2012-04-01 Maailma, osa Suomea

[Sibis]

Iltalehti:  http://blogit.iltalehti.fi/jyrki-lehtola/2012/03/31/maailma-osa-suomea/comment-page-1/#comment-2076

Jyrki Lehtola on oivaltanut missä maailman päätökset pitää tapahtua.

Itse lisään: Missä maailman keskussosiaalitoimisto = Kela.

Stoori:
Nyt on hyvä mieli, meininki ja joku kolmas sana.
Ulkomaalainen avasi ulkomailla suunsa, ja sieltä valui meidän mediaan sana "Finnish", se on englantia ja tarkoittaa, että me täällä Suomessa ei todellakaan olla itseemme ja känniharhaiseen omakuvaamme käpertyneitä.
Hyvin se ulkomaalainen puhui, analyysi meistä oli oikeansuuntainen. Jotain jäi kuitenkin kaipaamaan, kun on tässä maassa muutakin kuin kouluttamatonta, kännistä väkivaltaa ja naisten halveksuntaa.

Metsät. Meillä on niitä paljon. Me olemme metsistä tosi ylpeitä, koska ne ovat metsiä, osa luontoa, joka on meille kovin läheinen. Metsä pitää meidät kansakuntana liikkeessä. Ne, jotka asuvat metsässä, haluavat sieltä nopeasti pois, ja ne jotka kävivät metsässä, kertovat vielä puoli vuotta käyntinsä jälkeen, että jokin mun sisällä alkoi virrata ihan uudella tavalla sen metsäkäynnin jälkeen plus siellä oli kantarelli.
Mannerheim. Käsitys Suomesta mykkänä kansakuntana perustuu virheelliseen tiedonhankintaan, jonka aikana meille ei ole sanottu "Mannerheim", koska sen jälkeen me olisimme alkaneet puolen vuoden ilottoman rupattelun patsaista, homoista, talvisodasta ja siitä, kuinka isoisämme tai -äitimme.
Historia. Meidän oma historia. Jotenkin paljon parempi ja uljaampi kuin kenenkään muun historia, ja sellainen, joka kertoo meistä juuri sen tarinan, jonka halusimmekin kuulla.
Nykyaikaisuus. Juuri vietin osan työpäivästäni keskustelemalla sosiaalisessa mediassa siitä, kuinka perseestä uusiseelantilaiset ovat, todella perseestä ovat.

Itseymmärrys. En ole ihan varma, mikä on Pisa-tutkimus, mutta vetoan kovaäänisesti siihen sekä talvisotaan, kun espanjalaisen ravintolan henkilökunta pyytää minua laskemaan katatonisen humalani volyymia.
Televisio. Meillä ei televisiossa tunneta rajoittavaa kohderyhmäajattelua, vaan koko tv-tuotantomme suunnataan pelkästään lapsille, mikä on reilua, sillä jostainhan lasten on opittava, että isin alkoholismi voi vielä ajaa isin itsemurhaan.
Turvallinen lapsuus. Se yksinäinen lapsi, joka seisoo räntäsateessa karaoke-baarin edessä ja odottaa, että sen humalainen äiti pääsisi jo laulamaan Ultra Bra -kappaleensa, se on oikeasti hirveän onnellinen lapsi, koska se saa seistä räntäsateessa Suomessa pelkäämättä, että sissijoukko syöksyy viidakosta ja kaappaa sen.
Tiedonhalu. Kunnioitettavan suuri osa meistä keskeytti juuri työpäivänsä klikatakseen nettiuutista, jonka otsikko kertoi, miten saisimme enemmän ja parempaa seksiä.
Rauhallisuus. Me olemme rauhallinen maa, jossa saa tehdä melkein mitä vain ilman, että syntyy sottaisia Occupy-liikkeitä. Meille riitti, kun valtasimme pari baarituolia kotimme läheltä, ja jos baarien terassien anniskeluaikaa vielä venytetään kesällä riittävän pitkälle, you can occupy your ass, on tässä parempaakin tekemistä.
Kyky maailman ja oman itsemme tieteelliseen, hillittyyn ja objektiiviseen hahmottamiseen. Kuten Uusi-Seelantikin todisti, maailma pyörii Suomen ympärillä.

Kerro kaverille