EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???

[qwerty]

Britanniassa valmistaudutaan EU:n sisäisen pakolaisuuden räjähdykseen ja laittomien maassanotkujien olo pyritään tekemään mahdollisimman epämiellyttäväksi.

2012-05-25 Telegraph: Theresa May: we'll stop migrants if euro collapses

The Government is drawing up plans for emergency immigration controls to curb an influx of Greeks and other European Union residents if the euro collapses, the Home Secretary discloses today.

The introduction of immigration controls within the EU would undermine a key part of the single market. However, it is allowed in "exceptional" circumstances under European law.

Theresa May interview: 'We're going to give illegal migrants a really hostile reception'

"The aim is to create here in Britain a really hostile environment for illegal migration," she declares. Work is under way to deny illegal immigrants access to work, housing and services, even bank accounts. "What we don't want is a situation where people think that they can come here and overstay because they're able to access everything they need," she says.

[Iloveallpeople]

MIETINTÖLUONNOS

23.5.2012

EU:n sisäisen solidaarisuuden lisäämisestä turvapaikka-asioissa (2012/2032(INI))
Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta
Valmistelija: Kyriacos Triantaphyllides
...

1. suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon "EU:n sisäisen solidaarisuuden lisääminen
turvapaikka-asioissa", jossa vaaditaan solidaarisuuden ja vastuun jakamisen idean
muuttamista konkreettisiksi toimiksi;
...

3. vakuuttaa, ettei solidaarisuuden periaate koske vain jäsenvaltioiden keskinäisiä suhteita,
vaan kattaa myös turvapaikanhakijat ja kansainvälistä suojelua saavat henkilöt;
...

5. painottaa, että turvapaikanhakijoiden ja kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden
suojelun korkeaa tasoa ei voida saavuttaa, jos eri jäsenvaltioiden välisiä eroja
turvapaikkahakemusten osuuksissa ja teknisissä ja hallinnollissa valmiuksissa ei tasoiteta;
...

7. toteaa, että EU:n ulkorajavaltioiden saama tuki niitä toimenpiteitä varten, joita niiden
odotetaan toteuttavan Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän mukaisesti, ei vielä
läheskään riitä;
...

9. pitää valitettavana sitä, että muukalaisviha ja rasismi sekä turvapaikanhakijoita ja
pakolaisia koskevat kielteiset ja väärään tietoon perustuvat käsitykset ovat saaneet yhä
enemmän jalansijaa EU:ssa; suosittelee, että jäsenvaltiot toteuttaisivat
turvapaikanhakijoiden ja kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden todellista tilannetta
koskevia tiedotuskampanjoita;
...

10. korostaa, että perustamalla Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO) voidaan
tiivistää turvapaikkakäytäntöjen välisten huomattavien erojen tasaamiseen tähtäävää
jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja parantaa turvapaikkajärjestelmien toimivuutta ja
oikeudenmukaisuutta EU:ssa;
...

14. suhtautuu myönteisesti vuonna 2014 perustettavaksi suunniteltuun turvapaikka- ja
maahanmuuttorahastoon ja korostaa, että kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden ja
turvapaikanhakijoiden suojeluun on osoitettava runsaasti ja riittävästi resursseja;
...

17. korostaa taloudellisen vastuun jakamisen tärkeyttä turvapaikka-asioissa ja suosittelee, että
luotaisiin runsasrahoitteinen mekanismi, josta maksettaisiin korvauksia niille
jäsenvaltioille, joiden vastaanottamien turvapaikanhakijoiden ja kansainvälistä suojelua
saavien henkilöiden määrä on absoluuttisesti tai suhteellisesti suurempi kuin muissa
jäsenvaltioissa, ja josta avustettaisiin jäsenvaltioita, joiden turvapaikkajärjestelmät ovat
puutteelliset;
...

21. katsoo, että Dublin-asetuksella, jossa säädetään turvapaikkahakemuksia koskevan vastuun
jakamisesta, sälytetään kohtuuton taakka EU:hun tulopisteinä toimiville jäsenvaltioille
tarjoamatta niille keinoja selviytyä asiaan liittyvistä hallinnollisista ja taloudellisista
vaatimuksista; toteaa, että tähän mennessä sovellettu Dublin-järjestelmä on johtanut
turvapaikanhakijoiden eriarvoiseen kohteluun EU:ssa ja aiheuttanut haittaa
perheenyhdistämiselle ja kotoutumiselle;
...

23. katsoo, että on välttämätöntä jatkaa vuoropuhelua turvapaikanhakijoita ja kansainvälistä
suojelua saavia henkilöitä koskevan vastuun jakamisesta sekä vuoropuhelua
suojelunormien parantamista edistävien välineiden, kuten turvapaikkahakemusten
yhteiskäsittelyn, (jäljempänä "yhteiskäsittely") ja uudelleensijoittamista koskevien
ohjelmien, käyttämisestä;
...

28. korostaa, että kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden ja turvapaikanhakijoiden
uudelleensijoittaminen voi tietyin edellytyksin olla yksi konkreettisimmista
solidaarisuuden muodoista, ja että sillä voidaan edesauttaa merkittävästi tasapuolisemman
Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän luomista;
...

30. kehottaa komissiota sisällyttämään ehdotukseensa EU:n pysyvästä uudelleensijoittamista
koskevasta ohjelmasta vahvat menettelylliset takeet ja selkeät kriteerit, joilla pyritään
takaamaan suojelua mahdollisesti saavien henkilöiden etujen noudattaminen; suosittelee
vastaanottavan yhteisön, kansalaisyhteiskunnan ja paikallisviranomaisten ottamista alusta
alkaen mukaan uudelleensijoittamisaloitteisiin;
...

37. painottaa, että maahanmuuton hallinta voi parantaa keskinäistä luottamusta ja
solidaarisuustoimenpiteitä vain, jos se yhdistetään suojelulähtöiseen lähestymistapaan,
jonka perusteella rajamenettelyt toteutetaan rajoittamatta pakolaisten ja kansainvälistä
suojelua pyytävien henkilöiden oikeuksia;
...

38. toteaa, että rajoittavilla viisumijärjestelmillä ja tehostetuilla rajatarkastuksilla voi olla
kielteisiä vaikutuksia kansainvälisen suojelun saamiseen, koska ne estävät hädässä olevia
henkilöitä pääsemästä EU:hun;
...

Esittelijän mielestä tehokkaassa Euroopan yhteisessä turvapaikkajärjestelmässä
- jäsenvaltioille, paikallisviranomaisille ja kansalaisyhteiskunnalle olisi annettava tietoja
erilaisista EU:n rahastoista, joita voidaan käyttää turvapaikkoihin liittyvissä asioissa, kuten
kelpoisuusvaatimuksia ja hakumenettelyjä koskevia tietoja;
- jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmiä olisi arvioitava säännöllisesti ja usein sekä parhaiden
toimintatapojen että puutteiden tunnistamiseksi ja kohdennettujen tapauskohtaisten
ratkaisujen löytämiseksi;
- jäsenvaltioiden olisi osoitettava keskinäistä solidaarisuutta toisilleen ja jaettava vastuuta
esimerkiksi myös turvapaikkahakemusten yhteiskäsittelyn ja kansainvälistä suojelua saavien
henkilöiden uudelleensijoittamisen kautta.
...

Tämän päätöslauselman jokaisella ehdotuksella ja suosituksella pyritään luomaan todellinen
suojelun alue, jolla turvapaikanhakijoiden ja kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden
oikeuksia kunnioitetaan ja edistetään asianmukaisesti. Osa ehdotuksista on näin ollen
horisontaalisia ja liittyy myös muihin EU:n politiikan aloihin, kuten raja- tai
viisumipolitiikkaan, koska kaikkien EU:n politiikkojen soveltamisessa on noudatettava
suojelulähtöisyyden periaatetta.

Euroopan parlamentti

[randomi7]

38. toteaa, että rajoittavilla viisumijärjestelmillä ja tehostetuilla rajatarkastuksilla voi olla
kielteisiä vaikutuksia kansainvälisen suojelun saamiseen, koska ne estävät hädässä olevia
henkilöitä pääsemästä EU:hun;

Jaa että rajat auki vaan afrikkalaisille ym. ? 

[MW]

38. toteaa, että rajoittavilla viisumijärjestelmillä ja tehostetuilla rajatarkastuksilla voi olla
kielteisiä vaikutuksia kansainvälisen suojelun saamiseen, koska ne estävät hädässä olevia
henkilöitä pääsemästä EU:hun;

Jaa että rajat auki vaan afrikkalaisille ym. ? 

No just. Harras muslimi ei ainakaan voi olla hädässä, koska allah huolehtii omistaan, vai mitä muslimit? Ai ei huolehdi vai? tu mikä...

[Roope]

EU Common Asylum System to be completed by 2012

The Commission pursues the completion of the Common European Asylum System (CEAS) by 2012. The modified proposals on the Reception Conditions and the Asylum Procedures Directives will ensure faster, fairer and more efficient rules to the benefit of Member States and people seeking international protection. They take account of the lessons learnt from several years of negotiations in the Council of Ministers and in the European Parliament, as well as from consultations with refugee associations and the UNHCR. Negotiations must now move ahead on the remaining elements of the 'asylum legislative package'.

"The consolidation of a genuine common immigration and asylum policy is one of my top priorities. Today the level of treatment and guarantees for asylum seekers varies widely across the EU, and the chances of obtaining protection are radically different depending on which Member State examines the asylum request. This must change. We need efficient and fair asylum procedures and adequate and comparable reception conditions for asylum seekers throughout the EU. At the same time, the standards we agree at the European level should be simple, clear, and cost-efficient. The EU must stand up for its values and provide protection for those coming here to seek refuge from persecution and conflict - that is why we must respect our commitment to establish a Common European Asylum System by 2012. Today's proposals offer high level standards for people genuinely in need of protection, and will help to reduce unnecessary burdens on national authorities. They will also contribute to building more trust between the Member States", said Cecilia Malmström, Commissioner for Home Affairs.

CTA 5.6.2012

"The figures of the Report and the result of the opinion poll support the Commission's view that the European Union needs a strong and coherent migration policy, responding both to short term and long term needs. We need to effectively manage our external borders, to safeguard free movement within the EU, to provide genuine protection to those in need whilst at the same time providing channels for legal migration and mobility", said Cecilia Malmström, Commissioner for Home Affairs.

New report and survey give a snapshot of migration, asylum and free movement in the EU 1.6.2012

Just over four in ten Europeans (42%) think the EU should encourage labour
migration from non-EU countries to help tackle demographic challenges and
labour shortages within the EU, with a slightly higher proportion (46%)
disagreeing.

Respondents in Sweden (60%) and Finland (56%) are most likely to think the EU
should encourage migration from non-EU countries and those in Latvia (18%) and
Cyprus (16%) least likely to do so.

Only a third of Europeans (34%) believe that discussion about immigration in the
EU is based on facts and reliable data. A slightly higher proportion (40%) take the
opposing view and one in four (26%) are not sure either way.

Respondents in NMS12 (40%) are somewhat more likely than those in EU15
(32%) to think that discussion about immigration in the EU is based on reliable
information. Countries where the belief that discussion is based on reliable data is
most widespread are Poland (47%), Lithuania (46%), Estonia and Finland (both
45%) and Luxembourg and Belgium (both 44%). Those where the most
widespread view is that discussion is not based on reliable information are
Sweden (59%), the UK and the Netherlands (both 56%), Greece (54%), and
Denmark (51%).

Most Europeans also agree that the costs associated with the provision of asylum
should be shared between all Member States (81%) and that the number of
asylum seekers should be shared more equally across Member States (80%).

Special Eurobarometer 380: Awareness of home affairs 1.6.2012

[matkamasentaja]

38. toteaa, että rajoittavilla viisumijärjestelmillä ja tehostetuilla rajatarkastuksilla voi olla
kielteisiä vaikutuksia kansainvälisen suojelun saamiseen, koska ne estävät hädässä olevia
henkilöitä pääsemästä EU:hun;

Jaa että rajat auki vaan afrikkalaisille ym. ? 

No just. Harras muslimi ei ainakaan voi olla hädässä, koska allah huolehtii omistaan, vai mitä muslimit? Ai ei huolehdi vai? tu mikä...

Eikä huonosti menemisestä voi valittaa koska se on Allahin tahto, ennalta määrätty kohtalo tapahtumaan ja siksi mulkulle ko. tyypille aivan oikein.

[Näkkileipä]

MIETINTÖLUONNOS

23.5.2012

38. toteaa, että rajoittavilla viisumijärjestelmillä ja tehostetuilla rajatarkastuksilla voi olla
kielteisiä vaikutuksia kansainvälisen suojelun saamiseen, koska ne estävät hädässä olevia
henkilöitä pääsemästä EU:hun;

Euroopan parlamentti

Eikö kukaan näistä äärisuvaitsevaisista, mieti koskaan Miksi "hädässä olevat henkilöt" eivät pysähdy, ensimmäiseen turvalliseen EU-maahan? Vaan matkustavat Suomeen, joka taitaa olla kaukaisin EU-maa.

[Roope]

Komissaari Malmströmin linjauksia alkuviikosta Haagissa pitämässään puheessa:

Ladies and gentlemen,

I'm pleased to be here with you today to talk about the future of global migration, which is set to be one of the defining issues of this century.

Our response to the challenges of global migration will either make us stronger - economically, culturally, and morally - or it will make us weaker, leading to heightened social tensions and economic decline.

Despite the anti-immigrant rhetoric that has emerged during the economic crisis, we must see migration as an opportunity, not a threat.

It won't be long before we start to feel the impact of our ageing population and declining labour force. Many countries, including within the EU, will soon be confronted with a serious lack of skills and talent.

Many countries cannot meet their labour needs with a purely home-grown workforce. Global economic integration is deepening. The breadth of skills needed to drive innovation is expanding. And this means that the need for a mobile global workforce will increase.

The EU's working age population will shrink by 12 per cent by 2030 without net migration. The EU will be short of an estimated 380,000 to 700,000 IT workers in 2015. And by 2020, the health sector could be short of two million professionals.

Even today, when unemployment is exceptionally high in some parts of Europe, many countries are already facing labour and skills shortages in certain sectors.

[...]

It is more important than ever for us to stand up against the rising tide of anti-immigrant rhetoric.

Unscrupulous politicians have been quick to recognise and exploit people's fears, blaming migrants for our economic woes. Their mantra will be familiar to most of you: "migrants are coming over here, taking our jobs, forcing down our wages and exploiting our welfare systems".

This statement is alarmist, misleading and wrong. It is the worst kind of politics, exploiting people's insecurities and worries about the future.

The proposed solutions are simplistic, ill-thought out and simply unworkable.

We must counter such assertions with facts. And we must recognise that reliable evidence is the best defence.

We must use the evidence to show that immigrants are not 'stealing' jobs from native-born workers.

We must show that well-designed migration policies are not driving down the wages of native workers.

And we must make clear that migrants generally pay more in taxes than they receive from the state. They are not a structural burden on the overall public welfare system.

The bottom line is that migration stimulates and sustains economic growth. Migrants should not be unjustly blamed for society's ills.

This is the message that we must promote.

[...]

The EU recently adopted a resettlement program and I very much hope this will allow us to place a more active role in providing international protection for those in need. I also intend to further promote the Regional Protection programs in close cooperation with the UNHCR.

Our neighbours will of course get special attention.

In 2011, the EU missed a historic opportunity to show North African countries and the world that it was committed to defending the fundamental values upon which it was built.

Instead of helping these countries and giving protection to those in need, the EU was too concerned with security matters and simply closed its borders. It's as if we said "It's wonderful that you've started a revolution and want to embrace democracy, but we have an economic crisis to deal with so we can't help".

I hope that the EU will not miss the opportunity that still lies before us. The Arab Spring is still in its early stages.

Cecilia Malmström European Commissioner responsible for Home Affairs Migration is an opportunity, not a threat Global Hearing on refugees and Migration /Hague 5 June 2012

upi.com: EU leader: Immigration not a threat 7.6.2012

[TheJ]

Siinäpä taas nähdään että koko massamaahanmuuttokuvio on oikeasti taustalla hääräävien pankkiirien etujen ajamisen vuoksi tehty himmeli.

Velkapyramidit eivät pysy pystyssä ellei talous jatkuvasti kasva. Talouskasvulle on huono juttu jos työssäkäyvien määrä väestöstä laskee. Sen sijaan että yhteiskunta ja talous sopeutuisi tilanteeseen jossa väestönkasvu pysähtyy (hyvä tämän pallon kantokyvylle), yritetään pää märkänä saada jotenkin sitä kuuluisaa talouskasvua jotta velkavuoret voitaisiin joskus maksaa.

...paitsi että jostain syystä tällä tavalla saadaan Eurooppaan vain läjäpäin sosiaaliturvaa kuormittavaa jengiä jolle tärkeintä tuntuu olevan lisääntyminen ja Mekkaan päin kumartelu. Joo, väestö saadaan näin edelleen kasvamaan mutta talouden kanssa voi olla vähän heikommin...

Täysin pähkähullua toimintaa.

The proposed solutions are simplistic, ill-thought out and simply unworkable.

We must counter such assertions with facts. And we must recognise that reliable evidence is the best defence.

We must use the evidence to show that immigrants are not 'stealing' jobs from native-born workers.

We must show that well-designed migration policies are not driving down the wages of native workers.

And we must make clear that migrants generally pay more in taxes than they receive from the state. They are not a structural burden on the overall public welfare system.

The bottom line is that migration stimulates and sustains economic growth. Migrants should not be unjustly blamed for society's ills.

This is the message that we must promote.

Niiih. Tätä viestiä tulee rummuttaa. Sitä ei tarvitse perustella mitenkään koska faktat täsmäävät huonosti (joten jätetään ne perustelut pois tästä), mutta tämä on nyt se viesti joka pitää kertoa kansalle. Toimikaa!

[Roope]

Euroopan unionin virallinen lehti 29.6.2012

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Komission tiedonanto Euroopan
parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle –
Maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskeva kokonaisvaltainen lähestymistapa"

...

1.11
Jotta vältetään maastamuuton kielteiset vaikutukset läh­tömaiden talous- ja yhteiskuntakehitykseen, Euroopan unionin on kiinnitettävä huomiota varsinkin aivovuodon kielteisiin vai­kutuksiin ja luotava tasapainottamismekanismeja.

...

1.14
EU:lla on oltava avoin maahanmuuttajien maahanpääsypolitiikka, jossa noudatetaan keskipitkän aikavälin lähestymis­tapaa nykyisestä talouskriisistä riippumatta ja jossa otetaan huomioon väestörakenne. Työvoimaperäiseen maahanmuuttoon liit­tyvien menettelyiden tulee olla laillisia ja avoimia, ja EU:n ja lähtömaiden työmarkkinaosapuolten yhteistyötä on edistettävä.

...

1.16
Liikkuvuuskumppanuuksissa tulee ottaa huomioon, että palauttamismenettelyissä käytetään ensisijaisesti vapaaehtoista paluuta, johon liittyy tukijärjestelmiä. Kun poikkeuksellisesti toteutetaan pakkokeinoihin perustuvia palauttamismenettelyitä, henkilöiden ihmisoikeuksia on kunnioitettava täysimääräisesti ja ottaen huomioon Euroopan neuvoston suositukset.

1.17
ETSK toivoo, että EU:lle luotaisiin yhteinen turvapaik­kajärjestelmä, johon kuuluisi pitkälle yhdenmukaistettu lainsää­däntö. Komitea tukee myös EU:n tekemää yhteistyötä sen ulkopuolisten maiden kanssa, jotta nämä parantaisivat turvapaikka­järjestelmiään ja täyttäisivät paremmin kansainväliset normit. EU:n ja sen ulkopuolisten maiden välisiin sopimuksiin tulee sisällyttää menettelyitä, jotka takaavat tosiasiallisen oikeuden kansainväliseen suojeluun henkilöille, jotka sitä pyytävät.

...

1.19
EU:n on vahvistettava kotouttamispolitiikkoja ja torjut­tava entistä voimakkaammin rasismia, muukalaisvihaa sekä maahanmuuttajiin ja vähemmistöihin kohdistuvaa syrjintää. Ko­mitea kehottaa EU:n toimielimiä toimimaan erittäin aktiivisesti muukalaisvihan, rasismin ja syrjinnän torjumiseksi erityisesti sil­loin, kun jäsenvaltioiden päättäjät ja lainsäätäjät edistävät täl­laista käyttäytymistä.

1.20
ETSK jatkaa yhteistyössä Euroopan komission kanssa Euroopan kotouttamisfoorumin toiminnan tukemista, sillä ko­mitean mielestä kotouttaminen on tulevina vuosina strateginen haaste EU:n, maahanmuuttajataustaisten henkilöiden ja kaikkien kansalaisten edun kannalta.

...

2.7
Viime vuosien aikana Euroopan unionin yhteistä siirto­lais- ja turvapaikkapolitiikkaa on kehitetty, mutta lainsäädännöl­liset ja poliittiset välineet ovat edelleen riittämättömiä. Jäsenval­tioilla on omat politiikkansa, jotka ovat ajoittain ristiriidassa unionin painopistealojen ja sopimusten kanssa. ETSK kehottaa­kin kaikkia jäsenvaltioita sitoutumaan yhteiseen politiikkaan, joka on määritelty perussopimuksissa ja Tukholman ohjelmassa.

2.8
Painopisteen on oltava keskipitkällä aikavälillä, sillä tä­mänhetkisestä talouskriisistä ja työttömyyden lisääntymisestä huolimatta EU tarvitsee avoimempaa uusien siirtotyöläisten maahanpääsypolitiikkaa, kuten ETSK on todennut EU:n silloisen puheenjohtajavaltion Belgian pyytämässä valmistelevassa lausun­nossa "Laillisen maahanmuuton rooli väestönkehityksen aiheut­tamiin haasteisiin vastaamisessa". Myös komissio toteaa tie­donannossaan, että uusien siirtolaisten tuleminen on tarpeen väestökehityksen ja työmarkkinoiden näkökulmasta.

2.9
ETSK katsoo, että EU ei voi vastata uusiin haasteisiin rajoittavalla ja epäyhtenäisellä maahanmuuttopolitiikalla, jollaista jäsenvaltiot ovat aikaisemmin noudattaneet. EU:n maahanmuut­topolitiikan on päästävä eroon vanhoista rajoituksista ja sopeu­duttava tämänhetkisiin vaatimuksiin.

...

3.6
ETSK toistaa aiemmissa lausunnoissaan esittämänsä eh­dotuksen siitä, että järjestelmiä siirtotyöläisten tutkintojen, tut­kintotodistusten ja taitojen tunnustamiseksi tulisi parantaa ja ne tulisi sisällyttää liikkuvuuskumppanuuksiin.

3.7
Kuten komitea on ehdottanut aiemmissa lausunnoissaan, maahanmuuttajille olisi taattava tehokkaalla tavalla sosiaaliturva­oikeuksien siirtomahdollisuus lähtömaiden ja EU:n välillä. Tä­män vuoksi sosiaaliturva-asiat on sisällytettävä liikkuvuuskump­panuuksiin. Vaikka eurooppalaisissa maahanmuuttolainsäädän­nöissä rajoitetaan sosiaaliturvaoikeuksia, näillä sopimuksilla pys­tytään ratkaisemaan monia ongelmia. Tämä on taas yksi syy tehdä liikkuvuuskumppanuuksista oikeudellisesti sitovia välineitä.

3.8
ETSK korostaa kotouttamispolitiikkojen merkitystä. Ko­mitea haluaa voimakkaasti edistää kotouttamista ja kansalais­yhteiskunnan organisaatioiden roolia siinä. ETSK:n tiloissa puo­len vuoden välein järjestettävä Euroopan kotouttamisfoorumi on erittäin tärkeä väline EU:n toimielimille. Euroopan kotouttamis­rahasto on keskeinen rahoitusväline, jota tulee laajentaa.

...

3.12
Komitea on ehdottanut perheen yhdistämistä koskevan direktiivin muuttamista, koska se on tällä hetkellä riittämätön. Komissio on laatinut asiasta vihreän kirjan, josta komitea val­mistelee parhaillaan lausuntoa.

3.13
Komitea on seurannut viime vuosien tapahtumia, julis­tuksia ja poliittisia päätöksiä erittäin huolestuneena, sillä eu­rooppalaisten keskuudessa valtaa jälleen alaa vanha tuttu vitsaus: muukalaisviha ja ehdoton nationalismi. Vähemmistöjä ja maa­hanmuuttajia kohdellaan halventavasti, ja he joutuvat herjausten sekä aggressiivisten ja syrjivien politiikkojen kohteeksi.

3.14
Aiemmin muukalaisvihaa ja populismia edistivät ainoas­taan poliittiset ääriryhmät, jotka olivat kuitenkin vähemmistössä. Nykyisin tällaiset politiikat ovat kuitenkin osa joidenkin halli­tusten asialistaa ja ohjelmia, ja nämä hallitukset käyttävät maa­hanmuuttajien ja vähemmistöjen vastaisia politiikkoja vaaliasee­naan. ETSK kehottaa EU:n toimielimiä estämään muukalaisvihaa ja populismia likaamasta EU:n asialistaa.

...

4.7
ETSK on todennut jo useissa lausunnoissaan, että laillisen ja laittoman maahanmuuton välillä on selkeä yhteys, sillä laiton maahanmuutto lisääntyy silloin, kun lailliseen maa­hanmuuttoon ei ole riittäviä, avoimia ja joustavia mahdollisuuk­sia.

...

4.10
Mitä tulee sääntöjen vastaisesti maassa oleskelevien siir­tolaisten säilöönottoon, komitea jakaa komission näkemyksen siitä, että "olisi myös ryhdyttävä toimenpiteisiin sen varmistami­seksi, että maahanmuuttajilla on kunnolliset elinolosuhteet vas­taanottokeskuksissa ja että vältetään mielivaltaista tai määrää­mättömän ajan kestävää säilöönottoa". ETSK katsoo, että hallinnollisesti sääntöjen vastaisessa tilanteessa olevat henkilöt eivät ole rikollisia. Komitea pahoitteleekin, että joissakin kansal­lisissa toimissa on väärinkäytetty palauttamisdirektiiviä, jota tu­lisi komitean mielestä muuttaa siten, että perusoikeuksia suojel­laan asianmukaisesti.

...

5.1
Turvapaikanhakijat eivät useinkaan pysty hakemaan tur­vapaikkaa EU:n alueella, koska laittoman maahanmuuton tor­juntaa varten perustetut valvontarakenteet estävät heidän pääsynsä unionin alueelle. Laittoman maahanmuuton torjumiseen käytettävät keinot ovatkin räikeästi ristiriidassa turvapaikkaoike­uden kanssa.

...

5.3
Komitea tukee komission työtä EU:n turvapaikkalainsää­dännön parantamiseksi; sen tuloksena tulee olla pitkälle yh­denmukaistettu lainsäädäntö, turvapaikan saaneiden yhdenmu­kainen asema sekä avoimet ja tehokkaat menettelyt. EU:ssa suo­jelun alaisina olevien henkilöiden ja turvapaikanhakijoiden on kyettävä pääsemään työmarkkinoille tasavertaisin ehdoin.

...

5.7
Liikkuvuuskumppanuudet eivät saa johtaa siihen, että kumppanuusmaat joutuvat vastaamaan niiden alueen kautta kul­kevien henkilöiden turvapaikkamenettelyiden kaikista kustan­nuksista. EU:n on annettava apua turvapaikkarahastojen kautta.

5.8
EU:n on jatkossakin vastaanotettava maahanmuuttajia ja pystyttävä tarjoamaan turvapaikka sitä tarvitseville. Jäsenvaltioi­den välistä solidaarisuutta on vahvistettava ja uudelleensijoitta­misohjelmia on lisättävä.

...

6.5
EU:n on luotava korvaavia järjestelmiä maille, jotka Eu­rooppaan kohdistuvan muuttoliikkeen vuoksi kärsivät henkisen pääoman menetyksestä. Hyvittävien toimien on sisällettävä muun muassa tukea koulutusjärjestelmille ja työmarkkinalaitok­sille työpaikkojen luomiseksi ja työolosuhteiden parantamiseksi.

Maahanmuuttoa EU-alueelle on lisättävä, mutta samalla sen kustannuksia on korotettava ja EU:n ulkopuolisille lähtömaille on maksettava korvauksia menetetystä henkisestä pääomasta. Mitäpä siitä, että esimerkiksi Suomi on itse aivovuotomaa. Näillä eväillä kohti Euroopan yhteistä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa ja sitten Euroopan liittovaltiota.

Hauska nähdä, että Euroopan talous- ja sosiaalikomitea jakaa Anni Sinnemäen käsityksen, että laiton maahanmuutto johtuu lähinnä laillisten väylien puutteesta.

[Uuno Nuivanen]

"Muukalaisvihaa" vähennetään muukalaisia lisäämällä. Joopa joo.

[Maisterinna]

Kiitos Roope. Hiljaiseksi vetää isä-EU:n julistus. Kohdat 3.14 ja 4.7 tuovat räikeästi mieleen diktatuurien propagandan.

Komitea on seurannut viime vuosien tapahtumia, julis­tuksia ja poliittisia päätöksiä erittäin huolestuneena, sillä eu­rooppalaisten keskuudessa valtaa jälleen alaa vanha tuttu vitsaus: muukalaisviha ja ehdoton nationalismi. Vähemmistöjä ja maa­hanmuuttajia kohdellaan halventavasti, ja he joutuvat herjausten sekä aggressiivisten ja syrjivien politiikkojen kohteeksi.

Kursivointi oma. Komitealta ilmeisesti on jäänyt huomaamatta lisääntynyt rikollisuus ja esimerkiksi toveri Ruotsin kohoaminen Euroopan johtavaksi raiskaustilastomaaksi (tekijöinä eivät Håkan ja Åke) ja minareettien kohoaminen Berliiniin sekä Pariisiin. Ettäs kehtaavat verrata näihin ilmiöihin reagointia natsismiin. Komitea on hyvä vaan ja selvittää EU-kansalaisten mielipiteet maahanmuuttoon. Lahjoitan koko omaisuuteni EU:n kotouttamisrahastoon, mikäli yli puolet EU-kansalaisista on sitä mieltä, että EU tarvitsee lisää turvapaikanhakijoita.

ETSK kehottaa EU:n toimielimiä estämään muukalaisvihaa ja populismia likaamasta EU:n asialistaa.

Mitä helvettiä?

---

Jos EU:n yhteiset turvapaikkamenettelyt toteutuvat, niin veikkaan että se räjäyttää pankin. Kun 20 000 aavikkokansan edustajaa astuu EU:n johdattamina Suomeen (ja lähtömaalle reilut korvaukset "menetyksestä"), roihahtavat mielenosoitukset Helsingissä .

[Roope]

Asylum policy: call for fair shares and solidarity

LIBE Asylum policy ? 11-07-2012 - 14:05

A permanent system for relocating internationally protected persons within the EU would help to improve asylum policy solidarity among EU member states, says a resolution voted by the Civil Liberties Committee on Tuesday. MEPs also call for more money for asylum policy, joint processing of asylum applications and a stronger role for the European Asylum Support Office (EASO), to promote closer cooperation among EU countries.

The committee calls on the Commission to include an "EU distribution key" for relocating beneficiaries of international protection in its legislative proposal for a permanent intra-EU relocation mechanism. The system would use objective indicators, such as member states' GDP, population, surface area and beneficiaries' best interests and integration prospects.

Including a such a "distribution key" could help EU countries facing disproportionate pressures on their national asylum systems or in emergency situations, say MEPs, who also call on the Commission to study the feasibility of an EU system for relocating asylum seekers.

"We have sent a strong signal to the Commission and to the member states on how we conceive solidarity in the field of asylum through concrete proposals to translate this principle into action. Our message is clear. Now the ball is in the Commission's court. We expect the Commission to come forward with legislative proposals because it is time to change the logic underlying the Common European Asylum System so as to base it on genuine and effective solidarity as well as fair responsibility sharing", commented rapporteur Kyriacos Triantaphyllides (GUE/NGL, CY), after the committee vote.

Joint processing system

Processing asylum applications jointly would enable member states to support each other at various stages of the asylum procedure, such as identifying applicants, preparing first-instance decisions, conducting interviews or making recommendations. However, the final decision on an asylum application would remain under the responsibility of the member states, points out the resolution.

Financial solidarity

MEPs want to allocate "sufficient and substantial resources" to the Asylum and Migration Fund, which should be "flexible and easy to mobilise" so as to respond to unforeseen pressures or emergencies. They also call for the creation of a "well-resourced mechanism" to compensate member states receiving higher numbers of asylum seekers and welcome the possibility of increasing Commission contributions to asylum projects.

Stronger role for the EASO

The EASO has "the potential to promote closer cooperation" among EU member states and to "help reduce the significant divergences in asylum practices", MEPs say. The resolution notes the agency's role "in coordinating and supporting common action" to assist countries which are subject to particular pressures. However, "the impact of the EASO will depend on the willingness of member states to make full use" of its potential, stresses the text.

Current asylum system review

The current review of today's asylum system should include further reflection "on the development of an equitable responsibility-sharing mechanism" for determining which member state is responsible for processing an asylum application, MEPs add.

Euroopan parlamentti/ajankohtaista 11.7.2012

Euroopan parlamentin Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta LIBE hahmottelee EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa, jollaisesta se vaatii komissiolta lakiesitystä. Järjestelmässä pakolaiset jaettaisiin EU-maiden kesken "valtioiden BKT:n, asukasluvun, pinta-alan sekä pakolaisten edun ja integroitumisodotusten" mukaan. Jatkossa turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin EU:ssa keskitetysti ja järjestelmään pitäisi pumpata EU:n pakolaisrahaston kautta "tarpeeksi ja merkittävästi resursseja".

"Aito ja tehokas solidaarisuus" sekä "reilu taakanjako" ovat valiokunnan mukaan EU:ssa kuuminta hottia.

[randomi7]

Euroopan parlamentin Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta LIBE hahmottelee EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa, jollaisesta se vaatii komissiolta lakiesitystä. Järjestelmässä pakolaiset jaettaisiin EU-maiden kesken "valtioiden BKT:n, asukasluvun, pinta-alan sekä pakolaisten edun ja integroitumisodotusten" mukaan. Jatkossa turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin EU:ssa keskitetysti ja järjestelmään pitäisi pumpata EU:n pakolaisrahaston kautta "tarpeeksi ja merkittävästi resursseja".

"Aito ja tehokas solidaarisuus" sekä "reilu taakanjako" ovat valiokunnan mukaan EU:ssa kuuminta hottia.

Mitähän tuo käytännössä tarkottaisi, Suomeen tyyliin joku 50k pakolaista vuodessa?

[Vesisade]

Järjestelmässä pakolaiset jaettaisiin EU-maiden kesken "valtioiden BKT:n, asukasluvun, pinta-alan sekä pakolaisten edun ja integroitumisodotusten" .

Mitähän tuo käytännössä tarkottaisi

Pinta-ala ainakin lupaa lisää rikkautta

[Roope]

Mitähän tuo käytännössä tarkottaisi, Suomeen tyyliin joku 50k pakolaista vuodessa?

EU:n tilaamissa laskelmissa on heitelty Suomen osalta sellaisia lukuja kuin 10-20k vuodessa (viime vuonna 3k). Lisäksi Suomi pääsisi osoittamaan solidaarisuutta ja taakanjakoa EU:n pakolaisrahastossa, joka pitäisi tämän koko EU:n kattavan sirkuksen käynnissä.

2010-03-03 Europarlamentti: Yhteinen turvapaikkapolitiikka ja taakanjako

[Tykkimies Pönni]

Mitähän tuo käytännössä tarkottaisi, Suomeen tyyliin joku 50k pakolaista vuodessa?

EU:n tilaamissa laskelmissa on heitelty Suomen osalta sellaisia lukuja kuin 10-20k vuodessa (viime vuonna 3k). Lisäksi Suomi pääsisi osoittamaan solidaarisuutta ja taakanjakoa EU:n pakolaisrahastossa, joka pitäisi tämän koko EU:n kattavan sirkuksen käynnissä.

2010-03-03 Europarlamentti: Yhteinen turvapaikkapolitiikka ja taakanjako

Sanonpahan vaan että puuvillapeltojen orjilla oli lokoisat oltavat verrattuna siihen mitä meidän pään menoksi on suunniteltu.

[Jouko]

Mitähän tuo käytännössä tarkottaisi, Suomeen tyyliin joku 50k pakolaista vuodessa?

EU:n tilaamissa laskelmissa on heitelty Suomen osalta sellaisia lukuja kuin 10-20k vuodessa (viime vuonna 3k). Lisäksi Suomi pääsisi osoittamaan solidaarisuutta ja taakanjakoa EU:n pakolaisrahastossa, joka pitäisi tämän koko EU:n kattavan sirkuksen käynnissä.

2010-03-03 Europarlamentti: Yhteinen turvapaikkapolitiikka ja taakanjako

Sanonpahan vaan että puuvillapeltojen orjilla oli lokoisat oltavat verrattuna siihen mitä meidän pään menoksi on suunniteltu.

Nähtävästi jossain Brysselin kabineteissa päätetään pienessä piirissä mikä se taakaan koko on ja miten se jaetaan.

[P]

Euroopan unionin virallinen lehti 29.6.2012

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Komission tiedonanto Euroopan
parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle –
Maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskeva kokonaisvaltainen lähestymistapa"

...

1.11
Jotta vältetään maastamuuton kielteiset vaikutukset läh­tömaiden talous- ja yhteiskuntakehitykseen, Euroopan unionin on kiinnitettävä huomiota varsinkin aivovuodon kielteisiin vai­kutuksiin ja luotava tasapainottamismekanismeja....

Saavat toivoa mitä toivovat. Euro korisee, ihmisillä etelässä todella tulee käsi suuhun. Mikä tälläisen paerille palatsissa kirjoitetun sonnahtavan tuotteen kohtalo on, kun sitä verrataan todellisuuteen? Joo. Ei etene.

[Roope]

Working to complete the Common European Asylum System
UNHCR's recommendations to Cyprus for its EU Presidency June – December 2012

[Roope]

Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) vuosiraportti julkaistu

Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto EASO on julkaissut ensimmäisen vuosiraporttinsa. Raportissa kerrotaan turvapaikkatilanteesta EU:n alueella vuonna 2011.

Lue lisää englanniksi EASO:n lehdistötiedotteesta.

Raportti: 2011 Annual Report on the Situation of Asylum in the European Union and on the Activities of the European Asylum Support Office.

Maahanmuuttovirasto 30.7.2012

Contents

Preliminary remarks by the Chair of the Managing Board
Foreword by the Executive Director
Executive summary
Introduction

International developments, effects on Member States and EASO tools and responses
  EASO and Countries of Origin Information
  The Afghan inflow (Austria, Belgium, Germany, Netherlands, Sweden)
     Comparison of trends in asylum decisions
  The eastern Mediterranean area
  Greece
    EASO and Greece
    State of play
  EASO Asylum Intervention Pool for Emergency Support
  The 'Arab Spring': Tunisia, Egypt, Libya, Syria, Yemen
  EASO external dimension and third-country support
  New landings in Lampedusa, Sicily and in Malta
  Influx of asylum seekers from the Balkans
  (to Belgium, Germany, Luxembourg, Sweden and other EU countries)
  EASO and early warning
    As an example of two typical particular pressure situations:
  EASO's approach to statistics
    Analysis of the inflow of a selection of significant countries of origin/trends
    Regional outlook

The Common European Asylum System
  The Common European Asylum System (CEAS)
  The EU asylum acquis and its implementation: new qualification directive
  and developments in national legislation and case-law
    The Dublin system
    Temporary protection
    Reception conditions
    Qualification
    Procedures
    Not directly related to asylum: detention and return
    Other instruments related to asylum
  European Refugee Fund
    The Communication on intra-EU solidarity
    ERF Community actions and EASO
    ERF: relocation
    EASO and relocation
    ERF other relevant projects with an impact on EASO
  EASO and quality activities
    EASO and unaccompanied minors
    EASO and anti-trafficking
    EASO and training
EASO's network of institutional partners and other stakeholders
  EASO and the European Commission
  EASO and the UNHCR
  EASO and cooperation with partners and stakeholders
  EASO and civil society

Appendix
  Access to documents
Financial report
  Financial Resources
    Human Resources
List of abbreviations and acronyms
Annexes
  Statistical Tables
Endnotes

Foreword by the Executive Director

Support is our mission. Since its inception, EASO has been distinguishing itself as an
independent centre of expertise, support and solidarity that contributes to the development
and implementation of the Common European Asylum System (CEAS). Besides the
legal framework, the CEAS consists of another two important pillars: effective practical
cooperation, and increased solidarity and sense of responsibility among Member States.
The creation of EASO, which has been established to play a key role in supporting these two
pillars, has undoubtedly been one of the key achievements in this field during 2011.

As to the creation of the CEAS, both at the legislative and practical level significant
developments have taken place during 2011. One of the legal instruments comprising the
EU asylum acquis — the qualification directive — has been adopted, and the remaining
recast proposals — Dublin regulation, reception conditions directive and asylum procedures
directive should be adopted by December 2012 as established, among others, in the
European Pact on Immigration and Asylum (2008) and the Action Plan of the Stockholm
Programme (2010).

EASO plays a key role in the implementation of the Common European Asylum System
(CEAS). It is established with the aim of enhancing practical cooperation on asylum
matters and helping Member States fulfil their European and international obligations to
give protection to people who need it.

The CEAS continued its development with the adoption, in December 2011, of the first
instrument of its second phase: the new Qualification Directive (Directive 2011/95/EU,
of 13 December 2011). The present report comments on a number of significant rulings
by the Court of Justice of the European Union, by the European Court of Human Rights
and by national Courts showing the growing importance of jurisprudence in clarifying the
interpretation of the EU asylum acquis.

As a whole, in 2011 the total number of detected irregular border crossings to the EU as reported
by Frontex increased by 35.5 % (140 980 persons) compared to 2010 (104 051 persons).

The eastern Mediterranean area

One of the main migration routes from Asia and Africa toward the EU goes through Turkey
and eventually through the Greek–Turkish border. It had been noted in 2010 that numbers
on the eastern Mediterranean route had been growing while the pressure in the western
Mediterranean declined. The Fundamental Rights Agency states in its Thematic Situation
Report (11) regarding irregular migration in Greece (March 2011): 'The strengthening of
border surveillance and other measures taken by other EU southern Member States led
to a significant reduction of arrivals in Italy, Malta and Spain. Migration routes to the EU
changed, targeting first the sea border and then the land border between Greece and
Turkey. In 2010, Greek external EU land and see borders accounted for 90 % of all detections
of irregular border crossings along all EU external land and sea borders.' The pressure at the
Greek–Turkish border continued throughout 2011 as evidenced by Frontex reports (12).
Hence a growing number of people from countries whose nationals used to go the western
Mediterranean route can now be found among the persons entering Greece irregularly
through the Greek–Turkish border, e.g. citizens from Algeria and Morocco and still many
citizens from Pakistan, Afghanistan, Georgia and the Balkans as well as citizens from sub-
Saharan countries (13).

The Joint EU Resettlement Programme

In the course of 2011 the negotiations on the Programme were stalled due to lack
of agreement between the co-legislators regarding the procedure to be used in the
definition of annual EU resettlement priorities. In December 2011 the Polish Presidency
of the Council agreed to take on board a compromise text that was to be further
developed by the Danish Presidency in the first semester of 2012.

EASO and Resettlement

Resettlement is as one of the key measures for internal and external solidarity.
Following its mandate EASO took part in the regular exchange of information, best
practices and other actions on resettlement by EU Member State, UNHCR, IOM, GDISC
and other relevant partners during 2011.

Influx of asylum seekers from the Balkans (to Belgium,
Germany, Luxembourg, Sweden and other EU countries)

Italy received around 28 000 persons of various nationalities from Libya alone after more
than 24 000 Tunisians had reached its coasts in the first semester of 2011.

Citizens of Serbia (including Kosovo (33)) submitted 16 791 asylum claims in the EU in 2009
— thus ranking in fifth position — 4 157 more than in 2008 (12 633 claims), an increase of
33 %. Albanian applicants were 1 966 in the same year, an increase of 57 % bringing it to the
25th position (34).

In 2010 Serbia (including Kosovo) rose to the first rank among countries of origin in the EU
with 26 726 (+ 57 %). The levels were highest in Sweden (7 900 claims), Germany (6 500),
France (5 800) and Belgium (3 100). In some cases, figures more than quadrupled (Sweden)
or trebled (Germany). Among the main receiving countries, the proportion of people from
Serbia originating from Kosovo was highest in France (84 %), Austria (66 %) and Belgium
(48 %). It was relatively low in Luxembourg (13 %), Germany (23 %) and Sweden (31 %) (35).
In addition to the influx from Serbia (including Kosovo), applications from the Former
Yugoslav Republic of Macedonia increased in significant proportion from 749 in 2009 to
5 773 in 2010 (+ 671 %) — concentrating in Germany (2 466), Belgium (1 082), Sweden
(908), France (590) and the Netherlands (389) — while applications lodged by Albanians
decreased by 8 % to 1 803 (36).

[...]

The increase in the number of applications in 2010 and 2011 was largely attributed to
the entry into force on 19 December 2009 of the decision of 30 November 2009 granting
visa-free entry to the citizens of Serbia, FYROM and Montenegro and to the decision of
8 November 2010 for Albania and Bosnia and Herzegovina that entered into force on 16
December 2010. Indeed, the visa-free circulation creates opportunities for citizens of these
countries that have been severely hit by the economic crisis.

[...]

The EU entered into talks with the governments of the said countries and introduced a
monitoring mechanism to prevent a misuse of the asylum systems of EU Member States by
applicants making unfounded claims for asylum. Commissioner Cecilia Malmström pointed
out that a visa-free regime 'comes with responsibilities for both the governments and the
people of the countries benefiting from this freedom.' Albania and Bosnia were encouraged
to intensify information campaigns for their citizens on the meaning and proper use of
short-term visa-free travel.

Governments of these countries agreed to a 'roadmap' with the EU Commission; the
Commission monitors progress and reports to the Council.

Steps have been taken by several countries in the region to prevent their citizens from
travelling to EU Member States for other purposes than those allowed for a visit of less than
3 months: they may be asked to evidence the reason for their travel and to show that they
have sufficient financial means to support themselves during their stay and for their return.
Where the answers are unsatisfactory, the departure may be denied.

In the FYROM, the government decided that abuse of the visa-free regime may be penalised
and that people who have been forcibly returned as failed asylum seekers could have their
passports stamped or even temporarily confiscated.

The unprecedented intake of applicants from the western Balkans region severely affected
the reception and processing capacities in Belgium and Luxembourg. Their ministers in
charge of migration and asylum issues addressed on 21 October 2011 a common letter to
Commissioner Cecilia Malmström, drawing her attention to the already alarming level of the
inflow of applicants from the western Balkans. They described the saturation effect caused
by this in both the reception conditions and the asylum procedures by the high number
of claims, most of them clearly unfounded, and called on the EU Commission to take all
appropriate measures to remedy the situation.

[...]

France declared Serbia a safe country of origin in December 2009. There was no immediate
change of orientation of the flux towards neighbouring countries. The effect of visa
liberalisation for Serbia from December 2009 was felt first in Belgium, then in Sweden
and Germany and, more recently, in Luxembourg. Regarding Albania, for which the visa
requirement was lifted in December 2010, the effect was delayed by a few months and hit
Belgium and Sweden in October 2011 after a trickle of asylum seekers had reached Germany
earlier in the year.

Although not a systematic seasonal pattern, quite a number of peaks occur in the fourth
quarter of each year. The push and pull factors in the countries of origin and in the receiving
Member States would need a special study that would exceed the limitations of the
present report. However, it may be noted that, among several factors, the duration of the
procedures, the presence of an already established community from the same country of
origin, access to medical care and the amounts granted for voluntary return may have an
influence on the choice of a destination in the EU.

The Common European Asylum System (CEAS)

Asylum is granted to people fleeing persecution or serious harm in their own country and
therefore in need of international protection. Asylum is a fundamental right; granting it is an
international obligation, first recognised in the Geneva Convention relating to the Status of
Refugees (1951).

In the EU, where there are no internal borders and countries share the same fundamental
values, there is a need to work together to find common solutions that guarantee high
standards of protection for refugees. Procedures must at the same time be fair and effective
throughout the EU and not open to abuse. With this in mind, the EU has committed to
establishing a Common European Asylum System.

CEAS is based on three main pillars:
–– development of a legal framework, aiming at harmonising Member States' asylum
legislation,
–– effective practical cooperation, coordinated and promoted by EASO,
–– increased solidarity and sense of responsibility among Member States and between the
EU and non-EU countries.

EASO plays a prominent role in the second and third pillar: EASO coordinates and promotes
practical cooperation and EASO is an instrument of solidarity, responsibility and trust.

Temporary protection

Temporary protection is defined in Directive 2001/55/EC of 20 July 2001 on minimum
standards for giving temporary protection in the event of a mass influx of displaced persons
and on measures promoting a balance of efforts between Member States in receiving such
persons and bearing the consequences thereof (44). Temporary protection is an exceptional
measure to provide immediate and provisional protection to displaced persons from non-EU
countries who are unable to return to their country of origin. It applies in particular when
there is a risk that the standard asylum system is struggling to cope with demand stemming
from a mass influx that risks having a negative impact on the processing of claims. The
directive defines the decision-making procedure needed to trigger, extend or end temporary
protection. Solidarity and a balance of efforts between EU Member States in receiving
displaced persons are promoted through a structured mechanism. This allows for transfers
of beneficiaries between EU states, based on a voluntary offer from a state and on the
consent of the transferee. The most affected Member States would be able to rely on EASO
emergency support in case of mass influx.

In view of the influx of immigrants from Libya during the civil war, the Government of Malta
requested the triggering of the temporary protection directive. The conditions foreseen in
the directive were not met, thus the Commission did not propose using this mechanism.

[Roope]

Rebecca Cunevski tarkastelee Göteborgin yliopiston lopputyössään ruotsalaisten puolueiden kantoja EU:n yhteiseen turvapaikkajärjestelmään (CEAS) ja puolueiden motiiveja.

Cunevski, Rebecca: In search of a more restrictive asylum policy? Understanding the Swedish standpoint towards the Common European Asylum System (pdf)

The aim of this thesis is to investigate the motives of the Swedish political parties for pursuing supranational asylum policies in the European Union. Although Sweden generally disapproves of supranationality Sweden is one of the foremost advocators of the Common European Asylum System. This thesis seeks to investigate the motives of the Swedish political parties for pursuing this agenda by testing the applicability of three theories on migration policy harmonization in Europe; burden-sharing, venue-shopping and international solidarity, which have rarely been empirically applied. As the empirical knowledge of the political parties' preferences towards the common asylum system is limited the preferences will be mapped out. The empirical analysis has been conducted using motive analysis and covers three policy cases from 1998-2009; the Schengen Convention, "The directive on mutual recognition of expulsion decisions" and the Stockholm Programme. The empirical analysis shows that the Social Democratic Party and the Moderate Party agree that asylum policy should be supranational and restrictive. The smaller parties prefer generous asylum policies but are divided on the supranational line were the Left Party and Green Party prefer intergovernmentalism. The motives of the Social Democratic Party and the Moderate Party can be explained by burden-sharing and venue-shopping. International solidarity is a motive for all the small parties while burden-sharing also plays a role for some of the centre-right parties.

Tiivistelmä

One of the strongest supporters of the CEAS is Sweden, which is quite mysterious
considering the fact that Sweden is quite hesitant about supranationality in most other policy
areas (Andersson, 2008; Vink, 2002; Abiri, 2000). Swedish asylum policy has traditionally
been associated with solidarity and generosity, and considering the connection made between
the EU's migration policy and the construction of 'Fortress Europe' the supportive Swedish
position seems even more odd (Hansen, 2008; Givens, 2003). How can this be explained?

The aim of this thesis is twofold. Firstly the aim is to map out the preferences of the political
parties in terms of (1) supranational or intergovernmental, and (2) generous or restrictive
preferences in order to increase our knowledge of how the parties position themselves in
European asylum policy-making. Do patterns emerge over time and can parallels be drawn to
the national asylum policy debate? Furthermore, the aim is to explain the motives of the
political parties using theories on burden-sharing, venue-shopping and international solidarity
to see which, if any, of these perspectives impacts the parties.

Three commonly applied theories in research on migration policy harmonization in Europe
are (1) venue-shopping, (2) securitization and (3) burden-sharing. These theoretical
perspectives offer different explanations as to why the member states would want to
harmonize migration policy. While securitization highlights that the motor of harmonization
is the description of asylum seekers as security threats (Huysmans, 2000; Guild, 2003) venue-
shopping points to the fact that policy pressure and political opposition motivate the dominant
actors to harmonize (Guiraudon, 2000, 2003; Givens & Luedkte, 2004). Burden-sharing on
the other hand explains asylum policy harmonization in the light of leveling out the reception
of refugees between the member states in the EU (Thielemann, 2008).

Tämä muistuttaa suomalaisesta maahanmuuttopoliittisesta keskustelusta:

2.2.1 Venue-shopping
Venue-shopping is one of the theories used in this thesis to explain the motives of the political
parties in seeking out supranational asylum policies. One of the first researchers to apply
venue-shopping to the development of EU migration policy was Virginie Guiraudon (2000,
2003). Venue-shopping focuses on the national level and emphasizes the role of domestic
political pressure. The dominant political actors may face resistance in carrying out their
political agenda due to institutional constraints or political opposition. By transferring asylum
policy to a new political venue, i.e. the EU, the national political or institutional opposition
may be bypassed. Venue-shopping is thereby a way for political actors to regain control.
Using the EU the dominant party may cement their asylum policy preferences as it is very
hard to undo EU legislation. Parties who 'venue-shop' may also use EU as a scapegoat for the
new asylum policy. It is not only political actors that can gain from venue-shopping but also
public officials who often face less institutional constraints at the supranational level. The
consequence of venue-shopping is that EU migration policy only reflects the preferences of
the dominant actors in each member state (Guiraudon, 2000: 257-58).

Suomessa sekä maahanmuuttopoliittisia käytäntöjä (EU-romanien turvapaikkakäsittely, perheenyhdistämiskäytännöt jne.) että uudistuksia (vuoden 2009 uusi ulkomaalaislaki) perustellaan tarvittaessa EU:n vaatimuksilla tai "kansainvälisillä sopimuksilla", oli sellaisia sitten oikeasti olemassa tai ei. Päätösvalta etenkin turvapaikka-asioissa halutaan siirtää EU-tasolle (Suomi Ruotsin kanssa innokkaimpia CEAS:in edistäjiä), mahdollisesti siksi, että maahanmuuttopolitiikkaa ei voisi enää käyttää sisäpolitiikassa poliittisena teemana. Tämä sopisi vanhoille puolueille paremmin kuin hyvin, ja sisäministeri Räsäsen ohjauksessa Suomen CEAS-projekti etenee edelleen hitaasti mutta varmasti.

[Iloveallpeople]

Päätöslauselmaesitys esitellään Euroopan parlamentille 10.9. ja sen hyväksymisestä äänestetään 11.9.

[ikuturso]

Päätöslauselmaesitys esitellään Euroopan parlamentille 10.9. ja sen hyväksymisestä äänestetään 11.9.

Jälleen yksi rahansiirtokone:

Yhteisvastuuseen perustuva rahoitus

20. rohkaisee jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti Euroopan pakolaisrahaston tarjoamia mahdollisuuksia kohdennettujen toimien toteuttamiseen turvapaikkajärjestelmien parantamiseksi; suosittaa, että jäsenvaltiot toteuttavat toimia hallintomenettelyjen monimutkaisuuden, varojen hyödyntämisen viivästymisen ja likviditeettiongelmien kaltaisiin asioihin puuttumiseksi, jotta voidaan varmistaa varojen tehokas ja nopean jakaminen;

21. muistuttaa, että jäsenvaltioiden on toimittava siten, että ne voivat käyttää täysipainoisesti Euroopan pakolaisrahaston tarjoamia mahdollisuuksia ja olla varmoja siitä, että kaikki myönnetyt varat voidaan maksaa, jotta hankevastaavat eivät joudu vaikeuksiin rahoitettuja hankkeita toteutettaessa;

Kreikan rajat vuotavat ja siellä on pakolaisilla epäinhimilliset olot. Kreikka ei tee mitään rajojen sulkemiseksi, mutta kuittaa EU:n rahastolta muutaman miljardin, jotta voi vaihtaa apeat verhot kukikkaisiin. Troikka käy tarkastamassa eikä löydä mitään verhoja, mutta kuulemma pakolainen on myynyt ne torilla ja vaihtanut ruokaan. Ei voi mitään. Ja suomipoika maksaa.

Nyt heti irti eurosta, eu:sta ja schengenistä. Muutaman miljardin budjettivaje pakolaisrahaston perustamiseksi ja 30 000 pakolaisen vastuidenjakoryöppy parina vuonna peräkkäin, ja Suomi ei ole enää koskaan entisensä: Turvallinen paikka jonne syntymistä vieläkin rinnastan lottovoittoon. Kataisesta huolimatta.

-i-

[Roope]

Päätöslauselmaesitys esitellään Euroopan parlamentille 10.9. ja sen hyväksymisestä äänestetään 11.9.

Tämä on nyt sitä itseään.

5.  ottaa huomioon, että turvapaikan hakijoiden määrä on kasvanut vuonna 2011, mutta korostaa, että yleisesti turvapaikkahakemusten määrä on vähentynyt EU:ssa viime vuosikymmenen aikana merkittävästi; korostaa, että tietyt jäsenvaltiot vastaanottavat suhteettoman suuren määrän turvapaikkahakemuksia muihin verrattuna, mikä johtuu maantieteellisistä ja monista muista syistä, ja toteaa, että turvapaikkahakemukset jakautuvat epätasaisesti unionissa; muistuttaa, että vuonna 2011 yli 90 prosenttia turvapaikkahakemuksista jätettiin kymmenessä jäsenvaltiossa, ja toteaa, että kesään 2011 mennessä Maltasta uudelleensijoitettiin EU:hun vain 227 kansainvälistä suojelua saavaa henkilöä kuuteen muuhun jäsenvaltioon ja vuonna 2011 koko EU:ssa vain 4 125 pakolaista uudelleensijoitettiin vain kymmeneen EU:n jäsenvaltioon, mikä on noin 6,6 prosenttia kaikista kyseisen vuoden aikana uudelleensijoitetuista; painottaa, että näitä eroja on välttämättä täsmennettävä esimerkiksi vertailemalla absoluuttisia lukuja ja valmiusindikaattoreita ja että EU:n on lisättävä sekä hallinnollista että taloudellista tukeaan niille jäsenvaltioille, jotka vastaanottavat eniten turvapaikkahakemuksia;

6.  painottaa, että turvapaikanhakijoiden ja kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden suojelun korkeaa tasoa ei voida saavuttaa eikä perusteltuja turvapaikkapäätöksiä voida tehdä, jos jäsenvaltioiden välisiä eroja turvapaikkahakemusten osuuksissa suhteessa yksittäisen jäsenvaltion hallinnolliseen ja tekniseen vastaanottokykyyn ei tasoiteta;

25. korostaa taloudellisen vastuunjaon tärkeyttä turvapaikka-asioissa ja suosittaa, että luotaisiin hyvin rahoitettu mekanismi, jotta voitaisiin ottaa vastaan turvapaikanhakijoita ja kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä absoluuttisesti tai suhteellisesti suurempi määrä ja avustaa jäsenvaltioita, joiden turvapaikkajärjestelmät ovat puutteelliset; katsoo, että lisätutkimukset ovat tarpeen turvapaikkahakemusten vastaanottamisesta ja käsittelystä aiheutuvien todellisten kulujen selvittämiseksi; kehottaa tämän vuoksi komissiota toteuttamaan tutkimuksen niiden varojen arvioimiseksi, jotka olisi osoitettava kunkin jäsenvaltion vastuun perusteella, seuraavan kaltaisten indikaattorien perusteella: ensimmäisten turvapaikkahakemusten määrä, pakolaisaseman tai tilapäisen suojelun myöntämispäätösten määrä, uudelleensijoitettujen pakolaisten määrä, palauttamispäätösten ja -operaatioiden määrä ja pysäytettyjen laittomien maahantulijoiden määrä;

Miksi ihmeessä asetetaan tavoitteeksi ottaa vastaan turvapaikanhakijoita ja kiintiöpakolaisia absoluuttisesti tai suhteellisesti suurempi määrä?

Vastuunjako

32. suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on sitoutunut tekemään kattavan arvioinnin Dublin-järjestelmästä vuonna 2014 ja käymään läpi järjestelmän oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset sekä ihmisoikeuksiin kohdistuvat vaikutukset, kuten vaikutukset naisturvapaikanhakijoiden tilanteeseen; katsoo, että on edelleen tarkasteltava tasapuolisen vastuunjakomekanismin kehittämistä sen määrittämiseksi, minkä jäsenvaltion olisi vastattava turvapaikkahakemusten käsittelystä, koska näin voitaisiin antaa nopeasti ja tehokkaasti käytännön tukea jäsenvaltiolle hätätilanteissa ja paineiden kasvaessa suhteettomiksi;

33. katsoo, että Dublin-asetuksella, jossa säädetään turvapaikkahakemuksia koskevan vastuun jakamisesta, sälytetään kohtuuton taakka jäsenvaltioille, jotka ovat EU:hun suuntautuvan muuton maahantulopaikkoja, eikä järjestelmässä käsitellä turvapaikkavastuun tasapuolista jakautumista jäsenvaltioiden kesken; toteaa, että Dublin-järjestelmän soveltaminen on tähän mennessä johtanut turvapaikanhakijoiden eriarvoiseen kohteluun joissakin jäsenvaltioissa ja aiheuttanut haittaa perheenyhdistämiselle ja kotoutumiselle, sillä turvapaikkajärjestelmien erot ovat hyvin suuret ja turvapaikkasäännöstön täytäntöönpano on ollut riittämätöntä; korostaa myös Dublin-asetuksen tehokkuuteen ja kustannustehokkuuteen liittyviä puutteita, koska yli puolet hyväksytyistä siirroista jää tekemättä ja saman henkilön useita turvapaikkahakemuksia jätetään edelleen merkittäviä määriä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että jäsenvaltioon Dublin II -asetuksen perusteella palautetut turvapaikanhakijat eivät saa huonompaa kohtelua vain koska he ovat Dublin II -asetuksen mukaisesti palautettuja;

Suomeksi: Dublin-sopimus halutaan romuttaa, jotta turvapaikanhakijat pääsisivät helpommin pohjoiseen.

Turvapaikkahakemusten yhteiskäsittely

35. katsoo, että on välttämätöntä jatkaa vuoropuhelua turvapaikanhakijoita ja kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä koskevan vastuun jakamisesta sekä vuoropuhelua suojelunormien parantamista edistävien välineiden, kuten turvapaikkahakemusten yhteiskäsittelyn (jäljempänä "yhteiskäsittely") ja uudelleensijoittamista koskevien ohjelmien, käyttämisestä;

36. katsoo, että yhteiskäsittely voisi olla hyödyllinen solidaarisuuden ja vastuun jakamisen väline erilaisissa tapauksissa, erityisesti kun jäsenvaltio kohtaa merkittäviä tai äkillisiä turvapaikanhakijoiden virtoja tai kun turvapaikkahakemukset ruuhkautuvat merkittävästi, mikä viivästyttää ja murentaa turvapaikkamenettelyä turvapaikanhakijoiden haittaavalla tavalla; katsoo, että yhteiskäsittelyllä voitaisiin ehkäistä tai ratkaista kapasiteettiongelmia, vähentää turvapaikkaprosesseihin liittyviä rasitteita ja kustannuksia, nopeuttaa turvapaikkahakemusten käsittelyä sekä jakaa vastuu hakemusten käsittelystä entistä tasapuolisemmin; painottaa, että yhteiskäsittely edellyttää selkeää vastuunjakoa siihen osallistuvien jäsenvaltioiden kesken, jotta vältetään vastuun siirto, ja korostaa lisäksi, että päätöksenteko on edelleen jäsenvaltioiden vastuulla; toteaa, että tätä olisi täydennettävä järjestelmällä, jolla varmistetaan vastuun tasapuolisempi jakautuminen sen jälkeen kun hakemukset on käsitelty;

Hakemusten käsittely ja sitä kautta päätösvalta pois jäsenmailta.

Kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden ja turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittaminen

47. kehottaa komissiota ottamaan ehdotuksessaan EU:n pysyvästä tehokkaasta uudelleensijoittamismekanismista huomioon EU:n jakoperusteen, jossa tarkastellaan kansainvälisen suojelun saajien uudelleensijoittamista sellaisten asianmukaisten indikaattorien avulla, jotka kuvaavat jäsenvaltion vastaanotto- ja kotouttamisvalmiuksia, kuten jäsenvaltion BKT, väkiluku ja pinta-ala, ja joissa otetaan huomioon suojelun saajien edut ja kotoutumismahdollisuudet; katsoo, että tällaista EU:n jakoperustetta voitaisiin soveltaa jäsenvaltioihin, joiden turvapaikkajärjestelmiin kohdistuu erityisiä ja suhteettomia paineita, tai vastaavasti hätätilanteissa; painottaa, että uudelleensijoittaminen riippuu aina kansainvälisen suojelun saajien suostumuksesta ja että eurooppalaisen jakoperusteen käyttöönotolla ei rajoitettaisi jokaisen jäsenvaltion velvoitetta panna täytäntöön ja soveltaa EU:n nykyistä turvapaikkalainsäädäntöä suojelutarpeen, vastaanotto-olosuhteiden ja menettelyllisten takeiden osalta ja noudattaa kaikkia alan kansainvälisiä velvoitteita;

50. on tyytyväinen rahoitusmahdollisuuksiin, jotka turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto tarjoaa turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamista varten, ja kannustaa jäsenvaltioita osallistumaan vapaaehtoisiin aloitteisiin ottaen huomioon turvapaikanhakijoiden kaikki oikeudet ja sen, että heidän suostumuksensa tarvitaan; kehottaa komissiota tutkimaan turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamista koskevan EU:n järjestelmän kehittämisen toteuttamiskelpoisuutta ja tarkastelemaan muun muassa mahdollisuuksia käyttää järjestelmän perustana EU:n jakoperustetta, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon sellaiset todennettava kriteerit kuin jäsenvaltion BKT, väkiluku ja pinta-ala sekä turvapaikanhakijoiden edut ja kotoutumismahdollisuudet; katsoo, että tällaista ohjelmaa voitaisiin käyttää solidaarisuuden välineenä silloin, kun turvapaikanhakijoiden määrä on suhteettoman suuri suhteessa jäsenvaltion turvapaikkajärjestelmän kapasiteettiin, tai hätätapauksissa;

Turvapaikanhakijat jaetaan EU-maiden kesken jäsenvaltion BKT:hen, väkilukuun, pinta-alaan sekä vastaanotto- ja kotouttamisvalmiuksiin perustuen. Suomi olisi EU:n selvitysten mukaan näillä perusteilla Ruotsin ohella Euroopan kärjessä vastaanottajamaana. Ruotsi on jo Euroopan ykkönen turvapaikanhakumaana, joten siellä ei mikään muuttuisi, mutta Suomi muutettaisiin toiseksi Ruotsiksi.

52. panee merkille, että komissio on ilmoittanut harkitsevansa aina tilapäistä suojelua koskevan direktiivin mekanismin käyttöönottoa, jos sitä koskevat ehdot täyttyvät, erityisesti kun kyseessä on jo alkanut tai välittömästi uhkaava joukottainen maahantulo, jossa siirtymään joutuneet henkilöt eivät voi palata lähtömaahansa turvallisesti ja pysyvästi; kehottaa komissiota tekemään mahdolliseksi tämän direktiivin aktivoimisen myös tapauksissa, joissa joukottainen maahantulo koskee vähintään yhtä jäsenvaltiota, eikä pelkästään silloin, kun kyseessä on joukottainen maahantulo koko EU:n kannalta;

Tilapäistä suojelua koskevan direktiivin (tulijoille parin vuoden määräaikainen oleskelulupa EU-alueella ilman turvapaikkatutkintaa) käyttöönoton kynnystä halutaan madaltaa. Taustalla lienee Italiaan arabikevään aikana pyrkineet 25 000 tunisialaista onnenonkijaa, joita varten siis jatkossa otettaisiin käyttöön tilapäisen suojelun direktiivi vain siksi, että heitä on paljon, vaikka kyseessä eivät edes ole oikeat turvapaikanhakijat.

Tämä on vasta periaatepäätös eikä käytännön toteutus, mutta esitys ei saisi missään tapauksessa mennä läpi. Mikä on Suomen kanta turvapaikkapoliittisesta päätösvallasta luopumiseen ja koko Euroopan vastaanottokeskukseksi ryhtymiseen?

[qwerty]

Hyväksymisestä äänestetään 11.9.

Suoraa vittuilua valita hyväksymispäiväksi juuri 9/11  

[Jouko]

Mainittakoon vielä kertaalleen että kansainvaellukseenhan se muinainen Rooman imperiukin kaatui. Historia pukkaa toistamaan itseään. Ei sillä että sen nykyisen imperiumin kaatuminen olisi niin huono juttu vaan kun me olemme siinä mukana toistaiseksi.

[RTT]

Kreikan rajat vuotavat ja siellä on pakolaisilla epäinhimilliset olot. Kreikka ei tee mitään rajojen sulkemiseksi, mutta kuittaa EU:n rahastolta muutaman miljardin, jotta voi vaihtaa apeat verhot kukikkaisiin.

Offtopicia, mutta ollaanhan sinne paraikaa rakentamassa EU:n paheksunnasta huolimatta 12 kilometrin raja-aita. Elokuun alussa Turkin vastaisen rajan valvojien määrä kolminkertaistettiin kuudestasadasta melkein kahteentuhanteen. Laittomia maahanmuuttajia vastaan on aloitettu kiinniotto-operaatiot. EU:n itsensä vaatimaa Kreikan turvapaikkajärjestelmän remonttia ei voitu tänä vuonna totetuttaa, koska troikan määräykset kieltävät palkkaamasta uusia ihmisiä julkiselle sektorille.

Kyllä siellä hommia on tehty.

[Histon]

Toivottavasti kaikki perussuomalaiset kansanedustajamme tarttuvat tähän asian vaatimalla tarmolla ja vakavuudella. Suomen näkökulmasta kyseessä on perustavanlaatuisempi asia, kuin esimerkiksi Euroopan talouskriisin hoito ja EU/euro- jäsenyys, jotka nekin sinänsä ovat mammuttiluokan kysymyksiä.

[ikuturso]

Kreikan rajat vuotavat ja siellä on pakolaisilla epäinhimilliset olot. Kreikka ei tee mitään rajojen sulkemiseksi, mutta kuittaa EU:n rahastolta muutaman miljardin, jotta voi vaihtaa apeat verhot kukikkaisiin.

Offtopicia, mutta ollaanhan sinne paraikaa rakentamassa EU:n paheksunnasta huolimatta 12 kilometrin raja-aita. Elokuun alussa Turkin vastaisen rajan valvojien määrä kolminkertaistettiin kuudestasadasta melkein kahteentuhanteen. Laittomia maahanmuuttajia vastaan on aloitettu kiinniotto-operaatiot. EU:n itsensä vaatimaa Kreikan turvapaikkajärjestelmän remonttia ei voitu tänä vuonna totetuttaa, koska troikan määräykset kieltävät palkkaamasta uusia ihmisiä julkiselle sektorille.

Kyllä siellä hommia on tehty.

On joo hommia tehty. Iski vaan depis, kun mietin tätä kokonaiskuvaa ja sen vaikutuksia Suomen talouteen ja hyvinvointiin.

-i-