Pistetään kunta kondikseen

[reino]

Eli Pimp My Kunta!

Fatiman tuolla Kyyjärviketjussa heittämä idea on niin hyvä, että se on pakko ottaa oikein kunnolla pureskeltavaksi.

Arvosteleminen on helppoa, mutta toimivien ratkaisuehdotusten esittäminen vaikeaa. Kyyjärvestä voisi ottaa esimerkkitapauksen ja pistää hommalaisten propellit pyörimään:
- mitä vaihtoehtoja pakolaisten ottamiselle?
- mikä on kunnan taloustilanne nyt ja mitkä ovat perusongelmat?
- mitkä ovat pakolaisten ottamisen best ja worst case skenaariot?
- jne.

Tiedän, että hommalaisissa on paljon talouspuolen asiantuntemusta. Nyt sille olisi todellista käyttöä.

Jos saadaan jotain aikaan, esitetään se Kyyjärven kunnanjohtajalle, joka tuntuu suhtautuvat kaikkiin ideoihin varsin avoimesti. Jos saadaan jotain oikein hyvää aikaan, mennään paikan päälle kameraryhmän kanssa ja tehdään haastattelu ja reportaasinpätkä.

Sama kuvio on toistettavissa minkä tahansa kunnan kanssa. Analysoidaan tilanne ja mennään kameran kanssa kertomaan kunnanjohtajalle, mikä hänen kuntansa tilanne on 5 ja 10 vuoden päästä. Julkisuus saattaa jopa saada jonkun kunnanjohtajan miettimään vielä toisenkin kerran tekojensa seurauksia.

Tämä vaatii jo aika paljon työtä ja vaivaa, mutta idea on toteutettavissa ja siitä voisi tulla hienoa jälkeä.

[Roope]

Näin sitä pitää.

Täältä linkit Muukkosen lausuntoihin:

http://vastaanottokeskusinfo.wikidot.com/kyyjarvi

[pate ensimmäinen]

Paras scenario on että niitä tulee vähän. Pahin scenario on että niitä tulee.

[Roope]

Suomen Kuntaliitto:

Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut viime vuosina ja näyttää edelleen kasvavan. Erityisesti yksin tulevien alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä on huomattavasti noussut. Tämä suuntaus näkyy välttämättä myös kunnissa, kun alaikäiset yleensä saavat oleskeluluvan ja heidät sijoitetaan kuntiin. pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanotto on kunnille vapaaehtoista. Oleskeluluvan saaneilla on yleensä oikeus perheenyhdistämiseen. Perheenjäsenten myötä kuntaan tulevien pakolaisten määrä saattaa siis kasvaa ennalta suunnitellusta.

Pääperiaate kustannusten jaosta ja korvaamisesta kunnille on seuraava: Valtio maksaa turvapaikanhakijoiden vastaanotosta koko turvapaikkaprosessin ajan ja maksaa vastaanottokeskuksen kulut täysimääräisesti, paitsi turvapaikanhakijalasten koulunkäynnin kustannukset, jotka jäävät kunnalle. Kun turvapaikanhakija saa oleskeluluvan, voivat kunnat tehdä TE-keskuksen kanssa sopimuksen pakolaisten vastaanotosta ja vastaanoton kustannusten korvaamisesta kotouttamislain mukaan.

Kunnat saavat valtiolta korvausta pakolaisten vastaanotosta aiheutuviin kustannuksiin. Valtio maksaa laskennallista korvausta yli 7-vuotiaasta pakolaisesta 1900 euroa ja sitä nuoremmasta 6223 euroa vuodessa kolmen vuoden ajan. Lisäksi kunnalle korvataan mm. tulkkipalvelun kustannuksia ja pitkäaikaisen sairauden kustannuksia, jos henkilö on ollut hoidon tarpeessa Suomeen tullessaan. Ko. kustannusten korvaukset ovat pysyneet samoina vuodesta 1993, eivätkä enää kata kustannuksia. Lisäksi korvausaika, 3 vuotta, on osoittautunut liian lyhyeksi. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat nousseet vuodesta 1993 45,6 %, minkä mukaan em. korvausten pitäisi tämän vuoden kustannusten osalta olla vähän yli 50 % korkeammat kuin ovat. Kaikki pakolaiset eivät hyvin erilaisten taustojensa vuoksi työllisty, vaan saattavat tarvita yhteiskunnan tukea selviytymiseensä pitkään. Kotouttamisohjelman laatiminen on edellytys sille, että kunta voi saada valtiolta korvausta pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Kunnan velvollisuus on järjestää jokaiselle kunnassa asuvalle oppivelvollisuusikäiselle lapselle perusopetusta. Turvapaikanhakijalapset ovat oppivelvollisia ja käyvät koulua turvapaikkaprosessin aikana. Turvapaikanhakijalasten koulunkäynnin kustannukset jäävät kunnan vastuulle, niitä valtio ei korvaa erikseen. Vuoden 2006 alusta perusopetuksen valtionosuudessa on kuitenkin huomioitu vieraskieliset oppilaat. Valtionosuuden perusteena olevia yksikköhintoja korotetaan vieraskielisten oppilaiden osalta määrällä, joka on 20 % perusopetuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Lisäksi kunnat voivat järjestää maahanmuuttajalapsille perusopetukseen valmistavaa opetusta, johon suoritetaan valtion määrärahoista valtionosuutta, nykyään puolen vuoden ajalta, mutta se on esitetty nostettavaksi vuoteen 1.8.2009 lukien. Epäkohtana on maahanmuuttajan asuinkunnan vaihtuessa valtionosuuden menetys kummankin kunnan osalta, koska opetusministeriön tulkinnan mukaan valtionosuus myönnetään vain siinä tapauksessa, että koko oppimäärä on suoritettu yhdessä ja samassa kunnassa. Omaa uskonnonopetusta on järjestettävä maahanmuuttajakoululaisille kolmen oppilaan järjestämisvelvollisuuden mukaan, mikä lisää opetuksen järjestämiskustannuksia

Maahanmuuttajien palveleminen vie kunnissa työntekijän työaikaa varsinkin asumisen alkuvaiheessa 1,5 – 2-kertaisen määrän muuhun väestöön verrattuna.

[fatima]

Sama kuvio on toistettavissa minkä tahansa kunnan kanssa. Analysoidaan tilanne ja mennään kameran kanssa kertomaan kunnanjohtajalle, mikä hänen kuntansa tilanne on 5 ja 10 vuoden päästä. Julkisuus saattaa jopa saada jonkun kunnanjohtajan miettimään vielä toisenkin kerran tekojensa seurauksia.

Hyvä puoli tossa olisi siinä, että oli lopputulos mikä tahansa (kuntalaiset uskovat hommalaisia tai ei) - homma voittaa.
- ko kunta ottaa pakolaisia: paska rupeliin, kaikki muistavat hommalaisten varoitukset ja homman äänenpaino kasvaa.
- ko kunta ei ota pakolaisia ja toiset otti: paska rupeliin, hommaa kiitellään varoituksista. vääriä päätöksiä tehneet johtajat saavat keppiä.