2011-09-22 HS MERKINTÖJÄ:Ihmiset vailla ääntä ja oikeutta(90-luvun pankkikriisi)

[skrabb]

MERKINTÖJÄ
Ihmiset vailla ääntä ja oikeutta
22.9.2011 3:00 | Kommentit
A A Antti Blåfield [email protected] Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

Maanantaina tuli kuluneeksi kaksikymmentä vuotta siitä, kun Suomen Pankki otti Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin haltuunsa. 19. 9. 1991 jäi Suomen taloushistoriaan päivänä, jolloin lama iski.

Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen kuudennen kerroksen luentosalissa 674 pidettiin maanantaina pienimuotoinen seminaari, jossa yritettiin hahmottaa, mitä oikein tapahtui.

Alustajina olivat taloushistorioitsija, Skopin johtokunnassa istunut pankinjohtaja, Skopista kaksi kirjaa kirjoittanut taloustoimittaja, suuren aluesäästöpankin johtaja ja säästöpankkikeskusta vastaan kapinoineen pienen säästöpankin johtaja. Yleisössä istui ihmisiä, joita pankkikriisi ja lama olivat selvästi koetelleet raskaasti.

Pankkikriisin ilmiintymisen päivä, tuo ykkösten ja yhdeksikköjen maaginen rivi, on jo jäämässä unholaan, kun uusi luottolama taas uhkaa Suomea. Eikö edellinen kriisi olekin jo loppuun kaluttu ja tutkittu?

Helsingin yliopistossa järjestetty pieni tilaisuus muistutti, että ei ole.

Pankkikriisin yhteiskunnallista tilinpäätöstä hahmottelevan tutkimushankkeen vetäjä, oikeushistorian professori Jukka Kekkonen on luonnehtinut pankkikriisiä "kansakuntaa raastavaksi traumaattiseksi kokemukseksi". Maanantain seminaari vahvisti tämän tulkinnan.

Vain taloushistorioitsija Markku Kuisma ja 1990-luvulla taloustoimittajana työskennellyt Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo puhuivat analyyttisesti ja viileästi. Muut alustajat, joista kullakin oli henkilökohtainen kokemus Skopin ja säästöpankkiryhmän kriisistä ja romahduksesta, olivat yhä täynnä tunnetta. Pinnalle kuohahteli katkeruus.

Skopin johtokunnan jäsen oli katkera johtokunnassa henkisen yliotteen saaneille kollegoilleen ja säälimättömälle medialle.

Pankkiryhmän romahduksessa tuhoutuneen suuren aluesäästöpankin johtaja oli katkera "Skopin pojille", jotka munasivat hyvän jutun, ja presidentti Mauno Koivistolle, joka jyrkällä lausunnollaan antoi säästöpankkiryhmälle kuolemantuomion.

Pienen, itsenäisenä säilyneen säästöpankin johtaja oli katkera Skopin toimitusjohtajalle, joka oli yrittänyt uhkailulla nujertaa pienen pankin vastarinnan.

Ja kun lopulta ääneen pääsi yleisö, katkeruus vain tihentyi. Ihmisten puheissa kupli viha siitä, mitä pankit olivat asiakkailleen tehneet, miten valtio oli myynyt vaikeuksiin ajautuneet velalliset kuin maaorjat ulkomaisille perintätoimistoille ja miten oikeuslaitos ei pankinjohtajia vastaan käydyissä oikeudenkäynneissä jakanut oikeutta vaan päinvastoin esti oikeuden toteutumisen.

Poikkeus oli Skopin entinen pääluottamusmies Kaarina Tuomiaro. Hän kertoi saavansa elämäänsä voimaa osallistumalla kaikkiin tietoonsa tuleviin pankkikriisiä käsitteleviin keskustelutilaisuuksiin ja jokaiseen Skopin yhtiökokoukseen. Pankkia ei saada lopetetuksi, koska yhä jossain maailman äärissä on jokin oikeusjuttu kesken.

"Skopista on tullut ikiliikkuja", Tuomiaro ilkkui ja vapautti ahdistuneen yleisönkin naurullaan.

Suurin katkeruuden aihe oli, ettei tavallisen ihmisen kärsimystä ole asiallisesti dokumentoitu eikä tutkittu. Eliittiä on haastateltu Sitran rahoilla, ja pätevät historioitsijat ovat tutkineet pankkien toimintaa, mutta tavallisten velallisten tarinaa ei ole isolla rahalla etsitty ja kerrottu.

Miten se olisi mahdollista, pohti taloushistorioitsija. Kukaan ei tarkkaan tiedä edes sitä, miten monta kotitaloutta pankkikriisin vuoksi ajautui ahdinkoon. Eikä roskapankki Arsenalin arkistoon pääse.

Siitä juuri on kysymys. Niin kauan kuin ihmisten tarinat ja kokemukset eivät ole nousseet samaan arvoon kuin instituutiot ja eliitin mietteet, pankkikriisissä ahdinkoon joutuneet ihmiset ja heidän läheisensä tuntevat, ettei heillä ole ääntä eikä oikeutta.

Tässä olisi se pankkiriisin suuri tutkimushanke, joka vielä pitää rahoittaa, pikaisesti. Eräänlainen pankkikriisin uhrien totuuskomissio. Muutoin trauma ei purkaudu.


Ehkä jopa yli sadantuhannen ihmisen kokemus hylätyksi tulemisesta on yksi tekijä, joka nyt määrittää suomalaisten muualla Euroopassa niin kovana pidettyä tukilinjaa.

Kun Ranskan sosialistien puheenjohtaja Martine Aubry moitti taannoin Yleisradion haastattelussa Suomen Kreikalta vaatimia vakuuksia ja muistutti, miten muu Eurooppa on rientänyt hädässä Suomen avuksi, hän tuskin olisi voinut loukata suomalaisia yhtään pahemmin.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Ihmiset+vailla+%C3%A4%C3%A4nt%C3%A4+ja+oikeutta/1135269509183/?cmp=tm_etu_paakirjoitus

[Punaniska]

Ihme ja kumma! Pravda on ajoittain toimissaan melkein Hesari.

Jos pankkikriisi tutkitaan kunnolla, niin siinä alkaa häkki heilua monelle eläkkeellä jo olevalle liituraitagangsterille.

[JoKaGO]

"Kun Ranskan sosialistien puheenjohtaja Martine Aubry moitti taannoin Yleisradion haastattelussa Suomen Kreikalta vaatimia vakuuksia ja muistutti, miten muu Eurooppa on rientänyt hädässä Suomen avuksi, hän tuskin olisi voinut loukata suomalaisia yhtään pahemmin."

Ranska ei ole ikinä auttanut ketään, luvannut vain. Voi kysyä puolalaisilta, tsekeiltä, slovakeilta...

Myös Suomelle, Ranska ja Englanti lupasivat aseapua, mikäli Suomi joutuu Neuvostoliiton hyökkäyksen uhriksi. Mitään ei talvisotaan saatu. Eivätkä saaneet Keski-Euroopan maatkaan, kun Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto niihin hyökkäsivät, vaikka luvattiin. Martine, olet huono ja paha ihminen!

Jos pankkikriisi tutkitaan kunnolla, niin siinä alkaa häkki heilua monelle eläkkeellä jo olevalle liituraitagangsterille.

Alkaisi olla jo kiire tutkia nuo konnankoukut.

[Mika.H]

Tuosta ajasta pitäisi nyt puhua ja tosiaan tehdä tutkimukset mitä oikein tehtiin ja mitä olisi pitänyt tehdä.

Tiedän useita nyt menestyviä yrityksiä, joissa omistajat odottivat joka aamu pankista puhelua, joka olisi päättänyt kaiken. Siis kaiken.

Toisaalta tuosta kriisistä selvinneet yritykset olivat vahvoja kuin mikä!

Seurasin tuolloin tilannetta melko läheltä. Usealta näkökantilta. Erikoinen aika. Hyvin erikoinen aika.

[jupeli]

"Kun Ranskan sosialistien puheenjohtaja Martine Aubry moitti taannoin Yleisradion haastattelussa Suomen Kreikalta vaatimia vakuuksia ja muistutti, miten muu Eurooppa on rientänyt hädässä Suomen avuksi, hän tuskin olisi voinut loukata suomalaisia yhtään pahemmin."

Ranska ei ole ikinä auttanut ketään, luvannut vain. Voi kysyä puolalaisilta, tsekeiltä, slovakeilta...

Myös Suomelle, Ranska ja Englanti lupasivat aseapua, mikäli Suomi joutuu Neuvostoliiton hyökkäyksen uhriksi. Mitään ei talvisotaan saatu. Eivätkä saaneet Keski-Euroopan maatkaan, kun Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto niihin hyökkäsivät, vaikka luvattiin. Martine, olet huono ja paha ihminen!

Jos pankkikriisi tutkitaan kunnolla, niin siinä alkaa häkki heilua monelle eläkkeellä jo olevalle liituraitagangsterille.

Alkaisi olla jo kiire tutkia nuo konnankoukut.

Pientä rajaa kuitenkin. Ranska ja Enganti olivat koonneet valtavan joukon hyvin ja monipuolisesti varustettuja joukkoa Suomen avuksi Talvisotaan, mutta RUOTSI ja NORJA eivät antaneet käyttää ilmatilaansa ja alueitaan joukkojen kujettamiseksi Suomeeen.
Luulivat Stalinin ottavan Suomen ja pelkäsivät paskat housuissa.

Jos näin ei olisi tapahtunut Suomella olisi edelleen karjala ja Petsamo mitä todennäköisimmin.

[repo]

Ihme ja kumma! Pravda on ajoittain toimissaan melkein Hesari.

Näin minäkin ensin ajattelin, mutta kyllä kirjoitus on ihan linjassa Pravdan demari-linjan kanssa. Jutta tarvitsee nyt taustatukea ja tässä on sopiva vahvoja tunteita ja suurta ihmisjoukkoa koskettava aihe. Kunhan vain Jutta ja Jyrki löytävät eurokavereidensa kanssa sopivan vesitetyn vakuusjärjestelyksi etäisesti kutsuttavan keinon, minkä ainoa tarkoitus on pelastaa poliitikkojen kasvot.

Jos pankkikriisi tutkitaan kunnolla, niin siinä alkaa häkki heilua monelle eläkkeellä jo olevalle liituraitagangsterille.

Tuosta ajasta pitäisi nyt puhua ja tosiaan tehdä tutkimukset mitä oikein tehtiin ja mitä olisi pitänyt tehdä.

Samaa mieltä. Toisaalta ei varmasti tutkita, koska demarit ja heidän ideaalinsa on myös tässä sopassa vahvasti mukana. Oli valitettava työtapaturma demareille, että heidän kunniakansalaisen Ulf Sundqvistin törttöilyt pääsivät julkisuuteen, mikä sinällään oli vain pieni onneton sivujuonne koko läjässä.

Jos tuon ajan taloushistoria olisi jo oikeasti punnittu, tapahtumat verifioitu ja pahikset pistetty 2000-luvun alussa häkkiin ilman hyväveli- ja "raaputa sinä minun selkää niin" -järjestelmiä, olisimme voineet oppiakin jotain hyödyllistä tämän päivän vielä isompia tarpeita varten.

Mikä tässä kokonaisuudessa on uskomattominta, on se, että uskoimme kotoisten hyväveli-järjestelyjen romahdusta ja ettei vastaavat tapahtumat voi meitä enää kohdata, kun liitymme Euroopan valuuttaunioniin. Itsekin uskoin tähän, mutta se näkee joka elää.

[weekendsoldier]

Pientä rajaa kuitenkin. Ranska ja Enganti olivat koonneet valtavan joukon hyvin ja monipuolisesti varustettuja joukkoa Suomen avuksi Talvisotaan, mutta RUOTSI ja NORJA eivät antaneet käyttää ilmatilaansa ja alueitaan joukkojen kujettamiseksi Suomeeen.
Luulivat Stalinin ottavan Suomen ja pelkäsivät paskat housuissa.

Jos näin ei olisi tapahtunut Suomella olisi edelleen karjala ja Petsamo mitä todennäköisimmin.

Ei se mikään valtava joukko ollut. Olisi siitä toki apua ollut, mutta kun se ei edes ollut tarkoitettu Suomen auttamiseen. Se oli pelkkä tekosyy, jolla olisivat ottaneet pohjois Ruotsin malmikentät haltuunsa, ettei sieltä toimitettaisi malmia Saksaan. Saksa vaan kerkesi vallata Norjan ensin, mikä esti ko. "avustus" retkikunnan  maihinnousun ja offensiivin.

[JoKaGO]

Saksa vaan kerkesi vallata Norjan ensin, mikä esti ko. "avustus" retkikunnan  maihinnousun ja offensiivin.

Oliko niiden maihinnousualukset suunniteltu vain vuonoisille rannoille nousuun, vai miksi oli niin pirun vaikeaa nousta Hankoniemestä maihin?
Tuo Ruotsin malmin haltuunotto taisi olla tuon porukan tehtävä, joten pysyn kannassani.

Anteeksi off-topic, ei enempää täältä tätä lajia.

[weekendsoldier]

Saksa vaan kerkesi vallata Norjan ensin, mikä esti ko. "avustus" retkikunnan  maihinnousun ja offensiivin.

Oliko niiden maihinnousualukset suunniteltu vain vuonoisille rannoille nousuun, vai miksi oli niin pirun vaikeaa nousta Hankoniemestä maihin?
Tuo Ruotsin malmin haltuunotto taisi olla tuon porukan tehtävä, joten pysyn kannassani.

Anteeksi off-topic, ei enempää täältä tätä lajia.

Maihinnousu Hankoniemellä olisi edellyttänyt ensin pääsyä Itämerelle. Olisi pitänyt ensin puskea Saksan laivaston läpi Pohjanmerellä, Tanskan salmissa ja Itämerellä. Ja kuten sanottua, britit ja fransmannit ei välittäneet paskaakaan Suomesta. Tärkeintä olisi ollut estää malmin tuonti pohjois Ruotsista Saksaan. Mutta eipä tämä tosiaan liity ketjun varsinaiseen aiheeseen.