2011-10-06 YLE: Rinkebyn pahiskoulusta tuli palkittu eliittikoulu

[skrabb]

Ruotsalaisen maahanmuuttajalähiön pahiskoulusta tuli palkittu eliittikoulu
julkaistu tänään klo 11:07

Huonomaineinen tukholmalainen Rinkebyn koulu on onnistunut nousemaan yhdeksi maailman parhaista. Koulua johtava suomenruotsalainen Börje Ehrstrand onkin niittänyt kansainvälistä mainetta. Ehrstrand kertoo itse, kuinka tämä saatiin aikaan.

Ruotsin monikulttuurisimman lähiön koulua johtava Börje Ehrstrand kertoo Aamu-tv:n haastattelussa, kuinka ongelmakoulusta tuli palkittu opinahjo. Rehtorin mukaan menestyksen salaisuus on sama kuin ongelmakin oli: monikultturisuus.


Koko Ruotsin maahamuuttajavaltaisimmassa kaupunginosassa oli kauan sitten koulu, joka tunnettiin ongelmistaan. Tänään opinahjo nauttii mainetta, joka on tuonut palkintoja, mediahuomiota sekä vierailijoita suurista kansainvälisistä yhtiöistä.

Menestyksen resepti on sama kuin ongelmakin oli; monikulttuurisuus. Yhden nelikökilometrin alueella Tukholman Rinkebyssä asuu maahanmuuttajia yli sadasta maasta. Myös Rinkebyn koulussa ovat edustettuna kaikki maailman kulttuurit, etniset ryhmät ja uskonnot.

- Se on kaikki, mitä tulevaisuuden työmarkkinoilla tarvitaan, sanoo koulun rehtori Börje Ehrstrand.

Tulevaisuuden työmarkkinoilla voittavat monikulttuurisuuden taiturit

Rinkebyhyn itsekin 80-luvulla muuttanut, suomalaistaustainen Ehrstrand on saanut paljon tunnustusta tavastaan johtaa. Hän kertoo, että koulun vaikeudet käännettiin voitoksi keskustelemallla koko henkilökunnan kanssa.

- Pohdimme, miten lapsista tehdään voittajia työmarkkinoilla, ja tulimme siihen tulokseen, että siellä menestyy, jos vuorovaikutustaidot ovat kunnossa.

On osattava ilmaista mielipiteitä, toiveita ja ajatuksia, sekä luoda strategioita, Ehrstrand luettelee. Tämä onnistuu vain kielen avulla.

- Päätimme satsata kieleen ja kommunikointiin. Tietopohja ei kuitenkaan riitä, vaan pitää olla hyvät sosiaaliset taidot. Pitää osata kommunikoida sosiaalisten, kulttuuristen ja uskonnolisten rajojen yli.

Monikulttuurisen koulun oppilaat saavan harjoitusta nimenomaan tärkeimmässä, eli sosiaalisissa taidoissa, Ehrstrand sanoo.

- Tulevaisuuden työmarkkinat eivät ole suomalaiset tai ruotsalaiset, vaan kansainväliset. Pitää olla globaali kyky toimia kaikenlaisten ihmisten kanssa.

Koraanin tulkitsija auttaa koulun ja uskonnon konflikteissa

Ehrstrand painottaa henkisen hyvinvoinnin merkitystä. Oppilaat eivät saa tuntea itseään sorretuiksi tai joutua noudattamaan ohjeita, joita eivät halua noudattaa.
[...]

Koko juttu:
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/10/ruotsalaisen_maahanmuuttajalahion_pahiskoulusta_tuli_palkittu_eliittikoulu_2928112.html

Tässä Rinkebyn koulun rehtorin haastattelu:
http://areena.yle.fi/video/1317874496923

Ykkösen aamu-tv: Kuinka pahiskoulu Rinkebystä tuli eliittikoulu
Huonomaineinen tukholmalainen Rinkebyn koulu on onnistunut nousemaan yhdeksi maailman parhaista, ja koulua johtava suomenruotsalainen Börje Ehrstrand on niittänyt kansainvälistä mainetta. Ehrstrand kertoo itse, kuinka tämä saatiin aikaan.

Eipä ole kantaruotsalaisia ko. eliittikoulussa. Miksi ihmeessä he eivät käytä palkitun opinahjon kansainvälistymismahdollisuutta? Voisivat päästä jopa Deutsche Bankiin töihin.
Muutama suomalaisperäinen kuulemma on.

[Impivaaran tiikeri]

Vain taitavimmat pokerinaamat pystyvät lukemaan vakavalla naamalla.

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/10/ruotsalaisen_maahanmuuttajalahion_pahiskoulusta_tuli_palkittu_eliittikoulu_2928112.html

[Ajattelija2008]

Kovaa faktaa kyseisen koulun oppilaiden hyvistä arvosanoista ei ole näkynyt. Pari vuotta sitten oli tuosta koulusta edellisen kerran tiedotusvälineissä.

[ihminen]

Nikopol ja jälki istunto,

http://nikopol2008.blogspot.com/2009/11/rinkebyn-ihme-monikulttuurisen-koulun.html

Tämä kirjoitettu kaksi vuotta sitten, joten onhan asiassa voinut tapahtua suurikin muutos...

[JmR]

Voisiko joku kertoa missä jutussa mainitaan jotain tuloksista? Vertailukelpoisia kokeita yms?

[tavallinen jantteri]

No olihan tuolla ihan hyviäkin pointteja tuotu julki.

- vuorovaikutustaidot, eli päättivät satsata kieleen ja kommunikointiin. Paikallisen ja ainakin yhden yleisen toisen kielen opiskelu on mielestäni aivan ehdottoman tärkeää ja lähes ensiaskel kommunikointiin.

- pitää osata kommunikoida yli sosiaalisten, kulttuuristen ja uskonnolisten rajojen. Jos vain tämän ymmärsin oikein, niin kulttuurin ja uskonnon oikkujen sivuuttaminen kommunikoinnissa on oikein hieno juttu.

- Ja tuo uimakoulujuttu ja varsinkin musiikinopetukseen liittyvä osoittaa selkeästi ettei kannata kumarrella. Vaikka "ulkopuolista" apua onkin käytetty, niin lopputulemana maahanmuuttajalapset OVAT sekä uimassa että musiikinopetuksessa mukana. Se on paljon parempi kuin että heidät olisi eristetty omaan uskonnoliseen ja kulttuuriseen kuplaan.

No, hommalainen tietysti voi hieman tulkita tuota toisinkin.

- Kantaväestö opettelee vähemmistön kieltä jotta tulee toimeen.

- Kantaväestö joustaa omista arvoistaan ja kulttuuristaan jotta "kommunikointi" onnistuisi.

- Maahanmuuttajatytöt uivat tietenkin täysin omalla vuorollaan ja musiikin opetuksessa ei edes viitata mihinkään etäisestikään potentiaalisesti loukkaavaan.

Minusta tuo ensimmäinen versio on kivempi...

[Siili]

Ehrstrandin juttuja lukiessa tulee mieleen Sarasvuo.

[Uuno]

Ensinnäkin epäilen, että Rinkebyn koulun menestys on täyttä p*skaa.

Mutta jos kuitenkin otan hypoteesiksi sen, että tuo on totta, niin teen seuraavan johtopäätöksen:

Minusta vaikuttaa siltä, että koulun menestys selitetään sille, mikä on länsimaisessa kulttuurissa jo pitkään ollut aivan itsestään selvää: kaikista asioista pitää pystyä puhumaan (ja kaikki asiat pitää pystyä kyseenalaistamaan). Tuon jutun perusteella Rinkebyn koulun menestys on johtunut siitä, että maahanmuuttajataustaiset on saatu ajattelemaan ja käyttäytymään samoin kuin kantakansalaiset. Mitä ihmeen monikulttuurisuutta se muka on?

[Siis toki on hyvä jos näin on käynyt]

[Suvaitsija]

Mikä helvetin eliittikoulu? Se, että muslimitytöt suostuvat uimaan, ja että oppilaille opetetaan sosiaalisia vuorovaikutustaitoja, tekee tästä jonkun eliittikoulun? Tässä on taas mokutoimittaja ollut hieman liian etumus märkänä, kun jostain ghettokoulusta ei nyt kuulukaan pelkästään huonoja uutisia. "Yhdeksi maailman parhaista"? Käsittämätöntä propagandaa.

[Jepulis]

Rehtorin mukaan menestyksen salaisuus on sama kuin ongelmakin oli: monikultturisuus.

Monikulttuurisen koulun oppilaat saavan harjoitusta nimenomaan tärkeimmässä, eli sosiaalisissa taidoissa, Ehrstrand sanoo

Tyypillistä. Sosiaalista pärjäämistä aiheuttanut painotus koulutuksessa aikaansai sosiaalista menestystä, eli kun olet hyvä tuomaan itsesi esille pärjäät ja saat töitäkin paremmin kuin esim. hissukaksi karjuttu kantis, oho mikä yllätys. Mutta sitä samaa ei voi tietenkään opettaa kantiksille ilman mokutusta...

[mikkoR]

Mistä se on palkittu? Monikulttuurisuudesta?

Totta helvatassa joku arabia on tärkeä tulevaisuuden Ruotsissa koska jossain vaiheessa se on siellä valtakieli tällä menolla.

Se että koululaiset saadaan oppimaan sosiaalisia taitoja ei pitäisi olla mitenkään palkitsemisen arvoista mutta jos oppilaat on saatu jatko-opintoihin samoilla kriteereillä kuin kaikki muutkin ko. maassa on jo saavutus ja ehkäpä palkitsemisen arvoista.

[Late]

Voisiko joku kertoa missä jutussa mainitaan jotain tuloksista? Vertailukelpoisia kokeita yms?

Olet ymmärtänyt ihan väärin. Kyseinen koulu ei ole eliittikoulu hyvien oppimistulosten tai akateemisiin opintoihin päätyvien oppilaiden määrän perusteella. Ehei. Kyseessä on eliittikoulu koska se on MONIKULTTUURINEN. Työmarkkinoilla saa huikean etulyöntiaseman kunhan osaa monikulttuuria. Näennäiset pätevyysvaatimukset vaikka matikasta, kemiasta, fysiikasta tms. ovat ihan toisarvoisia juttuja.

Myös Rinkebyn koulussa ovat edustettuna kaikki maailman kulttuurit, etniset ryhmät ja uskonnot.

- Se on kaikki, mitä tulevaisuuden työmarkkinoilla tarvitaan, sanoo koulun rehtori Börje Ehrstrand.

Börje kyllä sanoi että se on kaikki mitä tarvitaan ollakseen voittajia tulevaisuuden työmarkkinoilla.

Rinkebyskolan, Rinkeby: 50 procent av eleverna får godkänt i alla ämnen. Skolan får 47.900 kronor per elev i tilläggsanslag per år.

DN.SE

Ja verrataanpa tätä YLE:n juttuun:

Koko Ruotsin maahamuuttajavaltaisimmassa kaupunginosassa oli kauan sitten koulu, joka tunnettiin ongelmistaan

Käsittämätöntä että tuollaista paskaa päästetään eetteriin. Toimittaja oli selkärangaton hymistelijä. Jo yksinkertainen kysymys siitä, kuinka moni oppilas lähtee koulusta siten että todistuksessa on hyväksytty arvosana kaikista aineista olisi palauttanut Börjen maan pinnalle. Mutta sehän ei tietenkään sovi agendaan.

[kohmelo]

Jos kaverin lähtökohdat ovat olleet seuraavat (niin kuin monikulttuurisen pedagokiikan sivuilla kerrotaan), niin kyllähän mies on saanut paljon aikaan.

http://www.moped.fi/arki/rinkeby2.html

...
Vuonna 1989 koulutoimenjohtaja määräsi, että Börje Ehrstrandin oli haettava avoinna olevaa Rinkebyn koulun rehtorin virkaa. Muita hakijoita ei ollut. Koulusta oli 16 opettajaa lopettanut työnsä eikä päteviä ollut jäljellä, johto oli eronnut ja itse rakennuskin oli alennustilassa. Tässä tilanteessa kaikki muutokset olisivat parempaan päin, ajatteli Börje Ehrstrand. Hän pääsisi itse nimittämään uuden johdon, valitsemaan opettajat ja vaatimaan tiettyjä muutoksia ehtona työhön ryhtymiselle.
...

[Siili]

http://sv.wikipedia.org/wiki/Rinkebyskolan

Kvantitatiivisten suoritusten perusteella koulun keskimääräinen suoritustaso oli 23% alempi kuin kansallinen keskiarvo.  Lukiokelpoisuuden saavuttaneita oli kolmannes vähemmän kuin Ruotsissa keskimäärin.

"Genomsnittlig meritpoäng vid slutet av skolår 9 år är på Rinkebyskolan 163 (av 320) och 59% blir behöriga för ett nationellt gymnasieprogram.[1] Genomsnittet i landet är 209 respektive 89%.[2]"

Tuokin suoritustaso Rinkebyn koulussa on ilmeisesti saatu kaunistelemalla:

Enligt en rapportserie från Utbildningsförvaltningen i Stockholm sätter dock Rinkebyskolan alltför höga betyg i förhållande till elevernas studieprestationer.[3]

Rinkebyn maine perustuu ilmeisesti siihen, että se on kyennyt parantamaan merkittävästi oppilaiden ja opettajien turvallisuutta:

"Rinkebyskolan har fått nationell uppmärksamhet, kanske särskilt för sitt arbete med att ge trygghet åt elever och lärare."


Kyllähän tuokin ilmeisesti on reaalimonikulttuurisessa yhteiskunnassa suuri saavutus.  Toivon kuitenkin, etteivät Rinkebystä valmistuneet oppilaat kuvittele että vilauttamalla tutkintotodistustaan ovet avautuvat kaikkialle.

[RP]

Nikopol ja jälki istunto,

http://nikopol2008.blogspot.com/2009/11/rinkebyn-ihme-monikulttuurisen-koulun.html

Tämä kirjoitettu kaksi vuotta sitten, joten onhan asiassa voinut tapahtua suurikin muutos...

Joo toivoa sopii
2008 puolet oppilaista ei saavuttanut jatko-opintokelpoisuutta
http://www.dn.se/sthlm/svensk-skolas-storsta-misslyckande

Uudemmasta historiasta en löytänyt konkreettisesti nopesti muuta kuin maininnan, kuinka laajennusosa paloi kesällä 2010 nuorison hyökkäillessä poliisieja ja palomiehiä vastaan:
http://www.dn.se/sthlm/flera-brander-i-rinkeby

[L. Brander]

Enpä tunne Rinkebyn koulua. Olisi kiva kuitenkin saada Yleltä vähän faktaa siitä, mihin "eliittikoulun" status perustuu. Onko Ylellä näyttöä siitä, että Rinkebyn käyneet sijoittuvat muita paremmin jatko-opintoihin tai työelämään?

Yleisradion anti on niin heikkoa, että koko laitos pitäisi ajaa alas ja antaa potkut kaikille. Jokin uusi yhtiö voisi pyörittää yhdellä kanavalla ja muutamalla kymmenellä miljoonalla julkista uutispalvelua.

LB

[standardi]

- Tulevaisuuden työmarkkinat eivät ole suomalaiset tai ruotsalaiset, vaan kansainväliset.

- Tulevaisuudessa töitä ei riitä suomalaisille tai ruotsalaisille, vaan ne menevät Kiinaan, Intiaan, sille joka halvimmalla tekee.

[RP]

2008 rehtori ilmoitti, että koulu tuplaa matematiikan ja tiedeaineiden opettajien määrän. No, kaippa tuolla satsauksella jotakin olisikin pitänyt pystyä saamaan aikaan:
http://www.dn.se/sthlm/rinkebyskolan-ska-dubblera-larare

[Impivaaran tiikeri]

- 30..40% peruskoululaisista valmistuu lukiokelvottomina.
- 52% reputtaa joissain ydinainessa (lukeminen/kirjoittaminen/laskento)
- Parhaat oppilaat on kerätty "eliittiluokille". Jos eliitit jätetään huomiotta 2/3 (67%) pummaa vähintään yhdessä "ydinaineessa". Ja ilmeisesti siis eliittiluokillakin 15% eli joka 7...

"Rinkebyskolan inte värd sina priser"

Publicerad 2008-10-18 11:08

Rinkebyskolan har mottagit flera prestigefyllda priser de senaste åren. Men mer än hälften av dagens niondeklassare riskerar att inte bli behöriga till gymnasiet. - Jag känner mig förd bakom ljuset, med de här resultaten är man inte värd några priser, säger Metta Fjelkner, ordförande i Lärarnas riksförbund, till DN.se.

DN.se:s kartläggning visar att 52 procent av dagens niondeklassare i Rinkebyskolan var underkända i något av kärnämnena efter vårterminen 2008. Bortser man från den så kallade elitklassen, där de flesta av skolans duktigaste elever går, ökar siffran till 67 procent. Både föräldrar och elever som DN.se talat med är oroliga för vad som ska hända i vår, när det är dags att söka till gymnasiet.

- Siffrorna är chockerande höga. Uppenbarligen har de här eleverna inte fått det de har rätt till, det vill säga hjälp i mindre grupper med bland annat läxläsning, specialundervisning och hemspråk, säger Metta Fjelkner.
Annons:

- Man kanske kan säga i Rinkeby att man satsat mycket, men då svarar jag att det räcker inte, fortsätter hon.

Hon anser inte att det behöver vara fel att samla de bästa eleverna i en och samma klass. Men det får aldrig gå ut över dem som behöver extra hjälp, fastslår hon.

- Jag kan aldrig acceptera att man redan från årskurs fem på nåt vis känner som förälder att mitt barn kommer aldrig att klara gränsen för godkänt. Det kommer bara öka segregeringen och den sociala inlåsningen, säger Metta Fjelkner.

De senaste fem åren har cirka 30-40 procent av eleverna på Rinkebyskolan lämnat nian utan att vara behöriga att läsa vidare på gymnasiet. Samtidigt har skolan mottagit flera prestigefyllda priser.

- Jag känner väl till de priser som Rinkebyskolan fått genom åren, men är det på det här viset, att man inte har sett till helheten så känner jag mig förd bakom ljuset, säger hon.

- Man kan inte slå sig för bröstet för att ett mindre antal elever lyckas särskilt bra. Man måste se till helheten, till alla elevers lika rätt och chans. Stämmer de här uppgifterna är jag väldigt kritisk till att man fått de här priserna, säger hon.

Samtidigt kan man inte lägga allt ansvar på de enskilda skolorna, menar Metta Fjelkner. Detta är en i högsta grad politisk fråga. Staten måste ta ett större ansvar, menar hon. Inte minst nu, när vi är på väg in i en lågkonjunktur.

- Häromdagen efterlyste jag en skolakut. Vi kan inrätta bankakuter, men staten måste även gå in och garantera en likvärdig, rättvis, kompensatorisk skola i Sverige. Det är de svagaste som drabbas om kommunerna tvingas skära i verksamheten, säger Metta Fjelkner.

Fredrik Öjemar

[weekendsoldier]

Totta kai se on eliittikoulu, kun oppilaina on lähes pelkästään uutta eliittiä: maahanmuuttajia.

[JmR]

- 30..40% peruskoululaisista valmistuu lukiokelvottomina.
- 52% reputtaa joissain ydinainessa (lukeminen/kirjoittaminen/laskento)
- Parhaat oppilaat on kerätty "eliittiluokille". Jos eliitit jätetään huomiotta 2/3 (67%) pummaa vähintään yhdessä "ydinaineessa". Ja ilmeisesti siis eliittiluokillakin 15% eli joka 7...

Aika eliittikoulu

[Suvaitsija]

On eliittiä ja sitten on monikulttuurista eliittiä.

[kohmelo]

No voi...ja minulla kun jo oli illuusia onnistuneesta monikulttuurikoulusta... 

Koulu on saanut läjäpäin palkintoja, mutta esim. vuoden 2008 uutisen mukaan vain alle 50% oppilaita yltää lukiotasoon. Satsatut rahatkaan eivät oikein kanna tulosta... (näin siis vuonna 2008).

"Rinkebyskolan inte värd sina priser"
http://www.dn.se/sthlm/rinkebyskolan-inte-vard-sina-priser

[RP]

Koulu on saanut läjäpäin palkintoja, mutta esim. vuoden 2008 uutisen mukaan vain alle 50% oppilaita yltää lukiotasoon.

Lisätäänpä tuohon vielä, että ruotsalainen "luko", gymnasieskola on yleisnimitys kaikille toisen asteen oppilaitoksille, myös niile, jota meillä kutsutaan ammattikouluiksi.

[Jouko]

Oppilaat eivät saa tuntea itseään sorretuiksi tai joutua noudattamaan ohjeita, joita eivät halua noudattaa.

Siinäpä ohje kaikille koulukkaille.

[Uuno Nuivanen]

Tai ehkä se on 'varsinainen eliitti'.

[Marius]

Mikäli Ruotsissa on meneillään kilpailu siitä, mikä koulu onnistutaan muuttamaan sataprosenttisen monikulttuuriseksi eli islamilaiseksi nopeimmin niin miksei palkintoja monikulttuurisuudesta jaeta suoraan koraanikouluille?
Nehän ovat heti "monikulttuurisia".

[Siili]

Koulu on saanut läjäpäin palkintoja, mutta esim. vuoden 2008 uutisen mukaan vain alle 50% oppilaita yltää lukiotasoon.

Lisätäänpä tuohon vielä, että ruotsalainen "luko", gymnasieskola on yleisnimitys kaikille toisen asteen oppilaitoksille, myös niile, jota meillä kutsutaan ammattikouluiksi.

Eli pitää klaarata elämä ruotsalaisen peruskoulun antamilla eväillä.  Tosi rohkaisevaa.

[Pahan ilman lintu]

Ehrstrandin juttuja lukiessa tulee mieleen Sarasvuo.

Tuli ihan sama mieleen artikkelia lukiessa. 

[Late]

Jos kaverin lähtökohdat ovat olleet seuraavat (niin kuin monikulttuurisen pedagokiikan sivuilla kerrotaan), niin kyllähän mies on saanut paljon aikaan.

Eteenpäin on varmasti menty, siitä ei liene epäilystä. Mutta niinhän se on kaikkialla että omassa erityisessä viiteryhmässään pärjääminen ei tee esim. koulusta vaikkapa kansallisella tasolla "eliittikoulua".



Rinkebyskolanin omilta sivuilta vähän dataa:

Indikator                           Periodens utfall        Årsmål           Period

Andel elever i år 9 med behörighet       49%         65%              2010
till de nationella programmen

Andel elever i år 9 som uppnått målen    29%       45%             2010         
i alla ämnen, vid vårterminens slut

Andel elever som uppnått kravnivån       62%        70%             2010
i nationella provet i engelska i år

Andel elever som uppnått kravnivån på    56%      70%             2010
nationella provet i matematik i år 9


Lähde