Maamiinat

[Keskipohojalainen]

Jussi kirjoittaa omassa blogissaan erittäin terävästi maamiinoista ja Suomen osallisuudesta niitä kieltävään sopimukseen.

On kaksi asiaa mitkä on syytä nostaa esille ja korostaa vielä:
1. maamiinat ovat puolustuksen taisteluväline, tehokas ja edullinen
niiden korvaaminen on kallista, esim. lannoitteista valmistaminen oikeassa tilanteessa ei enää onnistu suomessa koska kemiran lannoitteet on myyty norjalaisille.
2. maineemme ulkomailla; totisesti mainettamme kiitetään nyt jo ulkomailla.
Haluamme osoittaa solidaarisuutta joka suuntaan olemalla puolustuskyvytön.
Peloite on edullisin ratkaisu rauhan aikana mahdolliselle sotatoimelle joka tapahtuu maasta, mereltä tai ilmasta.

Ja lopuksi ehdotan siilinjärven omalle pojalle kerättäväksi hamekangas stipendi rahhaa että ei tule kylmä syksyllä. Munat sillä ei taida paleltua koska näyttää olevan niin saamaton mies päätöksenteossa......

[Salvation]

Jussi kirjoittaa omassa blogissaan erittäin terävästi maamiinoista ja Suomen osallisuudesta niitä kieltävään sopimukseen.

On kaksi asiaa mitkä on syytä nostaa esille ja korostaa vielä:
1. maamiinat ovat puolustuksen taisteluväline, tehokas ja edullinen
niiden korvaaminen on kallista, esim. lannoitteista valmistaminen oikeassa tilanteessa ei enää onnistu suomessa koska kemiran lannoitteet on myyty norjalaisille.
2. maineemme ulkomailla; totisesti mainettamme kiitetään nyt jo ulkomailla.
Haluamme osoittaa solidaarisuutta joka suuntaan olemalla puolustuskyvytön.
Peloite on edullisin ratkaisu rauhan aikana mahdolliselle sotatoimelle joka tapahtuu maasta, mereltä tai ilmasta.

Ja lopuksi ehdotan siilinjärven omalle pojalle kerättäväksi hamekangas stipendi rahhaa että ei tule kylmä syksyllä. Munat sillä ei taida paleltua koska näyttää olevan niin saamaton mies päätöksenteossa......

Miksi verrata maamiinoja rynnäkkökivääriin? Maamiina tappaa myös sodan jälkeen valikoimatta uhriaan. Uhriksi kelpaa sotilas, siviili, mies, nainen, lapsi. Rynkky tappaa vain kun painaa liipaisimesta ja harvemmin silloin on kohteena nainen tai lapsi. Ja sodan jälkeen rynkky ei enää tapa tai muutoin sota ei olekaan vielä loppunut.

[far angst]

,,,
Miksi verrata maamiinoja rynnäkkökivääriin? Maamiina tappaa myös sodan jälkeen valikoimatta uhriaan. Uhriksi kelpaa sotilas, siviili, mies, nainen, lapsi. Rynkky tappaa vain kun painaa liipaisimesta ja harvemmin silloin on kohteena nainen tai lapsi. Ja sodan jälkeen rynkky ei enää tapa tai muutoin sota ei olekaan vielä loppunut.

Milloin Suomen miinat ovat viimeksi tappaneet ja keitä?

[Salvation]

,,,
Miksi verrata maamiinoja rynnäkkökivääriin? Maamiina tappaa myös sodan jälkeen valikoimatta uhriaan. Uhriksi kelpaa sotilas, siviili, mies, nainen, lapsi. Rynkky tappaa vain kun painaa liipaisimesta ja harvemmin silloin on kohteena nainen tai lapsi. Ja sodan jälkeen rynkky ei enää tapa tai muutoin sota ei olekaan vielä loppunut.

Milloin Suomen miinat ovat viimeksi tappaneet ja keitä?

No sinun täytyy miettiä tilannetta, jossa Suomi on sodassa vaikkapa Venäjää vastaan. Ja minkälainen tilanne on sodan jälkeen.

[TJK]

Miksi verrata maamiinoja rynnäkkökivääriin? Maamiina tappaa myös sodan jälkeen valikoimatta uhriaan. Uhriksi kelpaa sotilas, siviili, mies, nainen, lapsi. Rynkky tappaa vain kun painaa liipaisimesta ja harvemmin silloin on kohteena nainen tai lapsi.

Aika paljonhan noita siviilejäkin sodissa tapetaan, myös rynnäkkökiväärillä.

Oli miten oli, sodan ponnistuksiin ei ole merkittävä lisä, että miinoista pidetään karttaa ja alueet haravoidaan jälkikäteen.

Korkeintaan eläinten kannalta miinat ovat harmillisen vaarallisia, mutta se lienee sivuseikka, kun kyse on kuitenkin ihmishenkien ja isänmaan kannalta kriittisestä ajasta.

[TJK]

Ja lopuksi ehdotan siilinjärven omalle pojalle kerättäväksi hamekangas stipendi rahhaa

Motto taitaa olla: "Tapetaan suomalaisia kuntia, ei vihollissotilaita!"

[Johannes Krauser II]

Pekka Haavisto /vihr: Arvoisa puhemies! En varmaan ole ainoa tässä salissa, joka on kävellyt miinakentillä tai miinoitetulla alueella, mutta omalla kohdallani se oli kuuden vuoden YK-työn aikana Bosniassa, Kosovossa, Serbiassa ja myöhemmin sitten Afganistanin alueella, jossa miinoja oli käytetty aika paljon.
Muutama omakohtainen kokemus. Kuljin tietysti miinanraivaajaryhmien kanssa, milloin turkkilaisia, milloin italialaisia, milloin itävaltalaisia sotilaita, rauhanturvaajia oli mukana näillä alueilla.

Ensimmäinen koskee miinakarttoja. Yleensä miinakartat olivat aina tuhoutuneet tai ne oli tarkoituksella tuhottu näissä tilanteissa, eli miinoitetulla alueella ei voinut karttoihin luottaa. Toinen koski raivausta. Sataprosenttinen raivaus oli lähes mahdotonta. Itse asiassa parhaatkin miinanraivaajat, oli se sitten käsiraivausta tai koneraivausta, sanoivat, että aina sinne jotakin jää ja aina voi olla näillä alueilla vielä ongelmia siviiliväestölle tai jossain tapauksessa karjalle. Ja kolmas oli viheliäinen asia, jota en ollut aikaisemmin tullut ajatelleeksi. Se oli se, mitä siviiliväestö tekee miinoille ja yleensä kaikelle sodan romulle. Lapset keräävät niitä, näkevät jotain kiiltävää jossain, koskevat siihen, ja joissain tapauksissa siviiliväestö siirtää itse miinojen paikkoja. Kun sotilaat luulevat tietävänsä, missä miina sijaitsee, siellä on joku paikallinen viljelijä ottanut jo lapion ja kaivanut sen toiseen paikkaan, ehkä sinne toista etnistä ryhmää edustavan naapurin traktoritielle tai jonnekin muualle.

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_27_2011_vp_3_57_58_p.shtml

Ei niitä miinoja kuitenkaan korpeen oikeasti kaivettaisi kun vihollistakaan ei korpi kiinnosta.

[Faidros.]

Miksi verrata maamiinoja rynnäkkökivääriin? Maamiina tappaa myös sodan jälkeen valikoimatta uhriaan. Uhriksi kelpaa sotilas, siviili, mies, nainen, lapsi. Rynkky tappaa vain kun painaa liipaisimesta ja harvemmin silloin on kohteena nainen tai lapsi. Ja sodan jälkeen rynkky ei enää tapa tai muutoin sota ei olekaan vielä loppunut.

Miksi ei verrattaisi? Rynkkyllä varustettu terroristi tappaa myös sodan jälkeen ikävästi valikoiden uhrinsa, myös naisia ja lapsia. Sodan jälkeen kartoittamattomien miinotteiden purkuun on sodan molemmilla osapuolilla intressejä, rynkkyjen pois keräämiseen vain toisella. Sodan loppumisen määritelmäksi voi ottaa myös viimeisen miinoitteen purku.
Mutta enivei, eihän tämä mitenkään liity varastoissa pölyttyviin suomalaisiin miinoihin.

[TJK]

Ei niitä miinoja kuitenkaan korpeen oikeasti kaivettaisi kun vihollistakaan ei korpi kiinnosta.

Kyllä taisteluja korvessa paljon käydään. Ja jos vihollinen haluaa edetä, miinat siinä välissä ovat hyvä homma.

[far angst]

Milloin Suomen miinat ovat viimeksi tappaneet ja keitä?

No sinun täytyy miettiä tilannetta, jossa Suomi on sodassa vaikkapa Venäjää vastaan. Ja minkälainen tilanne on sodan jälkeen.

Juu, mietin, mietin.  Sillä aikaa kun minä mietin, sinä voit vastata kysymykseeni.

Kiitos.

[Salvation]

Milloin Suomen miinat ovat viimeksi tappaneet ja keitä?

No sinun täytyy miettiä tilannetta, jossa Suomi on sodassa vaikkapa Venäjää vastaan. Ja minkälainen tilanne on sodan jälkeen.

Juu, mietin, mietin.  Sillä aikaa kun minä mietin, sinä voit vastata kysymykseeni.

Kiitos.

Yritä vielä. Oikein kovasti. Saatat vaikka oivaltaa.

[far angst]

Yritä vielä. Oikein kovasti. Saatat vaikka oivaltaa.

Et sitten vastannut selvään kysymykseen?  Sinulla lienee syysi.

[Salvation]

Jussi kirjoittaa omassa blogissaan erittäin terävästi maamiinoista ja Suomen osallisuudesta niitä kieltävään sopimukseen.

On kaksi asiaa mitkä on syytä nostaa esille ja korostaa vielä:
1. maamiinat ovat puolustuksen taisteluväline, tehokas ja edullinen
niiden korvaaminen on kallista, esim. lannoitteista valmistaminen oikeassa tilanteessa ei enää onnistu suomessa koska kemiran lannoitteet on myyty norjalaisille.
2. maineemme ulkomailla; totisesti mainettamme kiitetään nyt jo ulkomailla.
Haluamme osoittaa solidaarisuutta joka suuntaan olemalla puolustuskyvytön.
Peloite on edullisin ratkaisu rauhan aikana mahdolliselle sotatoimelle joka tapahtuu maasta, mereltä tai ilmasta.

Ja lopuksi ehdotan siilinjärven omalle pojalle kerättäväksi hamekangas stipendi rahhaa että ei tule kylmä syksyllä. Munat sillä ei taida paleltua koska näyttää olevan niin saamaton mies päätöksenteossa......

Lisää...

Mitähän tämäkin tarkoittaa... voi elämän kevät!

"Miinan käyttäjän velvollisuus on tietenkin katsoa, että miinoja on vain sellaisissa paikoissa, joissa ei liiku muita kuin maahan tunkeutuvaa jalkaväkeä."

[Ari-Lee]

Kaksi aselajia nojaa miinojen tarkoitukselliseen käyttöön, pioneerit ja sissit. Miinojen käyttö on nimenomaan tarkoituksellista koska niillä puolustetaan tietyistä erikoissyistä ennalta tiedettyjä rajattuja alueita. Miinoja ei kylvetä kuin viljaa kaikkialle. Miinoitukset myös merkitään huolellisesti. Miinakentät suojaavat omalta osaltaan alueiden puolustajia. Vihollinen pyrkii kaikin keinoin räjäyttämään miinakentät ylitystä varten. Miinat säästävät puolustajien verta ja antavat lisäaikaa. Miinoja on jalkaväkimiinoja ja panssarimiinoja. Panssarimiinoitukset tulee suojata purkajilta maamiinakentillä. Miinoitukset ovat erityisesti parhaimmillaan peräännyttäessä toisiin asemiin. Miinat ovat halpoja.

Aiotaanko nyt romuttaa jalkaväen puolustus kieltämällä kaikki jalkaväkimiinat vai onko kyse ainoastaan maahan kaivettavista jalkaväkimiinoista? Putkimiina ei ole maamiina mutta se on kyllä sissisodankäynnin yksi kulmakivi. Mikä tai mitkä korvaa kiellettävät miinat?

Aseistakieltäytyjien, sivarien, anarkistien ja taistolaisten kumouksellisten ja muiden asiaan perehtymättömien kanssa ei synny asiallista keskustelua tästä asiasta mutta he ovat eniten kyllä äänessä.

[weekendsoldier]

Jonninjoutavaa hurskastelua koko Ottawan sopimus.  Siihenhän eivät sisälly sirotemiinat ja arvatkaas kertaalleen onko niiden levitysalueista edes mahdollista tehdä mitään muuta kuin aivan ylimalkaisia karttoja tyyliin "jonnekin tonne ne roiskastiin".

[LambOfGod]

,,,
Miksi verrata maamiinoja rynnäkkökivääriin? Maamiina tappaa myös sodan jälkeen valikoimatta uhriaan. Uhriksi kelpaa sotilas, siviili, mies, nainen, lapsi. Rynkky tappaa vain kun painaa liipaisimesta ja harvemmin silloin on kohteena nainen tai lapsi. Ja sodan jälkeen rynkky ei enää tapa tai muutoin sota ei olekaan vielä loppunut.

Milloin Suomen miinat ovat viimeksi tappaneet ja keitä?

No sinun täytyy miettiä tilannetta, jossa Suomi on sodassa vaikkapa Venäjää vastaan. Ja minkälainen tilanne on sodan jälkeen.

Meillähän on tästä kokemusta. Suomalaiset miinat tappavat vähemmän kuin veden yliannostus, ehkä vesi kannattaisi ensin kieltää.

Edit: Siis tappvathan suomalaiset miinat tänne tunkeutuvia hyökkääjiä, mutta sehän on heidän oma valintansa ja vikansa.

[Fiftari]

Pekka Haavisto /vihr: Arvoisa puhemies! En varmaan ole ainoa tässä salissa, joka on kävellyt miinakentillä tai miinoitetulla alueella, mutta omalla kohdallani se oli kuuden vuoden YK-työn aikana Bosniassa, Kosovossa, Serbiassa ja myöhemmin sitten Afganistanin alueella, jossa miinoja oli käytetty aika paljon.
Muutama omakohtainen kokemus. Kuljin tietysti miinanraivaajaryhmien kanssa, milloin turkkilaisia, milloin italialaisia, milloin itävaltalaisia sotilaita, rauhanturvaajia oli mukana näillä alueilla.

Ensimmäinen koskee miinakarttoja. Yleensä miinakartat olivat aina tuhoutuneet tai ne oli tarkoituksella tuhottu näissä tilanteissa, eli miinoitetulla alueella ei voinut karttoihin luottaa. Toinen koski raivausta. Sataprosenttinen raivaus oli lähes mahdotonta. Itse asiassa parhaatkin miinanraivaajat, oli se sitten käsiraivausta tai koneraivausta, sanoivat, että aina sinne jotakin jää ja aina voi olla näillä alueilla vielä ongelmia siviiliväestölle tai jossain tapauksessa karjalle. Ja kolmas oli viheliäinen asia, jota en ollut aikaisemmin tullut ajatelleeksi. Se oli se, mitä siviiliväestö tekee miinoille ja yleensä kaikelle sodan romulle. Lapset keräävät niitä, näkevät jotain kiiltävää jossain, koskevat siihen, ja joissain tapauksissa siviiliväestö siirtää itse miinojen paikkoja. Kun sotilaat luulevat tietävänsä, missä miina sijaitsee, siellä on joku paikallinen viljelijä ottanut jo lapion ja kaivanut sen toiseen paikkaan, ehkä sinne toista etnistä ryhmää edustavan naapurin traktoritielle tai jonnekin muualle.

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_27_2011_vp_3_57_58_p.shtml

Ei niitä miinoja kuitenkaan korpeen oikeasti kaivettaisi kun vihollistakaan ei korpi kiinnosta.

Suomesta löytyy edelleenkin aina silloin tällöin maastosta/järvestä pommeja? Kielletäänkö pommitkin?

[LambOfGod]

Minulla on kyllä sellainen mielikuva, että kyllä putkimiinakin on tällä kieltolistalla.

Yleisellä tasolla tuntuu siltä, että keskustelu kiertää jatkuvasti sen ympärillä, (1) onko miinoista aina tarkat peitepiirrokset, (2) säilyvätkö ne, (3) saadaanko miinat kerättyä aikanaan pois ja (4) kuinka moni viaton niihin kuitenkin kävelee.

Oma yksinkertainen ja kyyninen kantani on se, että se, mitä jalkaväkimiinoilla koetetaan estää, on paljon pahempaa, kuin sodanjälkeiset mahdolliset siviiliuhrit.

Kovaa puhetta, mutta kun pitää huonoista vaihtoehdoista valita, niin näin se menee.

Mun käsittääkseni suomalaisiin miinoihin on sodan jälkeen astunut yhden käden sormilla laskettava määrä ihmisiä. Otetaan vielä  huomioon se, että nykyään meillä on vielä paremmat mahdollisuudet säilyttää miinoituskaaviot/kartat (myös digitaalisessa muodossa) ja raivausmenetelmätkin ja kalusto ovat aiva eri luokkaa.

[Jukka Wallin]

Minulla on kyllä sellainen mielikuva, että kyllä putkimiinakin on tällä kieltolistalla.

Yleisellä tasolla tuntuu siltä, että keskustelu kiertää jatkuvasti sen ympärillä, (1) onko miinoista aina tarkat peitepiirrokset, (2) säilyvätkö ne, (3) saadaanko miinat kerättyä aikanaan pois ja (4) kuinka moni viaton niihin kuitenkin kävelee.

Oma yksinkertainen ja kyyninen kantani on se, että se, mitä jalkaväkimiinoilla koetetaan estää, on paljon pahempaa, kuin sodanjälkeiset mahdolliset siviiliuhrit.

Kovaa puhetta, mutta kun pitää huonoista vaihtoehdoista valita, niin näin se menee.

Mun käsittääkseni suomalaisiin miinoihin on sodan jälkeen astunut yhden käden sormilla laskettava määrä ihmisiä. Otetaan vielä  huomioon se, että nykyään meillä on vielä paremmat mahdollisuudet säilyttää miinoituskaaviot/kartat (myös digitaalisessa muodossa) ja raivausmenetelmätkin ja kalusto ovat aiva eri luokkaa.

Lapissa kuoli tai vammautui ihmisiä vielä 1970-luvulla miinoihin tai räjähdeansoihin. Miinat eivät tunnusta kansallisuutta tai osapuolta.

[weekendsoldier]

Minulla on kyllä sellainen mielikuva, että kyllä putkimiinakin on tällä kieltolistalla.

Yleisellä tasolla tuntuu siltä, että keskustelu kiertää jatkuvasti sen ympärillä, (1) onko miinoista aina tarkat peitepiirrokset, (2) säilyvätkö ne, (3) saadaanko miinat kerättyä aikanaan pois ja (4) kuinka moni viaton niihin kuitenkin kävelee.

Oma yksinkertainen ja kyyninen kantani on se, että se, mitä jalkaväkimiinoilla koetetaan estää, on paljon pahempaa, kuin sodanjälkeiset mahdolliset siviiliuhrit.

Kovaa puhetta, mutta kun pitää huonoista vaihtoehdoista valita, niin näin se menee.

Mun käsittääkseni suomalaisiin miinoihin on sodan jälkeen astunut yhden käden sormilla laskettava määrä ihmisiä. Otetaan vielä  huomioon se, että nykyään meillä on vielä paremmat mahdollisuudet säilyttää miinoituskaaviot/kartat (myös digitaalisessa muodossa) ja raivausmenetelmätkin ja kalusto ovat aiva eri luokkaa.

Lapissa kuoli tai vammautui ihmisiä vielä 1970-luvulla miinoihin tai räjähdeansoihin. Miinat eivät tunnusta kansallisuutta tai osapuolta.

Saksalaisten pohjoiseen vetäytyessään asentamia miinoja. Lisäksi sakut hävittivät ammusvarastoja ja sen seurauksena siellä on räjähtämättömiä ammuksia ympäriinsä.

[PaulR]

Vaari purki venäläisten ja Lapissa saksalaisten miinoja. Kertoi, että kukaan ei miinoita niin kierosti, kuin saksalainen. Tapasin aikoinaan tämän kavereitaan, joilta meni alta parikymppisinä Lapissa näköä ja jalkaa.

[Johannes Krauser II]

Pekka Haavisto /vihr: Arvoisa puhemies! En varmaan ole ainoa tässä salissa, joka on kävellyt miinakentillä tai miinoitetulla alueella, mutta omalla kohdallani se oli kuuden vuoden YK-työn aikana Bosniassa, Kosovossa, Serbiassa ja myöhemmin sitten Afganistanin alueella, jossa miinoja oli käytetty aika paljon.
Muutama omakohtainen kokemus. Kuljin tietysti miinanraivaajaryhmien kanssa, milloin turkkilaisia, milloin italialaisia, milloin itävaltalaisia sotilaita, rauhanturvaajia oli mukana näillä alueilla.

Ensimmäinen koskee miinakarttoja. Yleensä miinakartat olivat aina tuhoutuneet tai ne oli tarkoituksella tuhottu näissä tilanteissa, eli miinoitetulla alueella ei voinut karttoihin luottaa. Toinen koski raivausta. Sataprosenttinen raivaus oli lähes mahdotonta. Itse asiassa parhaatkin miinanraivaajat, oli se sitten käsiraivausta tai koneraivausta, sanoivat, että aina sinne jotakin jää ja aina voi olla näillä alueilla vielä ongelmia siviiliväestölle tai jossain tapauksessa karjalle. Ja kolmas oli viheliäinen asia, jota en ollut aikaisemmin tullut ajatelleeksi. Se oli se, mitä siviiliväestö tekee miinoille ja yleensä kaikelle sodan romulle. Lapset keräävät niitä, näkevät jotain kiiltävää jossain, koskevat siihen, ja joissain tapauksissa siviiliväestö siirtää itse miinojen paikkoja. Kun sotilaat luulevat tietävänsä, missä miina sijaitsee, siellä on joku paikallinen viljelijä ottanut jo lapion ja kaivanut sen toiseen paikkaan, ehkä sinne toista etnistä ryhmää edustavan naapurin traktoritielle tai jonnekin muualle.

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_27_2011_vp_3_57_58_p.shtml

Ei niitä miinoja kuitenkaan korpeen oikeasti kaivettaisi kun vihollistakaan ei korpi kiinnosta.

Suomesta löytyy edelleenkin aina silloin tällöin maastosta/järvestä pommeja? Kielletäänkö pommitkin?

Pommit on suunniteltu räjähtämään osuessaan maahan, vaikka ne jäisivät räjähtämättä niitä ei haudata piiloon ja niitä on vaikea saada vahingossa räjäytettyä. Vaara siviiliväestölle on täysin eri mittaluokkaa.

[Fiftari]

Ei noi tytärammukset ja sirotemiinat joita levitellään vaikkapa tykistöllä, ole ihan varmoja tapauksia nekään vaikka mainostetaan että niissä on itsetuho mekanismi. niitä löytyy ihan siviiliväestön läheisyydessä. Toisekseen, miina ei ole vanhaa tekniikkaa, vaan erittäin toimiva ja tehokas. En vain ymmärrä että jos vietnamin ja laosin metsät on täynnä miinoja, afrikasta nyt puhumattakaan, niin miksi suomen pitää poistaa ne varustuksestaan?

Toivottavasti tässä tapauksessa sanotaan toista ja tehdään toista. Eli miinat raijataan kallion sisään odottamaan.

[Sanglier]

Niin, venäläinen itsestääntuhoutuva sirotemiina ei valitettavasti ole perseenpäristin. Kyllä räjähtää, mutta ei itse ja omia aikojaan. Mitä ihmeen intressiä vanjalla olisi sodan tullen käyttää kalliimpaa ja monimutkaisempaa tekniikkaa kuin itselle on tarpeen? Ei sinne iivana itse mene sienimetsään pommiinsa astumaan. Tai tiedä vaikka menisikin.

[Jouko]

Vaari purki venäläisten ja Lapissa saksalaisten miinoja. Kertoi, että kukaan ei miinoita niin kierosti, kuin saksalainen. Tapasin aikoinaan tämän kavereitaan, joilta meni alta parikymppisinä Lapissa näköä ja jalkaa.

Saksalaislla oli sellaisia helvetinkoneita että kun päälle astui, kuului "naks" mutta mitään ei tapahtunut. Vaan jos jalan nosti niin silloin pamahti. Taisivat ottaa käyttöön myös hyppymiinan, joka kaatoi lauetessaan isomman porukan lähietäisyydeltä.
Suomen armeijalla on lasikuituputkimiinoja, joiden tarkoitus ei ole tappaa vaan haavoittaa vaikeasti. Sillä on suurempi moraalinen vaikutus ja vie pelistä isomman porukan kantamaan ja hoitamaan haavoittuneita. Lasikuitumiinan saaliiksi jääneellä ei ole mahdollisuutta toipua. Leikkauksista ei ole apua. On vain yksi vaihoehto.
Tosisesti toivon ettei niitä milloinkaan tarvitse käyttää tositoimissa vaikka niitä varastoissa olisikin. Mutta väkivaltaista maahantunkeutumista suunnittelevien on hyvä olla tietoisia siitä että niitä on.

[mikkoR]

Viimeiset sotaveteraanit taisi tulla 60-luvulla merimiinoja purkaessa mutta niistähän tässä ei ole edes kyse, kai?

Tuosta aiemmin mainituista 1970 luvun miinaonnettomuuksista olisi hauska kuulla enemmän, itse en ole kuullut ennen vaikka äitinikin onkin lapista.

Itärajalla käytetyistä miinoista paikannettiin käsittääkseni lähes kaikki miinat karttojen perusteella melkeinpä maailmanennätysluokkaan?

[Sanglier]

Suomen armeijalla on lasikuituputkimiinoja, joiden tarkoitus ei ole tappaa vaan haavoittaa vaikeasti.  Lasikuitumiinan saaliiksi jääneellä ei ole mahdollisuutta toipua. Leikkauksista ei ole apua. On vain yksi vaihoehto.

Lasikuituputkimiinoja? Mistä tiedot ovat peräisin?

Tahtoo kans tietää.

Sodissamme oli kuulemma suuri ongelma puissa räjähtävät kranaatit ja niiden lennättämät puunsäleet. Olisiko suomalaiselle tietotaidolle ja innovaatiolle kysyntää? Biohajoava, uusiutuva sotatarvike? Pikku panos vintilällä kuuseen navan korkeudelle ja jekkulankaa ympäriinsä?

[Jukka Wallin]

Viimeiset sotaveteraanit taisi tulla 60-luvulla merimiinoja purkaessa mutta niistähän tässä ei ole edes kyse, kai?

Tuosta aiemmin mainituista 1970 luvun miinaonnettomuuksista olisi hauska kuulla enemmän, itse en ole kuullut ennen vaikka äitinikin onkin lapista.

Itärajalla käytetyistä miinoista paikannettiin käsittääkseni lähes kaikki miinat karttojen perusteella melkeinpä maailmanennätysluokkaan?

1960-luvulla Saariselällä tolvasi 5000-päinen porotokka saksalaisten miinaan ja räjähdyk­sessä oli kuollut satoja po­roja ja ehkä viimei­sin Lapin sodan pamaus oli kun Saariselällä tehtiin 1970-lu­vun alussa uutta nelostietä, jolloin D8-kater­pillari oli ajanut miinaan. Suuri katerpillari oli kohahtanut korkealle il­maan ja kuskin korvat olivat soineet monta viikkoa, mutta enem­miltä vahingoilta vältyt­tiin.
http://www.aretalogia.com/kansakunta/marokon.kauhu.html

Lainaus 2

Vielä sodan jälkeen miinat, ansoitukset ja ammukset vaativat uhreja aina 1970-luvulle saakka, kertoo Ritva Mäkelä kirjassaan ( s. 16).

http://leabright.wordpress.com/ff_fatherland-fnland-mothertongue-finnish/h_history-books/isotalo-kaarlo-1965he-vetivat-hitlerin-vankkureita/about-lapland-war/

[LambOfGod]

Viimeiset sotaveteraanit taisi tulla 60-luvulla merimiinoja purkaessa mutta niistähän tässä ei ole edes kyse, kai?

Tuosta aiemmin mainituista 1970 luvun miinaonnettomuuksista olisi hauska kuulla enemmän, itse en ole kuullut ennen vaikka äitinikin onkin lapista.

Itärajalla käytetyistä miinoista paikannettiin käsittääkseni lähes kaikki miinat karttojen perusteella melkeinpä maailmanennätysluokkaan?

1960-luvulla Saariselällä tolvasi 5000-päinen porotokka saksalaisten miinaan ja räjähdyk­sessä oli kuollut satoja po­roja ja ehkä viimei­sin Lapin sodan pamaus oli kun Saariselällä tehtiin 1970-lu­vun alussa uutta nelostietä, jolloin D8-kater­pillari oli ajanut miinaan. Suuri katerpillari oli kohahtanut korkealle il­maan ja kuskin korvat olivat soineet monta viikkoa, mutta enem­miltä vahingoilta vältyt­tiin.
http://www.aretalogia.com/kansakunta/marokon.kauhu.html

Lainaus 2

Vielä sodan jälkeen miinat, ansoitukset ja ammukset vaativat uhreja aina 1970-luvulle saakka, kertoo Ritva Mäkelä kirjassaan ( s. 16).

http://leabright.wordpress.com/ff_fatherland-fnland-mothertongue-finnish/h_history-books/isotalo-kaarlo-1965he-vetivat-hitlerin-vankkureita/about-lapland-war/

Eli yhtään ihmistä ei niihin astunut?

Edit: ja jos ymmärsin oikein kyse ei ollut suomalaisista miinoista, joten miten tuo perustelee Suomen luopumista jv-miinoista?

[Fiftari]

Googletin sanan "miinat" sekä "miina". En löytänyt tietoa että ihan lähiaikoina Suomessa olisi porukka kävellyt niihin. Sen sijaan löysin tietoa että:

Miinat ovat päivittäinen uhka asukkaille muun muassa Afganistanissa, Angolassa, Bosniassa, Burmassa, Kambodzhassa, Tsetseniassa, Kroatiassa, Makedoniassa, Intiassa, Kosovossa, LIbanonissa, Mosambikissa ja Nicaraguassa.

Ei siis Suomessa.

http://www.rauhanliitto.fi/kampanjat/miinakampanja/mit%C3%A4-miinat-saavat-aikaan

Ja lisää löytöjä:

http://areena.yle.fi/video/1308505720176

Uutisjuttuja: Kroatian miinat

Kroatiassa on edelleen runsaasti miinoja raivaamatta 90-luvun sodan jäljiltä, ja miinanraivaustyö jatkuu vielä vuosia. Miinoista aiheutuvia onnettomuuksia ja kuolemantapauksia on saatu vähennettyä tuntuvasti.

Edelleenkään, ei Suomessa.

http://formin.finland.fi/Public/Print.aspx?contentid=88258&nodeid=15316&culture=fi-FI&contentlan=1

Miinat ovat edelleen ongelma lähes 80 maailman maassa ja räjähteiden vaaroille on alttiina miljoonia ihmisiä.

Suomi ei ole listalla. Ja en ole itse tavannut tai kuullut että Suomi olisi käyttänyt miinoitteita kriisinhallintaoperaatioissa.

Suomi puolustaa itseään miinoitteilla mikäli tänne joku yrittää väkisin. Ei perusteita miinojen poistamiselle. Se että naapuri ei yritä tänne tänään ei tarkoita sitä etteikö se tulisi huomenna tai seuraavalla viikolla.