2011-09-22 Pohjalainen yleisöltä: kuntaliitoksia ja kehitysapua

[EL SID]

meikäläinen on aina pitänyt KOKoomusta eräänlaisen tuuliviiri-puolueena, jolla ei ole selvää asiaa muussa kuin pääomapiirien palvonnassa, mutta ainakin yksi KOKkare tuntuu löytäneen jyväsen. Hän ihmettelee miksi yli sata vuotta vanha kunta pitää pakkoliittää, kun samaan aikaan rahaa huussataan kehitysapuun (tummennettuna). Harvinaisen selväjärkistä kykypuolueelta.

Suomen kuntakenttää kuohuttaa tänä syksynä kuntaministeri Henna Virkkusen pontevasti ajama kuntauudistus. Ministeri aikoo runnoa hallituksen tuella läpi kuntakartan uudistuksen voimalla ja vauhdilla, kuntien omaa ääntä kuuntelematta.

Ilmajoen itsenäinen kunta on perustettu vuonna 1865 ja tällä hetkellä asukaslukumme lisääntyy vajaalla sadalla vuodessa, ja on nyt 12000. Ilmajoki on siis kohtuullisen suuri kunta.

Viime vuosina, hallituspohjasta riippumatta, on Ilmajoeltakin viety kaikki valtion virastopalvelut Seinäjoelle: verotoimisto poliisi, nimismies, työvoimatoimisto. Työntekijöiden on ollut pakko siirtyä Seinäjoelle.

Siirtoja on perusteltu valtion säästöillä. Maaseudun virastotalot tyhjenevät ja kaupunkeihin rakennetaan uusia, valtavia toimistorakennuksia maaseudulta siirrettyjen virastojen käyttöön. Näin valtio säästää.

Suuri ei ole aina kaunista. Suurissa kaupungeissa on tiedotusvälineitten mukaan ollut jo pitkään ongelmia vanhustenhoidon järjestämisessä.

Sosiaali- ja terveysmenot asukasta kohden ovat tilastojen mukaan isoissa kaupungeissa huomattavasti suuremmat kuin Ilmajoen kokoisissa kunnissa.

Kuntien pakkoliittämisellä ei monin paikoin saada aikaan kuin palveluiden huonontumista. Matkat palveluiden äärelle pitenevät maaseudulla huomattavasti. Mitä järkeä on viedä terveyskeskuksen lääkäripalvelut kymmenien kilometrien päähän läheisimpään kaupunkiin?

Etelä-Pohjanmaalla on jo karvaasti koettu ison Seinäjoen kaupunkiseudun liitoskuntien palveluiden alasajo. Kolmesta liitoskunnasta lääkäripalvelut ovat loppumassa, ja jopa apteekki on lopettanut tästä syystä toimintansa.

Tämä ei ole palveluiden parantamista ja niiden turvaamista. Seinäjoen kaupunkistrategiaan on kirjattu, että kaupungin keskustaajamaa kehitetään, liitoskunnat jäävät siis nukkumalähiöiksi vailla palveluita. Tähänkö hallitus tähtää?

Eduskuntavaalien alla nykyinen pääministeri Katainen vakuutti, ettei kuntien pakkoliitoksiin ryhdytä. Onko mieli nyt muuttunut? Hän sanoi myös, että on parempi, jos kunnassa on koulu kuin kunnantalo.

Kunnantalossa on muutakin kuin kunnanjohtajan työhuone ja valtuustosali. Kuntalaiset tarvitsevat sosiaalitoimen palveluita ja niiden tarvitsijoiden voi olla hankalaa lähteä kymmenien kilometrien päähän.

Kuntaliitosten myötä tullaan myös lopettamaan monia kyläkouluja, sen on jo tähän asti tehdyt liitokset näyttäneet toteen.

Jos maan hallitus on oikeasti huolestunut palveluiden saatavuudesta maaseudulla, valtio voisi ottaa erikoissairaanhoidon täysin maksettavakseen.

Valtiolla tuntuu kuitenkin olevan rahaa ja kehitysapuun, ja pakolaisiin voidaan satsata useita miljardeja euroja.

Maan hallituksen tulisi olla vastuussa ensisijaisesti omien kansalaistensa palveluiden tuottamisesta ja heidän hyvinvointinsa takaamisesta.

Suomalaisista moni kuitenkin kannattaa kehitysapua. Hyvä niin. Suomessa on monta järjestöä, joiden kautta voi tukea ulkomaista kehitysyhteistyötä.

Jos Henna Virkkunen on pakkoliittämässä Ilmajokea Seinäjokeen ja muutkin kokoomusministerit ovat liitoksen hyväksymässä, en ole vakuuttunut, että pystyn olemaan enää kokoomuksen jäsen.

Aikoinaan ilmajokelainen Jaakko Ilkka puolusti talonpoikien oikeuksia Nuijasodassa. Nyt meidän on puolustettava koko maaseudun oikeuksia!

Markku Ojala

kunnanvaltuutettu (kok.)Ilmajoki

http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/maaseutua-puolustettava-pakkokuntaliitoksilta-1.1068859

se että hän eroaa, jos ei KOKkareiden johto ala ottaa järkeä käteen tässä asiassa, voi olla vain uhoa, mutta onhan persuihin muutenkin tungosta...