2013-01-13 AL: EU voi tarvita heilurioven

[skrabb]

Päivitetty 13.1.2013 20:33, julkaistu 13.1.2013 20:28.
EU voi tarvita heilurioven
Veikko Vuorikoski.

1. Euroopan unioniin on monta pyrkijää.
2. Joukossa ovat myös Skotlanti ja Katalonia.
3. Britannialla on haluja kulkea toiseen suuntaan.

Runsaat 50 vuotta vanhassa Euroopan unionissa on ollut tähän asti vain sisäänpäin avautuva ovi. Nyt on mahdollista, että sen tilalle vaihdetaan heiluriovi, joka avautuu molempiin suuntiin.

Jo nyt on käytännössä selvää, että ensi kesänä unionin jäsenmäärä kasvaa 28:aan, kun Balkanilla sijaitseva Kroatia liittyy jäseneksi.

Muitakin halukkaita on. Entisen Jugoslavian raunioille syntyneistä valtioista Slovenia on EU:n jäsen, mutta ulkopuolelle jäävät Kroatian jälkeen vielä Serbia, Montenegro, Makedonia, Bosnia-Hertsegovina ja Kosovo. Myös Albania tähyää EU:hun, samoin Islanti ja Turkki.

Oma lukunsa ovat kaksi Eurooppaan mahdollisesti syntyvää uutta valtiota, Skotlanti ja Katalonia. Ne eivät ole nyt itsenäisiä valtioita, mutta havittelevat irtaantumista omista emämaistaan, Britanniasta ja Espanjasta.

Sekä Skotlannissa että Kataloniassa on tarkoitus järjestää kansanäänestys itsenäisyydestä ensi vuonna. Skotlannissa se on varma, mutta Espanjan nykyinen keskushallitus vastustaa Katalonian äänestystä.

Sekä Skotlannin että Katalonian itsenäisyyttä ajavat poliitikot ovat antaneet ymmärtää, että alueet haluavat itsenäisinäkin pysyä EU:ssa.

Unionin ylin johto on kuitenkin viestittänyt, ettei jäsenyys ole automaattinen vaan sen ehdot pitää neuvotella uudelleen. Se tietäisi, että itsenäinen Skotlanti ja Katalonia joutuivat samaan jonoon muiden jäsenehdokkaiden kanssa.

Toiseen suuntaan heiluriovea lonksuttaa Skotlannin nykyinen emämaa Britannia: sen mielestä ruoho näyttää vihreämmältä EU-aidan ulkopuolella.

Britannian suhde EU:hun ja sen edustamaan mannereurooppalaiseen maailmaan on ollut likimain aina kompleksinen.

Ranskan silloinen presidentti Charles de Gaulle tyrmäsi Britannian jäsenyyden 1960-luvun alussa. Peruste oli se, että hänen mielestään Britannia oli liian transatlanttinen maa, joka tähyili ylen määrin valtameren toiselle puolelle Yhdysvaltoihin.

Britannian pääsi jäseneksi vasta 1970-luvun alussa. Sen jälkeenkin Britannia on ollut usein manner-Euroopan näkökulmasta unionin ongelmalapsi – tosin Lontoosta katsottuna samoin on voitu sanoa varsinkin Brysselistä.

Varsinkin Britannian kansalaismielipide on hyvin EU-kriittinen. Nyt se on yltänyt niin ärhäkäksi, että maan nykyinen pääministeri, konservatiiveja edustava David Cameron, joutuu sen takia hankalan valintatilanteen eteen.

Cameronin on määrä vielä tässä kuussa pitää linjapuhe, jossa hän selvittää, mihin suuntaan hän haluaa viedä maansa EU-suhteita.

Päävaihtoehtoja on kolme: jatkaminen nykyisellään, jonkinlainen karsittu jäsenyys ja täydellinen avioero. Lopullinen päätös on tarkoitus jättää kansalaisten käsiin.

Jos mielipidekyselyihin on luottamista, kansalaisten enemmistö haluaa kokonaan irti EU:sta. Se olisi kuitenkin kauhistus niin maan poliittiselle kuin taloudelliselle eliitille, jolle jäsenyyden hyödyt ovat ilmeisempiä kuin rivikansalaisille.

Myös Britannian ulkopuolella, esimerkiksi Suomessa, toivotaan, ettei maa tee hätiköityjä päätöksiä ja jätä EU:ta. Ero olisi tappio molemmille osapuolille.

Samaa mieltä on myös Yhdysvallat, jolle Britannia on tärkeä kanava unioniin. Siksi Yhdysvallat turvautui harvinaiseen temppuun, kun sen ulkoministeriön edustaja patisteli viime viikolla julkisesti Britanniaa pysymään EU:ssa.

Ironista kyllä näin Yhdysvallat tuli todistaneeksi, että de Gaullen näkemys Britannian asemasta osui oikeaan.

Ajat ovat kuitenkin muuttuneet niin, että nyt tuskin yksikään maa pitää läheisiä suhteita Yhdysvaltoihin painolastina – suurempi huolihan Euroopassa on ollut, että Yhdysvallat hylkää koko vanhan mantereen kääntäessään katsettaan dynaamiseen itään.

http://www.aamulehti.fi/Paakirjoitukset/1194788121381/artikkeli/eu+voi+tarvita+heilurioven.html