2011-10-24 HS: Lappi ottanut enemmän pakolaisia kuin Turku tai Tampere

[Saippuakupla]

Lappi ottanut enemmän pakolaisia kuin Turku tai Tampere

Lapin, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kaakkois-Suomen osuus pakolaisten vastaanotosta on kolmen viime vuoden aikana kasvanut jo noin kolmannekseen.

Suhteellisesti suurin nousija on Lappi, johon on vuoden 2007 jälkeen muuttanut yli 700 pakolaista, eli enemmän kuin samana aikana vaikkapa Turkuun tai Tampereelle. Pohjamutiin puolestaan ovat juuttuneet Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta, joihin on muuttanut koko 2000-luvulla yhteensä vain parisataa pakolaista.

Suurin osa pakolaisista hakeutuu edelleen pääkaupunkiseudulle.

Pakolaisiksi lasketaan kiintiöpakolaiset, oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ja hyväksytyt perheenyhdistämiset.

Koska vastaanottaminen on täysin vapaaehtoista, kuntien väliset erot ovat suuria.

Siinä missä pienet pohjoiskarjalaiset Lieksa ja Kontiolahti ovat vuodesta 2008 elokuuhun 2011 ottaneet yhteensä noin 400 pakolaista, pääkaupungin kainalossa köllivät kuntajätit Nurmijärvi ja Tuusula ovat ottaneet tasan 11.

Haja-asutusalueet ottavat pakolaisia harvoin silkasta hyvästä tahdosta. Harmaantuvat kunnat hakevat nuorta verta, työvoimaa ja valtion tukia.

Valtio maksaa yhdestä pakolaisesta iästä riippuen 2 300–6 800 euron vuosikorvausta kolmen vuoden ajan. Kiintiöpakolaisten kohdalla maksuaika on neljä vuotta. Lisäksi valtio korvaa esimerkiksi tulkkauskuluja sekä vammautuneiden henkilöiden sosiaali- ja terveyskuluja.

Kuntaliiton mukaan vuosikorvaukset eivät kuitenkaan tahdo riittää porkkanaksi.

Lisää aiheesta maanantain Helsingin Sanomissa

http://www.hs.fi/kotimaa/Lappi+ottanut+enemm%C3%A4n+pakolaisia+kuin+Turku+tai+Tampere/a1305547840818

[Alfresco]

Valtio maksaa yhdestä pakolaisesta iästä riippuen 2 300–6 800 euron vuosikorvausta kolmen vuoden ajan. Kiintiöpakolaisten kohdalla maksuaika on neljä vuotta.

Valtio ei maksa yhtään mitään vaan veronmaksajat maksavat. Koska kaikki asuvat jossain kunnassa, korvaukset kustantaa veroa maksava kuntalainen itse.

En tajua tätä talouslogiikka missä valtion tilin kautta tuleva raha olisi ilmaista. Mitä ihmeessä kuntäpäättäjät ajattelevat kun kuvittelevat valtion kustantaman mamun olevan jotenkin ilmainen?

[Marko Parkkola]

One-liner ja yksi oleellinen sana: aluepolitiikka.

[Roope]

Suhteellisesti suurin nousija on Lappi, johon on vuoden 2007 jälkeen muuttanut yli 700 pakolaista, eli enemmän kuin samana aikana vaikkapa Turkuun tai Tampereelle. Pohjamutiin puolestaan ovat juuttuneet Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta, joihin on muuttanut koko 2000-luvulla yhteensä vain parisataa pakolaista.

Suurin osa pakolaisista hakeutuu edelleen pääkaupunkiseudulle.

Pakolaisiksi lasketaan kiintiöpakolaiset, oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ja hyväksytyt perheenyhdistämiset.

Koska vastaanottaminen on täysin vapaaehtoista, kuntien väliset erot ovat suuria.

Jutussa taitaa mennä iloisesti sekaisin pakolaisten kuntapaikkoihin perustuva sijoitus ja toisaalta oleskeluluvan saaneiden oma-aloitteinen muuttaminen haluamiinsa kuntiin. Kuntapaikkojen tarjoaminen on kunnille vapaaehtoista, mutta vastaanotto ei. Jos oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija haluaa muuttaa kuntaan, niin sitten hän muuttaa. Valtio vastaa nykyään takuuvuokrastakin.

Käytännössä vastaanottokunniksi ovat muuttuneet etenkin ne kunnat, joihin on perustettu turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Tähän perustuu myös jutussa mainitun Lapin (eli lähinnä Kemi ja Rovaniemi) suosio.

Haja-asutusalueet ottavat pakolaisia harvoin silkasta hyvästä tahdosta. Harmaantuvat kunnat hakevat nuorta verta, työvoimaa ja valtion tukia.

Ei kai missään kunnassa olla oikeasti niin tyhmiä, että pakolaisia houkuteltaisiin muka työvoimaksi. Eräiden 90-luvulla saapuneiden pakolaisryhmien työllisyysaste on etnospesifisten töiden lisääntymisestä huolimatta edelleen kehno ja uusien pakolaisten kanssa tilanne on vieläkin kehnompi, koska heillä on aiempaa huonompi koulutus, kielitaito ja suurempi perhe.

Pakolaisten työllistävä vaikutus on sitä, että heille pitää tarjota lakisääteisiä palveluja, jotka valtio maksaa. Joissakin kunnissa tätä pidetään hyvänäkin ideana, etenkin niiden ensimmäisten vuosien osalta, joina valtio maksaa enemmän korvauksia.

[Roope]

Vihreässä Langassa tutkija Antti Häkkinen vetää kuntien nykyisestä pakolaismäärästä yhteyden niiden halukkuuteen auttaa kerjäläisiä nälkävuosina 1867-68.

"Kyllä voidaan ajatella, että suhteessa muualta tulevaan avuntarpeeseen on suuriakin eroja ja että muuri suhteessa ulkopuolisiin on Länsi-Suomessa isompi. Tietty suhtautuminen ja käytännöt saattavat olla hyvinkin pitkäikäisiä", Häkkinen sanoo.

Asennoituminen nälkäänäkeviin oli Pohjanmaalla ja vanhan Turun ja Porin läänin alueella muuta Suomea tiukempaa. Näillä alueilla kovasydäminen köyhäinhoitopolitiikka oli niin iso ongelma, että valtiovalta joutui puuttumaan asiaan ja pakko-ottamaan talollisilta avustusosuuksia köyhäinhoitoon.

[...]

Itä- ja Pohjois-Suomi ovat Helsingin Sanomien mukaan ottaneet voimakkaasti vastuuta pakolaisten sijoittamisesta. Nälkävuosina kerjäläiset saivat inhimillisintä kohtelua Etelä-Suomessa.

"Sama ero Itä- ja Länsi-Suomen välillä näkyy myös suhtautumisessa ulkopuolisiin kulkumiehiin, mitä olen myös tutkinut", Häkkinen sanoo.

Vihreä Lanka: Miksi Länsi-Suomessa ollaan nihkeitä auttamaan?

Eivät Itä- ja Pohjois-Suomi ole "ottaneet voimakkaasti vastuuta", sillä nykyisin suurin osa oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista siirtyy haluamaansa kuntaan oma-aloitteisesti, ei tarjotun kuntapaikan perässä kuten vielä muutama vuosi sitten. Sijoittuminen tapahtuu pääasiassa suoraan vastaanottokeskuspaikkakuntiin ja viiveellä etelän suuriin kaupunkeihin. Esimerkisi Vantaa päätti resurssipulan vuoksi olla tarjoamatta kuntapaikkoja kiintiöpakolaisille, mutta siitä huolimatta Vantaalle saapui viime vuonna 166 pakolaista.

[skrabb]

Itä-Suomi vetää
AA
00:00

Suomen kunnat tarjoavat pakolaisille sijoituspaikkoja hyvin vaihtelevasti (Helsingin Sanomat 24.10.). Viime vuosina Itä- ja Pohjois-Suomi ovat alkaneet jakaa paikkoja ripeään tahtiin. Lapin, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kaakkois-Suomen osuus vastaanotosta on kolmen viime vuoden aikana noussut noin kolmannekseen.

Epävirallisen laskennan tiedot ovat peräisin Maahanmuuttovirastosta ja sisäministeriöstä. Mielenkiintoista on esimerkiksi Itä-Suomen näkyvyyden voimistuminen. Esimerkiksi Lieksan kaupunki on ottanut ulkomaalaisia vastaan niin paljon, että paikkakunnalla on syntynyt jo kielteisiä reaktioita kanta-asukkaiden piirissä. Ulkomaalaiset ovat joutuneet rasististen rikosten uhreiksi.

Kuntien ei ole pakko ottaa vastaan pakolaisia. Yhteiskunnan porkkana kuitenkin houkuttaa monia kuntia, sillä valtio maksaa yhdestä pakolaisesta iästä riippuen 2 300 - 6 800 euron vuosikorvausta kolmen vuoden ajan. Valtio korvaa tämän lisäksi monia pakolaisten kunnille aiheuttamia kuluja.

Suuri kysymys on, kuinka pakolaiset voidaan kotouttaa ja myöhemmin työllistää esimerkiksi heikon työllisyyden Pohjois-Karjalassa. Kiinnostavaa on myös havaita, että varakas ja kasvava Nurmijärvi pääkaupunkiseudun kupeessa otti vastaan kaksi pakolaista vuonna 2008. Mistä se mahtaa kertoa?

http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/it%C3%A4-suomi-vet%C3%A4%C3%A4/713737

[skrabb]

Me Pudasjärven ensimmäiset ulkomaalaiset
20.10.2011

1990-luvulla minä, siskoni ja äitini olimme Pudasjärven kunnan ensimmäisiä ulkomaalaisia. Inkerinsuomalaisina liinaletteinä emme liiemmin pistäneet silmään kylänraitilla, mutta pienellä paikkakunnalla sana kiiri, ja pian kaikki tiesivät meidän olevan "ne Venäjältä tulleet". Nähtävyyden asemasta kanssamme kilpaili vain yksi tummaihoinen tyttö, "se Afrikasta adoptoitu".

"Onneksi emme ole tummaihoisia", olin todennut äidille ensimmäisen koulupäivän päätteeksi. Minusta ja tummaihoisesta tytöstä ei koskaan tullut kavereita, mutta hänen läsnäolonsa helpotti oloani. Hänen ansiostaan olin ala-asteellamme se vähemmän erilainen. Saatoin piiloutua vaalean poninhäntäni taakse, hänen erilaisuutensa oli nähtävillä aina ja kaikkialla.

Silti minäkin sain osani. Toisten ihmetellessä mitä teimme Suomessa, toiset hokivat kaksikielisyyteni olevan suuri rikkaus. En ollut kiinnostunut maahanmuuttajaidentiteetistä, halusin vain pelata pesäpalloa ja haalia heppakirjoja kirjastosta.

Nyt, kaksikymmentä vuotta myöhemmin, Pudasjärvellä on pakolaisten vastaanottokeskus ja kylänraittikin on värikkäämpi. Maahanmuuttokeskustelu junnaa silti samoja syviä uria, toisto on kivettänyt fraaseista mukafaktoja.

Todellisuus on näkemysten kirjossa. Uusimmassa Vihreässä Langassa eräs pakolaisnainen ja sisäministeriksi päätynyt suomalaisnainen kertovat omansa.

Kirjoittaja (Lea Pakkanen)  on Vihreän Langan toimittaja.

Kommenttiosiosta:

Pudasjärven ensimmäiset ulkomaalaiset
Eija Pokka | 21.10.2011 18:40

Asun Pudasjärvellä.Täällä on aina ollut myöskin erilaisia ihmisiä kuin ns.tavalliset.Se "afrikasta adoptoitu" tuskin oli mikään adoptoitu vaan suomalais-afrikkalaisen perheen tytär,joka ei koskaan ole ollut mikään kummajainen,vaan jonka molemmat vanhemmat ovat Pudasjärvellä hyvin arvostettuja henkilöitä.Täällä on lukuisia eri tavalla vammaisia ihmisiä joita joskus kohdellaan vammansa vuoksi eriarvoisesti ns.normaaliin väestöön verrattuna.Joidenkin vammaisuus näkyy enemmän,toisten vähemmän.
Kun Pudasjärvelle muutama vuosi sitten tuli suuri määrä pakolaisia, enemmistö väestöstä suhtautui heihin täysin neutraalisti.Sen sijaan muutamat kaupungin työntekijät nostivat tulokkaat alkuperäisen väestön edelle,heille tarjottiin kaikki mahdolliset harrastukset ja etuudet joista etenkin työttömät ja muuten köyhyysloukussa olevien perheiden jäsenet saattoivat vain haaveilla.Tulokkaiden opiskeluintoa ja urheiluharrastuksia hehkutettiin paikallislehdissä moneen otteeseen,siitä jonkinlaista katkeruutta paikallisissa nuorissa alkoi syntyä,heille kun ei moisia mahdollisuuksia ollut tarjolla

http://www.vihrealanka.fi/blogi/me-pudasj%C3%A4rven-ensimm%C3%A4iset-ulkomaalaiset

edit. lisätty linkki

[skrabb]

Miksi Länsi-Suomessa ollaan nihkeitä auttamaan?
24.10.2011

Pakolaisten vastaanottomäärissä on suuria eroja, ja erityisesti Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta ovat ottaneet 2000-luvulla nihkeästi pakolaisia, selviää Helsingin Sanomista. Pohjanmaa ja Lounais-Suomi erottuivat vähäisellä auttamishalullaan jo nälkävuosina 1867–68, kirjoitti tutkija Antti Häkkinen artikkelissaan Nälkä, valta ja kylä vuonna 1999.

"Kyllä voidaan ajatella, että suhteessa muualta tulevaan avuntarpeeseen on suuriakin eroja ja että muuri suhteessa ulkopuolisiin on Länsi-Suomessa isompi. Tietty suhtautuminen ja käytännöt saattavat olla hyvinkin pitkäikäisiä", Häkkinen sanoo.

Asennoituminen nälkäänäkeviin oli Pohjanmaalla ja vanhan Turun ja Porin läänin alueella muuta Suomea tiukempaa. Näillä alueilla kovasydäminen köyhäinhoitopolitiikka oli niin iso ongelma, että valtiovalta joutui puuttumaan asiaan ja pakko-ottamaan talollisilta avustusosuuksia köyhäinhoitoon.

Etelä-Pohjanmaalla vain Seinäjoki on ottanut pakolaisia eikä ely-keskuksen mukaan kiinnostusta maahanmuuttajien vastaanottoon ole ollut.

Itä- ja Pohjois-Suomi ovat Helsingin Sanomien mukaan ottaneet voimakkaasti vastuuta pakolaisten sijoittamisesta. Nälkävuosina kerjäläiset saivat inhimillisintä kohtelua Etelä-Suomessa.

"Sama ero Itä- ja Länsi-Suomen välillä näkyy myös suhtautumisessa ulkopuolisiin kulkumiehiin, mitä olen myös tutkinut", Häkkinen sanoo.

Laura Häkli

Kommenttiosiosta:
satu | 24.10.2011 17:33

varmaan siksi että itse yritän tulla toimeen 530 eurolla kuukaudessa ja elättää siinä sivussa myös 10v tyttären asumistukea san kuukaudessa huimat 102 euroa mitään töitä täällä ei ole, koko ikäni täällä asunut ja työssä käynyt että sopisimpitää huolta asukkaista ennen ku pakolaisissta puhutaan, nyt kun jäin työttömäksi niin puilla paljailla ollaan

http://www.vihrealanka.fi/uutiset/miksi-l%C3%A4nsi-suomessa-ollaan-nihkeit%C3%A4-auttamaan

[Roope]

Suomen kunnat tarjoavat pakolaisille sijoituspaikkoja hyvin vaihtelevasti (Helsingin Sanomat 24.10.). Viime vuosina Itä- ja Pohjois-Suomi ovat alkaneet jakaa paikkoja ripeään tahtiin. Lapin, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kaakkois-Suomen osuus vastaanotosta on kolmen viime vuoden aikana noussut noin kolmannekseen.

Epävirallisen laskennan tiedot ovat peräisin Maahanmuuttovirastosta ja sisäministeriöstä. Mielenkiintoista on esimerkiksi Itä-Suomen näkyvyyden voimistuminen. Esimerkiksi Lieksan kaupunki on ottanut ulkomaalaisia vastaan niin paljon, että paikkakunnalla on syntynyt jo kielteisiä reaktioita kanta-asukkaiden piirissä. Ulkomaalaiset ovat joutuneet rasististen rikosten uhreiksi.

Kuntien ei ole pakko ottaa vastaan pakolaisia.
[...]
Suuri kysymys on, kuinka pakolaiset voidaan kotouttaa ja myöhemmin työllistää esimerkiksi heikon työllisyyden Pohjois-Karjalassa. Kiinnostavaa on myös havaita, että varakas ja kasvava Nurmijärvi pääkaupunkiseudun kupeessa otti vastaan kaksi pakolaista vuonna 2008. Mistä se mahtaa kertoa?

Pikakertaus, kun kirjoittavat näköjään edelleen puutaheinää:

Eilinen uutinen ei käsitellyt kuntien tarjoamia sijoituspaikkoja, vaan kuntiin muuttaneita pakolaisia.

Kuntien ei ole pakko tarjota pakolaisille sijoituspaikkoja, mutta niiden on käytännössä pakko ottaa vastaan kuntaan oma-aloitteisesti muuttavat pakolaiset, koska oleskeluluvan saanut (itse asiassa myös turvapaikanhakija) saa asua missä haluaa. Valtio on parin vuoden ajan kannustanut nimenomaan oma-aloitteiseen muuttamiseen maksamalla vuokratakuut.

Esimerkiksi Nurmijärvi ja Vantaa eivät tarjonneet viime vuonna sijoituspaikkoja. Siitä huolimatta Nurmijärvelle muutti siis kaksi pakolaista ja Vantaalle 166. Sen sijaan Kristiinankaupungin tarjoamia sijoituspaikkoja ei ole saatu täytettyä. Mistä se mahtaa kertoa?

edit: Virallinen eufemismi on "omaehtoinen muutto".

Yhteistyössä sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston, ELY-keskusten, Kuntaliiton
ja Maahanmuuttoviraston kanssa laadittiin pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden
turvapaikanhakijoiden kuntaansijoittamisstrategia. Sen yhtenä osiona
vastaanottoyksikkö on antanut ohjeen vastaanottokeskuksille ns. omaehtoisen muuton
tukemiseksi kuntaan siirtymisessä. Omaehtoisen muuton tukemisen toimintamallin
avulla on vastaanottokeskuksista kuntiin siirtymistä voitu kehittää ja helpottaa.
Odotusaika keskuksissa ei ole venynyt kohtuuttoman pitkäksi.

Sisäasiainministeriö - kirjanpitoyksikön tilinpäätös 2010

"Omaehtoinen muutto" tarkoittaa kuntapaikkajärjestelmän ohittavaa rahallisesti tuettua muuttoa. Tämä oli sisäministeriön ratkaisu kuntapaikkapulaan, kun pakolaisten pakkosijoitukset kuntiin katsottiin poliittisesti liian suureksi riskiksi. Tätä voisi hyvällä syyllä kutsua myös "hallitsemattomaksi maahanmuutoksi".