Hollannin mamutilanne

[Jari-Petri Heino]

Miksi tälläisiä todellisia monikulttuuriasiantuntijoita ei haluta kuunnella, vaan edelleen hakataan päätä siihen kuuluisaan Karjalan mäntyyn?

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/87479-hollannin-mamutilanne

[nuiv-or]

Otetaan talteen, ennen kuin Huusko ehtii poistaa:

Hollannin (mamu)tilanne
4.11.2011 17:22 ilmari schepel

Kävin juuri Hollannissa, tuo anarkismin (ja minunkin) entinen kehto. Paljon on muuttunut siitä ajasta kun lähdin (vuonna 1970); Hollanti vaikuttaa nyt melkoiselta viranomaisvaltiolta (mikä on täysin ymmärrettävissä kunhan ehditte lukea tämän blogin lopputeksti). Heti ylioppilaskirjoitukseni jälkeen päätin muuttaa äidinmaahani, Suomeen, eikä kaduta. Siihen väliin mahtuu kuitenkin yli 40 vuotta ja nyt on "hauskaa" tehdä jonkinlainen yhteenveto. Suomi on muuttunut jonkin verran (kaipaan yhä sitä vanhaa, lapsuuteni 1950-luvun suomea enkä niinkään tätä "uutta suomea"; sorry rinnastuksesta, Niklas) mutta jos puhutaan oikein kunnon mullistuksista niin aivan erityisesti Alankomaat ovat käyneet sellaisia läpi.

Silloin kun lähdin, hollantilaisia oli 11 miljoonaa ja suurin osa heistä joko supihollantilaisia, surinamelaisia tai indonesialaisia. Muistan miten meille koulusssa opetettiin, että Hollanti on Euroopan tiheimmin asutta maa: 320 asukasta ja peräti 70 autoa/neliökilometri. Siihen aikaan valtio maksoikin emigraatiotukea ja esimerkiksi Selma-siskoni mies Eduard lähti tällaisilla pikkutukiaisilla, muutama sataa guldenia, Australiaan (Coober Pedy) etsimään opaaleja. Nyt maan väkiluku on reilusti yli 17 miljoonaa ja eräs tärkeimpiä syitä siihen on "löysä linja", 1970-, 1980- ja 1990-luvulla. Tuon kehityksen pääarkkitehti oli PvdA (Labourin "Partij van de Arbeid"), mutta kyllä kaikki muutkin puolueet olivat juonessa mukana, kuten kohta huomaatte. Toisinajattelua ei sallittu: tuollaisiin politiikoihin kohdistui mitä ankarinta työpaikkakiusaamista, väkivaltaa ja kuolemaa..

Minun sukulaiseni ovat hyvin perillä Suomen tilanteesta ja keskeisin kommentti, minkä kuulin pari viikkoa sitten oli, että "Suomikin on näköjään vihdoin herännyt". Aivan sama kehitys tapahtui Hollannissa, mutta jo 30 vuotta sitten: ensiksi maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvat tahot yritettiin tehdä naurunalaisiksi. Sen jälkeen seurasi heidän täydellinen eristäytyminen, mutta vaalisarjatulitusten jälkeen "poliittinen eliitti" ja jopa mediakin alkoivat pikku hiljaa ymmärtää, että vikaa olikin ehkä heissä eikä äänestäjissä. Hollannin jytky tapahtui siis jo ajat sitten. Tässä siihen liittyvä kehityskaari (sen verran kun sukulaisteni briiffaus kantoi hedelmää):

Kun vielä 1960-luvulla maksettiin hollantilaisille siis emigraatiotukea, niin myöhemmän ajan ultraliberaali-ilmapiiri ja kolonialismin aiheuttama (täysin aiheellinen) krapula aiheuttivat sen, että Hollanti avasi ovensa maahanmuuttajille ja maksoi siitä reilusti. Seurauksena huimat kustannukset, aivan uudenlaista väkivaltaa (erityisesti nuoret marokkolaiset) ja monen kaupunginalueen täydellinen muutos (hollantilaiset häipyivät ja kortteli muuttui ulkomaaksi). Hollanti on edelleen monessa mielessä onnistunut monikulttuurimaa, mutta jossain vaiheessa mentiin liian pitkälle.

    * Ensimmäinen poliitikko, joka kiinnitti maahanmuuton kestämättömään kehitykseen huomiota oli Hans Janmaat. Kuten aina, tällaisen lumiauran/toisinajattelijan kohtalo ei ole helppoa vaan suorastaan kova. Vaikka jälkikäteen kaikki toteavat nyt, että mies oli oikeassa ja hänen kannanotonsa hyvinkin malttilliset, niin täydellinen halveksunta ja poliittinen syrjintä olivat se hinta, jonka hän joutui maksamaan. Vielä pahempaa: hänen vaimonsa Wil Schuurman invalidisoitui loppuelämäksi kun äärivasemmistolaiset hyökkäsivät heidän kokoustiloihinsa, sytyttivät tulipalon ja nainen joutui hyppäämään ikkunasta ulos. Hänen toinen jalkansa amputoitiin.
    * Seuraava poliitikko Pim Fortuyn oli älykkö, joka hallitsi mediaa ylivoimaiseen tapaansa. Tämä professori oli homoseksuaalinen dandy (ja entinen marksilainen), jolla oli veitsenterävä äly, mutta myös tarvittaa huumoria sekä itseironiaa. Kun entiset vasemmistokaverit, siis toimittajat, kysyivät Pim Fortuyniltä: "Ettekö tunnusta olevanne rasisti kun arvostelette marokkolaisia?", mies vastasi: "Minäkö rasisti? Tein temput juuri eilen yhden marokkolaismiehen kanssa!". Siinä jopa kyyniset toimittajat jäivät sanattomiksi. Fortuynin ansiosta massiivisen maahanmuuton ongelmista ruvettiin vihdoin puhumaan vakavasti. Fortuynin eräs ehdotus oli, että Hollannin rajalla pystytettäisiin kyltit, joissa lukisi ravintoloiden tapaan: "Kiitos mielenkiinnostanne, mutta olemme valitettavasti täynnä". Pim Fortuyn ammuttiin 9 päivää ennen eduskuntavaaleja, 6. päivänä toukokuutta 2002. Tekijä, Volkert van der Graaf, kertoi olevansa äärivasemmistolainen ympäristöaktivisti.
    * Juuri nyt eletään "kantoraketin kolmatta vaihetta", jossa PVV:n (Vapauspuolueen) Geert Wilders on Hollannin voimamies. Juuri kukaan minun sukulaisistani ei ole kehunut tätä miestä vaikka kaikki sanoivat, että hän on kyllä peloton mutta myös aivan turhan kärkevä. Kun Hans Janmaat ja Pim Fortuyn edustivat järkeä ja älyä, niin Wilders lyö usein yli ja ohi. Miehen peroksiditukka puhuttaa ja eräs tämänhetkinen selitys siihen on se, että koska puolet Wildersin suvusta on Indonesiasta kotoisin hän haluaa vaikuttaa erityisen hollantilaiselta. Mene ja tiedä. Se kuitenkin on kylmä fakta, että Geert Wilders on Hollannin "vahva mies" (hieman kuin Deng Xiaping aikanaan Kiinassa). Vaikkei PVV istukaan hallituksessa niin pääministeri Mark Rutte:n hallitus hallitsee ainoastaan Geert Wildersin mandaatilla/valvonnassa. Jos joku ministeri on kertonut jotain, mikä ei ole Wildersin mieleen, niin on käynyt jo niin, että kyseinen ministeri on korjannut omat lauseensa "saadun palautteen perusteella". Kiinnostava kuvio...Geert Wilders on etelä-hollantilainen, kotoisin Limburgista (paikallistsoukki: "Limbabwe") ja erona meidän Timpaamme: Wilders on entinen roomalaiskatolinen. Hän ilmoittaa nykyisin olevansa agnostikko.

Post scriptum: Hollannin henkiselle ilmastolle elokuvaohjaaja Theo van Gogh:in murha oli kansallinen järkytys. Tekijänä nuori, marokkolainen kiihkoilija Mohammed Bouyeri; ilmeisesti kiitollisena siitä että Hollanti otti hänet vastaan... Surkeata kun toiset ovat juurettomia uudessa kotimaassaan ja lähes yhtä surketat kun alkuperäiset asukkaat eivät enää ymmärrä missä asuvat. Juuri tällaistakin on siisn globalisaatio käytännän tasolla. Nyt meitä on 7 miljardia. Koettakaa kestää. Se on tätä..

P.S. Kukaan sukulaisistani ei tunnustanut äänestävänsä PVV:tä, mutta jokainen piti kehitystä täysin luontevana (hieman samanlaista kuin, ettei kukaan tunnusta lukevansa seiskaa; korkeintaan parturissa).

[siviilitarkkailija]

hollanti oli kiva maa.

Olennaista on ymmärtää juuri sosialistipuolueen ja vihereiden hinku valtion tuhoamikseksi. Se että ihmiset etnisestä taustasta huolimatta heräävät pikkuhiljaa taoahtuneen federalisoinnin vaaroihin on tärkeää. Federalisaation vastustajan etninen tausta ja väri on aina oikea. Seikka jota vihervasemmistolainen lehdistö pyrkii peittelemään ja sumuttamaan.

[Malla]

Kiitos linkistä. Muuan sukulaiseni on Hollannissa mamuna (opiskelemassa). Kämppää etsiessään kävi myös melko rikastuneilla alueilla ja oli, niin suvaitsevainen kuin onkin, aika kauhuissaan. Meno ei ollut.... ihan turvallista. Onneksi sai huoneen erään oppilaitoksen asuntolasta.
Ja toisin kun eräs tunnetumpi suomalainen mamu, hän on katsonut asiakseen opetella paikallista kieltä sen verran, että kiitokset, tervehdykset ja yksinkertaiset keskustelut sujuvat jo parin kuukauden maassaolon jälkeen, vaikka opetuskieli on englanti.

[Siili]

Ja toisin kun eräs tunnetumpi suomalainen mamu, hän on katsonut asiakseen opetella paikallista kieltä sen verran, että kiitokset, tervehdykset ja yksinkertaiset keskustelut sujuvat jo parin kuukauden maassaolon jälkeen, vaikka opetuskieli on englanti.

Keneen viittaat? Muistaakseni ainakin Jari Litmanen puhuu (tai ainakin puhui) hollannin kieltä melko sujuvasti.

[Malla]

Ja toisin kun eräs tunnetumpi suomalainen mamu, hän on katsonut asiakseen opetella paikallista kieltä sen verran, että kiitokset, tervehdykset ja yksinkertaiset keskustelut sujuvat jo parin kuukauden maassaolon jälkeen, vaikka opetuskieli on englanti.

Keneen viittaat? Muistaakseni ainakin Jari Litmanen puhuu (tai ainakin puhui) hollannin kieltä melko sujuvasti.

Umayya Abu-Hannaan, joka suorastaan kehuskeli sillä, ettei aio opetella maan kieltä.

[nuiv-or]

2007 kun asuin tuolla, niin kielikurssilla puhuttiin, että Amsterdamissa allochtooneja olisi 70 % ... Tuo cbs.nl kertoo kuitenkin luvuksi 51,5.