2011-10-03 IL: Maahanmuuttajalle kannattaa puhua suomea, ei englantia

[AjatusRikollinen]

Suomen kielen kursseja ei ole tarjolla tarpeeksi.

Jos kantaväestö puhuisi maahanmuuttajille enemmän suomea, tulokkaiden kielitaito paranisi nykyistä vauhdikkaammin. Nyt kieli vaihtuu liian helposti englanniksi, jos toisen lausumisessa on puutteita.

Näin sanoo Ahmed Al-Nawas, joka työskentelee monikulttuurisuusasiantuntijana Kulttuuria kaikille -palvelussa. Hän on syntynyt Irakissa mutta asunut Suomessa jo 17 vuotta.

Al-Nawasin mielestä maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten pitäisi viettää enemmän aikaa keskenään.

- Totta kai kielioppia tarvitaan, mutta parhaiten suomea oppii puhumalla sitä muiden kanssa. Suurin ongelma on, että täällä ei oikein ole sosiaalista vuorovaikutusta, Al-Nawas harmittelee.

Vastatulleille aikuisille maahanmuuttajille ei tarjota tarpeeksi suomen opetusta. Jos peruskurssin jälkeen ei työllisty, kielen harjoittelemiseen voi tulla pitkä tauko.

Monen oppimista vaikeuttaa myös se, että kurssikirjat ovat vain suomeksi ja englanniksi. Jotkut Al-Nawasin kaverit ovat päättäneet jättää suomen pänttäämisen väliin - he oppivat kieltä nopeammin työpaikallaan kuin oppitunnilla.

Kirjakieli vastaan slangi

Helsingin työväenopistossa alkoi tänä syksynä yli 40 suomen kurssia, ja niille on ollut keskimäärin kymmenen ihmisen jono. Joidenkin kurssien ulkopuolelle on jäänyt parikymmentäkin maahanmuuttajaa. Syynä on puute rahasta ja opetustiloista - kursseja on karsittu viime vuodesta.

Opiston suomen kielen opettajan Sylvi Lankisen mukaan maahanmuuttajien on vaikeinta sisäistää kursseilla suomen sijamuotoja.

- Lisäksi varsinkin nuoret harmittelevat, että me opetamme kirjakieltä, mutta ulkona kuulee slangia, Lankinen kertoo.

Maahanmuuttajat voivat kartuttaa kielitaitoaan ainakin työväenopistoissa, aikuiskoulutuslaitoksissa sekä työvoimatoimiston ja kuntien järjestämillä kursseilla. Kursseille on siitä huolimatta ruuhkia.

Hiljattain alkaneessa Osallisena Suomessa -hankkeessa pyritään tehostamaan ja kehittämään opetusta. Maahanmuuttajat halutaan saada kielikouluun heti maahantulon jälkeen, kun motivaatio on korkeimmillaan.

- Tuskin pääsemme ideaalitilanteeseen, mutta varmasti parempaan kuin nyt, ennustaa neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen projektia koordinoivasta sisäministeriöstä.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011100314505405_uu.shtml

[Koskela Suomesta]

Minä puhun satunnaisesti kohtaamani maahanmuuttajan kanssa sitä kieltä jolla kohtaamisen aiheena olevat asiat tulee hoidetuksi. En todellakaan ryhdy ottamaan vastuuta hänen kielikoulutuksestaan. Työkaverin tai muuten tutun kanssa voi vapaajalla sitten jutellakin suomea, tai mitä osaamaani kieltä tahansa, jos hän niin haluaa.

Ylipäätään tulijan kielitaidon pitää ylittää kohtaamistilanteessa sellainen kynnys että asioiden selvittäminen on mahdollista. Jos ei ole, yritetään etsiä sitten kieli jolla ne asiat hoituvat. Jos sellaista ei löydy, kohtaaminen loppuu osaltani siihen.

Jos maahanmuuttajanuori opettelee suomenkielenä vain jonkin nuorisoslangin, niin siinä se työura sitten taitaa olla.

Mietitäämpä missä suomalaiset ovat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa keskenään... töissä... koulussa... ja harrastuksissa. Sieltä saavat yleensä alkunsa ne ystävyydet ja perhetuttuudetkin. Jos maahanmuuttaja ei ole töissä, ei koulussa eikä harrasta mitään mitä suomalaiset harrastavat, niin vaikea heidän on meitä kohdata. Ei sellainen suomalainenkaan kovin paljoa ihmisiä kohtaa.

[JmR]

Ahmed Al-Nawas, joka työskentelee monikulttuurisuusasiantuntijana Kulttuuria kaikille -palvelussa

Ei varmaan pyöri valtion rahoilla tuokaan yhdistys

[Boon Choo]

Kielten oppiminen on täysin omasta halusta ja motivaatiosta kiinni. Kurssit ja toisten jorinat eivät auta yhtään jos edellä mainittuja halua ja motivaatiota ei ole.

Ja aion jatkossakin höpötellä maahanmuuttajille kielellä, jolla hommat tulee hoidetuksi.

[Farrow]

Maahanmuuttajatyökavereideni kanssa oon puhunut englantia, mutta he kyllä ymmärtävät melko hyvin jo suomeakin - jossain vaiheessa lienee aika yrittää kielen vaihtamista suomeen.

Aasialaisen maahanmuuttajakaverini kanssa tuli puhuttua monta vuotta englantia, kunnes hänkin osoitti osaavansa suomea oikeastaan ihan hyvin - se tuli yllätyksenä itsellenikin. Joten välillä tulee puhuttua suomeakin, tai jonkin sortin sekakieltä.

Vapaaehtoistyössäni puhun nuorten kanssa lähes yksinomaan suomea, ja olen auttanut sanavaraston kartuttamisessa ja suomen läksyjen kanssa. He ovat vaikuttaneet erittäin motivoituneilta oppimaan suomea.