Missä ollaan, mikä maa ?

[Goman]

Lueskelin tänään erään Euroopan maan pääkaupungissa ilmestyvää maan pääkaupungin mukaan nimettyä sanomalehteä. Siinä kerrottiin mm. eräästä remontin kohteena olleesta kauppakeskuksesta.

Kauppakeskuksen liikkeiden nimistä voisi saada vihjeen, missä maassa ollaan. Liikkeitä ovat esim:
  20R+Byyat, Carlings, Edel City, Formale, G-Star Raw, Superdry, Tiger of Sweden,  Volcom, Fred Perry, Jackpot, The Body Shop, George Gina & Lucy, Filippa K, Fuel Smoothie Bar, Fratello Torrefazione, Belge Bar & Bistro, jne...

Jos nimiluettelo ei vielä kerro missä ollaan, niin lisävihjeenä kerrottakoon, että tänään vietetään maan kansalliskirjailijan syntymäpäivää. Voi olla että ko. kirjailija pyörisi haudassaan, jos näkisi mihin nimikulttuuri hänen maassaan on ajautunut.

[Alkuasukas]

Ilmeisesti paria lukuunottamatta kyseessä ovat tuotemerkit. Herrainpukimo Tosikuiva olisi tietysti vetävä nimi.

[Everyman]

Voi olla että ko. kirjailija pyörisi haudassaan, jos näkisi mihin nimikulttuuri hänen maassaan on ajautunut.

Ei hätää, brändätään Kivikin uusiksi. Esim. "Alexis Stone" kuulostaisi aika seksikkäältä.

[Faidros.]

Voi olla että ko. kirjailija pyörisi haudassaan, jos näkisi mihin nimikulttuuri hänen maassaan on ajautunut.

Ei hätää, brändätään Kivikin uusiksi. Esim. "Alexis Stone" kuulostaisi aika seksikkäältä.

No, no, no... Axl Rock!

[Topi Junkkari]

Eiköhän juttu viittaa Helsinkiin ja Kluuvin kauppakeskukseen.

Minä suosin sellaisia yrityksiä ja palveluntarjoajia, joilla on suomenkielinen nimi. Vastaavasti vaikkapa Hollannissa hollanninkielinen nimi. Ruotsissa ruotsinkielinen nimi...

[Goman]

Näinhän se on.

Hesarin juttua lukiessani  en voinut olla huomaamatta sitä tosiseikkaa, että eihän tuolla kauppakeskuksessa ole mitään suomalaista. Tähän ollaan tultu. Kansallista kulttuuria saa näistä 'ostosparatiiseista' hakemalla hakea. Tulevatko turistit (joita kauppakeskus sijaintinsa puolesta mahdollisesti haluaa asiakkaiksi) katsomaan samoja ylikansallisia tuotemerkkejä kuin mitä löytyy jokaisesta Euroopan pääkaupungista? Sanoisin että esim. Tallinnassa pidetään ansiokkaammin kiinni omasta kulttuurista, joka puolestaan houkuttaa kävijöitä ympäri maailman.

Kluuvista löytyi onneksi yksi liike, jonka houkuttelee asiakkaaksi nimen perusteella .
Bar & Bistro Senaatin hiili.   Siinäkin vielä kummittelee nuo sanat Bar ja Bistro. Niille ei oikein löydy kotimaista vastinetta. Mikähän olisi 'Bar' sanan suomalainen vastine? Eipä tule mieleen.

[Alkuasukas]

No mitä siellä pitäisi olla? Marimekkoa, Minna Parikkaa ja kalakukkoa? Kai niitä olisi jos joku ostaisi. Kääntäen; onko meillä jotain kotimaista myytävää?

[Topi Junkkari]

Mikähän olisi 'Bar' sanan suomalainen vastine? Eipä tule mieleen.

Mieleeni tuli eräs suomalaisten Kanadan-siirtolaisten käyttämä sana. En kirjoita sitä tänne auki, ettei kukaan ehdi rekisteröidä sitä firman nimeksi tai tavaramerkiksi ennen minua... Se on ihan suomea ja siinä esiintyy eläimen nimi.

[Goman]

Eiköhän tuo Marimekko ainakin ole tuonut suomalaisille työtä , toimeentuloa ja kunniaakin enemmän kuin minkään tuontitavaran jälleenmyynti, siis kulutustavaroissa.

Pitäisi vain löytää lisää noita 'Marimekkoja'. Ja paljon.

Yksi harmillinen juttu liittyy nykyiseen ylikansalliseen businekseen; kaikki uudet tuotemerkit pyritään tekemään mahdollisimman yleiskäyttöisiksi. Niin että ne ovat lyhyitä, helppoja lausua, ja ettei ne vaan saisi mitään negatiivisia sävyjä missään päin maailmaa.

Tuotemerkki 'Suomalainen Kalakukko' ei ehkä ole kovin kova sana maailmalla, mutta ' fish pie' voisi olla jo paljon vetävämpi.

[Vörå]

Itse asiassa on huomattava määrä nykyään ihan suomalaisina pidettyjä sanoja, jotka ovat peräisin muista, lähinnä indoeurooppalaisista kielistä. Ohessa hyvä linkki: http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-9f78.htm

Siellä on joukossa hyvin, hyvin keskeisiä kulttuurisia termejä. Tämä suuri määrä ihan perussanastoa taisi liittyä siihen, että metsästäjä-keräilijöinä jouduimme oppimaan paljon uutta maanviljelykulttuureilta (ei sinänsä muuten ole itsestäänselvää kumpi elinkeino tarjosi paremmat olosuhteet esihistoriallisille väestöille - mutta maanviljelys kuitenkin elätti suuremman väkimäärän, joten se oli paree omaksua).