Kiina siirtyy kultakantaan!

[tyhmyri]

Oli miten oli, minä kannatan Kiinan siirtymistä kultakantaan. Suorastaan toivon sitä.

Joskaan en aio pidättää hengitystäni sitä odottaessani.

[sivullinen.]

^ Älä pidätäkkään. Ensi kesään mennessä olisit jo moneen kertaan kuollut.

[PaulR]

Oli miten oli, minä kannatan Kiinan siirtymistä kultakantaan. Suorastaan toivon sitä.

Joskaan en aio pidättää hengitystäni sitä odottaessani.

Kiinalla on triljoonia dollareita. Nyt ne käytetään Afrikan kaivoksiin. Nämähän ovat epätoivoisia päästä niistä eroon.

[tyhmyri]

^ Älä pidätäkkään. Ensi kesään mennessä olisit jo moneen kertaan kuollut.

Ilmeisesti et tunne sanontaa "Do not hold your breath" ja "I will not hold my breath". Molemmat tarkoittavat sitä, että tapahtuma on sen verran epätodennäköinen tai epäuskottava, että sen odottamiseen ei kannata kohdistaa suuria odotuksia eikä siihen oikein kannata luottaa.

Mutta kuten jo kirjoitin, minusta olisi oikein mainio uutinen jos Kiina siirtyisi kultakantaan, jossa tietyllä nimellisarvolla valuuttaa saisi kiinteän määrän kultaa. Kannatan, kannatan. Siis Kiinalle, en meille.

[Alfresco]

Koittapaas Alfresco ja Ulkopuolinen miettiä ihan omilla aivoilla kumpi tässä maailmassa on arvokkaampaa A) paperi jossa lukee CDS vai B) kultaharkko?

Kummatkin ovat yhtä arvottomia jos niille ei löydy markkinoita.

Nyt sitten pitäisi näemmä selittää pörssitoiminnan periaatteetkin.

En usko tarvitsevani neuvojasi sen osalta.

Ensinnäkin pörssissä ei ole ideana hintojen mahdollisimman suuri vaihtelu

Niinhän en tietenkään väittänytkään. Totesin vain että pörssissä hinnat vaihtelee. Näin ollen kultapörssistä ei saa kultakantaa tekemälläkään. Nämä ovat konseptuaalisesti täysin eri asioita. Sinulla on mission impossible selittäessäsi muuta.

vai ymmärsinkö oikein?

Et, et ymmärtänyt yhtään mitään.

Tämä keskustelu on liian surrealistinen minulle. I'm out.

[sivullinen.]

^ Selvä se. Olen mulkku. Ymmärretty.

Yhtä ainoaa lähdettä en teidän väitteidenne tueksi saanut. Enkä perustelua mielidettä miksi Kiina siirtyisi kultakantaan tai mitä seurauksia sillä olisi. Jokaiseen sananmuotoon kyllä osasitte tarttua. Saivartelusta saatte siis pisteet. Oikein kansanedustaja ainesta sanoisin. Siellä Jyrki ja Jutta jauhavat paskaa pilkunpaikasta. Sinne vaan seuraan surkeaan. Niillä keinoilla se Suomi on saatu laskuun. Eipä tarvitse tulevaisuutta enää suunnitella - Kiina sen sanelee. Mustan miehen ja intiaanin kohtalo odottaa. Muistakaa kuitenkin ettei saappanparsijoilla tai kaakaopavunpoimijoilla ole lupaa sanoa mielipidettään ääneen. Vielä se on sallittua. Uliskaa siis sydämmenne kyllyydestä.

[sivullinen.]

Voisi olettaa että kiinalaiset noudattaisivat kultakannassaan Sveitsiläisten hyväksi toteamaa mallia jossa valuutta sidotaan kultaan tietyllä kurssilla ja keskuspankilla pitää olla kultavarantoja 40% liikkeelle laskettavan valuutan arvosta.

The Swiss franc has historically been considered a safe-haven currency with virtually zero inflation and a legal requirement that a minimum of 40% be backed by gold reserves. However, this link to gold, which dates from the 1920s, was terminated on 1 May 2000 following a referendum.

http://en.wikipedia.org/wiki/Swiss_Franc

Miten paljon Kiinalla pitäisi olla kultaa jotta se saisi 40% varantoasteen Yuanille?
40% mistä määrästä, joko liikkellä olevista seteleistä (M0), tileillä olevista rahoista (M1) tai jostain vielä suuremmasta määrästä?
Haluaisiko joku laskea?

[Sikanez]

Oli miten oli, minä kannatan Kiinan siirtymistä kultakantaan. Suorastaan toivon sitä.

Joskaan en aio pidättää hengitystäni sitä odottaessani.

Kiinalla on triljoonia dollareita. Nyt ne käytetään Afrikan kaivoksiin. Nämähän ovat epätoivoisia päästä niistä eroon.

Ei ole. Biljoona on oikea suuruusluokka. Triljoonat tarkoittaisivat, että Kiinalla olisi miljardi dollaria jokaista asukasta kohden.

[sivullinen.]

Luuletko ylimaallisessa viisaudessasi että olisit pelastanut Suomen taantumalta jollain "Kiina siirtyy kultakantaan" -saduilla?

Minä en väittänyt Suomen hyötyvän Kiinan kultakantaan siirtymisestä. Se oli jäsen P jota seurasivat jäsenet Alfresco ja tyhmyri. Minun mieltäni vaivaa enemmän Kiinan kasvava valta maailman päätöksen teossa. Eurooppa on "moraalinen suurvalta" euroedustaja Essayahin sanoin. Se on ihan kiva käydä moralisoimassa maailmalla miten heidän tulisi elää vaan eipä näillä moralisoinneilla ole uutisarvoa kuin euroopassa jossa johtajamme saavat niistä oikeuden puolustajan maineen; käytännön muutoksiin ei yksikään moralisointi ole johtanut. Jopa amerikka on todennut ettei euroopan sanoilla ole paljoa painoa arvoa enää missään. Nyt puhuvat amerikka, Kiina, Intia, Brasilia ja jopa yksin Israelin valta on suurempi kuin koko EUn. Siinä se ongelma mielestäni on. Tänään Kiinalaiset menevät ja perustavat kaivoksen afrikkaan sen enempää lupia kyselemättä; huomenna ne tekevät saman Suomessa. Kultakanta, ja siitä seuraava rahan voima, on tässä muutoksessa merkittävin väline. Toisen Maailmansodan jälkeen amerikka loi oman taloudellisen mahtinsa dollarin reservivaluutta-aseman ansiosta. Nyt Kiina tekee saman.

• Miniluv on Brysselissä - siellä moralisoidaan.
• Minitrue on Washingtonissa - siellä päätetään televisio-ohjelmista.
• Miniplenty perustetaan Pekingiin - sinne siirtyy talouden valta.
• Minipaxina voidaan pitää YKta New Yorkissa.

Suomessa vain totellaan.

Jos ei tämä aiheuta huolta muissa, niin mikäs siinä. Orjan osa on helppo.

[sivullinen.]

Nyt löysin Kiinan M2 valuuttamäärän 548,5 miljardia yuania (eli 85,5 miljardia USD) [1]. [Vastaava luku on amerikan kohdalla 8000 miljardia USD[2] eli hieman alle sata kertainen määrä. Johtunee siitä että dollareita on muillakin kuin amerikkalaisilla kun taas yuaneita ei.] Kullan hinta taas on noin 1700 USD/unssi [3], joten 40% reserviasteella pitäisi 20 miljoonaa unssia eli 567 tonnia. Kiinan ilmoitti että sillä oli vuonna 2008 kultaa 1054 tonnia [4], ja sen jälkeen määrä on mitä todennäköisimmin kasvanut rajusti. Olettevasti jopa tuplaantunut. Silti siitä riittää hyvin kultakannan turvaamiseen nykyisellä yuanin kurssilla. Jos kurssia meinataan nostaa, kuten uumoiltu on, esimerkiksi viisinkertaiseksi, niin kultaa pitäisi olla jo lähes 3000 tonnia. Siihen Kiina pääsee varmasti jos vain haluaa, joten teknistä estettä kultasidonnalle ei ole.

[1] http://www.chinadaily.com.cn/bizchina/2011-09/13/content_13671000.htm
[2] http://en.wikipedia.org/wiki/Money_supply#United_States
[3] http://www.kitco.com/charts/livegold.html
[4] http://www.commodityonline.com/news/Is-China-accumulating-gold-reserves-42207-3-1.html

[normi]

Oli miten oli, minä kannatan Kiinan siirtymistä kultakantaan. Suorastaan toivon sitä.

Joskaan en aio pidättää hengitystäni sitä odottaessani.

Kiinalla on triljoonia dollareita. Nyt ne käytetään Afrikan kaivoksiin. Nämähän ovat epätoivoisia päästä niistä eroon.

Ei ole. Biljoona on oikea suuruusluokka. Triljoonat tarkoittaisivat, että Kiinalla olisi miljardi dollaria jokaista asukasta kohden.

Lieneekö euroopan miljardi ja amerikan käyttämä biljoona mennyt sekaisin, nehän ovat sama luku.

[sivullinen.]

Kiinalla on muuten vain muutama prosentti ulkomaisista sijoituksistaan kullassa tällä hetkellä kun esimerkiksi Italialla ja Saksalla osuus on yli 70%. Euroopassa on kultaa useampi tuhat tonnia eli useiden satojen miljardien dollarien (tai eurojen) arvosta. Nyt kun EVM 400 miljardin euron pohjakassaa aiotaan korottaa velkavivulla, se voinee tarkoittaa saman arvoisen kulta erän siirtämistä vivuttajille. Eli saapa nähdä lähteekö Cannesta kultalaiva kohti Shanghaita jo huomenna. Kullalla siis voitaisiin ostaa "ratkaisu" euroopan talouskriisiin. Tosin se "ratkaisu" olisi vain ajan peluuta kun ei talousongelmiin johtaneita syitä kukaan ole edes yrittänyt ratkaista.

Tuolta näkee suurimmat kullan omistajat - jos kaikki kertovat totuuden omistuksistaan:
http://www.cnbc.com/id/33242464/The_World_s_Biggest_Gold_Reserves

[stefani]

Jep. Kiina on pitänyt Juanin matala-arvoisena, jotta vienti ja kilpailukyky länteen vetäisivät. Samalla kiinalaisista on tullut jenkkien dollarimääräisten velkapaperien suurimpia omistajia.

Eikö tuo ole hieman vääristynyt tapa nähdä asia? Pikemminkin kiinalaiset ovat suostuneet viemään tuottoaan länteen, jotta he saisivat kasvatettua dollari-varastojaan. Nyt dollari-varastot ovat kuin jousipyssyn viritetty jousi, jonka he voivat päästää vapaaksi halutessaan.

Toistaiseksi Yuan on ollut suljettu valuutta eikä sitä voi ostaa vapaasti.

Mitä tämä tarkoittaa? Kyllähän Yuania kuitenkin rahanvaihtopisteistä ainakin yksinäinen kuluttaja saa.

[stefani]

Yleisesti ottaen poliittisten johtajien kannattaa haluta paperi-rahaa, koska siten he maksimoivat oman valtansa. Kun taas kansalaisten kannattaa haluta kulta-kantaa (jos ymmärtävät omaa etuaan), koska siten he maksimoivat säästöjensä pysyvyyden. Tästä näkökulmasta CPC:n (Kiinan Kommunistinen Puolue) vapaaehtoinen kulta-kantaan siirtyminen näyttäisi erikoiselle.

Kiinan kulta-kanta näyttää tosin järkevämmälle myös CPC:n näkökulmasta, jos ajattelee valuuttojen välistä taistelua. Jos kiinalaiset haluavat Yuanin syrjäyttävän USD:n globaalisti, niin jenkkien paperi-rahaa vastaan voi olla vaikea taistella omalla yhtä tyhjällä paperi-rahalla. Jos Yuan saadaan kulta-kantaan, niin sitten se näyttää vakaammalta globaalisti, ja öljyn tuottajat voivat todennäköisemmin suostua siirtymään USD:stä Yuaniin.

Joten mää uskoisin, että kulta-kantaan siirtymisessä (jos niin nyt on käymässä) on kyse siitä, että CPC uhraa vaikutusvaltaansa kotimaassansa, saadakseen vastapainoksi lisää vaikutusvaltaa globaalisti.

[tyhmyri]

Yleisesti ottaen poliittisten johtajien kannattaa haluta paperi-rahaa, koska siten he maksimoivat oman valtansa. Kun taas kansalaisten kannattaa haluta kulta-kantaa (jos ymmärtävät omaa etuaan), koska siten he maksimoivat säästöjensä pysyvyyden.[...]

Kultakannassa rahan määrä ei pystyisi reagoimaan talouden kasvuun vaan rahan määrän määrittelisi kaivostoiminta. Lisäksi nykyisellään rahaa "syntyy" muun muassa yritysten välisessä velkakirjakaupassa, mikä tietenkin olisi tuolloin mahdotonta. Moni kansainvälisen kaupan ja yritysten välisen kaupan toimintatavoista vaikeutuisi tai muuttuisi käytännössä mahdottomaksi.

Mutta kuten aikaisemmin jo kirjoitin, minä kannatan varauksettomasti ajatusta siitä, että Kiina siirtyisi kultakantaan.

[sivullinen.]

Pikemminkin kiinalaiset ovat suostuneet viemään tuottoaan länteen, jotta he saisivat kasvatettua dollari-varastojaan. Nyt dollari-varastot ovat kuin jousipyssyn viritetty jousi, jonka he voivat päästää vapaaksi halutessaan.

Näin juuri. Toinen väärinymmärrys on Kiinan näkeminen kilttinä ja mukavana länsimaiden ystävänä. Se täysin väärin. Maon oppien mukaan ei ole mitään mahdollisuutta että kommunistinen maa voisi toimia yhteistyössä kapitalistien kanssa. Se on koko opin ydin, ja sen myös osoitti Neuvostoliiton kaatuminen kun se alkoi luopui tästä ajatuksesta Stalinin jälkeen revisionimiksi nimettynä ajanjaksona. Kiina ei turhaan jousipyssyään virittele. Sillä aiotaan ampua. Sitä en tiedä koska.

Taloustieteilijät tuntevat Kiinan käyttämän strategian nimellä "beggar thy neighbour": Valtaa alihinnoittelulla markkinat jonka jälkeen kaikki tuotantovoimat ovat sinun. Euroopan johtajat käyvät aamussa iltaan kokoustamassa ja näyttelemässä tärkeitä. Tuskin kukaan on ehtinyt todellisuuten perehtyä vuosiin, saati sitten historiaan, tilastoihin tai tieteeseen. Tietäisivät mitä tuokin termi tarkoittaa ja mitä siitä seuraa. Euroopan johtajat ovat koutukseltaan muihin maihin ja maanosiin verrattuna alinta kastia - ylioppilaita ja kansakoulun käyneitä. Ei ihme että sieltä tulee myös maailman huonoimpia päätöksiä. Näillä mennään, mutta sota on hävitty ennen kuin se edes alkaa.

[sivullinen.]

Täällä ei asiallista keskustelua syntynyt joten siirryin kauppalehden keskustelupalstoille tässä aiheessa:

http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=198685&start=0&tstart=0

Sen verran ajattelin tilannetta päivittää että Kiina julkisti viime kuussa pankkiautomaatin josta ei saa seteleitä vaan kultaa!

http://www.china.org.cn/business/2011-09/27/content_23498288.htm
http://www.youtube.com/watch?v=eufKESz9lkU

Perustelkaa nyt vielä miten se ei ole kultakanta - jos osaatte.

[JNappula]

Sen verran ajattelin tilannetta päivittää että Kiina julkisti viime kuussa pankkiautomaatin josta ei saa seteleitä vaan kultaa!

http://www.china.org.cn/business/2011-09/27/content_23498288.htm
http://www.youtube.com/watch?v=eufKESz9lkU

Perustelkaa nyt vielä miten se ei ole kultakanta - jos osaatte.

Öh, onhan noita kulta-automaatteja ollut maailmalla jo pitkään:

http://www.google.fi/search?q=gold+vending+machine&hl=fi&safe=off&prmd=imvns&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=qHq7Tqu4K5T74QTZ8_kw&ved=0CDAQsAQ&biw=1920&bih=979&sei=%20tXq7Tq2dOKqP4gSErsRM

En kyllä ymmärrä miten tämä mihinkään kultakantaan liittyy.

[P]

Koittapaas Alfresco ja Ulkopuolinen miettiä ihan omilla aivoilla kumpi tässä maailmassa on arvokkaampaa A) paperi jossa lukee CDS vai B) kultaharkko?

Kummatkin ovat yhtä arvottomia jos niille ei löydy markkinoita.

Tai jos se kultaharkko siinä paperissa on kuvitteelinen. Sehän oli yksi kultakannan ongelma. Samoin ns. kultapaperien kanssa nykyään. Kyse on luottamuksesta. Ja kuten tunnettua seteleiden painaminen ohi kullan määrän tai kultaoptioiden myyminen ohi todellisen kullan määrän on aina mahdollista.

Ja tosiaan kullankin hinta noudattaa kysynnän ja tarjonnan lakia.

[sivullinen.]

Itse itseäni lainaten:

Nyt kun EVM 400 miljardin euron pohjakassaa aiotaan korottaa velkavivulla, se voinee tarkoittaa saman arvoisen kulta erän siirtämistä vivuttajille. Eli saapa nähdä lähteekö Cannesta kultalaiva kohti Shanghaita jo huomenna.

Sanoo Olli Rehn:

[...] Vakuutena olisivat kulta- ja valuuttavarannot. [...]

http://yle.fi/uutiset/teemat/velkakriisi/2011/11/rehn_mallit_eurooppalaisista_yhteislainoista_kahden_viikon_kuluttua_3018546.html

Jostain syystä Kiinalle ei kelpaa "kreikkalainen takuujärjestely" jonka Jutta meille hankki. En kyllä ymmärrä miksi. Sehän on takuuvarma.

[RP]

Nyt dollari-varastot ovat kuin jousipyssyn viritetty jousi, jonka he voivat päästää vapaaksi halutessaan.

Tekemään mitä? Krugman taisi verrata sitä lämpöhalvauksesta kärsivän miehen uhkaamiseen vesipyssyllä.
Saisivathan he halutessaan Dollarin arvon painumaan alas. Sillä voisi jopa olla (positiivista) vaikutusta Yhdysvaltojen talouteen.

[tyhmyri]

Tekemään mitä? Krugman taisi verrata sitä lämpöhalvauksesta kärsivän miehen uhkaamiseen vesipyssyllä. Saisivathan he halutessaan Dollarin arvon painumaan alas. Sillä voisi jopa olla (positiivista) vaikutusta Yhdysvaltojen talouteen.

Totta. Dollarin arvon dramaattinen heikentyminen olisi juuri sitä, mitä Jenkkilän talous vaatisi toipuakseen. Eipä olisi enää kannattavaa raijata maahan Kiinassa tuotettua krääsää. Oma teollisuus ehkäpä jopa rakentaisi lisää kapasiteettia.

[sivullinen.]

^ Dollarin heikentyminen on pitkällä tähtäimellä hyvä asia. Silloin se nostaa amerikkalaisen tuotannon kilpailukykyä. Lyhyellä tähtäimellä ei tehtaita perusteta eikä työpaikkoja luoda. Lyhyellä tähtäimellä tuonti Kiinasta jatkuu, ja hinnat ovat korkeampia! Dollarin heikentyminen pitäisi tehdä vuosikymmenessä niin se muutos olisi tarpeeksi hidas tuotantovoimien vastattavaksi. Mutta sinä ainakana olisi nykyinen tuotantolaitosten alasajo jatkunut, velkaantuminen ylittänyt kestorajat ja sosiaaliset ongelmat tulleet sietämättömiksi. Silti olen samaa mieltä että se on hyvä asia - koska se on pitkällä tähtäimellä ainoa mahdollinen vaihtoehto.

Tällaisen esimerkin kehittelin aiheesta:
Jos dollarin arvo laskee nyt puoleen - eli paljon - verrattuna Yuaniin, ja tuonti Kiinasta pysyy määrällisesti samana, sen arvo tuplaantuu. Lukuina se tarkoittaisi 300 miljardin tuonnin muuttumista 600 miljardiksi dollariksi. Viennissä luvut olisivat 100 miljardia ja 200 miljardia. Siis kauppatase alenisi -200 miljardista -400 miljardiin. Tämä vaje jatkuisi samanlaisena kunnes amerikka saisi kauppataseen tasapainoon. Ehkäpä kymmenisen vuotta. Sinä aikana vajetta olisi tullut 4 triljardia dollaria. Amerikan kultavarannot ovat (ilmoitetusti) noin puolen triljardin arvoisia joten edes niillä ei vajetta paikkailtaisi. Siksi esimerkki on mahdoton ja jotain muuta on tapahduttava. Mitä sitten, sitä en tiedä.

[Alfresco]

Kyse on luottamuksesta. Ja kuten tunnettua seteleiden painaminen ohi kullan määrän tai kultaoptioiden myyminen ohi todellisen kullan määrän on aina mahdollista.

Ja tosiaan kullankin hinta noudattaa kysynnän ja tarjonnan lakia.

Jep. Kultakantahörhöilijät eivä näyttäisi ymmärtävän ettei kullalla ole mitään intrisiikkistä arvoa. Kullan arvo määräyryy täysin markinoilla ihan samalla lailla kun jonkun paperisetelin arvo. Näiden ainoa käytännön ero on, että paperia pystyy tuottamaan nopeammin lisää kun mitä kultaa voidaan tuottaa (vaihdantavälineen tuottonopeus aikayksikköä kohden on se, joka määrää kuinka "rajallinen" vaihdantaväline on).

Molempien arvo pohjautuu luottamukseen siitä, että kyseiselle arvovälineelle on olemassa markkinat. Lisäksi "rajallisuus" vaikuttaa hintaan korottavasti muttei poista heilahteluja. Jos markkinat menevät alta niin molemmat ovat arvottomia. Vastaavasti jos kysyntä kasvaa niin molempien arvo nousee. Setelin arvon sitominen kultaan ei muuta tätä asiaa miksikään.

Meillä taitaa olla vain yksi yksikkö joka on "vakio" ja se on aika. Aikaa ei voi tuottaa lisää vaan sitä on aina olemassa tietyn määrään jossain aikajänteessä.
Fiat valuutan voisi siis periatteessa sitoa aikaan esim. niin, että 1 euro = 1 minuutti. Tällainen valuutta olisi aina stabiili mutta sen ongelma on aikayksikön reaaliarvottaminen. Jos esim. 1 eurolla saisi 1 minuutin siivoustyötä, niin euron de facto arvo riippuisi siivouksen laadusta. Jos siivous on huono joudutaan sijoittamaan vielä toinenkin euro työn laadun parantamiseen. Silloin ensimmäisen euron reaaliarvo laskee.

Heitän haasteena innokkaille pohtia valuutan sitomisesta aikaan. Ehkä on olemassa joku aikaan sidottu malli, jolla sataisiin aikaan stabiili valuutta. 

[sivullinen.]

Heitän haasteena innokkaille pohtia valuutan sitomisesta aikaan. Ehkä on olemassa joku aikaan sidottu malli, jolla sataisiin aikaan stabiili valuutta. 

Sellainen on olemassa. Sitä kutsutaan aikapankiksi ja raha yksikkönä on tovi (http://stadinaikapankki.wordpress.com/). Sinne vaan Alfresco kirjaamaan nimi listaan. Ehkäpä joku tulee sinulle opettamaan talouden totuuksia muutamaksi toviksi jos lupaat tehdä vastineeksi jotain hyödyllistä.

Vaan minäpä kerron ilmaiseksi vielä lisää kultakannan ja paperiseteleiden eroista. Jankkaamiseksin tätä voisi sanoa kun toistan samaa asiaa viestistä toiseen, mutta kun ei tunnu pysyvän päässä kovin kauaa. Siis: Kullalla ja paperirahalla on selvä ero. Kullan arvo säilyy vaikka valtio kaatuu tai päättää paperirahan olevan arvotonta. Paperirahan arvo pyyhkiytyy pois kun sen luonut valtio kaatuu. Paperi raha on siis riippuvainen yhdestä valtiosta; kulta taas kaikista valtioista. Jokainen voi mielessään laskea todennäköisyyksiä yhden valtion kaatumiselle, ja verrata sitä tilanteeseen jossa kaikki valtiot kaatuvat kerrallaan!

Todennäköisyyslaskenta sanoo näin:
Valtion kaatumisen todennäköisyys P(x) oletetaan vaikka 0.1%.
Silloin sadan (toisistaan riippumattoman) valtion todennäköisyys kaatua on P(x)^100 eli
0.0000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000001 %.

Siinä on se paperirahan ja kullan arvonmenetyksien todennäköisyyksien ero.

[Alfresco]

Heitän haasteena innokkaille pohtia valuutan sitomisesta aikaan. Ehkä on olemassa joku aikaan sidottu malli, jolla sataisiin aikaan stabiili valuutta. 

Sellainen on olemassa. Sitä kutsutaan aikapankiksi ja raha yksikkönä on tovi (http://stadinaikapankki.wordpress.com/).

Hahhaa  Eihän tuolla ole mitään tekemistä minkään valuutan tai rahan kanssa vain sen takia, että nimessä esiintyy sana "pankki". Sinulla on ihan oikeesti puurot ja vellit täysin sekaisin.

Vaan minäpä kerron ilmaiseksi vielä lisää kultakannan ja paperiseteleiden eroista.

Älä kerro, minä tiedän jo. Paperirahalla voi pyyhkiä takapuolensa. Kullalla ei ole edes sitä hyötyarvoa. 

Kullan arvo säilyy vaikka valtio kaatuu tai päättää paperirahan olevan arvotonta.

Kullalla ei ole arvoa ellei ole markkinoita ja kysyntää kullalle. Jos valtiot tai riskisijoittajat myyvät pois kultavarantonsa, arvo romahtaa. Se siitä kullan arvon pysyvyydestä.

Tämä ketju on kyllä varsinaista komiikkaa.   *pyyhkii naurukyyneleet silmistä*

[sivullinen.]

^ Mukavaa tuoda iloa muiden elämään. Taisit viimeksi nauraa yhtä kovin vuonna 1991: Neuvostoliittoko muka romahtanut. Hah hah. Tuota nyt ei usko kukaan.

[vainukoira]

Kullalla ei ole arvoa ellei ole markkinoita ja kysyntää kullalle.

No milleppä on arvoa jos sille ei ole kysyntää eikä markkinoita?

Jos valtiot tai riskisijoittajat myyvät pois kultavarantonsa, arvo romahtaa. Se siitä kullan arvon pysyvyydestä.

Jos valtiot ja sijoittajat myyvät pois autonsa, autojen arvo romahtaa. Mutta myyvätköhän. Ainoa valtio joka pyrkii myymään kaiken omaisuutensa pilkkahintaan on jyrkin ja jutan johtama Suomi.

[hattiwatti]

Hankamäki pistää pahan kultakannasta:

http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/87959-talouden-olemus-ja-kansalaisten-kultakuume

......Sen sijaan rahastoihin tai johdannaisiin en sijoittaisi, sillä kultafutuurit voivat menettää nopeasti arvoaan talouskriisissä. Ensinnäkin, oikean kullan osto- ja myyntihinnan ero on suurempi kuin johdannaisten. Ja toiseksi, aito metalli pitää arvonsa siinäkin tapauksessa, että koko talous luhistuu ja kaikille suomalaisille käy kuin Iso-Roban puistonpenkillä istuvalle herra Pöppöselle, jonka kädessä hölskyvä väliaikainen vakausväline on muuttunut aikaa sitten pysyväksi. Vaikka parhaassa AAA-luokassa ollaan vieläkin.

[tyhmyri]

^ Dollarin heikentyminen on pitkällä tähtäimellä hyvä asia. Silloin se nostaa amerikkalaisen tuotannon kilpailukykyä. Lyhyellä tähtäimellä ei tehtaita perusteta eikä työpaikkoja luoda.

Tuosta voi olla montaa mieltä. Tällä hetkellä Jenkkilän tuotannollisen teollisuuden käyttöaste on luokkaa 70-75%. Lisäksi teollisuuden pako Kiinaan on jo käytännössä pysähtynyt. Yhä suurempi osa tavarasta kannattaa tuottaa Jenkkilässä. Syynä Kiinan kohonnut hintataso.