Julkisen sektorin byrokratisoitumisen kartoittaminen

[Heikki Luoto]

Veronmaksajat saavat yhä enemmän maksamiensa verojen vastineeksi hallintoa palvelujen sijaan. Kokonaisveroaste on kohoamassa. Vuonna 1960 julkisen sektorin osuus BKT:sta oli 26 %. Nykyisin (2010) osuus on 55,3 %.

Vuonna 2010  valtiolla oli noin 110 000 virkamiestä ja kunnissa noin 400 000 virkamiestä. Esimerkiksi kun kentällä toimivista poliiseista on ollut pulaa, niin samanaikaisesti poliisihallinnossa virkamiesten määrä on kasvanut.
Julkisen byrokratian kasvu lienee jonkinlainen tabu, koska kukaan ei ole uskaltautunut tekemään siitä väitöskirjaa.

Minulle esitetyt väitteet Tampereen kaupungin byrokratiasta osaltaan motivoivat minut ottamaan kaupunginvaltuutettuna selkoa kaupungin noin 15 000 työntekijän organisaatiosta. Tarjolla olevat organisaatiokaaviot olivat aivan liian karkealla tasolla, eikä kaupunki ollut julkaissut kunnalliskalenteria vuoden 2006 jälkeen. Päätinkin hankkia ja koostaa tiedot itse. Aikamoisen selvitysurakkani tuloksena oli kustannuspaikka- ja toimitasolle menevän Tampereen kaupungin organisaatiokaavio. Organisaatiokaavio ei mahtunut yhteen blogiartikkeliin Aamulehden blogeissa, joten julkaisin  organisaatiokaavion kahdessa blogiartikkelissa:

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/tampereen-kaupungin-organisaatio-osa-1-amp-johdanto
Linkistä löytyy myös Tampereen kaupungin organisaatio Excel-taulukossa.

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/tampereen-kaupungin-organisaatio-osa-2

Ehkäpä joku voisi tehdä vastaavan selvityksen valtion organisaatiosta.

Minulla on vahva epäilys, että demokratian ulottumattomissa meitä hallintoalamaisia eläkeikäänsä asti hallitsevat kovapalkkaiset virkamiehet ovat osaltaan vastuussa nykyisestä monikulttuuritrendistä. Korkean pyramidin huipulla virkamies on etääntynyt kansasta niin, että oman maan kansalaiset näyttäytyvät hänelle  palvelevana työvoimana, jota voi kilpailuttaa ulkomaisella työvoimalla. Korkea virkamies alkaa muistuttaa entisaikojen aatelista, joka koki enemmän yhteyttä muiden maiden aatelisiin kuin oman maan rahvaaseen.

EDIT: Maininta Excel-taulukon olemassaolosta lisätty.

[Veikko]

Ansiokas selvitys! Kansalaisena ja hallinnoitavana perusyksikkönä esitän tuosta kiitokseni.

Ja yhdyn myös epäilyksiisi. Vaikka hallinnollinen ja muu poliittinen elitismi on aina ollut olemassa - etuoikeutettu yhteiskuntaluokka on kansanvaltaisenkin hallinnon aikana tuntenut, yli valtakunnallisten ja ideologisteten rajojen, läheisempää yhteenkuuluvuutta toisiinsa kuin niihin, jotka ovat sen aseman kustantaneet - niin aseman edellyttämä velvollisuudentunto ja - ehkä ennen kaikkea - kansallinen sitoutuminen ovat vähitellen taantuneet liki feodaaliselle tasolle.

[ElinaElina]

Sieltä löytyi Kahvila Amurin Helmi.

KAHVILA AMURIN HELMI 7
 Kahvilanhoitaja 3, Leipuri 4

(http://t1.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcR3giF7WvUS0zIZHemnx5P3W9AoXPTPbmeXvndHMDfC4d7yPuk2)
Minä en ymmärrä, miksi kaupungin pitää omistaa kahvila, jossa on peräti 4 leipuria! Siellä leivotaan ns "museorievää", kyllä sen leivonnan voisi yksityistää, ei se rievä mikään kansallisaarre ole, jota muut ei osaisi tehdä. Wanha resepti ei edes ole käytössä, suolan olematon määrä kertoo nykyaikaistamisesta.

Mikähän on kahvilan voitto/tappio ja mitä mieltä kilpailuvirasto olisi tästä kunnallisesta kahvilasta?

Ja mikä virkailija on siisteysneuvoja? Lastentarhan täti?

[tietotyöläinen]

Suuret kiitokset tästä vaivannäöstä.

Itseänikin on enenevissä määrin häirinnyt tämä massivinen julkinen sektori, joka elää isolta osalta ikiomaa elämäänsä ja monesti pelkästään haittaa meidän maksajien elämää. Sanomattakin on selvää, että meillä ei myöskään ole varaa tähän norsunkokoiseen käenpoikaseen.

Kuten Heikkikin totesi, niin tämä kaikki on käytännössä kokonaan demokratian ulottumattomissa. Tämänkaltainen toiminta toki saattaa muuttaa tätä epäkohtaa, mutta siinä piisaa kyllä työtä ja hallintokoneisto nakkelee kapuloita rattaisiin, minkä kerkiää.

Katsotaan noteeraako paikalliset lehdet tätä mitenkään.

[Pahan ilman lintu]

Jep jep. Oli ilo(?) lukea. Saat Heikki ääneni kolmannen kerran seuraavissa kuntavaaleissa. Ehkä suurin pettymys itselleni oli EK-vaaleissa se että et tullut valituksi.

[Heikki Luoto]

Minä en ymmärrä, miksi kaupungin pitää omistaa kahvila, jossa on peräti 4 leipuria! Siellä leivotaan ns "museorievää", kyllä sen leivonnan voisi yksityistää, ei se rievä mikään kansallisaarre ole, jota muut ei osaisi tehdä.

Amurin Helmi vaikutti sympaattiselta kahvilalta. En tiedä kuinka kannattavaa toiminta on kaupungille.

Julkisen tahon pienimuotoinen toiminta ja tuntuma markkinoihin ei mielestäni ole pahasta. Varsinkin jos on tarvetta reagoida kartellisoituneisiin markkinoihin.

Katsotaan noteeraako paikalliset lehdet tätä mitenkään.

Yli puoluerajojen positiivista palautetta minulle antaneet kaupunginvaltuutetut pitävät aihetta tärkeänä. Toivottavasti paikallisten lehtien asennetta aiheeseen ei ennusta se, että Aamulehden blogeissa organisaatioartikkelini ei ole päässyt viikon kymmennen luetuimman blogimerkinnän joukkoon, vaikka artikkelini lukukerrat (nyt 456) siihen riittäisivät.

Jep jep. Oli ilo(?) lukea. Saat Heikki ääneni kolmannen kerran seuraavissa kuntavaaleissa. Ehkä suurin pettymys itselleni oli EK-vaaleissa se että et tullut valituksi.

Kiitos luottamuksesta. En ole vielä varmistanut ehdokkuuttani seuraavissa kuntavaaleissa. Kaupunginvaltuustoon pääseminen ei aiheuttanut minulle voitonriemua, eikä EK-vaaleissa varasijalle jääminen aiheuttanut minulle surua. Kunnallisvaalien ajoista yhteiskunnallinen ahdistukseni on helpottanut huomattavasti, kun olen huomannut yleisön tietoisuuden kasvaneen. Ahdistus jakautuu nyt tasaisemmin.

[sivullinen.]

Hienoa kartoitusta. Jos vielä jaksaisit tutkia syvällisemmin mitä näiden lukujen takana on, niin siitä paljastuisi vielä paljon uutta. Huomasin heti että hallintoa on ainakin jaoteltu jokaiselle tasolle:

PÄÄT.TEKO JA KONSERNIOHJ. 713

...

AVOPALVELUT 2573
...
(alakohta) AVOPALVELUJEN HALLIN 30

...

HALLINTOPALVELUKESKUS 99
...

KATU- JA VIHERTUOTANTO 374
(alakohta) ASFALTTITUOTANTO 10
(alakohdan alakohta) Vastaava työnjohtaja 1

Miten iso osuus koko kunnan toimista on siis hallinnollisia virkoja? Ja miten suuri osa sen lisäksi hallinnon "tukitoimia"?

Yksi merkittävä osa on vielä ulkopuoliset konsultit ja ulkoistetut työntekijät. Siivojia näyttäisi olevan listoilla neljässä eri koulussa tai palveluyksikössä - jokaisessa yksi kappale. Sen lisäksi on siivoustuotantoyksikkö 184 henkilön voimin. Uskoisin että suuri osa kaupungin siivoojista ostetaan hankinta palveluina. Se taas tekee vertailun 60-luvun lukuihin vielä rajummaksi. Silloin näet siivojatkin kuuluivat henkilökuntaan eli kaupungin palkollisiin.

Ulkoistaminen on usein vain tapa piilottaa henkilöstöä tilastoista pois: samat henkilöt jatkavat samojen töiden tekemistä samoilla ehdoilla.

[JR]

Sotken hiukan pakkaa väittämällä, että hallituksen kaavailemat kuntaliitokset eivät todellisuudessa vähennä turhia virkatöitä ollenkaan. Kuntaliitoksia ei tehdä sen takia, että saataisiin aikaan muutos, vaan sen takia, että EI tarvitsisi aikaansaada PERUSTEELLISTA MUUTOSTA palvelutarjonnan muotoihin. Tavallaan linnoittaudutaan siilipuolustukseen vahvoihin keskustoihin.

[AstaTTT]

Sotken hiukan pakkaa väittämällä, että hallituksen kaavailemat kuntaliitokset eivät todellisuudessa vähennä turhia virkatöitä ollenkaan. Kuntaliitoksia ei tehdä sen takia, että saataisiin aikaan muutos, vaan sen takia, että EI tarvitsisi aikaansaada PERUSTEELLISTA MUUTOSTA palvelutarjonnan muotoihin. Tavallaan linnoittaudutaan siilipuolustukseen vahvoihin keskustoihin.

Jaan tämän näkemyksen. Toinen tavoite on tehdä ihmisten vaikuttaminen yhteisiin asioihin hankalammaksi, mikä edelleen pönkittää virkakoneiston valtaa. Mitä suurempi yksikkö, sitä pienemmät vaikutusmahdollisuudet yksittäisellä ihmisellä on.

Tuossa avatarini alla lukeekin "kohta Oulu". Kiiminki liitetään Ouluun, enkä hyväksy sitä ollenkaan.

[JR]

Kuntaliitoksia väitetään vastustettavan sen takia, että Kepu menettää paikkoja ja sen takia, että kuntapäättäjät pitävät tiukasti kiinni paikoistaan. Olen kuullut näitä väitteitä monen korkea-arvoisen poliitikon ja virkamiehen suusta. Väite on puhdasta vihapuhetta.
Tosiasiassa halutaan halpahintaisilla väitteillä vähätellä pienten kuntien ihmisten älyä ja ymmärrystä omien asioittensa hoitamisessa.
Siinä tapauksessa, että tehdään suuria kuntia, koko maan kaikkien syrjäseutujen kaikkien ihmisten kaikki mahdollisuudet saada omaa edustajaan kunnallisiin toimielimiin vaikeutetaan suunnattoman paljon.

[Sunt Lacrimae]

Vaikka kannatan kilpailuttamista ja julkisen sektorin hommien siirtämistä yksityiselle lukuunottamatta yhteiskunnan ydintoimintoja (PTR-viranomaiset, puolustusvoimien ydintoiminta, kriittinen infra, terveydenhuolto ja sosiaalitoimi, yms.) niin omakohtaista kokemusta on siitä, että käytännössä kilpailutushommien toteutuksessa ei ainakaan täällä Helsingissä ole kauheasti järkeä.

Tosin julkisten urakoiden kilpailuttaminen johtuu käsittääkseni EU-määräyksistä, joten vaikutusmahdollisuudet ovat suomalaisilla päättäjillä melko rajalliset. Silti on omituista, että esimerkiksi tilaaja-tuottaja- systeemin piirissä toimittaessa jos yksityisellä puolella ei vaan löydy yritystä hoitamaan hommat (esimerkiksi raskaan kunnossapitokaluston puutteen vuoksi) niin urakat menevät kuitenkin kaupungin liikelaitokselle, vaikka ne tilaakin virasto joka oli suorittavan puolen kanssa ennen saman katon alla. Hoituisi työt jouhevammin jos tilaaja ja tuottaja olisivat edelleenkin saman katon alla.

[AstaTTT]

^^ Kiimingissä on tällä hetkellä noin 13000 asukasta ja pinta-alaa 339 neliökilometriä eli se on ihan hyvänkokoinen kunta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiiminki

"Oulun kaupunki sekä Kiimingin, Haukiputaan, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat yhdistyvät vuoden 2013 alussa uudeksi Oulun kaupungiksi."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Oulu

"Oulun kaupunki sekä Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat yhdistyvät uudeksi Oulun kaupungiksi vuoden 2013 alussa. Kuntien valtuustot hyväksyivät kuntaliitoksen 28. kesäkuuta 2010.[42] Kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä on 186 196 asukasta.[2] Aiemmin myös Muhoksen kunta oli mukana kuntaliitosneuvotteluissa, mutta se hylkäsi kuntaliitoksen 27. huhtikuuta 2010; muut kunnat hyväksyivät liitoksen jo tuolloin.[43] Oulun kaupunki ja Yli-Iin kunta olivat hyväksyneet keskinäisen kuntaliitoksen jo aiemmin."

Itse koen, että vaikutusmahdollisuuteni 13000 ihmisen kunnassa olisivat huomattavasti paremmat kuin 186000 ihmisen Oulussa. Kuntaliitosta tuskin voi perua, mutta vastustan sitä joka tapauksessa, sillä on takuuvarmaa, että kunnan palveluita siirretään Ouluun. Sieltä tuli jo kysely, mitä tulevan suur-Oulun terveyskeskusta haluaa käyttää liitoksen jälkeen.

[ElinaElina]

Vuonna 2007 syksyllä mummot pahoittivat mielensä, kun Tampereen palvelukeskuksista poistettiin Lahdelman pullat ja otettiin toisen leipomon pullat. Mummot eivät voineet asialle mitään, oli ollut kilpailutus, jossa ei maistuvuus merkinnyt.

Vaikka rievä ja pulla on pikkuasia, se kuvastaa laajempaa asiaa. Toisaalla kilpailutus sanelee, toisaalla kaupunki saa tuottaa leivonnaisia, kilpailutuksesta piittaamatta, kuten Amurin Helmessä.
Kyllä jokin linja pitäisi olla.

Kilpailutus on ollut näennäistä. Virastossa on syötetty silppuriin kilpailutuspaperit, kun reviisori on ollut tulossa.

[JR]

Ammattitaidoton, osaamaton ja/tai tarkoitushakuinen kilpailuttaminen aiheuttaa älyttömästi kulua ja harmia. Monesti olisi parempi kunnan tehdä asioita omana työnä, kuin korjata omana työnä vuosikausia sen tarjouskilpailun voittaneen firman työn jälkiä. Näitä on nähty ja näkemästä päästyä nähty taas.

Kilpailuttaminen, jos mikä vaatii korkeaa ammattitaitoa. Naapuri on virkamies, joka työkseen kilpailuttaa firmoja. Olin joskus kuuntelemassa hänen esitystään siitä, miten voidaan kilpailuttaa niin, että firmoille jää vastuu tekemästään työstä ja että millä keinoin saadaan aikaan mahdollisimman suuri motivaatio tehdä työ tilaajan edun mukaisesti.

Kuntien välisiä tehokkuusvertailuja on tehty ja suuret kaupungit ovat järjestään tehottomia. Tehottomuuden syytkin tiedetään hyvin tarkkaan, yleisimmät  ovat suuressa organisaatiossa automaattisesti asuva byrokratia ja alueellinen hajanaisuus. Kuntarakenne, mitä nykyhallitus kaavailee, on hirvittävä miina kummassakin suhteessa.

[TJK]

Veronmaksajat saavat yhä enemmän maksamiensa verojen vastineeksi hallintoa palvelujen sijaan. Kokonaisveroaste on kohoamassa. Vuonna 1960 julkisen sektorin osuus BKT:sta oli 26 %. Nykyisin (2010) osuus on 55,3 %.

Julkisen sektorin kulutuksen osuus ei tosin kerro suoraan hallinnon määrästä, sillä ensinnäkin myös tulonsiirrot ja infrastruktuuri ovat julkista kulutusta. Lisäksi myös palvelujen määrä on kasvanut muutenkin kuin hallinnon osalta, erityisesti väestörakenteen vanhenemisen ja uusien hoitojen vuoksi.

On arvostettavaa työtä perata varsinkin suurien kaupunkien ja valtion hallintotoimea, mutta hyvin vaikeaa se myös on. Juuri negatiivinen suhtautuminen hallintoon houkuttelee piilottamaan hallintokuluja muihin toimintamenoihin.

[Veli Karimies]

Sieltä löytyi Kahvila Amurin Helmi.

KAHVILA AMURIN HELMI 7
 Kahvilanhoitaja 3, Leipuri 4

(http://t1.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcR3giF7WvUS0zIZHemnx5P3W9AoXPTPbmeXvndHMDfC4d7yPuk2)
Minä en ymmärrä, miksi kaupungin pitää omistaa kahvila, jossa on peräti 4 leipuria! Siellä leivotaan ns "museorievää", kyllä sen leivonnan voisi yksityistää, ei se rievä mikään kansallisaarre ole, jota muut ei osaisi tehdä. Wanha resepti ei edes ole käytössä, suolan olematon määrä kertoo nykyaikaistamisesta.

Mikähän on kahvilan voitto/tappio ja mitä mieltä kilpailuvirasto olisi tästä kunnallisesta kahvilasta?

Ja mikä virkailija on siisteysneuvoja? Lastentarhan täti?

Minkä takia kaupungin pitää edes omistaa kahvila? Onko pulla semmoinen kuntalaiselle välttämätön hyödyke, joka kaupungin pitää ehdottomasti turvata kuntalaisten rahoilla?

[AstaTTT]

Tähän liittyen, katsoin julkisia hankintoja ja tällainen osui silmiin:
"Vaasan kaupungin Hankintapalvelukeskus pyyttää tarjoustanne Vaasan lyseon lukion ja Vasa Gymnasiumin verhoista."

http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2011-024325/

"Hankinnan ennakoitu arvo (ilman ALV) Hankinta ylittää hankintalain 15 §:n kynnysarvon."

Se byrokratisoituminen ei koske vain julkista sektoria vaan kaikki EU-yrityksiä, jotka yrittävät julkisten hankintojen kautta pysyä perillä eri maiden oman alansa hankinnoista. Tuokin ilmoitus käännetään monille eri kielille, jotta selviää, haluaako yritys tehdä siitä tarjouksen.

Byrokratiaa. Aivan turhaa sellaista.

[Noottikriisi]

Minä en ymmärrä, miksi kaupungin pitää omistaa kahvila, jossa on peräti 4 leipuria! Siellä leivotaan ns "museorievää", kyllä sen leivonnan voisi yksityistää, ei se rievä mikään kansallisaarre ole, jota muut ei osaisi tehdä.

Amurin Helmi vaikutti sympaattiselta kahvilalta. En tiedä kuinka kannattavaa toiminta on kaupungille.

Sydäntäni lähellä ovat ihmiset jotka ovat saaneet syntymälahjakseen hiukan keskimääräistä heikommat eväät oppia vaativia nykyaikaisia asiantuntijatehtäviä. Siksi minusta on oikein hyvä että valtiolla ja kunnilla on jonkin verran sellaisia työpaikkoja joihin voitaisiin työllistää sellaisia joiden on nykyään aika vaikea saada mitään ihmisarvoista työtä kilpailluilta työmarkkinoilta.

En tiedä onko Amurin Helmi tuollainen työpaikka mutta jos on niin ainakin minä hyväksyn sen että muutama heikkolahjaisempi lähimmäinen saa ihmisarvoisen työpaikan ja niukan elannon tarvitsematta nöyrtyä suoraan yhteiskunnan elätiksi.

Tämän ei kuitenkaan pitäisi ulottua työllistämään sellaisia ihmisiä joilla on oikeasti kompetenssia kilpailla työpaikoista ilman erityisiä tukitoimia.
Tätä pitää myös pelata väitettyä työvoimapulaa vastaan. Jos uskotellaan että meille oikeasti tulee pulaa työvoimasta niin pitää ensin selvittää kuinka paljon pätevää työvoimaa on turhaan julkisissa suojatyöpaikoissa.

[Marko Parkkola]

Siksi minusta on oikein hyvä että valtiolla ja kunnilla on jonkin verran sellaisia työpaikkoja joihin voitaisiin työllistää sellaisia joiden on nykyään aika vaikea saada mitään ihmisarvoista työtä kilpailluilta työmarkkinoilta.

Haiskahtaa positiiviselta syrjinnältä.

Onko sinulla Heikki noita tietoja Exceliin sopivassa muodossa (vai missasinko linkin jossain)? Voisin vääntää niistä jonkinlaista interaktiivista taulukkoa johonkin, jos keksin vain mihin. Silmät eivät kestä lukea noita blogimerkintöjä

[Teaparty]

Sotken hiukan pakkaa väittämällä, että hallituksen kaavailemat kuntaliitokset eivät todellisuudessa vähennä turhia virkatöitä ollenkaan. Kuntaliitoksia ei tehdä sen takia, että saataisiin aikaan muutos, vaan sen takia, että EI tarvitsisi aikaansaada PERUSTEELLISTA MUUTOSTA palvelutarjonnan muotoihin. Tavallaan linnoittaudutaan siilipuolustukseen vahvoihin keskustoihin.

Olen samaa mieltä. Kuntaliitokset synnyttävät entistä isompia organisaatioita, joiden hallinnointiin tarvitaan kasvava määrä väkeä. Oikeita töitä tekevällä väellä on kädet yhtä täynnä hommia kuin ennenkin. Sen sijaan hallintoporrasta hallinnoimaan tarvitaan lisää väkeä pyramidin huipulle.

Asun itse maassa, jossa kunnat ovat erittäin pieniä, mutta palvelut järjestetään/ostetaan tarvittaessa pienten kylien kesken yhteisesti - palvelukohtaisesti. Kunnat/kylät saavat myös itse päättää asiansa - sama virkailija voi tarjota useita palveluita. Ei jokaista asiaa varten tarvita erikoistunutta vrikamiestä. Lopputuloksena on alhainen veroaste ja erinomaiset palvelut. Rakenne myös antaa hyvin tilaa PK-yritysten ekosysteemille.

Tampere on varsinainen punikkien pesä oma lukunsa historiallisista syistä, mutta 15000 työntekijää (ja ulkoistukset päälle) tarkoittaa että aika iso osa kaupungin työikäisestä väestöstä on kaupungilla töissä joko suoraan tai välillisesti.

[Mika.H]

Hieno selvitys. Juuri tuollaista tarvitaan!

Tuon listan perusteella sitten alkaisi se todellinen työ jossa tutkittaisisiin paljonko on päällekkäistä toimintaa ja miten organisaatiot aikuisten oikeasti toimivat. Kuntaliitto on tehnyt monia vertailuja kuntien kesken. Kannattaa tutustua.

Huomioidaan kuitenkin se, että terveys/sossu/koulutus ovat ne kohteet joista suuria säästöjä voidaan saada aikaiseksi.  Ne kun ne kolme kalleinta ja isointa systeemiä ovat.

ps. kannattaa laskea esimerkkinä montako arkkitehtiä tampereen kokoisella kaupungilla on. sitten voi kysyä miksi niitä niin hemmetisti onkaan...

[Noottikriisi]

Siksi minusta on oikein hyvä että valtiolla ja kunnilla on jonkin verran sellaisia työpaikkoja joihin voitaisiin työllistää sellaisia joiden on nykyään aika vaikea saada mitään ihmisarvoista työtä kilpailluilta työmarkkinoilta.

Haiskahtaa positiiviselta syrjinnältä.

Siltähän se haiskahtaa ja on selvää ettei se toimi mikäli suojatyöllistettäviä tuodaan kehitysmaista lisää. Kyllähän meillä on omasta takaa väkeä joille ei tahdo löytyä riittävän helppoa työtä. Minusta suojatyöpaikka sitä tarvitsevalle on parempi kuin pätevä suojatyöpaikassa ja epäpätevä kotona syrjäytymässä.

[Heikki Luoto]

Nykyiset synkät taloudelliset näkymät ovat sellaiset, että minulla tulee mieleen 90-luvun lamaa edeltäneet ajat. Jos vastaavanlainen lama tulee, niin suomalaisten tulee jakaa lamataakka tasaisemmin kuin tuolloin. Tuolloin julkinen sektori pelastettiin velkaa ottamalla, mutta valtavalle määrälle yksityisellä sektorilla toimiville yrittäjille kävi todella huonosti. Minua on kauan ihmetyttänyt miksi näiltä yrittäjiltä omaisuuden lisäksi ulosmitattiin velkaikeellä useaksi vuodeksi mahdollisuus olla tuottava yhteiskunnan jäsen. Ilkka Kakolla lienee hyvä vastaus.

Ulkoistaminen on usein vain tapa piilottaa henkilöstöä tilastoista pois: samat henkilöt jatkavat samojen töiden tekemistä samoilla ehdoilla.

Totta. Tämä ilmiö on tuttu yksityiselläkin sektorilla. Organisaatiopöhöttynyt Nokia-yhtiö on ulkoistanut ruohonjuuritason suorittajia kuten ohjelmistosuunnittelijoita alihankkijoille. Tuo vahvasti muistuttaa kuntien tilaaja-tuottaja-mallia, jossa lähinnä suorittavaa porrasta ulkoistetaan, byrokraattien jäädessä taloon.

Olisiko yliopistojen 30 000 työntekijän valtiolta ulkoistamisen yksi motiivi julkisen sektorin pienentäminen ainakin tilastoissa? Onko myös ns. kolmas sektori yksi keino siirtää vastuuta pois julkiselta sektorilta, jotta tilastot kaunistuisivat?

Tosin julkisten urakoiden kilpailuttaminen johtuu käsittääkseni EU-määräyksistä, joten vaikutusmahdollisuudet ovat suomalaisilla päättäjillä melko rajalliset. Silti on omituista, että esimerkiksi tilaaja-tuottaja- systeemin piirissä toimittaessa jos yksityisellä puolella ei vaan löydy yritystä hoitamaan hommat (esimerkiksi raskaan kunnossapitokaluston puutteen vuoksi) niin urakat menevät kuitenkin kaupungin liikelaitokselle, vaikka ne tilaakin virasto joka oli suorittavan puolen kanssa ennen saman katon alla. Hoituisi työt jouhevammin jos tilaaja ja tuottaja olisivat edelleenkin saman katon alla.

Tilaaja-tuottaja-malli itsessään lisää byrokratiaa, koska tarvitaan virkamiehet hoitamaan kilpailutukset. Tilaaja-tuottaja-malli epäonnistui Ruotsissa. Tilaaja-tuottaja-malli kasvattaa julkisen ja yksityisen sektorin välistä rajapintaa, jossa myös lahjonnan riski on suuri.

EU:n hankintalaki mahdollistaa kilpailutuksissa paikallisuuden suosimisen, mitä täällä Tampereella ei ole liiemmin harrastettu. Kuulemma Tampereen Liikennelaitos on pesettänyt pyykkiään Virossa.

Se byrokratisoituminen ei koske vain julkista sektoria vaan kaikki EU-yrityksiä, jotka yrittävät julkisten hankintojen kautta pysyä perillä eri maiden oman alansa hankinnoista. Tuokin ilmoitus käännetään monille eri kielille, jotta selviää, haluaako yritys tehdä siitä tarjouksen.

EU:ssa suuryritykset saavat mittakaavaedullaan kilpailuetua suhteessa pieniin toimijoihin, sillä suuryritys ei tarvitse suhteessa niin paljon resursseja EU-byrokratian hoitamiseen kuin pieni yritys.

Onko sinulla Heikki noita tietoja Exceliin sopivassa muodossa (vai missasinko linkin jossain)? Voisin vääntää niistä jonkinlaista interaktiivista taulukkoa johonkin, jos keksin vain mihin. Silmät eivät kestä lukea noita blogimerkintöjä

Yhteyksissä ollaan, kuten sovimme.

EDIT: lisätty "EU-"

[ElinaElina]

Tampereen Velodromi
http://www.flickr.com/photos/fundamental79/4853222436/
Kuvissa ei selkeästi näy nykyhetki, siinä on ammottavia reikiä jo.
Tässä linkissä pari vuotta sitten, sen jälkeen on ajan hammas purrut lisää.
http://vimeo.com/4904632
Sijainti:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=velodromi&srs=EPSG%3A3067&y=6826169&mode=orto&x=320881&lang=fi

[TJK]

Olen samaa mieltä. Kuntaliitokset synnyttävät entistä isompia organisaatioita, joiden hallinnointiin tarvitaan kasvava määrä väkeä. Oikeita töitä tekevällä väellä on kädet yhtä täynnä hommia kuin ennenkin. Sen sijaan hallintoporrasta hallinnoimaan tarvitaan lisää väkeä pyramidin huipulle.

Puhtaasti hallinnollista väkeä ei saisi syntyä, koska sitä lakkaa helposti kiinnostamasta, miten kenttätyö sujuu. Eihän se sitä itseään koske. Kuntakoko olisi paras silloin, kun terveysjohtajat tekisivät myös ylilääkärin, sivistysjohtajat rehtorin ja tekniset johtajat kaupungininsinöörin työtä. Heitä johtamaan riittäisivät poliittiset päättäjät, joihin kuntalaisten suoraan äänestämä pormestarikin kuuluisi.

Tehokkainta on pysytellä mahdollisimman pitkään kaksiportaisuudessa, työntekijöissä ja työnjohtajissa.

[JR]

Olisikin varmaan hedelmällisempää etsiä kustannustehokkuutta rajoittamalla organisaation moniportaisuutta. Tehokkuutta voisi löytyä silläkin tavalla, että pilkotaan mammutteja pienemmiksi, mutta tehokkaammiksi yksiköiksi. Ei joka hommassa pomoa tarvita.

[Tenho]

Ei niin pientä työmaata ettei pomoa löytyisi.
Isä-vainaa sanoi, että mieluummin yksin kuin huonon kaverin kanssa; silloinkin kun lantaa talikoi.

[tyhmyri]

EU:ssa suuryritykset saavat mittakaavaedullaan kilpailuetua suhteessa pieniin toimijoihin, sillä suuryritys ei tarvitse suhteessa niin paljon resursseja byrokratian hoitamiseen kuin pieni yritys.

Suuryritysten mittakaavaetu on hyvin useissa toiminnoissa totta vaikkakin tuo byrokratiaa koskeva perustelu on yllättävä. Mitä suurempi organisaatio, niin sitä suurempi todennäköisyys on sen byrokratisoitumiselle, oli byrokratisoitumisen nimellinen syy mikä tahansa.

Mitä massiivisempi firma, niin sitä isompi prosenttisuus koko työntekijämäärästä siellä tuppaa olemaan porukkaa, joka elää omissa byrokraattisissa lokeroissaan ja lähinnä häiritsee operatiivista toimintaa.

Myös yrityksissä pätee se, että byrokratiaa leikataan vain ehdottoman pakon edessä. Sitä ennen karsitaan operatiiviselta tasolta eli tuottavan työn tekijöistä.

Mutta koska varsinainen aihe on julkishallinto, niin vävykokelaan mukaan yliopistojen henkilöstöstä puolet tai yli on hallintohenkilökuntaa. Käsittämätön määrä, joka taitaa selittää aika paljon miksi yliopistojen saama rahoitus ei meinaa olla tehokasta.

[Heikki Luoto]

Nimim. "tyhmyri", korjasin edellistä kommenttiani tarkoittamaan yrityksen pyörittämää EU-byrokratiaa, enkä yrityksen sisäistä byrokratiaa.

[JR]

Ainakin tutut rakennusmestarit naureskelevat sille, että yksityisellä sektorilla rakennusmestari hoitaa itse osaltaan kustannuslaskentaa ja seuraa koko ajan, mitä menee ja tulee, kun taas julkisella puolella vain mestaroidaan.

[Heikki Luoto]

Aamulehti julkaisi 15.5.2013 yleisönosastollaan kuntien tehottomuutta käsittelevän kirjoitukseni, jonka julkaisin myös blogina. Blogiin olen lisännyt linkkejä lähteisiin sekä taulukon (CSV-formaatissa), jossa on Tampereen kaupungin vuoden 1965 henkilöstö yksiköittäin. Taulukkoa voi verrata vuoden 2011 organisatiota kuvaavaan taulukkoon (XLS-formaatissa).