintoja, on erittäin hankala lykätä alempien hintojen toivossa, koskee niin kuluttajaa kuin tuottajaa. Tätä on käsitelty useissa muissakin ketjuissa. Nyt on hankala linkittää kun räplään tätä puhelimella, mutta jos katsoo tuosta mun profiilin ja sieltä viestit niin jo löytyy. Voin myömemmin kun pääsen koneelle sitten linkittää ja laittaa perustelut.

Mutta. Laskevat hinnat eivät ole yhtä luin rahan suurempi pitäminen vähempi kysyntä ja lama. Hyvänä esimerkkinä elektroniikka jonka hinta laskee jatkuvasti ilman vähenevää kysyntää ja myyntiä.

Ja kultakannasta vielä. Ei tarvita kultakantaa, eli kultaan sidottua valuuttaa. Kulta on rahaa. Hinnat voidaan esittää grammoina kultaa.

Kulta ei ole este fiat rahalle. Nykyäänhän on kulta ja sen lisäksi fiat valuutat kuten eurot ja dollarit.

[sivullinen.]

Kulta on kultaa ja velkakirjat sun muut velkakirjoja. Ei niitä kukaan takaa millään muulla kuin sopimuksilla joita rikotaan jatkuvasti.

Juuri näin. Täällä pitää vaan toistaa samat asiat useaan kertaan kun on kovapäistä kuulijaakin joukossa.

[tyhmyri]

Kulta ei ole este fiat rahalle. Nykyäänhän on kulta ja sen lisäksi fiat valuutat kuten eurot ja dollarit.

Niinpä. Mikäli kulta olisi niin paljon parempi valuutta, niin sitä käytettäisiin. Eipä ole pahemmin tullut vastaan.

[Mursu]

Siinä lukee siis 50 grammaa kultaa, ei 50 euroa. Ja ainoa taho joka tuon setelin takaa kullalla on sen painanut taho, ei keskuspankki koska sellaista tarvita. Eikä valtio koska sen on turha ruveta takaamaan toisten bisneksiä. Näin yritykset jotka tehtailevat katteettomia kultaseteleitä kuolevat nopeasti pois.

Siis kuka tahansa voisi painaa seteleitä. Miksi ihmeessä olettaisit arvottomien setelien painajien kuolevan pian pois? Pystyihän Madoffkin jatkamaan huijaustaan pitkään. Vasta taantuma toi asian julki. Jos seteleitä ei paljoa vaihdettaisi fyysiseen kultaan, ei niiden arvoa tiedettäisi. Lisäksi käsityksesi rahasta on muutenkin vanhentunut. Ei nykyään raha ole seteleinä vaan tileillä. Kuka takaisi minun tililläni olevan rahan ja miten vastaanottaja voisi luottaa siihen?  Tärkeä ominaisuus rahalle on tasalaatuisuus. 100 euroa on sama oliko seteli sileä vai kulunut vai oliko se tilillä. Ei kaupan kassalla voi alkaa miettiä kelpaako sen ja sen myöntämä raha.

[Hampuusi]

Olen samaa mieltä että kyseessä on enemmänkin pröystäilyä kuin mitään muuta: mulla on eniten kultaa, läl-läl-lää, mutta ei se muuta sitä asiaa että siihen suuntaan ollaan menossa.

Ehkäpä olet taas väärässä ja et tiedä miksi Kiina haluaa tämän tehdä.

Pröystäily kuuluu tuskin minkään sivistyneen valtion taloussuunnitelmiin.

[sivullinen.]

^ Et ole tainnut kuunnella Jorma Ollilan suomibrändi kiimaisia puheita tai Stubbin intoa parantaa suomikuvaa maailmalla. Enkä nyt viitsi mainita kaikkia demareita erikseen nimeltä, mutta yhtään anti-brändistiä ei taida joukosta löytyä. Vain vanhat kommunistit (Vasemmistoliitto) ja maalaiset (Keskusta) vähän välittävät muille pröystäilystä. En epäile hetkeään etteikö Kiinan pomot haluaisi myös loistaa länsimaissa. Tähän mennessä siihen ei ole ollut varaa kun ovat kehitysmaa.

Asia voidaan myös selittää järkiperustein. Pröystäily on vallan ja vaurauden ilmentämistä ja esiintuomista. Valtaa ja vaurautta halutaan ilmentää silloin kun muita halutaan alistaa ja omille sanoille enemmän arvoa. Siksi miehet ajavat kalliilla autolla ja naiset käyttävät koruja. Laumassa johtajuus viestitään (erityisesti "sivistymättömille") ennen muuta ulkoisin symbolein. Kiina on nousemassa supervallaksi ja haluaa näyttää sen.

Lukuisia muita teorioita "kultakannalle" on myös olemassa, joten pitäisin mielen avoimena.

Forbes nimeää kultakanta idean Bling dynastiaksi.
http://www.forbes.com/sites/schifrin/2010/12/03/bling-dynasty-will-china-force-a-gold-standard-by-cornering-gold/

[vainukoira]

Kulta on kultaa ja velkakirjat sun muut velkakirjoja. Ei niitä kukaan takaa millään muulla kuin sopimuksilla joita rikotaan jatkuvasti.

Juuri näin. Täällä pitää vaan toistaa samat asiat useaan kertaan kun on kovapäistä kuulijaakin joukossa.

Jos nyt havaitsen pientä hattuilua takaisin, niin ei ollut tarkoitus sinne päin.

Kulta ei ole este fiat rahalle. Nykyäänhän on kulta ja sen lisäksi fiat valuutat kuten eurot ja dollarit.

Niinpä. Mikäli kulta olisi niin paljon parempi valuutta, niin sitä käytettäisiin. Eipä ole pahemmin tullut vastaan.

Tähän on johtanut myös se, että metalleja kaltoin kohdelaan viranomaisten taholta verottamalla. Euroopassa yleensä vain kulta arvonlisäverotonta, tosin myyntivoitosta pitäisi periaatteessa maksaa veroa, mutta milläs sitä valvoo. Muita metalleja sitten arvonlisäverotetaan kautta Euroopan. Yhdysvalloissa ei ole alvia, mutta niillä on osavaltiovero, joka vaihtelee valtioittain. Jossain kuten Coloradossa taitaa olla verotonta.

Siis kuka tahansa voisi painaa seteleitä. Miksi ihmeessä olettaisit arvottomien setelien painajien kuolevan pian pois?

Kun maksupalveluita tarjoavan yrityksen kuten pankin painamat setelit päätyvät toisille samankaltaisille yrityksille, ne tulevat pian vaihtamaan seteleitä kultaan, viedäkseen kullan hopean tai muun metallin omaan varastoonsa. Myös jotkut kuluttajat haluavat vaihtaa paperin metalliin, luottaessaan vain todelliseen metalliin. Epäluottamus johtaa siis jatkuvaan paperin metalliin vaihtamiseen, ja poistaa katteettomien setelien painajat.

Lisäksi käsityksesi rahasta on muutenkin vanhentunut. Ei nykyään raha ole seteleinä vaan tileillä.

Kun Heikin tilillä on 50 grammaa kultaa, pankin varastossa on myös 50 grammaa kultaa, joka on merkitty Heikin omaisuudeksi.

Jos Heikki nostaa tililtään 50 grammaa kultaa setelinä, pankki siirtää tuon 50 grammaa kultaa pois Heikin tililtä pankin omalle tilille, jolloin tuo 50 grammaa kultaa on pankin omaisuutta.

Jos Heikki haluaa nostaa 50 grammaa kultaa tililtään metallina, pankki poistaa metallin Heikin tililtä ja antaa hänelle käteen 50 grammaa kultametallia.

Jos Lissu tulee pankkiin 60 gramman kultasetelin kanssa jonka tämä sama pankki on painanut ja haluaa vaihtaa sen fyysiseen kultametalliin, pankki ottaa setelin, ja poistaa omalta tililtään 60 grammaa kultametallia ja antaa sen Lissulle.

Jos pankkiin tulee kansaa, yrityksiä ja muita pankkeja vaihtamaan kultaseteleitä enemmän kuin mitä pankilla on kultaa, on pankki tehtaillut seteleitä enemmän kuin sillä on kultaa ja petos tulee ilmi.

Jos Lissu maksaa nettipankissa 30 grammaa sähkölaskun, pankki siirtää 30 grammaa kultaa Lissun tililtä sähköfirman tilille. Jos Lissulla ja sähköyhtiöllä on eri pankki, pankit siirtävät ajoittain kultaa varastostaan toiselle, ellei heillä ole yhteistä varastoa.

Jos Lissu maksaa 10 gramman hintaisen ostoksensa pankkikortilla, pankki siirtää hänen tililtään 10 grammaa kultaa kaupan tilille.

Pystyihän Madoffkin jatkamaan huijaustaan pitkään. Vasta taantuma toi asian julki. Jos seteleitä ei paljoa vaihdettaisi fyysiseen kultaan, ei niiden arvoa tiedettäisi.

Niitä seteleitä vaihdettaisiin jatkuvasti tuossa edellä kuvatulla tavalla

Kuka takaisi minun tililläni olevan rahan ja miten vastaanottaja voisi luottaa siihen?

Pankki takaisi ja huijaus tulisi edellä kuvatulla tavalla nopeasti ilmi.

Tärkeä ominaisuus rahalle on tasalaatuisuus. 100 euroa on sama oliko seteli sileä vai kulunut vai oliko se tilillä. Ei kaupan kassalla voi alkaa miettiä kelpaako sen ja sen myöntämä raha.

Kauppa huomaa nopeasti mitkä setelit ovat katteellisia edellä kuvatulla tavalla.

[sivullinen.]

Kiinalaisen työläisen ostovoima länsimaiden tuontituotteille on kasvanut viime aikoina voimakkaasti. Siihen on vaikuttanut kaksi asiaa: Kiinan RMB on nostanut arvoaan (6.3% verrattuttuna dollariin [1]) ja kiinalaisten palkat ovat nousseet noin 20% [2]. Vauhti on huima kun Kiina tavoittaa eurooppalaista palkkatasoa. Valuuttana Yuan voisi nousta hyvinkin pian vapauduttuaan dollarin ja euron rinnalle kolmanneksi "reservivaluutaksi". Sen jälkeen alkaisi Intian Rupian tarkkailu - ja ehkä muiden suurten mutta vielä kehittymättömien maiden valuutoiden. Vasta kun kaikkialla on palkkataso vakiintunut eurokriisi ratkeaa itsestään - tai ratkeaisi jos ei sitä ennen tapahdu Suuria Asioita.

[1] http://www.bloomberg.com/news/2011-08-11/china-s-yuan-strengthens-beyond-6-40-per-dollar-for-first-time-since-1993.html
After keeping the exchange rate stable for a decade, China allowed its currency to strengthen 21 percent from July 2005 to July 2008, including an initial, single-day gain of 2 percent. Appreciation was then halted for almost two years to help exporters weather a global recession and the currency has advanced 6.3 percent against the dollar since controls were loosened on June 19, 2010.

[2] http://fair-wage.com/en/fair-wage-observatory/new-legal-provisions/101-2011-minimum-wage-adjustments-of-chinese-provincesmunicipalities-.html
Beijing Municipality ----- 01/01/2011 (koska korotus tulee voimaan) ----- 1,160 (RMB, minimipalkka = 134 EUR) ----- Over 20% (korotus prosentti)

[Sikanez]

Sinä aikana vajetta olisi tullut 4 triljardia dollaria.

Käytäpä oikeita lukusanoja.

[sivullinen.]

Saksa on nyt alkanut valmistaa kultakolikoita "koriste-esineiksi". Ensi alkuun 250 miljoonan euron edestä kultaa sulatetaan kauniiksi kolikoiksi joita kelpaa pitää näytellä. Nouriel Roubini sanoo ettei kultakantaan palaamisessa ole mitään järkeä [2]: hän puhuu amerikan osalta. Oliko Saksan tarkoitus vain todistaa että heillä todella on kultaa vai ei? [3]

[1] http://www.zerohedge.com/news/germany-sells-150000-troy-ounces-gold-october-not-why-you-think
[2] http://nourielroubini.blogspot.com/2011/11/roubini-supporters-of-gold-standard-are.html
[3] http://www.spiegel.de/international/europe/0,1518,796284,00.html

(http://westgold.de/upload/big/IMG_4923_01.jpg)

[Hob]

Käytäpä oikeita lukusanoja.

Piti tietysti sanoa, että neljä fantastiljoonaa.

[Alfresco]

Saksa on nyt alkanut valmistaa kultakolikoita "koriste-esineiksi". Ensi alkuun 250 miljoonan euron edestä kultaa sulatetaan kauniiksi kolikoiksi joita kelpaa pitää näytellä. Nouriel Roubini sanoo ettei kultakantaan palaamisessa ole mitään järkeä [2]: hän puhuu amerikan osalta. Oliko Saksan tarkoitus vain todistaa että heillä todella on kultaa vai ei? [3]

250 miljoonaa kullassa suhteessa Saksan talouteen on niin vähän, että se on täysin vailla merkitystä. Nouriel Roubini taisi tyhjentää pajatson kertaheitolla. Mies puhuu asiaa. Kultakanta on huuhaata.

Kultkantahaihattelijat eivät näköjään ymmärrä, että kulta on globaali "valuutta". Se on sama kun euro mutta maailmanlaajuisella skaalalla. Maat, jotka sitovat rahansa kultaan kytkevät samalla taloutensa yhteen koska heillä on ikäänkun sama valuutta. Mitään itsenäistä devalvointinmahdollisuutta ei ole kultakannassa. Siis se mekanismi mistä euroa on kritisoitu ei myöskään ole olemassa kultakannassa.

Kaiken lisäksi kullan arvoa ei juurikaan voida yhdestä maasta käsin ohjaa. Arvo määrätään maailmanmarkkinoilla monen kymmenien tai satojen tuhansien toimijan puolesta. Tämä tarkoittaa, että maa joka on kultakannassa, omaa valuutan, josta heillä ei ole mitään kontrollia. Kultakanta siis vähentää maan mahdollisuuksia vaikuttaa aktiivisesti maan rahapolitiikikaan siirtämällä päätöksenteon globaaleille markkinoille. Tähän myös USA:n kultakanta aikoinaan kaatui.

[sivullinen.]

Mitään itsenäistä devalvointinmahdollisuutta ei ole kultakannassa.

Kuten ei myöskään inflatointi mahdollisuutta. Kultaa ei voi tehdä tyhjästä lisää, joten se pitää rahan arvon vakaana. Onko tämä hyvä vai huono asia onkin sitten vaikeampi kysymys.

Kaiken lisäksi kullan arvoa ei juurikaan voida yhdestä maasta käsin ohjaa. Arvo määrätään maailmanmarkkinoilla monen kymmenien tai satojen tuhansien toimijan puolesta. Tämä tarkoittaa, että maa joka on kultakannassa, omaa valuutan, josta heillä ei ole mitään kontrollia. Kultakanta siis vähentää maan mahdollisuuksia vaikuttaa aktiivisesti maan rahapolitiikikaan siirtämällä päätöksenteon globaaleille markkinoille. Tähän myös USA:n kultakanta aikoinaan kaatui.

Tämä on hyvä huomio, mutta väärä. Voisi kuvitella että öljynkään hintaa ei kukaan pysty määräämään, mutta käytännössä OPEC sen määrää. Samoin timanttien hinnan määrää De Beersien timanttikartelli. Yleisesti ottaen ei tarvitse edes omistaa puolia kyseisen hyödykkeen, mineraalin tai valmisteen tuotantokapasiteetista jotta pystyy määräämään sen markkinahinnan. Näin Kiina on menetellyt kullan suhteen tulemalla selvästi suurimmaksi kullan tuottajaksi viime vuosina, ja hankkimalla omistuksia ulkomaisista kultaesiintymistä.

Opium Wars Revisited: Will China Corner The Gold Market?
http://www.forbes.com/sites/investor/2010/11/02/opium-wars-revisited-will-china-corner-the-gold-market/

Is China cornering the gold market?
http://buying-gold.goldprice.org/2011/11/is-china-cornering-gold-market.html

Kiina muuten syyttää amerikkaa ja eurooppaa tällä hetkellä kullan hinnan manipuloinnista liian alhaiseksi. Pian saattaa tulla länsimaissa taas voimaan kullan ostamis- ja omistamiskielto jotta yksityisten lamaanvarautuminen ei vaaranna läntisten talouksien kultavarantoja - kuten vuonna 1933 (http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/a1/Executive_Order_6102.jpg). Samanlainen lama, samat seuraukset. Näin sanoo logiikka.