Paikannimikiista ja Kotus tekemässä uutta listaa

[Kuvitteellinen hahmo]

http://hbl.fi/lokalt/2011-09-18/utdoda-svenska-ortsnamn-vacker-debatt

HBL pommitti siis Kotimaisten kielten tutkimuskeskusta, että pitäisikö Hyrylästä käyttää kuollutta ruotsinkielistä nimeä Skavaböle. Kotuksen mukaan se on tekemässä uutta listaa nimisuosituksista, ja selvittää mitä nimiä oikeasti käytetään.

Hbl oli juttua varten saanut yhden tytön, joka käyttää itse puhekielessä Skavaböleä. Se on hieno alku.

Kannattaa muistaa, että suomenkielistä nimistöä on samaan aikaan hävitetty. Vielä ollessaan osa Sipoota, Itäsalmi oli Itäsalmi. Helsingin nimilautakunta muutti sen Östersundomiksi:
http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/itasalmi-nimi_siivotaan_opasteista/

On muutenkin hupaisaa, että uusille täysin suomenkielisille kunnille, kuten Akaa, on keksitty keinotekoinen ruotsinkielinen nimi (tässä tapauksessa Ackas). Onhan Seinäjoellakin Östermyra, joita ei käytetä mutta tietyt piirit niitä yrittävät elvyttää.

Onko tämä sitä kaksikielisyyttä, että suomenkielisiä paikannimiä ei kannata säilyttää, mutta ruotsinkieliset on elvytettävä väkisin ja vaikka keksittävä? Tässä siis pidetään suomenkielistä paikannimistöä arvottamana, onhan siis joku Östersundom viininlitkijöiden mielestä paljon hienompi nimi kuin Itäsalmi.

Nyt kun Kotus on siis kokoamassa uutta paikannimilistaa, ja ruotsinkieliset piirit ovat jo painostamassa kovasti, niin toivottavasti hommalaiset viitsivät uhrata asialle hetken miettiäkseen onko suomenkielisellä paikannimistöllä mitään arvoa.

[mikkoR]

Kaikista typerin ruotsinkielinen vastine on Lahdella eli Lahtis, taistelin nimestä ruåtsinkielen opettajan kanssa ja sanoin etten ikinä tule käyttämään tuollaista väkisinväännettyä nimeä.

[AstaTTT]

Nyt kun Kotus on siis kokoamassa uutta paikannimilistaa, ja ruotsinkieliset piirit ovat jo painostamassa kovasti, niin toivottavasti hommalaiset viitsivät uhrata asialle hetken miettiäkseen onko suomenkielisellä paikannimistöllä mitään arvoa.

Noh, aloitetaan kaikista naima-, kiima- ja muista pohjoisen paikannimistä, jotta ruotsintajat saavat hengitettyä heti kerralla herneen tarpeeksi syvälle.

Ja saavat kyllä mielellään kerätä keskuudestaan kolehdin turhalle ruotsinnostyölle. Muuten olen sitä mieltä, että pakkoruotsi pois. Heti.  

[Sakkeus]

Kaikista typerin ruotsinkielinen vastine on Lahdella eli Lahtis, taistelin nimestä ruåtsinkielen opettajan kanssa ja sanoin etten ikinä tule käyttämään tuollaista väkisinväännettyä nimeä.

Lahtis - Lahdet?

Tätä olen pohtinut.

[Marjapussi]

En ole ikinä ennen kuullut Hyrylästä käytettävän Skavaböle nimeä.

[orientexpressen]

On muutenkin hupaisaa, että uusille täysin suomenkielisille kunnille, kuten Akaa, on keksitty keinotekoinen ruotsinkielinen nimi (tässä tapauksessa Ackas).

1390-1946 oli olemassa Akaa-niminen kunta/seurakunta, joten kyseessä ei ole mikään uusi asia tai keinotekoinen nimi. Ei sen keinotekoisempi nimi kuin vaikkapa Porvoo on suhteessa kaupungin alkuperäiseen nimeen Borgå.

[Kuvitteellinen hahmo]

Kaikista typerin ruotsinkielinen vastine on Lahdella eli Lahtis, taistelin nimestä ruåtsinkielen opettajan kanssa ja sanoin etten ikinä tule käyttämään tuollaista väkisinväännettyä nimeä.

Heh, Stockmanhan on tunnetusti hyvin ruotsin kieltä vaaliva pulju. Oulussa (ruotsinkielisiä pari sataa / 142 000) Stockmanin sisätiloissa ulkokäyntien kohdalla näkee tiekyltit ruotsinkielisillä tiennimillä. Ovat täysin tuulesta temmattuja käännöksiä, ei yksikielisen Oulun tekninen liikelaitos mitään ruotsiksi tee. Eli jo firmatkin keksivät omaa nimistöä.

Muistan seuranneeni joskus keskustelua, pitäisikö Jussaari olla suomen- vai ruotsinkielisellä nimellä. Maanmittauslaitoksen kartoissa virallinen nimi oli Jussaari, mutta silti se ei kelvannut useille muokkaajille. Ruotsinkieliset, jopa kuolleet nimetkin kuitenkin aina kelpaavat.

[Topi Junkkari]

Eiköhän lähdetä siitä, että Suomi on suomenkielinen maa, ja täällä paikannimet ovat ensisijaisesti suomeksi. On totta, että joillakin alueilla on lähinnä eläkeikäistä väestöä, joka ei tule toimeen maan pääkielellä, ja jolle pitää taata inhimillinen vanhuus ruotsin kielellä. Nämä palvelut vanhoille ihmisille suotakoon!

Kannattaa muistaa, että suomenkielistä nimistöä on samaan aikaan hävitetty. Vielä ollessaan osa Sipoota, Itäsalmi oli Itäsalmi. Helsingin nimilautakunta muutti sen Östersundomiksi.

Varmaankin siksí, että lautakunnassa oli tehty jokin lehmänkauppa RKP:n kanssa. On pöyristyttävää, että Helsingissä, Suomen suurimmassa kaupungissa ja minun kotikaupungissani, suorastaan hävitetään jonkin kaupunginosan suomenkielinen nimi. Minä asun Vuosaaressa - mutta metrojunan ikkunassa lukee myös Nordsjö. Jos poliittiset voimasuhteet muuttuisivat pahasti, joutuisin varmaan totuttelemaan Nordsjössä asumiseen.

Vastustan voimakkaasti Itäsalmen nimen hävittämistä, varsinkin kun kyseinen alue liitettiin enemmistöltään ylivoimaisesti suomenkieliseen kuntaan.

[Kuvitteellinen hahmo]

1390-1946 oli olemassa Akaa-niminen kunta/seurakunta, joten kyseessä ei ole mikään uusi asia tai keinotekoinen nimi. Ei sen keinotekoisempi nimi kuin vaikkapa Porvoo on suhteessa kaupungin alkuperäiseen nimeen Borgå.

Entäs Kemijärvi? Siinä otetaan Kemi- ja liitetään muista järvikunnista tuttu träsk eli Kemiträsk. Täysin keinotekoinen nimi (tätä ei Kotuskaan tunnista, mutta jotkut tätäkin nimeä ajavat).

Ouluhan on Uleåborg. Oulunsalokin on olemassa, joten joku neropatti on senkin ruotsintanut Uleåsaloksi - epävirallinen nimi tämäkin. Jostain syystä ruotsinkielisiä nimiä pitää ajaa täysin suomenkielisilläkin alueilla, mutta suomenkieliset nimet eivät aina näytä kelpaavan edes kaksikielisissä kunnissa, joissa enemmistö on suomenkielisiä. Se ihmetyttää.

[orientexpressen]

Ovat täysin tuulesta temmattuja käännöksiä, ei yksikielisen Oulun tekninen liikelaitos mitään ruotsiksi tee. Eli jo firmatkin keksivät omaa nimistöä.

Tämä ei pidä paikkaansa. Oulu oli 1900-luvun alkuun asti kaksikielinen kaupunki, jossa myös kadunnimet olivat molemmilla kielillä. Niitä Stockmannin kylteissä olevia nimiä ei ole erikseen keksitty, vaan ne on kopioitu vanhoista kartoista.

Myös mm. Tampereella oli aikanaan ruotsinkieliset kadunnimet.

[AstaTTT]

Minäpä ruotsinnan tämän ketjun kunniaksi kotipaikkani: Jääli, Hjallis.
Meillä on myös Jäälihalli, ruotsinnokseltaan nyt siis Hjallishallen. 

[Kuvitteellinen hahmo]

Tämä ei pidä paikkaansa. Oulu oli 1900-luvun alkuun asti kaksikielinen kaupunki, jossa myös kadunnimet olivat molemmilla kielillä. Niitä Stockmannin kylteissä olevia nimiä ei ole erikseen keksitty, vaan ne on kopioitu vanhoista kartoista.

Herää kysymys, miksi yksikielisessä Oulussa pitää elvyttää ruotsinkielisiä nimiä vm. 1900 kartoista? Entä jos soitan hätäkeskukseen ja ilmoitan ruotsinkielisen tiennimen? Ei varmasti tule apu perille.

[Everyman]

Suomessa on monia hienoja vanhoja paikannimiä, Itäsalmi ei kuulu niihin. Kovin geneerinen nimi, vähän niin kuin Itäkeskus. Huono nimi uudelle asuinalueelle jos ekana tulee mieleen virtsanhajuinen, rikastunut ostoshelvetti.

Wikipedia tietää kertoa saman: "Uudelle kaupunginosalle ei haluttu antaa Itä-Helsingin leimaa." Heh.

[rähmis]

Kaikista typerin ruotsinkielinen vastine on Lahdella eli Lahtis

Ei kyllä pärjää Kaisaniemelle, Kajsaniemi.

[orientexpressen]

Entäs Kemijärvi? Siinä otetaan Kemi- ja liitetään muista järvikunnista tuttu träsk eli Kemiträsk. Täysin keinotekoinen nimi (tätä ei Kotuskaan tunnista, mutta jotkut tätäkin nimeä ajavat).

Minkä määrittelet keinotekoiseksi? Ovatko kaikki muista kielistä (joskus useampaankin kertaan) käännetyt nimet keinotekoisia?

En tunne nimen Kemi träsk taustoja, mutta Kemijoen (Kemi älv) suulla on epäilemättä liikkunut ruotsia puhuvia hyvin aikaisin historiassa. Lienee mahdollista, että myös joen yläjuoksulla sijaitseva Kemijärvi on jo tässä vaiheessa ollut tunnettu (ja nimi käännetty suomesta). Vrt. Oulujärvi - Ule träsk.

Varsinaista systemaattista (esimerkiksi virkamiesten toimesta tehtyä) nimien kääntämistä on Suomessa harrastettu aika vähän. Lähinnä mieleen tulee pääkaupunkiseutu alueen suomenkielistyttyä, sekä Sauvon, Perniön ja Kustavin kunnat, joissa nimistöä muutettiin systemaattisesti suomenkieliseksi varsinkin 30- ja 60-luvuilla.

[Topi Junkkari]

Suomessa on monia hienoja vanhoja paikannimiä, Itäsalmi ei kuulu niihin.

Se entisen Sipoon, nykyisen Helsingin kaupunginosa oli kuitenkin jo ehditty nimetä Itäsalmeksi vuosikausia aiemmin. Kunnanrajan toisella puolella Vantaalla on vastaavasti Länsisalmi - Västersundom.

Uudelle kaupunginosalle ei haluttu antaa Itä-Helsingin leimaa.

Se uusi kaupunginosahan on nimenomaan Itä-Helsinkiä. Minä täällä M-R:ssa olen aika paljon lännemmässä.

Kemistä puhuville vielä: jos homma olisi mennyt niin kuin piti, niin meillä olisi kaksi Kemiä. Mites ne nimet sitten?

[Eino P. Keravalta]

Mitäs ruotsinkielisistä nimistä, ruotsihan on jo historiallisestikin katsoen muinainen ja tärkeä kieli Suomessa, mutta se minua korpeaa, että tänne sotketaan italiaakin. Esimerkiksi itse asun Keravalla kaupunginosassa, jonka nimi on italiaa: Savio.

[ElenaDaylights]

Jotenkin siedän nämä ruotsinkieliset nimimuutokset tiettyyn tilaan asti. Tietenkin pitäisi jokin tolkku olla jottei vie koko kättä. Ei aikaakaan kun ideoidaan jokinlainen Al- habibin tie tai  Omar -ben- Bullankylä.

[orientexpressen]

Herää kysymys, miksi yksikielisessä Oulussa pitää elvyttää ruotsinkielisiä nimiä vm. 1900 kartoista?

Historialliset syyt tulevat pääasiassa mieleen.

Myös Tampereen ruotsinkielisen koulun seinässä on vanhat katunimikyltit Koulukatu - Skolgatan ja Satamakatu - Hamngatan.

Entä jos soitan hätäkeskukseen ja ilmoitan ruotsinkielisen tiennimen? Ei varmasti tule apu perille.

No ei varmasti, mutta olisiko tarkoituskaan?

[orientexpressen]

Ei kyllä pärjää Kaisaniemelle, Kajsaniemi.

Nimi Kaisaniemi tulee 1700-1800-luvuilla eläneen ravintoloitsijan Catharina "Kajsa" Wahllundin nimestä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Catharina_Wahllund

[orientexpressen]

Kemistä puhuville vielä: jos homma olisi mennyt niin kuin piti, niin meillä olisi kaksi Kemiä. Mites ne nimet sitten?

Toinen voisi ehkä olla viralliselta nimeltään Vienan Kemi, vähän samaan tyyliin kuin Koskesta tuli ensin Koski HL ja sitten Hämeenkoski?   

[Kuvitteellinen hahmo]

Nimi Kaisaniemi tulee 1700-1800-luvuilla eläneen ravintoloitsijan Catharina "Kajsa" Wahllundin nimestä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Catharina_Wahllund

Artikkelin lähteissä taas lempinimi oli "Kaisa"-kirjoitusasussa, ja onko sillä edes väliä sillä -niemi ei taida olla ruotsinkielinen pääte. Tässä se naurettavuus kyllä tulee, että on hejsan Kajsaniemi ja Lahtis.

Keinotekoisina niminä pidän esimerkiksi massakäännöksiä. Jokainen -järvi-päätteinen suomenkielinen paikannimi muutetaan joko -sjö tai -träsk.

Naurettavuuden huippu, Pohjois-Karjalassa Kesälahti -> Kesälax. Siinäpä esimerkki keinotekoisuudesta.

Tuolla "alkuperäiskieli"-logiikallasikaan ei pitkälle pötkitä. Oulun nimi ei tule Uleåborgista, vaan saamen kielestä Owla, joka tarkoittaa tulvavettä.

Lisäksi Suomen rannikkoakin on asuttanut alun perin kampakeraaminen kulttuuri ja suomenkielestä periytyviä paikannimiä on jopa Ahvenanmaalla. Lappvesi esimerkiksi löytyy Ahvenanmaalta. Siellä vain ei suomenkielisiä paikannimiä enää käytetä, sillä trendi on että nykyään tehdään ainoastaan ruotsinnoksia ja suomenkieliset nimet poistetaan.

Onhan Pohjanmaalla Korsnäs, jolla oli ennestään suomenkielinen nimi Ristitaipale. Se kuitenkin poistettiin, sillä suomen kieli on kai arvottomampi. Korsnääsi on teennäinen, Ristitaipale ei. Sillä ei RKP:lle kuitenkaan ole merkitystä.

[nuiv-or]

Heh, Stockmanhan on tunnetusti hyvin ruotsin kieltä vaaliva pulju. Oulussa (ruotsinkielisiä pari sataa / 142 000) Stockmanin sisätiloissa ulkokäyntien kohdalla näkee tiekyltit ruotsinkielisillä tiennimillä. Ovat täysin tuulesta temmattuja käännöksiä, ei yksikielisen Oulun tekninen liikelaitos mitään ruotsiksi tee. Eli jo firmatkin keksivät omaa nimistöä.

Oulun Stockmannilla näin kesällä myyjän, jonka nimilapussa ei ollut kuin Suomen lippu. Tyyppi oli siis ilmeisesti yksikielinen, ihmettelen vieläkin, miten hän on päässyt myyjäksi.

Pari vuotta sitten Tallinnassa keskustelin Norrbottenin ruotsalaisen kanssa, ei tämä ollut ikinä kuullutkaan Uleåborgista. Oulun ja Turun kyllä tiesi, mutta muut suomenruotsalaiset "nimet" eivät olleet tuttuja hälle. Åbo oli tuttu, mutta en muista luuliko tätä eri kaupungiksi kuin Turku.  


Kajaani - Kajana, Kainuu - Kajanaland, huoh.

[jupeli]

http://hbl.fi/lokalt/2011-09-18/utdoda-svenska-ortsnamn-vacker-debatt

HBL pommitti siis Kotimaisten kielten tutkimuskeskusta, että pitäisikö Hyrylästä käyttää kuollutta ruotsinkielistä nimeä Skavaböle. Kotuksen mukaan se on tekemässä uutta listaa nimisuosituksista, ja selvittää mitä nimiä oikeasti käytetään.

Hbl oli juttua varten saanut yhden tytön, joka käyttää itse puhekielessä Skavaböleä. Se on hieno alku.

Kannattaa muistaa, että suomenkielistä nimistöä on samaan aikaan hävitetty. Vielä ollessaan osa Sipoota, Itäsalmi oli Itäsalmi. Helsingin nimilautakunta muutti sen Östersundomiksi:
http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/itasalmi-nimi_siivotaan_opasteista/

On muutenkin hupaisaa, että uusille täysin suomenkielisille kunnille, kuten Akaa, on keksitty keinotekoinen ruotsinkielinen nimi (tässä tapauksessa Ackas). Onhan Seinäjoellakin Östermyra, joita ei käytetä mutta tietyt piirit niitä yrittävät elvyttää.

Onko tämä sitä kaksikielisyyttä, että suomenkielisiä paikannimiä ei kannata säilyttää, mutta ruotsinkieliset on elvytettävä väkisin ja vaikka keksittävä? Tässä siis pidetään suomenkielistä paikannimistöä arvottamana, onhan siis joku Östersundom viininlitkijöiden mielestä paljon hienompi nimi kuin Itäsalmi.

Nyt kun Kotus on siis kokoamassa uutta paikannimilistaa, ja ruotsinkieliset piirit ovat jo painostamassa kovasti, niin toivottavasti hommalaiset viitsivät uhrata asialle hetken miettiäkseen onko suomenkielisellä paikannimistöllä mitään arvoa.

Lihav. Jupeli.

Eikös olekkin mielenkiintoista kun maassamme ei tietääkseni ole professuuria Suomen kielelle eikä Suomalaiselle kirjallisuudelle?
Hommahan voisi tehdä asialle jotain, sillä onhan kielemme yksi maailman vanhimmista ellei sitten vanhin vielä puhutuista alkuperäiskielistä.Jos oikein muistan lukeneeni.

[Topi Junkkari]

Kemistä puhuville vielä: jos homma olisi mennyt niin kuin piti, niin meillä olisi kaksi Kemiä. Mites ne nimet sitten?

Toinen voisi ehkä olla viralliselta nimeltään Vienan Kemi, vähän samaan tyyliin kuin Koskesta tuli ensin Koski HL ja sitten Hämeenkoski?  

Juuri näin. Mutta kielellisesti parempi olisi Vienankemi.

Näin tänään televisio-ohjelman, jonka mukaan se toinen Koski on edelleen viralliselta nimeltään Koski TL. Hulluja ne Turun läänin koskelaiset!

[Alfresco]

Kaikista typerin ruotsinkielinen vastine on Lahdella eli Lahtis, taistelin nimestä ruåtsinkielen opettajan kanssa ja sanoin etten ikinä tule käyttämään tuollaista väkisinväännettyä nimeä.

Lahtis - Lahdet?

Tätä olen pohtinut.

Ruotsin kielessä s-pääte ei tarkoita monikkoa.

Skavaböle on ihan karsea nimi. Skava (lausutaan skaava) tarkoittaa hiertää. Skavaböle kuullostaa melkein joltain Perskylältä tms.

[foobar]

Suomessa on monia hienoja vanhoja paikannimiä, Itäsalmi ei kuulu niihin. Kovin geneerinen nimi, vähän niin kuin Itäkeskus. Huono nimi uudelle asuinalueelle jos ekana tulee mieleen virtsanhajuinen, rikastunut ostoshelvetti.

Wikipedia tietää kertoa saman: "Uudelle kaupunginosalle ei haluttu antaa Itä-Helsingin leimaa." Heh.

Haluttiin siis valkopestä (sic!) alue niistä poliittisista tahroista, jotka ovat käytännössä kaikkiin Helsingin asuinalueisiin tarttuneet tarkoitushakuisen politiikan seurauksena.

[foobar]

Kaikista typerin ruotsinkielinen vastine on Lahdella eli Lahtis, taistelin nimestä ruåtsinkielen opettajan kanssa ja sanoin etten ikinä tule käyttämään tuollaista väkisinväännettyä nimeä.

Lahtis - Lahdet?

Tätä olen pohtinut.

Ruotsin kielessä s-pääte ei tarkoita monikkoa.

Skavaböle on ihan karsea nimi. Skava (lausutaan skaava) tarkoittaa hiertää. Skavaböle kuullostaa melkein joltain Perskylältä tms.

Onkohan tämän termiä käyttämään löydetyn nuoren naisen lähde nimelle Skavabölen pojat -elokuva? En olisi yllättynyt.

[orientexpressen]

Artikkelin lähteissä taas lempinimi oli "Kaisa"-kirjoitusasussa, ja onko sillä edes väliä sillä -niemi ei taida olla ruotsinkielinen pääte. Tässä se naurettavuus kyllä tulee, että on hejsan Kajsaniemi ja Lahtis.

Osassa niistä tuo on i:llä ja osassa j:llä. Tosiasia on se, että kyseisen henkilön äidinkieli oli ruotsi ja valtaosa helsinkiläisistä ja ylioppilaista oli äidinkieleltään ruotsinkielisiä tuona aikana. Hän itse ja perheensä tuskin ovat käyttäneet muuta muotoa kuin Kajsa/Cajsa.

Tämä viittaa vahvasti siihen, että kyseessä ei ole mikään joskus myöhemmin teennäisesti ruotsinnettu nimi, vaan monet lienevät alusta alkaen käyttäneet muotoa Kajsaniemi.

Keinotekoisina niminä pidän esimerkiksi massakäännöksiä. Jokainen -järvi-päätteinen suomenkielinen paikannimi muutetaan joko -sjö tai -träsk.

Naurettavuuden huippu, Pohjois-Karjalassa Kesälahti -> Kesälax. Siinäpä esimerkki keinotekoisuudesta.

Epäilen aika vahvasti tätä massakäännösteoriaa. Sisä-Suomen ruotsinkielisistä nimistä iso osa on vanhan ruotsinkielisen porvariston, papiston ja virkamiehistön omista asuinpaikkakunnistaan käyttämiä. Osa taas on kaupunkeja ym. perustaneiden Ruotsin kuninkaiden ja virkamiesten keksimiä (Raahe - Brahestad, Olavinlinna - Olofsborg, Ristiina - Kristina jne.).

Kesälax on siinä mielessä looginen nimi, että samalla mallilla käännettiin rannikolla laksi-päätteisiä (lahti-sanan edeltäjä) paikannimiä noin 800 vuotta sitten lax-päätteisiksi. Pohjanmaalla esimerkiksi kylät Lepplax (Pedersöressä) ja Hirvlax (Uudessakaarlepyyssä).

Tuolla "alkuperäiskieli"-logiikallasikaan ei pitkälle pötkitä. Oulun nimi ei tule Uleåborgista, vaan saamen kielestä Owla, joka tarkoittaa tulvavettä.

Alkuperäiskieliä on näissä yhteyksissä monenlaisia, suomen, ruotsin ja saamen ohella on myös esimerkiksi muinaisgermaanisista kielistä peräisin olevia paikannimiä. En muuten väittänyt, että Oulun nimi tulisi Uleåborgista.

Lisäksi Suomen rannikkoakin on asuttanut alun perin kampakeraaminen kulttuuri ja suomenkielestä periytyviä paikannimiä on jopa Ahvenanmaalla. Lappvesi esimerkiksi löytyy Ahvenanmaalta. Siellä vain ei suomenkielisiä paikannimiä enää käytetä, sillä trendi on että nykyään tehdään ainoastaan ruotsinnoksia ja suomenkieliset nimet poistetaan.

Tuota tapahtuu kyllä molempiin suuntiin, Suomessa on runsaasti sekä suuntaan suomi --> ruotsi että ruotsi --> suomi käännettyjä paikannimiä, joista alkuperäisnimeä ei enää käytetä.

Näillä on tosin tavallisesti se ero, että suomesta ruotsiin kääntämisestä on aikaa noin 800 vuotta ja ruotsista suomeen kääntämisestä 250-50 vuotta.

Onhan Pohjanmaalla Korsnäs, jolla oli ennestään suomenkielinen nimi Ristitaipale. Se kuitenkin poistettiin, sillä suomen kieli on kai arvottomampi. Korsnääsi on teennäinen, Ristitaipale ei. Sillä ei RKP:lle kuitenkaan ole merkitystä.

Vastaavasti on aika monia suomenkielisiä kuntia joilla on ruotsinkielinen nimi, mutta se ei (enää) ole virallinen. Esimerkiksi Hartola - Gustaf Adolfs.

[orientexpressen]

Onkohan tämän termiä käyttämään löydetyn nuoren naisen lähde nimelle Skavabölen pojat -elokuva? En olisi yllättynyt.

Hufvudstadsbladetin yllälinkatussa artikkelissa puhutaan juuri elokuvasta mahdollisena selityksenä Skavabölen (osittaiselle) uudelleensyntymiselle.

Nimi ehdittiin alunperin julistaa kuolleeksi 1984.