Millaista palkkaratkaisua kannatat?

[Lasisti]

http://veehoo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/84213-nollalinja-vai-tayskompensaatio

On selvää, että palkankorotuskilpailussa pärjää parhaiten ala ja ryhmittymä, joka saa omalle joukolleen korkeimman korotuksen. Kokonaisuuden ja suomalaisten ostovoiman kehittymisen kannalta se kuitenkin on huonoin vaihtoehto. Kun tuloratkaisuja tarkastellaan pitkällä aikavälillä, esiin nousee kirkkaasti sellainen seurausvaikutus, että alhaisia nimelliskorotuksia on seurannut keskimäärää reilumpi reaaliansioiden nousu. Tämä perustilanne ei nykyisenä gobalisaatioaikanakaan ole miksikään muuttunut.

[happosai]

0% korotukset koskien myös johdon palkkausta palkkioineen. Ehtona että sopimuksen voimassaolo-aikana ei irtisanota väkeä. Nihkeä kompromissi, mutta pieni hinta siitä että saa mielenrauhaa työnsä jatkuvuudesta.

Ennenkuin joku näsäviisastelee, irtisanomispykälä ei tietenkään koske yksittäistapauksia jossa työntekijä aiheuttaa tuhoa tai ei tee määrättyjä töitä.

[TJK]

Julkiselta ja kuntapuolella alle 2000 palkkoihin +3% ja päälle 2000 0% yli 3500 -3% yli 5000 -5% yli 7000 -10%
Yksityispuolelle alakohtainen ratkaisu jossa linjana 0%, sentakia, koska ylipöhöittynyttä ja tehotonta vapaamatkustajaa eli kuntataloutta on yksityispuolen rahoitettava.

Käsittääkseni julkisella puolella monet pienituloiset ammattiryhmät ovat paremmin palkattuja kuin vastaavan työn tekijät yksityisellä puolella (esim. tekninen toimi, siivousala). Sen sijaan juuri suurituloisimmat jäävät uein valovuosien päähän yksityisellä sektorilla esimerkiksi yritysjohdolle maksettavista palkkioista.

Jos diktaattorin valtuuksilla saisi johonkin puuttua, niin leikkaisin ensiksi yritysjohtajien ja vahvan lakkoaseen (esim. paperiala, lennonjohto, lääkärit) ammattiryhmien tuloja.

Ongelmana on, että julkinentalous haukkaa budjetista päälle 40% , kun saksassa se on jotain 13-14% kreikassa jotain 52%.
Kun nyt metalli vaatii 4-6% ja muut perässä niin hemmetin rumaa jälkeä on luvassa työllisyyden kannalta.
Nuo Ay-jyrät pitäs laittaa 10 vuodeksi vankilaan tuhottuaan suomen kilpailukyvyn totaalisesti.

Wikipedian mukaan Saksan julkiskulutus on 43,7 % bruttokansantuotteesta ja Kreikan 46,8 %.

http://en.wikipedia.org/wiki/Government_spending

Julkista kulutusta pienentämällä voidaan kyllä alentaa veroastetta, mikä olisi tässä taloudellisessa tilanteessa hyvä asia, mutta esimerkiksi tulonsiirrot olisivat hyvin tuottamatonta julkista kulutusta.

[Ammadeus]

Palkkojen alentamista

[sunimh]

Julkiselle puolelle kaikkialle 10%, sekä jostain sopivasta palkkaluokasta ylöspäin 20% leikkaus heti, yksityisellä puolella sovittakoon alakohtaisesti.

[jav]

Julkiselta ja kuntapuolella alle 2000 palkkoihin +3% ja päälle 2000 0% yli 3500 -3% yli 5000 -5% yli 7000 -10%
Yksityispuolelle alakohtainen ratkaisu jossa linjana 0%, sentakia, koska ylipöhöittynyttä ja tehotonta vapaamatkustajaa eli kuntataloutta on yksityispuolen rahoitettava.

Käsittääkseni julkisella puolella monet pienituloiset ammattiryhmät ovat paremmin palkattuja kuin vastaavan työn tekijät yksityisellä puolella (esim. tekninen toimi, siivousala). Sen sijaan juuri suurituloisimmat jäävät uein valovuosien päähän yksityisellä sektorilla esimerkiksi yritysjohdolle maksettavista palkkioista.

Jos diktaattorin valtuuksilla saisi johonkin puuttua, niin leikkaisin ensiksi yritysjohtajien ja vahvan lakkoaseen (esim. paperiala, lennonjohto, lääkärit) ammattiryhmien tuloja.

Ongelmana on, että julkinentalous haukkaa budjetista päälle 40% , kun saksassa se on jotain 13-14% kreikassa jotain 52%.
Kun nyt metalli vaatii 4-6% ja muut perässä niin hemmetin rumaa jälkeä on luvassa työllisyyden kannalta.
Nuo Ay-jyrät pitäs laittaa 10 vuodeksi vankilaan tuhottuaan suomen kilpailukyvyn totaalisesti.

Wikipedian mukaan Saksan julkiskulutus on 43,7 % bruttokansantuotteesta ja Kreikan 46,8 %.

http://en.wikipedia.org/wiki/Government_spending

Julkista kulutusta pienentämällä voidaan kyllä alentaa veroastetta, mikä olisi tässä taloudellisessa tilanteessa hyvä asia, mutta esimerkiksi tulonsiirrot olisivat hyvin tuottamatonta julkista kulutusta.

Juu saksa oli lehdistötietoa, tarkistin veronmaksajien sivuilta ja tulokset oli äärimmäisen huolestuttavat.
Vuosi 2009 bkt osuus julkinentalous.

Suomi n.56%
Kreikka n.54%
Saksa n.47%
Viro n.45%

Joten on helppo huomata , että Kreikan tiellä ollaan ja jo ohikin.
Kuntatalous upottaa suomen se on kiistämätön tosiasia. Eli tulevat palkkakoroitukset tuottavat kymmeniätuhansia työttömiä vaikka velkaelvytys sitä hiukan hillitsee, mutta 2012 rytusee ja rumasti kiitos Ay liikkeen.

Edellisessä viestissä oli siis työvoimanosuus julkisellapuolella, tässä bkt osuus. Ovat eri asioita

[kolki]

Ei paljoa lohduta jos töissäkäynninti ei ole kannattavaa. Sitten on sama jäädä himaan nostelemaan korvauksia, kun ei mene mm.polttoainetta, saa tukea vuokran maksuun jne.

Mjoo, ehkä järkevin olisi nollaratkaisu julkiselle ja 2-4% yksityiselle puolelle. Aina muka duunarit ovat juuri se ryhmä joiden pitäisi joustaa, paskanmarjat.

Julkiselta ja kuntapuolella alle 2000 palkkoihin +3% ja päälle 2000 0% yli 3500 -3% yli 5000 -5% yli 7000 -10%
Yksityispuolelle alakohtainen ratkaisu jossa linjana 0%, sentakia, koska ylipöhöittynyttä ja tehotonta vapaamatkustajaa eli kuntataloutta on yksityispuolen rahoitettava.

Samalla linjalla. Alhaisimpia palkkoja tulisi nostaa siten, että kaikista palkoista jää käteen (reilusti) enemmän, kuin kotona istumisesta.

Suurempien palkkaluokkien korotukset voisivat olla pienempiä.
Kansanedustajien ja ministerien palkat, palkkiot ja muut rahalliset korvaukset voisi puolittaa.

Jos diktaattorin valtuuksilla saisi johonkin puuttua, niin leikkaisin ensiksi yritysjohtajien ja vahvan lakkoaseen (esim. paperiala, lennonjohto, lääkärit) ammattiryhmien tuloja.

Yritysjohtajilta ja pörssikeinottelijoilta (taitavat olla monesti samoja) voisi periä veroja kovemman mukaan, kun he eivät muutenkaan toimi todellisessa maailmassa.

[sologdin]

"Harmaata, ystäväni, on kaikki teoria.  Vain ikivihreä on elon kultainen puu," tai jotain sinne päin runoili Goethe aikanaan.  On samantekevää millaista palkkaratkaisua minä kannatan, kun eri välineiden uutisista päätellen teknologia- ja metallialat ovat kiivaasti menossa kohti lakkoja. 

Lakkorahastoihin on vissiin kertynyt sen verran hilloa, että pitää nostaa profiilia lakoilla.  Mitäs niillä rahastoilla muuten olisi tekoa? Ja miten muuten ajan mittaan pystyttäisiin perustelemaan jäsenille ammattiliittojen korkeita jäsenmaksuja ja pomojen määrää+korkeita palkkoja.

Kaikkihan me muistamme Paperin uljaan kuuden viikon työtaistelun muutama vuosi sitten. Teknologia- ja metallitoverit näyttävät seuraavan jälkiä.  Jäljet eivät pelota: ei muisteta miten paperiteollisuudelle Suomessa komian lakon jälkeen on käynyt.  Kemijärvellä kyllä muistetaan, sieltä kun lähti "leivän isä" kokonaan poikkeen.  Muualla paperin duunipaikat vähenevät ja ohenevat koko ajan.

Niin että seuraavaksi lähtenevät Suomesta teknologia- ja metallialojen duunit. Ehkä saamme hätäapua EU:lta ja luokituksen poronkasvatusalueeksi?

[punajuuri]

Vai uhkailee metalliliitto jo lakolla, nyt on pakko kyllä itsekin vähän kritisoida heidän 6%:n korotusvaatimustaan. Olen käsittänyt, että yleisestikin on puhuttu korkeintaan neljästä prosentista. Mikäli tuon saavat niin pitänee vaihtaa liittoa  
Lakko voi sinänsä tulla pahaan paikkaan, kun eikös ne talakan työntekijät ole metalliliittolaisia? en kyllä varma oo, mutta ikävä jos juuri hehkutettu laivatilaus menee lakon takia muualle.

[TJK]

Juu saksa oli lehdistötietoa, tarkistin veronmaksajien sivuilta ja tulokset oli äärimmäisen huolestuttavat.
Vuosi 2009 bkt osuus julkinentalous.

Suomi n.56%
Kreikka n.54%
Saksa n.47%
Viro n.45%

Joten on helppo huomata , että Kreikan tiellä ollaan ja jo ohikin.

Kreikan kaatoi velkakriisi. Julkinen kulutus ei yksinään aiheuta sitä. Wikipedian mukaan esimerkiksi Tanska ja Ruotsi käyttävät siihen vielä enemmän kuin Suomi, ja silti kaikki nämä kolme maata tulevat eurooppalaisittain hyvin toimeen.

Julkinen kulutus on palvelujen oston osalta kuin mikä tahansa kauppa: olennaista on, mitä saa vastineeksi. Voi olla paljon maksaa 54% joitain kuolleiden virkamiesten palkkoja, mutta ok maksaa 56 % maailman parhaasta koulutuksesta ja tehokkaimmasta terveydenhuollosta. Terveet ja koulutetut ihmiset kun ovat vielä hyviä tekemään töitä ja kasvattamaan sitä bruttokansantuotteen kakkua.

Kuntatalous upottaa suomen se on kiistämätön tosiasia.

Jos julkinen kulutus upottaisikin - mikä siis on kyseenalaista - niin miksi juuri kuntatalous olisi ongelma? Käyttäähän valtiokin paljon rahaa.

[Alapo]

Kaikkihan me muistamme Paperin uljaan kuuden viikon työtaistelun muutama vuosi sitten. Teknologia- ja metallitoverit näyttävät seuraavan jälkiä.  Jäljet eivät pelota: ei muisteta miten paperiteollisuudelle Suomessa komian lakon jälkeen on käynyt.  Kemijärvellä kyllä muistetaan, sieltä kun lähti "leivän isä" kokonaan poikkeen.  Muualla paperin duunipaikat vähenevät ja ohenevat koko ajan.

Tarkoittanet kai työnantajan työsulkua eli työntekijöitä ei päästetty työpaikoilleen, ei työntekijöiden lakosta. Kaikkihan alkoi siitä että työnantaja oli haluton aloittamaan neuvottelut edellisenä syksynä ei liiton haluttomuudesta ratkaisuun. Tuolloinhan paperiliitto antoi aika paljon periksi työehtosopimuksessa, niitä etuja mitä oli aikaisemmin neuvoteltu.
Paperin "lakko" ei ole syynä työpaikkojen ohenemiseen, kyllä se on jatkuva uusien tehtaiden tekeminen maihin joissa energia on halpaa, puu kasvaa nopeammin, ovat monesti lähempänä sitä aluetta missä tuotetta käytetään. Eräs paperin hintaan kuuluva tekijä on rahti, onko halvempaa suomesta rahdata etelä-amerikkaan paperia vai tuottaa se paikan päällä, varsinkin kun olot joissain maissa ovat vakiintuneet ja väestöllä on vara ostaa. Vaikka suomessa työskenneltäisiin ilmaiseksi, silti energia ja raaka-aine on suomessa kallista.

[Riippumatoton]

Paperia voisi ennemminkin käyttää kyllä jo esimerkkinä onnistuneesta sopimisesta kuin jaksaa jauhaa siitä onnettomasta vastakkainasettelusta.

Ahtaajat ovat tainneet lakoillaan tehdä enemmän haittaa metsäteollisuudelle kuin nuo paperin kiistat.

Varmaankin jonnekin 1-2% paikkeille päädytään, mutta olen todella iloinen Suomen kilpailukyvyn kannalta jos päästäisiin 0-1% tasolle.

Suomen BKT yksityisellä sektorilla on edelleen jossain 2007 tasolla, ei ole mitään enempää jaettavaa sen puoleen työntekijöille kuin omistajillekaan. Palkansaajien ahneutta kuvaa kyllä hyvin se, että vastineeksi nollalinjasta vaaditaan esimerkiksi osinkojen alentamista 100%, ikäänkuin omistajilla ei olisi mitään osuutta työpaikan olemassaoloon.

[Ernst]

Julkiselle puolelle kaikkialle 10%, sekä jostain sopivasta palkkaluokasta ylöspäin 20% leikkaus heti, yksityisellä puolella sovittakoon alakohtaisesti.

Julkiselle puolelle tulisi tuolla reseptillä suuria vaikeuksia. Siellä tehdään ihan rehtejä ja tärkeitä töitä.

Tässä kuntapuolen 20 yleisintä ammattia:


Sairaanhoitaja   36 400
Lähihoitaja   22 300
Peruskoulun luokanopettaja   15 000
Lastenhoitaja   14 700
Perushoitaja   11 300
Lastentarhanopettaja   10 900
Perhepäivähoitaja   9 300
Lehtori   8 500
Koulunkäyntiavustaja   7 900
Tuntiopettaja   7 500
Hoitaja   7 500
Toimistosihteeri   6 400
Laitoshuoltaja   6 300
Peruskoulun lehtori   5 600
Terveydenhoitaja   5 100
Siivooja   5 100
Osastonsihteeri   5 000
Tuntiopettaja (päätoiminen)   5 000
Maatalouslomittaja   4 200
Ruokapalvelutyöntekijä   3 900

[mikkoellila]

Kannatan vapaita työmarkkinoita.

Työehtosopimusten yleissitovuus lakkautettava. Sopimukset eivät voi koskea muita kuin sopijaosapuolia. Ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen keskinäiset sopimukset eivät voi koskea muita kuin ammattiliittoihin kuuluvia työntekijöitä ja työnantajajärjestöihin kuuluvia työnantajia.

Valtion on lakattava neuvottelemasta työmarkkinaosapuolten kanssa. Kaikki ns. kolmikantayhteistyö on lopetettava. Valtion ei pidä millään tavalla noteerata työmarkkinaosapuolten keskinäisiä sopimuksia. Valtion ei varsinkaan pidä antaa ns. työmarkkinaosapuolten eli ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen "sopia" keskenään esim. työurien pidentämisestä tai eläke-eduista tai äitiyslomista ym. sosiaalipolitiikkaan kuuluvista asioista.

Veroja pitää alentaa, jotta työnteko olisi mahdollisimman kannattavaa.

Tämän jälkeen on yhdentekevää, miten suuria palkankorotuksia työntekijät onnistuvat itselleen neuvottelemaan työnantajien kanssa.

[Goman]

Koska julkinen talous on pahasti alijäämäinen, on siihen puututtava myös palkkapolitiikan keinoin.

Tärkein palkkapolitiikan lähtökohta on suomalaisen työn ja tuotteiden kansainvälinen kilpailukyky. Jos aiomme säilyttää korkean elintason, on suomalaisten pystyttävä kauppaamaan tuotteitaan (niin henkisiä kuin aineellisiakin) myös ulkomaille. Sekä korvaamaan tuontia kotimaisella tuotannolla.(Lampaanlihaa tuodaan Uudesta-Seelannista, ja kananlihaa Thaimaasta, mitä järkeä?!!)

Tämä edellyttää yksityissektorilta nykyistä parempaa kilpailukykyä.

Tämän jälkeen voidaan pohtia Suomen sisäisiä palkkavertailuja. Tämänhetkinen tilanne edellyttää julkisen puolen palkkasumman jäädyttämistä, mieluummin supistamista.
Tehtäköön tämä niin että työpaikat säilyvät, mutta palkat jäädytetään. Kunnes julkisen talouden tasapaino korjaantuu.

Eli yksityisen puolen palkat +1...2 % , julkinen puoli +-0.

En kylläkään pidä järkevänä laajoja palkkaratkaisuja. Ne eivät heijasta reaalimaailman tilannetta. Ei palkkoja voida millään mahtikäskyillä tai sopimuksilla pakottaa johonkin haarukkaan. Palkat muodostuvat sen mukaan mitä kukin toimiala pystyy maksamaan. SAK/SDP:läinen TUPO-politiikka on turhaa menneen maailman haikailua.

[Kalevi Aronen]

Julkiselta ja kuntapuolella alle 2000 palkkoihin +3% ja päälle 2000 0% yli 3500 -3% yli 5000 -5% yli 7000 -10%
Yksityispuolelle alakohtainen ratkaisu jossa linjana 0%, sentakia, koska ylipöhöittynyttä ja tehotonta vapaamatkustajaa eli kuntataloutta on yksityispuolen rahoitettava.

Käsittääkseni julkisella puolella monet pienituloiset ammattiryhmät ovat paremmin palkattuja kuin vastaavan työn tekijät yksityisellä puolella (esim. tekninen toimi, siivousala).

Kuntien ja kuntayhtymien palkolliset, myös pienituloiset, ovat kymmeniä prosentteja jääneet jälkeen yksityisen sektorin palkkakehityksestä, kuitenkin poisluettuna johtavassa asemassa olevat toimihenkilöt ja lääkärit.
Keskipalkkoja löytyy mm. liittojen tilastoista, sillä kuntien henkilöstöä on vähennetty jo vuosikausia, esimerkiksi suuressa kuntayhtymassä, jossa itse työskentelen, on henkilöstöä vähennetty merkittävästi.

[Ernst]

Eli yksityisen puolen palkat +1...2 % , julkinen puoli +-0.

En kylläkään pidä järkevänä laajoja palkkaratkaisuja. Ne eivät heijasta reaalimaailman tilannetta.

Ensin esität laajoista laajimman mahdollisen keskitetyn ratkaisun tarpeelliseksi, ja seuraavassa lauseessa toteat itsekin esityksesi epärealistiseksi ja järjettömäksi. Olen kanssasi ihan samaa mieltä. Sen jälkimmäisen lauseen suhteen.

[Goman]

Eli yksityisen puolen palkat +1...2 % , julkinen puoli +-0.
En kylläkään pidä järkevänä laajoja palkkaratkaisuja. Ne eivät heijasta reaalimaailman tilannetta.

Ensin esität laajoista laajimman mahdollisen keskitetyn ratkaisun tarpeelliseksi, ja seuraavassa lauseessa toteat itsekin esityksesi epärealistiseksi ja järjettömäksi. Olen kanssasi ihan samaa mieltä. Sen jälkimmäisen lauseen suhteen.

Tarkennuksena; En esitä keskitettyä sopimusta, vaan toivon että lopputulos olisi se, että julkinen puoli olisi vähän aikaa jäissä, ja että yksityinen puoli saisi hieman lisää. Kuitenkin niin että kansainvälinen kilpailukyky ei liikaa heikkene, mutta silti saisimme hieman lisää (palkka)verotulojakin julkisen talouden epätasapainon korjaamiseksi.
Velkaantuminen on saatava kuriin, se on tärkein ja vaikein juttu.

btw.  Lueskelin eilen pätkän kirjaa: After America  (by Mark Steyn). Siinä kerrottiin että nykyinen Congressi (111th, 2009-2011) on velkaannuttanut USA:ta enemmän kuin 100 ensimmäistä Congressia (1789-1989) yhteensä !!.   Elämme mielenkiintoisia aikoja.

[Ernst]

Eli yksityisen puolen palkat +1...2 % , julkinen puoli +-0.
En kylläkään pidä järkevänä laajoja palkkaratkaisuja. Ne eivät heijasta reaalimaailman tilannetta.

Ensin esität laajoista laajimman mahdollisen keskitetyn ratkaisun tarpeelliseksi, ja seuraavassa lauseessa toteat itsekin esityksesi epärealistiseksi ja järjettömäksi. Olen kanssasi ihan samaa mieltä. Sen jälkimmäisen lauseen suhteen.

Tarkennuksena; En esitä keskitettyä sopimusta, vaan toivon että lopputulos olisi se, että julkinen puoli olisi vähän aikaa jäissä, ja että yksityinen puoli saisi hieman lisää.

Siihen lopputulokseen ei päästä edes keskitetyllä ratkaisulla. Poikkeuslaki? Ja mitäpä arvelet tapahtuvan, jos sellaista esitettäisiin eduskunnan päätettäväksi?

[Mika.H]

Mielenkiintoinen kysymys. Todennäköisesti alkaa lakkoaalto, kuten jokaisen kunnon laman alla on tapana.

[Ernst]

Mielenkiintoinen kysymys. Todennäköisesti alkaa lakkoaalto, kuten jokaisen kunnon laman alla on tapana.

Jos julkisen sektorin työntekijöiden ostovoima heikkenisi, sillä olisi kielteisia vaikutuksia kulutuskysyntään ja kotitalouksien muuhunkin käyttäytymiseen. Vaikuttaisi talouden lamaantumiseen enemmän kuin lakot. Nollaratkaisu tarkoittaa ostovoimamiinusta.

[Sour-One]

Nollaratkaisu on hyvä jos muuten hinnat pysyvät samoina ja vuokrat sun muut. Vähä kuitenkin epäilen, että ne nousevat silti.

Palkkojen korotus nostaa hintoja. Nollalinja ei kuitenkaan takaa nolla hinnankorotusta koska energia, raaka-aine ja verot myös nousevat. Veroja taas pitää nostaa paljon lisää jos julkisen sektorin palkat nousevat. Tämä on oravanpyörä missä palkankorotukset ajaa verot ja hinnat ylös. Suurin haitta sillä on viennille koska Suomen kustannustaso nousee muihin nähden eikä tavara mene kaupaksi.

Palkankorotuksista ei ole muuta kun haittaa tällä hetkellä. Kaikki saavat lisää veroja maksettavaksi, hinnat nousevat ja vienti sakkaa, työttömyys nousee. En ymmärrä miksi liitot jälleen ahnehtivat palkankortuksilla kun on päivän selvä, että Suomi on kohta konkurssissa kun yritykset tapetaan kuluihinsa.

Nimenomaan näin. Ja tämä koskee kaikkia suomalaisia. Niin työläisiä kuin keskiluokkaa ja varakkaitakin. Ei ole liian monimutkaista matikkaa.

[Sour-One]

Kaikkihan me muistamme Paperin uljaan kuuden viikon työtaistelun muutama vuosi sitten. Teknologia- ja metallitoverit näyttävät seuraavan jälkiä.  Jäljet eivät pelota: ei muisteta miten paperiteollisuudelle Suomessa komian lakon jälkeen on käynyt.  Kemijärvellä kyllä muistetaan, sieltä kun lähti "leivän isä" kokonaan poikkeen.  Muualla paperin duunipaikat vähenevät ja ohenevat koko ajan.

Tarkoittanet kai työnantajan työsulkua eli työntekijöitä ei päästetty työpaikoilleen, ei työntekijöiden lakosta. Kaikkihan alkoi siitä että työnantaja oli haluton aloittamaan neuvottelut edellisenä syksynä ei liiton haluttomuudesta ratkaisuun. Tuolloinhan paperiliitto antoi aika paljon periksi työehtosopimuksessa, niitä etuja mitä oli aikaisemmin neuvoteltu.
Paperin "lakko" ei ole syynä työpaikkojen ohenemiseen, kyllä se on jatkuva uusien tehtaiden tekeminen maihin joissa energia on halpaa, puu kasvaa nopeammin, ovat monesti lähempänä sitä aluetta missä tuotetta käytetään. Eräs paperin hintaan kuuluva tekijä on rahti, onko halvempaa suomesta rahdata etelä-amerikkaan paperia vai tuottaa se paikan päällä, varsinkin kun olot joissain maissa ovat vakiintuneet ja väestöllä on vara ostaa. Vaikka suomessa työskenneltäisiin ilmaiseksi, silti energia ja raaka-aine on suomessa kallista.

Työsulku oli kylläkin seurausta siitä, että työntekijät lakkoili jatkuvasti niin, että kun tuotanto saatiin ajettua takaisin ylös, niin alkoi uusi lakko. Työsulku oli juuri oikea toimenpide tuossa tilanteessa.

Ja mitä rahtiin tulee, niin etelä-amerikasta on saatu rahdattua paperi hollantiin samalla kustannuksella kun suomessa on saatu puu vasta paperitehtaan portilla. Näin se valitettavasti on.

Vielä sellainen lisäys, että työkustannuksen osuus paperin valmistuksesta on vain 8 %. Eli todellakin vaikka suomalaisessa paperitehtaassa työskenneltäisiin ilmaiseksi, suomalainen paperi olisi selkeästi kalliimpaa etelä-amerikasta tuotettuun verrattuna. Ylipäätään voidaan kysyä, mitä järkeä on tehdä paperia puusta, joka on kasvanut 70 vuotta metsässä. Olisiko järkevämpää siirtyä Suomessa suuremman jalostusasteen tuotantoon puun osalta?

[Mika.H]

Mielenkiintoinen kysymys. Todennäköisesti alkaa lakkoaalto, kuten jokaisen kunnon laman alla on tapana.

Jos julkisen sektorin työntekijöiden ostovoima heikkenisi, sillä olisi kielteisia vaikutuksia kulutuskysyntään ja kotitalouksien muuhunkin käyttäytymiseen. Vaikuttaisi talouden lamaantumiseen enemmän kuin lakot. Nollaratkaisu tarkoittaa ostovoimamiinusta.

Tulee mieleen onko millään enää mitään väliä? Julkisen sektorin painoarvo on kasvanut JO niin suureksi, että tehdään mitä tahansa niin mennään pieleen.

[sologdin]

Kaikkihan me muistamme Paperin uljaan kuuden viikon työtaistelun muutama vuosi sitten. Teknologia- ja metallitoverit näyttävät seuraavan jälkiä.  Jäljet eivät pelota: ei muisteta miten paperiteollisuudelle Suomessa komian lakon jälkeen on käynyt.  Kemijärvellä kyllä muistetaan, sieltä kun lähti "leivän isä" kokonaan poikkeen.  Muualla paperin duunipaikat vähenevät ja ohenevat koko ajan.

Tarkoittanet kai työnantajan työsulkua eli työntekijöitä ei päästetty työpaikoilleen, ei työntekijöiden lakosta.

Kaikkihan alkoi Paperin työntekijöiden pistelakoista; paperikoneita ajettiin alas ja ylös muutaman päivän välein. Se oli Paperiliitolta ja Aholalta selkeää provokaatiota: miljardien arvoiset koneet eivät kestä tuollaista ja sen Paperi vähän pirun hyvin tiesi.  Työsulku alkoi sen jälkeen.

Ahola ei piitannut alan työpaikoista paskankaan vertaa, kunhan oma palli oli tukevasti paikallaan ja palkkapussi ja edut ennallaan.

[TJK]

Tässä tilanteessa olisi tärkeintä turvata teollisuuden kilpailukyky. Lamat pienentävät markkinoita ja koventavat kilpailua.

Olisi todella hienoa, jos yksityisen sektorin palkat saataisiin jäädytettyä. Julkinen sektori ei ole niin kriittinen, vaikka suuret palkankorotukset eivät sielläkään toki toivottavia ole.

[JmR]

Olisi todella hienoa, jos yksityisen sektorin palkat saataisiin jäädytettyä. Julkinen sektori ei ole niin kriittinen, vaikka suuret palkankorotukset eivät sielläkään toki toivottavia ole.

Yksityinen sektori maksaa julkisen palkat tulo ja yhteisöveron kautta  

[Maatiaisjuntitar]

Millään maltillisella palkkaratkaisulla tuskin on suurtakaan merkitystä, koska nekin rahat kyllä ulosmitataan osinkoina tai bonuksina johdolle.

[Perttu Ahonen]

Keskitetty palkkaratkaisu, joka perustuu todellisen inflaation huomioimiseen, eli ei inflaatiota korkeampi.

[Teaparty]

Kannatan sellaista palkkaratkaisua, jossa työmarkkinajärjestöjen henkilöstö irtisanotaan ja omaisuus myydään.
Näillä rahoilla voi korottaa oikeita töitä tekevien ihmisten palkkoja.