Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Roope]

Helsingin Sanomat: Pääkirjoitus: Hiilinielujen kasvattamiseksi tarvitaan uskottavia toimia 3.3.2025

Ei, vaan tosiasiat on tunnustettava ja järjenvastainen ja mahdoton ilmastolaki on purettava.

Hallitus on ohjelmassaan luvannut sitoutua ilmastolain tavoitteisiin. Niiden mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 eli hiilidioksidipäästöt eivät ylitä hiilinielujen, kuten metsien ja maaperän, sitomaa hiilidioksidin määrää.

Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet tavoitteen mukaisesti, mutta laskelman toinen puoli petti, kun metsät kääntyivät hiilinieluista päästölähteiksi. Syitä on useita, ja niiden kärjessä ovat kasvaneet hakkuut ja muun muassa ilmaston lämpenemisen takia lisääntyneet maaperäpäästöt. Näyttää epätodennäköiseltä, että Suomi saavuttaisi hiilineutraaliuden lakiin kirjatun tavoiteaikataulun mukaisesti.

Niin näyttää. Jos jossain voisi lyödä toteutumista vastaan vetoa, niin all-in.

Metsänomistajien taloudellisia intressejä edustava MTK vaati ensimmäisenä, että ilmastolaki on mietittävä uusiksi, erityisesti maankäyttösektorin eli metsien ja peltojen osalta.

[...]

Myös hallituksen sisältä kuuluu epäileviä ääniä. Maankäyttösektorin ilmastotoimien valmistelusta vastaava maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd) on sanonut EU:n ja Suomen ilmastopolitiikan perustuneen virheeseen: hänen mukaansa ilmastotavoitteissa lähdettiin nojaamaan liikaa nieluihin.

Kansallisen ilmastolain lisäksi Suomen raameina ovat Pariisin ilmastosopimus ja EU:n mittava ilmastolainsäädäntö. Essayahin mukaan väärille oletuksille perustuvaa ilmastopolitiikkaa on arvioitava uudelleen myös EU-tasolla.

Essayahia suorasukaisempia ovat olleet perussuomalaiset, jotka haluavat Suomen luopuvan vuoden 2035 tavoitteesta. Tilaisuus tulisi perussuomalaisten mukaan tänä vuonna, jolloin hallituksen on ilmastolain mukaan arvioitava tavoitteiden toteutumista.

Suomen muihin EU-maihinkin verrattuna äärimmäinen ilmastolaki perustui ennen kaikkea toiveajatteluun, että suomalaiset poliitikot pääsevät poseeraamaan EU:n ensimmäisenä maana, joka tuosta vaan saavutti hiilineutraalisuuden, koska meillä sattuu olemaan niin paljon metsää. Puvut ja samppanjat on näköjään jo tilattu, joten karmeaa virhearvioita ei haluta myöntää, vaan tavoitteesta pidetään kiinni, maksoi mitä maksoi.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoi helmikuussa eduskunnan edessä hallituksen olevan edelleen sitoutunut ilmastolakiin ja EU:n tavoitteisiin, koska näin lukee hallitusohjelmassa.

Orpon yritys vetää rivejä suoraksi ei poista sitä, että tavoitteeseen sitoutumisen lisäksi hallitukselta on lupa odottaa toimia, jos maali näyttää karkaavan. Hakkuiden rajoittamista ei ole tulossa, mikä on kirjattu hallitusohjelmaan, eikä hallituksella ole muutenkaan intoa lähteä testaamaan metsänomistajien oikeusturvaa.

Orpo on Orpo. Häntä on aika lailla mahdoton saada sanomaan tai tekemään mitään nopeasti, ellei vihervasemmisto siihen painosta, eikä se tule tässä asiassa painostamaan.

Lait on lähtökohtaisesti tehty noudatettaviksi, niin myös ilmastolaki. Sen tarkoituksena ei ole kiillottaa Suomen imagoa vaan hidastaa ilmaston lämpenemistä, jonka seurauksista on viime aikoina saatu konkreettisia muistutuksia. Lain tavoitteista tinkiminen olisi Suomelta nyt väärä viesti.

Eduskunta voi muuttaa lakeja. Uskomatonta, mutta totta.

Suomen maailman tiukimman ilmastolain tarkoitus ei voi oikeasti olla "hidastaa ilmaston lämpenemistä", sillä sen vaikutus on marginaalisen mitätön. Viittaus tässä yhteydessä ilmaston lämpenemisen "konkreettisiin muistutuksiin" on absurdi. Suomen nykyisen ilmastotavoitteen toteuttamisen ja sen lieventämisen ero on konkreettiselta vaikutukseltaan ehkä luokkaa sadastuhannesosa-aste.

Kenelle täältä ollaan lähettämässä "viestiä" pitämällä kynsin hampain kiinni äärimmäisestä ilmastotavoitteesta, jonka tavoittelu tulee suomalaisille kalliiksi, mutta joka ei silti vaikuta ilmastonmuutoksen kehitykseen sitä eikä tätä? Kiinalaiset, intialaiset ja venäläiset eivät hiilipäästöistään päätellen taida edelleenkään lukea näitä Hesarin suomalaisia äärimmäisiin päästövähennyksiin kannustavia pääkirjoituksia.

Myös Iltalehden pääkirjoituksessa ollaan kovasti huolestuneita, että muuttuneista faktoista saatetaan tehdä johtopäätöksiä:

Iltalehti: Pääkirjoitus: "Järki leviää, viimeinkin" – Purra pääsi sanomaan jotain, mitä on odottanut vuosia 3.3.2025

Perussuomalaiset on vuosia ollut Suomen hiilineutraalisuustavoitetta vastaan ja odottanut, että tahto ilmastopolitiikassa peruuttamiselle kasvaa. "Järki leviää, viimeinkin", Purra kirjoitti tänään Facebookissa.

Nyt puolue vetoaa Essayahinkin mainitsemaan lain kirjaukseen, ja lisäksi hallitusohjelman linjaan siitä, että ilmastotoimet toteutetaan muun muassa taloudellisesti, sosiaalisesti ja alueellisesti kestävällä̈ tavalla ja niin, että kilpailukyky ei heikkene.

On totta, että Rinteen-Marinin kaudella asetettu "maailman kunnianhimoisin" ilmastotavoite on osoittautunut ongelmalliseksi.

Laissa on määritelty, että hiilinielulla, jossa metsät on merkittävässä osassa, kompensoidaan päästöjä. Monissa maissa hiilineutraalisuustavoitteeseen ei ole laskettu nielua.

Suomen hiilinielun taso paljastui jo pari vuotta lain säätämisen jälkeen luultua pienemmäksi, ja suunta on ollut alaspäin.

Näyttää jo aika selvältä, ettei Suomi pääse tavoitteeseen vuonna 2035 ilman isoja toimia.

Aivan kuten näyttää jo "aika selvältä" (lue: täysin selvältä), että globaali lämpeneminen ei voi pysyä 1,5 asteen rajan alla, kuten EU edelleen teeskentelee ja johon EU:n ilmastopolitiikka perustuu.

On typerää tehdä ilmastopolitiikasta identiteettipolitiikan väline. On tieteellisesti todettu, että ilmasto lämpenee ihmisen toiminnan vaikutuksesta ja lämpeneminen heikentää elinoloja niin ihmisille kuin muillekin lajeille. Ilmastonmuutos on aikamme vakavimpia kriisejä, jonka torjunta on jäänyt muiden kriisien jalkoihin.

Maailman tiukin ilmastolakihan tässä on ollut identiteettipolitiikan väline, kuten tällaisesta ontuvasta argumentoinnistakin huomaa. Tiede tai tieto ilmaston lämpenemisestä ei muuta miksikään sitä, että Suomen ilmastolailla ei muuteta ilmastonmuutoksen suuntaa tai sen vaikutuksia. Suomen ilmastolaki on pelkkä ilmastoele.

Riitely ilmastolaista tulisi lopettaa ja tehdä päätöksiä vaikuttavista toimista. Metsien hiilinielua voidaan kasvattaa esimerkiksi pidentämällä metsien kiertoaikoja, suitsimalla turvemaiden päästöjä, tekemällä maltillisempia harvennushakkuita ja muilla metsänhoidollisilla toimilla.

Metsien hiilinielua voidaan kasvattaa kaikenlaisilla pikku tempuilla, mutta ne eivät silti riitä tavoitteen saavuttamiseen, ellei tempuista tehdä niin isoja, että se sattuu pahasti myös teollisuuteen. Miksi ihmeessä haluaisimme sellaista? Mikä on se suurempi hyvä, joka tällaisella omaan jalkaan ampumisella saavutettaisiin?

Kaksinaamaista on sellainen politiikka, jossa juhlapuheissa pörhistellään ilmastopolitiikan mallimaana, mutta päätöksenteon tasolla ei tosissaan edes yritetä. Katseet kohdistuvat etenkin kokoomukseen ja RKP:hen.

Siitä voi antaa perussuomalaisille pisteet, että se sanoo suoraan, ettei ilman radikaaleja toimia päästä tavoitteeseen ja ilmastopolitiikka ei ole puolueen prioriteettilistalla.

Jos noin, niin vähintään yhtä kaksinaamaista oli edellisen hallituksen puolueilta olla tekemättä omana aikanaan sellaista ääriradikaalia politiikkaa, jolla ääriradikaalit tavoitteet olisi saavutettu. Tai tunnustaa silloin tai viimeistään nyt, että eihän tässä ole enää mitään järkeä.

Jos hallituksella ei ole tahtoa vaikuttaviin ilmastotoimiin, on toki vaihtoehto sanoa rehellisesti, että emme edes yritä päästä hiilineutraalisuustavoitteeseen 2035 tai perumme sen. Sitten äänestäjät ainakin tietäisivät.

Juuri näin. Vaihtoehtojen hinnat ja vaikutukset pöytään ja sitten päättämään jatkosta faktojen pohjalta. Toisin kuin muutama vuosi sitten ilmastolaista päätettäessä.

Mikäli ilmastolaki revittäisiin auki, siitä voisi seurata reilu politiikan kunnianhimon tason lasku. Puntarissa tulisi painaa myös se, että laista peruuttaminen olisi huono signaali kansainvälisesti. Myös iso osa elinkeinoelämästä pitää tavoitetta vauhdittajana vihreässä siirtymässä, jossa Suomi on vahvoilla.

Kysyn tässäkin, kenelle Suomen hullulla politiikalla oikein halutaan signaloida ja mitä?

Emme voi enää peitellä sitä maailmalle lähtevää huonoa signaalia, että emme pystykään olemaan aiotusti mallimaa näyttämällä, miten vaivattomasti hiilineutraalisuuteen voi halutessaan päästä. Ei, vaan Suomen esimerkki näyttää, että reaalimaailmassa liika kiirehtiminen tekee hiilineutraalisuuteen pyrkimisestä äärimmäisen vaikeaa, kallista ja tyhmää. Suomen ilmastolain äärimmäisiin tavoitteisiin (vielä enemmän "kunnianhimoa" vuoden 2035 jälkeen) tarraaminen kaiken uuden tiedon valossa taas näyttää muulle maailmalle yhtä fiksulta ja esikuvalliselta kuin alasti kusiaispesässä istuminen.

Mitä elinkeinoelämän mielipiteisiin tulee, kuinkas paljon suomalaiset ovat elinkeinoelämän laskelmien mukaan tähän mennessä tienanneet maailman tiukimmalla ilmastolaillaan? Maailman ylivoimaisesti suurin hiilipäästöjen tuottaja Kiina on vahvoilla vihreässä siirtymässä, ei Suomi. Suomi on maksaja.

[Caucasian]

Tsekkasin merijää-käppyrät ja arktiksella taitaa tulla lowest high. Tämä ennustelee, että VIHDOIN ensi kesänä tulee myös lowest low eli sulamisenkka jota on odoteltu jo vuodesta 2012!
Toisaalta antarkisella puolella PITI tulla ennätyssula, mutta näköjään sulaminen stoppasi kuin seinään ja on jo kääntynyt jääpeitteen laajenemiseen.
Saapi nähdä pääsevätkö alarmistit juhlimaan!

[Roope]

Täysillä päin seinää Orpon johdolla.

[...]

Pääministeri Orpo sai oppositiolta kiitosta ilmastolain puolustamisesta. Kukaan ei puolustanut kansanedustaja Garedewin näkökantoja. Eiköhän "keskustelu" ilmastolain avaamisesta ollut tämän hallituksen osalta ja tulevienkin hallitusten puolesta tässä.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok) nielee nöyrästi aiemmat puheensa ja asettuu Suomen äärimmäisen ilmastolain takaajaksi.

Ilmastolakia vastaan hyökätään nyt jopa hallituksen sisältä – Tavoitteita ei olla vesittämässä, vakuuttaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala

On selvää, että hallitusohjelmaa noudatetaan tässä. Se on se pohja, jonka mukaan työtä tehdään, vastaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok) kysymykseen ilmastolain tavoitteista joustamisesta. Ilmastolaki ja siihen kirjattu tavoite Suomen hiilineutraalisuudesta vuoteen 2035 mennessä on viime aikoina kyseenalaistettu laajasti, ja lain muuttamista on esitetty myös hallituksen sisältä.

Vaatimusten taustalla ovat Luonnonvarakeskuksen (Luke) tammikuussa julkaisemat ennakkotiedot, joiden mukaan Suomen metsät ovat muuttuneet hiilinielusta päästölähteeksi. Suomen hiilineutraalisuustavoite nojaa pitkälti metsien hiilensidontaan, minkä vuoksi muutos olisi tavoitteen kannalta katastrofi.

Keskeiset maa- ja metsätalousalan järjestöt ovat vaatineet ilmastolain muuttamista, koska niiden mukaan Sanna Marinin (sd) hallituksen aikana sovittua tavoitetta ei näillä tiedoilla tulla saavuttamaan. Päästötavoitteen realistisuuden ovat kyseenalaistaneet myös valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd).

– Järki leviää, viimeinkin, Purra kommentoi sosiaalisessa mediassa Metsäteollisuus ry:n vaatimusta ilmastolain avaamisesta.

Multala vastaa, että vaikka hiilinieluihin liittyvät haasteet ovat uusien tietojen valossa kasvaneet, ei hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta olla muuttamassa.

Apu 7.3.2025  (maksumuuri)

Huomasin jutun ohessa linkin Vihreän Langan entisen päätoimittajan kolumniin Image-lehdessä:

Ilmastokriisi ei ole kadonnut – Sekä Trump että Venäjä levittävät ilmastovalheita

Et ole yksin, jos puolustat ilmastoa tässä monien kriisien ajassa, kirjoittaa Riikka Suominen.

Image 26.2.2025

Mistä voimia puolustaa ilmastoa, kun otsikot ovat täynnä sotaa ja poliittista kaaosta?

Ainakin voi rohkaista itseään sillä, että on osa enemmistöä. Ihmiset ympärillä jakavat huolen, vaikkei se aina näy julkisessa keskustelussa.

Tuore tutkimus osoittaa, että ilmastouutisten seuranta on pysynyt kansainvälisesti tasaisena viimeiset kolme vuotta. Ilmasto kiinnostaa, vaikka otsikoita dominoivat Putin, Trump, Ukraina ja Gaza.

Valtamedia voi vyöryttää ilmastonmuutosta 24/7, mutta se ei ollut tärkeiden teemojen joukossa esimerkiksi Saksan vaaleissa kuin yhteydessä Saksassa aikoinaan valitun vihreän energiapolitiikan järjettömyyteen.

On vanhanaikainen käsitys, että ilmasto olisi irrallaan niin sanotusta kovasta turvallisuuspolitiikasta. Nykyisessä hybridisodankäynnissä käytetään aseena ilmastovalheita. Naton raportti viime kesänä nosti esiin, miten Venäjän hallinto ja sitä suosiva media syytää maailmalle ilmastopotaskaa. Ilmiö on kiihtynyt Ukrainan sodan aikana. Valeuutiset väittävät ilmastonmuutosta huijaukseksi, jolla läntinen maailma haluaa pitää kehittyvät maat köyhyydessä. Samoin Nato kiinnitti huomiota siihen, miten Venäjän nettiarmeija hyökkää ilmastoaktivisteja vastaan, erityisesti tämä häirintä koskee naispuolisia aktivisteja.

Venäjän propagandan kehittyviä maita kiihottava ilmastonarratiivi on aika mitätöntä verrattuna vaikka suomalaisen valtamedian, lobbareiden ja poliitikkojen valehteluun, kuinka Suomi tienaa maailman tiukimmalla ilmastolailla. Eikä vihervasemmisto omassa ilmastonarrativiissaan vaadi sekään kehittyviltä mailta äärimmäistä ilmastopolitiikkaa vaan länsimailta satoja miljardeja euroja ilmastorahaa länsimaiden riistämille kehittyville maille. Vaikutus kehittyvien maiden tyytymättömyyteen ja omaan ilmastopolitiikkaan on täsmälleen samanlaista kuin Venäjän propagandalla.

Ilmastokriisi linkittyy oleellisesti myös Trumpin vallankäyttöön. Hän nousi presidentiksi nettimiljardöörien tuella. Amerikkalainen viestinnänprofessori Adrienne Russell kuvaa näiden perustamia yhtiöitä Twitteriä, Facebookia, YouTubea ja Googlea lähes öljy-yhtiöiden veroisiksi ilmaston vihollisiksi.

Nettialustat ovat täynnä ilmastodenialistista saastetta. Faktat ja somekäyttäjien jakama ilmastojournalismi hautautuvat siihen mölyyn.

Nettijätit eivät puutu botteihin tai ilmastovalheisiin, vaan somealustoilla leviävät salaliittoteoriat pyromaanien sytyttämistä maastopaloista ja meteorologeja hiljentävät uhkaukset. Ilmastosaasta kulkeutuu tehokkaasti, koska se herättää vihaa, ärtymystä, kateutta ja vastareaktioita, sellaisia tunteita, joista some elää.

"Ilmastokriisi" "linkittyy" "Trumpin vallankäyttöön" miten?

Käytännössähän suurista toimijoista Euroopan ohella vain Yhdysvallat ties kuinka monetta vuotta ja myös Trumpin kaudella vähentää hiilidioksidipäästöjään, kun muualla niitä kasvatetaan. Googleko sitä Kiinaa käskee rakentamaan lisää hiilivoimaloita ja Facebook Intiaa? Äly hoi.

Sen sijaan että kansalaisia valistettaisiin ilmastoturvallisuudesta, jää ilmasto sivuasiaksi. Ympäri maailmaa saavat ilmastotoimittajat kuulla sekä pomoiltaan että poliitikoilta, että "nyt on kuule käsillä pahempiakin ongelmia kuin ilmasto". Ilmiöstä on kirjoittanut muun muassa Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin ilmastojournalismi- verkoston Kathrine Dunn.

Aina voi väittää, että jokin on kiireisempää, mutta ilmastokriisin ratkaisu ei voi odottaa myyttistä tulevaa auvoa, jossa päättäjien pöydällä ei olisi muuta.

Tässä on se ongelma, että Suominen selvästikin viittaa länsimaiden päättäjiin, kun "ilmastokriisin ratkaisu" eli päästöjen kääntäminen laskuun on kokonaan ihan muiden maiden päättäjien käsissä. Siellä taas ei olla kiinnostuneita länsimaiden julkisuudesta, ilmastotoimittajista tai päättäjien syyllistämisestä Image-lehdessä.

Kansalaisten enemmistö, ympäri maailmaa, toivoo, että ilmastoa suojeltaisiin nopeasti ja tehokkaasti. Tämä tulos nousee selvityksestä toisensa perään.

Suomalaisistakin enemmistö haluaa ilmastonmuutoksen hillinnästä politiikan kärkiteeman ja jopa omasta elintasosta ollaan valmiita tinkimään tavoitteen vuoksi.

Ilmastohuoli ja valmius toimia ovat siis edelleen korkealla tasolla. Niinpä sinä, joka tässä monikriisien maailmassa puolustat ilmastoa, olet hyvässä ja runsaslukuisessa seurassa.

Saman yli kahden vuoden takaisen kyselyn mukaan suurempi osa ei ollut valmis siihen, että "ilmastonmuutoksen hillintätoimet aiheuttavat minulle kustannuksia". Mutta siitä vaan tinkimään omasta elintasosta omien ilmastotavoitteiden vuoksi. Ihan hieno juttu, eikä Trump tai kukaan muukaan hyppää netistä estämään.

[Caucasian]

Tsekkasin merijää-käppyrät ja arktiksella taitaa tulla lowest high. Tämä ennustelee, että VIHDOIN ensi kesänä tulee myös lowest low eli sulamisenkka jota on odoteltu jo vuodesta 2012!
Toisaalta antarkisella puolella PITI tulla ennätyssula, mutta näköjään sulaminen stoppasi kuin seinään ja on jo kääntynyt jääpeitteen laajenemiseen.
Saapi nähdä pääsevätkö alarmistit juhlimaan!

Johan on... Jostain syystä Antarktiksella käppyrä näyttääkin että on tullut uusi enkka. Ja käppyrä on vasta nyt nousussa. Voin vaikka vannoa, että samainen graafi oli erilainen kun kirjoitin tuon aiemman viestin. Todella outoa.

[ämpee]

Ei ole syytä olla huolissaan antarktiksen jäiden määrän hupenemisesta, ainakaan kuvallisten todisteiden mukaan.
https://wattsupwiththat.com/2025/03/11/antarctica-ice-growing-across-large-areas-for-at-least-85-years-aerial-photos-show/

Tutkijat ovat tutkineet vanhoja valokuvia vuodelta 1937 alkaen, ja ovat tulleet siihen tulokseen, että jäiden määrä on viimeisten 85 vuoden aikana pikemminkin kasvanut kuin huvennut.

Samaan aikaan toisessa tutkimuksessa havaittiin, että pingviinien määrä oli keskiajan lämpökaudella huipussaan johtuen lisääntyneen lämmön aiheuttamasta paremmasta ruokatilanteesta, ja ehkäpä pesimisen parempi onnistuminenkin on taustalla.
https://wattsupwiththat.com/2025/03/10/medieval-warm-period-undeniable-pronounced-in-antarctica-and-poland-2-new-studies-show/

Samassa artikkelissa viitataan myös Puolalaiseen tutkimukseen jonka mukaan Puolan metsät voivat paksusti keskiajan lämpökaudella.

Hyviä esimerkkejä siitä miten ideologia on oitis sirpaleina kun se joutuu kohtaamaan todellisuuden.
Väite siitä, että ideologian ja todellisuuden kohtaaminen olisi huono juttu todellisuudelle ei kata puhetta pidemmälle.

[Lasse]

Jäästä en tiedä, mutta lunta on näköjään tupruttanut huolella:

[tinnitus]

Jäästä on helppo saada tietoa, vaikka ketjun merijään mittailijat ovatkin viime aikoina olleet kovin hiljaa. Helmikuussa globaali merijään määrä oli mittaushistorian pienin, eikä pohjoisen merijään määrästäkään ei ole paljon kotiin kertomista.

https://climate.copernicus.eu/february-2025-record-low-global-sea-ice-cover
https://nsidc.org/data/tools/arctic-sea-ice-chart/

[Roope]

Yli puolet suomalaisista on vähentänyt tavaroiden hankkimista ilmastosyistä

Ilmastohuoli ohjaa jo enemmistön ostopäätöksiä. Tämä selviää tuoreesta ilmastobarometrista.

Yle 17.3.2025

Ympäristöministeriö: Ilmastobarometri ja Luontobarometri 2025 – Tietoisuus luontokadon etenemisestä lisääntynyt, ilmastoratkaisut nähdään Suomelle mahdollisuutena 17.3.2025

Luontokadon ja ilmastonmuutoksen vaikutuksen näkyvät useimpien suomalaisten arjessa. Tämä selviää vuoden 2025 ilmasto- ja luontobarometrien vastauksista.

Esimerkiksi 62 prosenttia vastaajista on kokenut leudompia talvia. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen on havainnut hieman yli puolet (55%).

Barometrien mukaan suomalaisten tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta onkin varsin vahva. Selvä enemmistö on havainnut ilmastonmuutoksen (86%) ja luontokadon (88%) vaikutuksia eri puolilla maailmaa. Maailman luonnon tilasta on huolissaan lähes jokainen vastaaja (91%).

Ilmastobarometrin monien monitulkintaisuudessaan tahallisen huonosti muotoiltujen väitteiden ristiriitaisista vastauksista toimittajan on helppo vääntää juuri sellaisia tulkintoja, joita haluaa korostaa.

Ruokailutottumukset ovat olleet viime aikoina esillä erityisesti uusien kansallisten ravitsemussuositusten takia. Kansan jakautuminen näkyy myös barometrin tuloksissa: puolet vastustaa sitä, että yhteiskunta ohjaa ruokavaliota terveellisempään ja kestävämpään suuntaan edistämällä kasvipohjaista ruokavaliota.

Tulosten ilmastopoliittisen tulkinnan (väittämä ilmastobarometrin ilmastopolitiikan osiossa) kannalta olisi tietysti oleellista kysyä kasvipohjaiseen ruokavalioon "ohjaamisesta" (käytännössä vaihtoehtojen karsimisesta) vain ilmaston kannalta, eikä sekoittaa kysymykseen terveellisyyttä. Sama tahallinen virhe oli myös osittain ilmastopolitiikalla perustelluista kansallisista ravitsemussuosituksista käydyssä keskustelussa.

Samalla uskotaan siihen, että luonnon huomioiminen on kannattavaa myös taloudellisesti. 74 prosenttia uskoo, että luonnon tilan parantaminen hyödyttäisi yrityksia luomalla muun muassa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Vielä useampi (86%) on sitä mieltä, Suomi voi parantaa kilpailukykyään viemällä puhtaan teknologian ratkaisuja maailmalle.

Näitä valtamedian propagandavyörytykseen perustuvia perusteettoman optimistisia käsityksiä tullaan sitten käyttämään valtamedian propagandavyörytyksessä Suomen muita maita selvästi tiukemman hiilineutraalisuustavoitteen perusteluna.

[mannym]

Jäästä on helppo saada tietoa, vaikka ketjun merijään mittailijat ovatkin viime aikoina olleet kovin hiljaa. Helmikuussa globaali merijään määrä oli mittaushistorian pienin, eikä pohjoisen merijään määrästäkään ei ole paljon kotiin kertomista.

Nääh, vuosittain minimin aikoihin tarkastelen merijään tilannetta, Ei kovin pahalta näytä, Vielä on merijäätä pohjoisessa vaikka sen piti kadota jo aikapäiviä sitten.

[Roope]

On tämä uskomatonta. Jopa ilmastonmuokkauksesta voi näköjään puhua valtamediassa ilman demonisointia, kunhan sen tekevät elokapinalaiset.

Radikaali operaatio

Useat tutkijat uskovat, että maapallon lämpeneminen voitaisiin saada kuriin teknisillä ratkaisuilla, joiden hintalappu on yllättävän pieni.

Helsingin Sanomat 19.3.2025

Onhan tämä tiedetty koko ajan, mutta tällaiset äänet on vaiennettu yhteistä ilmastouskontoa murentavana kerettiläisyytenä.

Jotain rajumpaa. Ehkä jopa sellaista, josta voi joutua vankilaan?

Kun ympäristöliike Elokapina tukki Mannerheimintien syyskuussa 2021, mukana oli joukko aktivisteja, jotka pohtivat vaikuttamisen keinoja, sitä, pitäisikö ottaa astetta kovemmat keinot käyttöön.

Nyt reilu kolme vuotta myöhemmin kukaan ei ole tiettävästi vankilassa.

Sen sijaan Elokapinassa mukana olleet Anni Pokela ja Anton Keskinen istuvat Helsingin Kalliossa toimistotilassa, joka muistuttaa luovaa suunnittelutoimistoa.

Ja suunnitellaan nytkin. Suurelle valkotaululle on tussailtu tekstiä ja kuvioita, jotka muistuttavat bisneskonsultin strategiapiirrosta.

Pokela on strateginen suunnittelija, Keskinen toiminnanjohtaja. He ovat osa Operaatio Arktis -nimistä ryhmää. Se on ilmastostrategiatoimisto, jolla on uusi näkökulma ilmastonmuutokseen.

Näkokulma on radikaali. Elokapina ja muut ympäristöliikkeet keskittyvät päästöjen rajoittamiseen, mutta on myös olemassa teknologioita, joilla ilmaston lämpeneminen voitaisiin saada kuriin. Mutta niistä ei puhu juuri kukaan. Operaatio Arktiksen tehtävänä on puhua siitä, mistä tähän asti on vaiettu.

Artikkelissa ei puhuta mitään siitä, miksi ilmastoa viilentävistä teknologioista puhuvia ei päästetä ääneen kuin harvoin ja miksi tällaisten teknologioiden tutkimista ja testaamista on kampitettu. Sen sijaan elokapinalainen maailmanlopun julistus on saanut palstatilaa tuhansia kertoja enemmän ja päästöjen vähentämistä on rahoitettu tuhansilla miljardeilla euroilla.

Lisäksi artikkeli nostaa esiin kiinnostavan näkökulman: yksi ympäristöjärjestöjen merkittävimmistä saavutuksista, eli laivojen rikkipäästöjen vähentäminen, on edistänyt maapallon lämpenemistä.

Aikaisemmin laivojen päästöt ovat kerääntyneet ilmakehään ja heijastaneet osan auringon lämmöstä takaisin avaruuteen. Päästöt ovat hillinneet maapallon lämpenemistä samaan tapaan kuin tulivuorien purkauksista vapautunut rikki. Samankaltaista lähestymistapaa voisi käyttää maapallon kuumentumisen estämiseen.

Yksinkertaisuudessaan maapallosta voisi tehdä heijastavamman, kirkkaamman. Kyseessä on yksi lupaavin ja tehokkain ilmastointerventio, kuten Pokela ja Keskinen toimenpidettä kutsuvat. Tutkimuksessa ilmastonmuokkauksesta käytetään usein termiä SRM (solar radiation modification).

Interventio voisi mennä jotakuinkin seuraavasti. Ensin pitäisi kehittää rahtilentokoneita, jotka kykenevät lentämään stratosfäärissä. Suunnilleen 20 kilometrin korkeuteen suihkutettaisiin aerosoleja, jotka heijastavat auringonsäteitä takaisin avaruuteen. Suihkutetut aerosolit pysyvät ilmakehässä kuukausia.

Haittavaikutuksena saattaisi olla ainakin sateisuuden vähentyminen joillain alueilla. Myös muita mahdollisia haittavaikutuksia on tutkittava.

Lentoja tarvittaisiin paljon. Erikoisvalmisteisten rahtikoneiden pitäisi nousta ilmaan noin 200 000 kertaa vuodessa.

Keskinen huomauttaa, että vaikka lentojen määrä voi tuntua suurelta, niin se ei ole sitä. Nykyisin vuodessa lennetään arviolta 35 miljoonaa lentomatkaa.

Hintalappu interventiolle olisi miljardeja euroja vuodessa. Se on paljon, mutta yllättävän vähän, jos sitä vertaa vaikkapa puolustusbudjetteihin. Suomi käyttää puolustukseen reilu kuusi miljardia euroa vuodessa.

"Onhan se shokkiuutinen, että ilmaston lämpeneminen voitaisiin pysäyttää miljardiluokan budjetilla", Keskinen sanoo.

Ei ole varsinaisesti uutinen ollenkaan, sillä tämä on tiedetty vuosikymmeniä. Shokeeraavaa on se, miksi edelleen mieluummin edistetään hitaasti ja tehottomasti päästöjen vähentämistä tuhansien miljardien eurojen budjeteilla. Tätä keskustelua tai paremminkin syitä sen puutteeseen olisi syytä avata, sillä se olisi valaisevaa monessakin mielessä. Todellisena tavoitteena ei tunnu olevan tietyn lämpenemisen alla pysyminen vaan mahdollisimman suurten rahojen ohjaaminen ja kuluttaminen mahdottomiinkin tavoitteisiin (Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuus) pyrittäessä.