Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[mannym]

Niinhän sanoin että ei kait ne ihan niin tyhmiä ole? Isagogen löpinässä annettiin ymmärtää ettei ole väliä kun niin pieni alue.
Eli kysymys kuuluu painottavatko ja painottavatko oikein ja painotuksessahan on jälleen kyse ARVIOSTA eikä mitatusta faktasta.
Se mikä on käynyt ilmi on, että ilmastotieteessä ja alarmismissa on kyse pitkälti arvioinneista ei siis kovasta faktasta.

No miten itse laskisit jonkin alueen keskilämpötilan? Kun tämän selvität itsellesi, niin samalla oivallat, miksi pinta-ala kuuluu varsin kiinteästi osaksi laskua.

Oleta yksinkertaisuuden vuoksi vaikkapa suorakulmaisen muotoinen tason alue, jossa lämpötila selviää funktiosta T(x,y), missä x ja y ovat tasopinnan koordinaatteja. Tämän jälkeen integroit lämpötilafunktion tason yli ja jaat saadun tuloksen alueen pinta-alalla. Siinä on keskilämpötilasi. Integraali menee käytännön tilanteissa lähes aina jonkinlaisen diskreetin hilan käsittelyksi, jolloin integraalia approksimoidaan summalla hilaelementtien yli. Yksinkertaisimmillaan summassa painotetaan hilaelementin lämpötilaa hilaelementin kattamalla pinta-alalla. Tästä seuraa suoraan esimerkiksi se, että mitä tiheämpi hila jossain päin on, sitä pienemmän painokertoimen hilaelementtiä vastaava lämpötila-arvo saa, koska tiheästi sijoitetut hilaelementit kattavat vain pienen alan. Siten siis mitä pienemmän pinta-alan hilaelementti kattaa, sitä pienempi sen merkitys keskiarvossa on suhteessa niihin hilaelementteihin, joita vastaa suuri pinta-ala.

Tai sitten jätät laskematta ja länttäät mittarin sille alueelle, kerrot että se mittari on alueella ja on mitannut lämpötilat min ja max, jotka näkyvät tässä ja tadaa, siinä se on. Jos joku kysyy että mitäs sitten 100km päässä, niin voi sanoa ettei tiedä, lähin mittari kertoo tätä, mutta se ei kerro mitä siellä 100km päässä lämpötilat ovat kulkeneet.

Ei siis siten kuin GiSS joka heittää havaintoasemien lämpötiloja vakavalla varmuudelle alueille missä mittaustulosta ei ole. Laitanpa kuvan, Jossa NASA GISS julistaa asemiensa sijainnit ja määrän. Niitä näyttäisi olevan tuon mukaan 6300, joista kaikki eivät muuten mittaa lämpöä. Hohhoijaa.

Mutta kerrotaan, ensimmäinen kuva, jossa asemat näkyvät, jokainen pallo mikä tuossa näkyy, on noin 100-150km halkaisijaltaan. Lopulta alalta mikä on harmaata, ei ole mittausdataa. Mikä ei estä NASAA julkaisemasta toisen kuvan mukaisia kuvia, joissa kovin paljon on punaista, varsinkin alueilla missä mittausdataa ei ole. Mikä tahtoo sanoa että niiden alueiden todelliset lämpötilat ovat puhdasta arvausta.

Paitsi tietenkin jos uskoo että tilastotieteilyllä voi mitata lämpötilaa mittaamatta lämpötilaa paikasta missä ei ole mittaria, niin silloin kaikki on tietenkin mahdollista. Onhan lopputulos poikkeaman osalta niin kovin tarkka, asteen sadasosia että turhaan oikeastaan mitataan. Kyllä tilastollisesti laskemalla voidaan hoitaa nämä tästä eteenpäin.

[mannym]

Jolloin meidän pitäisi uskoa ilmastointitieteilijöiden osaavan painottaa asemia, joiden kunnosta näillä ei ole mitään havaintoa, tai siitä mitä ne mittaavat, jotta korjaavat virheen jota eivät osaa hahmottaa?

Aina välillä epäilen että mannym on oikeasti parodiatili. Jos haluat kompensoida mittauspisteiden epätasaista maantieteellistä jakautumista ("urbaaneissa ympäristöissä on mittauspisteitä tiheämmässä"), pitäisikö sinusta painottaa mittaustuloksia

A) mittauslaitteiden kuntoindekseihin perustuen,
B) presidentinvaalien äänimääriin perustuen, vai
C) mittauspisteiden keskinäisiin etäisyyksiin perustuen?

Valitsen kohdan D. Minusta mittaustuloksia ei pidä painottaa eikä niitä pidä kompensoida tilastollisesti mitenkään. Minusta olisi varsin mukavaa että kun mittauspisteillä on epätasainen maantieteellinen jakautuminen, että sille tehtäisiin jotain, kuten vaikkapa, vaikea sanoa, asennettaisiin havaintoasemia siten että maantieteellinen jakautuminen olisi tasaista jolloin ei tarvitsisi painottaa tai kompensoida.

Ajatella, sen sijaan että leikittäisiin tilastomatematiikalla jolla kompensoidaan mittauspisteiden epätasaista maantieteellistä jakautumista, tai painotetaan toisia asemia mitä mielikuvituksellisimmilla perusteilla. Tehtäisiin maantieteellisestä jakautumisesta tasainen. Onhan se tietysti tilastotyypeille vallankumouksellinen ajatus, jotka sitten pitävät moisen ajatuksen heittänyttä trollitilinä. Wattsin raportti, mikä siinä sinusta on pielessä? Mikä minun ajatuksissani on pielessä? se että minä en kumarra the tilastotieteen™ alttarille? sen erehtymättömän the tilastotieteen™? joka jostain syystä ei kykene kertomaan mikä on globaali absoluuttinen keskilämpötila sadasosa asteiden tarkkuudella, mutta joka pystyy keskilämpötilan poikkeaman väitetysti niin tekemään?

[pugisti]

Mihin perustuu tämä ns raakadatan adjustointi? Kuka määrittelee minkä verran muutetaan ja mihin suuntaan?
(toivottavasti termit on ok, että tajuatte pointin)

[Isagoge]

Mihin perustuu tämä ns raakadatan adjustointi? Kuka määrittelee minkä verran muutetaan ja mihin suuntaan?
(toivottavasti termit on ok, että tajuatte pointin)

Tämän linkin

https://www.carbonbrief.org/explainer-how-data-adjustments-affect-global-temperature-records/

takana on Carbon Briefin julkaisema ja ilmastotutkija Zeke Hausfatherin tekemä hyvä ja yleistajuinen artikkeli adjustoinneista. Sen lisäksi että siinä selitetään adjustointien syitä, siinä esitetään tärkeä johtopäätös, jota en ole nähnyt onnistuneesti kumotun missään:

...analysis by Carbon Brief comparing raw global temperature records to the adjusted data finds that the truth is much more mundane: adjustments have relatively little impact on global temperatures, particularly over the past 50 years. In fact, over the full period when measurements are available, adjustments actually have the net effect of reducing the amount of long-term warming that the world has experienced.

Adjustoinnin/homogenisoinnin yksityiskohdista ja siinä käytettävistä algoritmeista löytyy paljon yksityiskohtaista tutkimuskirjallisuutta, mihin kannattaa tutustua, jos asia kiinnostaa.

Viestini kuva summaa em. lähteen pääasian: kokonaisuutena adjustoinnit saavat Hausfatherin mukaan globaalilla tasolla lämpenemisen näyttämään vähäisemmältä kuin se näyttäisi ilman adjustointeja. 

[Totti]

Mihin perustuu tämä ns raakadatan adjustointi? Kuka määrittelee minkä verran muutetaan ja mihin suuntaan?
(toivottavasti termit on ok, että tajuatte pointin)

Tämän linkin

https://www.carbonbrief.org/explainer-how-data-adjustments-affect-global-temperature-records/

takana on Carbon Briefin julkaisema ja ilmastotutkija Zeke Hausfatherin tekemä hyvä ja yleistajuinen artikkeli adjustoinneista. Sen lisäksi että siinä selitetään adjustointien syitä, siinä esitetään tärkeä johtopäätös, jota en ole nähnyt onnistuneesti kumotun missään

Luin jutun ja sen perusteella korjaukset perustuvat lähinnä erinäisiin olettamuksiin, arvailuihin ja keskiarvoihin. Korjauksia tehdään ilmeisesti myös pelkällä Stetson-menetelmällä eli vetämällä hatusta joku sopivalta vaikuttava luku. Korjauksia tehdessä siis kuvitellaan kaiken näköistä ja kikkaillaan tilastomatematiikalla saadakseen jonkinlaisen tuloksen.

Jutun perusteella lämpötilakorjaukset eivät ole tiedettä vaan alkemiaa; näyttää kullalta muttei ole sitä.

Realiteetti lienee se, että historiallinen data on varsin epätarkka suhteessa siihen asteen kymmenesosan tarkkuuteen, johon "ilmastotiede" vetoaa kertoessaan maailman tuhoutuvan.

Historialliset mittauslaitteet kun olivat parhaimmillaankin epätarkkoja ja mukaan tulee myös inhimillinen tekijä (mittaajan virhe), joka heikentää luotettavuutta vielä lisää. Korjauksen jälkeenkään ole varmuutta siitä osutaanko oikealle hehtaarille kun korjaukset käytännössä perustuvat arvailuun siitä mitä lämpötila olisi voinut olla.

[Caucasian]

Niinhän sanoin että ei kait ne ihan niin tyhmiä ole? Isagogen löpinässä annettiin ymmärtää ettei ole väliä kun niin pieni alue.
Eli kysymys kuuluu painottavatko ja painottavatko oikein ja painotuksessahan on jälleen kyse ARVIOSTA eikä mitatusta faktasta.
Se mikä on käynyt ilmi on, että ilmastotieteessä ja alarmismissa on kyse pitkälti arvioinneista ei siis kovasta faktasta.

No miten itse laskisit jonkin alueen keskilämpötilan? Kun tämän selvität itsellesi, niin samalla oivallat, miksi pinta-ala kuuluu varsin kiinteästi osaksi laskua.

Oleta yksinkertaisuuden vuoksi vaikkapa suorakulmaisen muotoinen tason alue, jossa lämpötila selviää funktiosta T(x,y), missä x ja y ovat tasopinnan koordinaatteja. Tämän jälkeen integroit lämpötilafunktion tason yli ja jaat saadun tuloksen alueen pinta-alalla. Siinä on keskilämpötilasi. Integraali menee käytännön tilanteissa lähes aina jonkinlaisen diskreetin hilan käsittelyksi, jolloin integraalia approksimoidaan summalla hilaelementtien yli. Yksinkertaisimmillaan summassa painotetaan hilaelementin lämpötilaa hilaelementin kattamalla pinta-alalla. Tästä seuraa suoraan esimerkiksi se, että mitä tiheämpi hila jossain päin on, sitä pienemmän painokertoimen hilaelementtiä vastaava lämpötila-arvo saa, koska tiheästi sijoitetut hilaelementit kattavat vain pienen alan. Siten siis mitä pienemmän pinta-alan hilaelementti kattaa, sitä pienempi sen merkitys keskiarvossa on suhteessa niihin hilaelementteihin, joita vastaa suuri pinta-ala.

Hohhoijaa... Näköjään et ymmärrä mitä kirjoitan ja tarkoitan, kun alat ihan 1+1=2 tason juttuja sepustamaan. 
Kysehän on siitä otetaanko kaikki huomioon oikein ja rehellisesti. Eli en usko että otetaan. Alarmistien jutuista tämä käy mielestäni ilmi. Ainakin jokin outo sokea luotto auktoriteetin antamiin lukemiin ja päätelmiin ja niihin adjustointeihin vallitsee.

[Caucasian]

Jolloin meidän pitäisi uskoa ilmastointitieteilijöiden osaavan painottaa asemia, joiden kunnosta näillä ei ole mitään havaintoa, tai siitä mitä ne mittaavat, jotta korjaavat virheen jota eivät osaa hahmottaa?

Aina välillä epäilen että mannym on oikeasti parodiatili. Jos haluat kompensoida mittauspisteiden epätasaista maantieteellistä jakautumista ("urbaaneissa ympäristöissä on mittauspisteitä tiheämmässä"), pitäisikö sinusta painottaa mittaustuloksia

A) mittauslaitteiden kuntoindekseihin perustuen,
B) presidentinvaalien äänimääriin perustuen, vai
C) mittauspisteiden keskinäisiin etäisyyksiin perustuen?

Valitsen kohdan D. Minusta mittaustuloksia ei pidä painottaa eikä niitä pidä kompensoida tilastollisesti mitenkään. Minusta olisi varsin mukavaa että kun mittauspisteillä on epätasainen maantieteellinen jakautuminen, että sille tehtäisiin jotain, kuten vaikkapa, vaikea sanoa, asennettaisiin havaintoasemia siten että maantieteellinen jakautuminen olisi tasaista jolloin ei tarvitsisi painottaa tai kompensoida.

Ajatella, sen sijaan että leikittäisiin tilastomatematiikalla jolla kompensoidaan mittauspisteiden epätasaista maantieteellistä jakautumista, tai painotetaan toisia asemia mitä mielikuvituksellisimmilla perusteilla. Tehtäisiin maantieteellisestä jakautumisesta tasainen. Onhan se tietysti tilastotyypeille vallankumouksellinen ajatus, jotka sitten pitävät moisen ajatuksen heittänyttä trollitilinä. Wattsin raportti, mikä siinä sinusta on pielessä? Mikä minun ajatuksissani on pielessä? se että minä en kumarra the tilastotieteen™ alttarille? sen erehtymättömän the tilastotieteen™? joka jostain syystä ei kykene kertomaan mikä on globaali absoluuttinen keskilämpötila sadasosa asteiden tarkkuudella, mutta joka pystyy keskilämpötilan poikkeaman väitetysti niin tekemään?

Jos tosiaan tehtäisiin niin, että riippumatta siitä miten mittapisteet jakautuvat, niin ne lukemat otettaisiin sellaisenaan jolloin ne olisivat aina vertailukelpoisia.
Tietysti keskiarvo olisi eri jos mittaukset tehdään eri paikoista, mutta oleellista on vertailukelpoisia historiassa.
Koska mittauspisteet ovat muuttuneet ja niitä on nykyään enemmän, niin vertailu historian tuloksiin on nyt sitten tätä "tilastotiedettä" jossa lopunperin joku vaan päättää ne lämpötilat. Arvailua siis ja jos laskijalla on kova usko lämpenemiseen, niin arvaatte varmaan miten se vaikuttaa arviointiin.
Tästähän tässä on kyse eli epäluotettavuudesta.

[jalski]

Näköjään et ymmärrä mitä kirjoitan ja tarkoitan, kun alat ihan 1+1=2 tason juttuja sepustamaan. 

Hienoa, jos asia oli selvä jo entuudestaan!

[Uuno Nuivanen]

Se mikä on käynyt ilmi on, että ilmastotieteessä ja alarmismissa on kyse pitkälti arvioinneista ei siis kovasta faktasta.

Ja vieläpä arvioinneista joilla on poliittiset tarkoitusperät. 

[jalski]

Se mikä on käynyt ilmi on, että ilmastotieteessä ja alarmismissa on kyse pitkälti arvioinneista ei siis kovasta faktasta.

Ja vieläpä arvioinneista joilla on poliittiset tarkoitusperät. 

Tässä on nyt sivukaupalla (tai ehkä ennemminkin satojen sivujen edestä) oltu tiukasti sitä mieltä, että ilmastotutkimukseen liittyvän argumentaation tulee perustua kovaan faktaan, ei mihinkään arviointiin, mutuun tai adjustointiin. Yllä olevassa argumentaatiossa annetaan ymmärtää, että ilmastotieteessä on pitkälti kyse arvioinneista, joilla on poliittiset tarkoitusperät. Nyt kun on painotettu kovien faktojen merkitystä asiassa, niin onko tälle argumentille esittää pohjaksi jotain oikeasti kovaa faktaa? En siis hae mitään anekdoottisia politisoituneita tiedemiehiä, villejä spekulaatioita, adjustoituja mielipiteitä tai muita mutupohjaisia aasinsiltoja, vaan ihan oikeasti jotain kovaa mitattua ja tutkittua faktaa, jonka perusteella ilmastotiede on lähinnä sitä, että tuotetaan "tutkimustuloksia" politiikan ohjaamana. Vai onko niin, että koko ilmastotieteen voi julistaa ihan fiilispohjalta politiikan jatkeeksi ja siten täysin epäkurantiksi samaan aikaan kuitenkin suureen ääneen faktojen perään huudellen?

[mannym]

Se mikä on käynyt ilmi on, että ilmastotieteessä ja alarmismissa on kyse pitkälti arvioinneista ei siis kovasta faktasta.

Ja vieläpä arvioinneista joilla on poliittiset tarkoitusperät. 

Tässä on nyt sivukaupalla (tai ehkä ennemminkin satojen sivujen edestä) oltu tiukasti sitä mieltä, että ilmastotutkimukseen liittyvän argumentaation tulee perustua kovaan faktaan, ei mihinkään arviointiin, mutuun tai adjustointiin. Yllä olevassa argumentaatiossa annetaan ymmärtää, että ilmastotieteessä on pitkälti kyse arvioinneista, joilla on poliittiset tarkoitusperät. Nyt kun on painotettu kovien faktojen merkitystä asiassa, niin onko tälle argumentille esittää pohjaksi jotain oikeasti kovaa faktaa? En siis hae mitään anekdoottisia politisoituneita tiedemiehiä, villejä spekulaatioita, adjustoituja mielipiteitä tai muita mutupohjaisia aasinsiltoja, vaan ihan oikeasti jotain kovaa mitattua ja tutkittua faktaa, jonka perusteella ilmastotiede on lähinnä sitä, että tuotetaan "tutkimustuloksia" politiikan ohjaamana. Vai onko niin, että koko ilmastotieteen voi julistaa ihan fiilispohjalta politiikan jatkeeksi ja siten täysin epäkurantiksi samaan aikaan kuitenkin suureen ääneen faktojen perään huudellen?

Climategate sähköpostit ovat hyvä alku, niillä pääsee kovin pitkälle. Seuraava askel on IPCC:n perustaminen ja sen mandaatti. Sekä kaikki tahot sen jälkeen jotka IPCC:n mantraa jakavat. Kuten Suomen ilmatieteenlaitos.

[Caucasian]

Se mikä on käynyt ilmi on, että ilmastotieteessä ja alarmismissa on kyse pitkälti arvioinneista ei siis kovasta faktasta.

Ja vieläpä arvioinneista joilla on poliittiset tarkoitusperät. 

Tässä on nyt sivukaupalla (tai ehkä ennemminkin satojen sivujen edestä) oltu tiukasti sitä mieltä, että ilmastotutkimukseen liittyvän argumentaation tulee perustua kovaan faktaan, ei mihinkään arviointiin, mutuun tai adjustointiin. Yllä olevassa argumentaatiossa annetaan ymmärtää, että ilmastotieteessä on pitkälti kyse arvioinneista, joilla on poliittiset tarkoitusperät. Nyt kun on painotettu kovien faktojen merkitystä asiassa, niin onko tälle argumentille esittää pohjaksi jotain oikeasti kovaa faktaa? En siis hae mitään anekdoottisia politisoituneita tiedemiehiä, villejä spekulaatioita, adjustoituja mielipiteitä tai muita mutupohjaisia aasinsiltoja, vaan ihan oikeasti jotain kovaa mitattua ja tutkittua faktaa, jonka perusteella ilmastotiede on lähinnä sitä, että tuotetaan "tutkimustuloksia" politiikan ohjaamana. Vai onko niin, että koko ilmastotieteen voi julistaa ihan fiilispohjalta politiikan jatkeeksi ja siten täysin epäkurantiksi samaan aikaan kuitenkin suureen ääneen faktojen perään huudellen?

Niin... koko ilmastotiedettä ei tarvitse julistaa täysin epäkurantiksi. Onhan ne miltei oikeassa. Mutta jos heittää hieman niin se hieman voi olla aste, kaksi vaikkapa siinä vuoden keskilämmössä.
Ongelmahan EI ole skeptikot, vaan tieteilijät jotka eivät suostu antamaan ajatustakaan sille, että saattaisi homma olla hieman pielessä.
Ja politisoitunut ilmastoalarmismihan on silkkaa faktaa. IPCC n kauhuskenaariot. Taalaskin kehui, että Gutetteres saatiin kertomaan hyvää propagandaa. Oikein on tavoite pelotella ihmisiä liioitelluilla ennusteilla, että ihmiset saataisiin tähän ilmastopolitiikkaan myönteisiksi.
Että kysynpä nyt, mihin skenaarioon sinä uskot? Lämpenee siihen 1,5   2   2,5 asteeseen onhan näitä vaihtoehtoja. Yksi on se jonka luulen toteutuvan että hyytyy tuohon 1.5 asteeseen. (Tieteilijöiden lukemilla)

[Totti]

Yllä olevassa argumentaatiossa annetaan ymmärtää, että ilmastotieteessä on pitkälti kyse arvioinneista, joilla on poliittiset tarkoitusperät. Nyt kun on painotettu kovien faktojen merkitystä asiassa, niin onko tälle argumentille esittää pohjaksi jotain oikeasti kovaa faktaa?

Se tosiasia, että ilmastotieteestä ylipäätään kiistellään osoittaa sen, että kyseessä ei ole objektiivisista faktoista vaan hyvin pitkälle mielipiteistä. Jos ilmastotiede olisi aitoa tiedettä, siis objektiivisesti todettavissa ja replikoitavissa olevaa faktaa, mitään uskottavia vasta-argumentteja ei edes esitettäisi vaan ne jäisivät lähinnä salaliittoteoreetikkojen jutuiksi.

On tärkeää, että ilmastoa tutkitaan, mutta sitä ei tällä hetkellä voi esittää varsinaisena tieteenä eikä ilmastoennusteet voida väittää olevan faktisia tosiasioita.

Ongelma ilmaston tutkimisessa on erinomaisen hatara ja epävarma data etenkin ennen tarkkojen satelliittien tuloa joskus 80-luvulla. Ei yksinkertaisesti ole olemassa tarkkaa tietoa menneistä lämpötiloista jne.

Tästä seuraa, että joudutaan käyttämään estimaatiivisia menetelmiä, joilla pyritään arvioimaan esim. lämpötiloja ns. proxydatan kautta eli lukemaan esim. puiden vuosirenkaita ja arvailla lämpötiloja perustuen oletettuihin korrelaatioihin lämpötilan ja puun kasvun välillä. Maallikkokin kuitenkin ymmärtää, että puun vuosirenkaista on täysin mahdoton lukea tarkkoja lämpötilalukuja.

Toinen problematiikka on se, ettei tiedetä mitkä kaikki muuttujat vaikuttavat säihin ja siten ilmastoon. Kyseessä on erinomaisen kompleksinen satunnaistekijöihin perustuva järjestelmä, jota on mahdoton simuloida tarkasti. Karkeita arvioita hyvin lyhyellä tähtäimellä voi tehdä, mutta siihen se jää.

Ilmastotiede perustuu siis vellovaan suohon, jossa ei ole mitään varmuutta menneestä eikä tulevasta sillä tarkkuudella (asteen murto-osia) kun pitäisi. Ongelmat on ratkaistu tekemällä ns. "hyviä arvauksia" ja keskiarvostamalla mittausarvoja, jotta saataisiin jonkinlainen kiintopiste ilmastoennusteille: vetämällä keskiarvon monesta hyvin poikkeavasta arvosta saadaan vaikka kuinka tarkka yksittäinen luku, joka sitten pidetään esim. todellisena lämpötilana tiettynä hetkenä.

Kiintopiste, eli esimerkiksi historiallinen lämpötilakäyrä, on mainituista syistä varsin epävarma, mutta sen vain oletetaan olevan oikein koska juuri muutakaan ei voi tehdä.

Tämän kiinnitetyn tiedon (datan ja olettamuksien) perusteella rakennetaan sitten ilmastomalleja, joilla kukin tieteilijäporukka yrittää ennakoida tulevaa ilmastoa. Mallien ennusteet poikkeavat kuitenkin paljon toisistaan ja ovat itsessään myös alttiita selektiiviselle valinnoille, jossa niiden laatijat päättävät mitä sisällytetään ja mitä ei, ja juuri tässä näyttäisi vallitsevan suurta harkintaa sen suhteen, mihin suuntaan mallin halutaan ennustaa tulevan ilmaston. Malleista jää tietenkin pois kaikki se mikä ei ole edes tiedossa.

Tästä lyhyestä selostuksesta ehkä ymmärrät, että ilmastotiede, eli käytännössä ilmaston ennustaminen, ei ole mitään objektiivista faktaa vaan ennusteet on tehty ns. "parhaimman ymmärryksen mukaan" (olettaen että ennusteen esittäjä on rehellinen) ja pohjalla on suuri määrä epävarmuustekijöitä.

Ihan oma tarinansa on sitten se mediaalinen todellisuuskuvaus, joka ilmaston oletetulle lämpenemisen ympärille rakennetaan. Sillä ei ole enää juuri mitään tekemistä edes sinänsä epävarman ilmastotieteen kanssa vaan on käytännössä pelkkää pelottelua ja klikkiotsikointia erinäisillä katastrofeilla.

Korostan, että mielestäni ilmastoa saa ja pitää tutkia, mutta esitettyjä tuloksia ei voi pitää objektiivisina faktoina lukuisten epävarmuustekijöiden, spekulatiivisen luonteen ja poikkeavien tulosten takia. Tämä tosiasia tietenkin implikoi, että myös ns. ilmastopolitiikkaa makaa hyvin hataralla pohjalla, jolloin ei ole perusteltua tehdä miljardeja euroja maksavia poliittisia päätöksiä ilmastotutkimukseen perustuen.

[Caucasian]

Ennusteiden ongelma on se että kun yksi parametri muuttuu, niin koko ennuste muuttuu. Ja koska mitään VARMAA ei ole, niin kyse on todellakin ARVAAMISESTA, riippumatta siitä kuinka hienosti on tilastoihin nojaten ja metodologisesti oikein tehty laskelmat.

[P]

^Ja luultavasti emme tiedä kaikkia ilmastoon vaikuttavia parametreja...

[Caucasian]

^Ja luultavasti emme tiedä kaikkia ilmastoon vaikuttavia parametreja...

Juuri näin!
Auringon säteilyn, maan kiertoradan,  pilvisyyden sijoittumisen, tuulten muutokset eli ilmavirtojen reitit (nyt on kiertänyt suomen niin on saatanan kylmä)...
Tekijöitä on todella paljon.

[artti]

Arktiksen ja Antarktiksen merijää: https://seaice.uni-bremen.de/sea-ice-concentration/amsre-amsr2/

Lyhensin Arktiksen ja Antarktiksen merijääkarttojen linkkejä.

Arktiksen merijää: https://data.seaice.uni-bremen.de/databrowser

Antarktiksen merijää: https://data.seaice.uni-bremen.de/databrowser

Arktiksen merijääkartta syyskuun 19. 2023: https://data.seaice.uni-bremen.de/amsr2/asi_daygrid_swath/n6250/2023/sep/Arctic/asi-AMSR2-n6250-20230919-v5.4_visual.png

Antarktiksen merijääkartta helmikuun 21. 2023: https://data.seaice.uni-bremen.de/amsr2/asi_daygrid_swath/s6250/2023/feb/Antarctic/asi-AMSR2-s6250-20230221-v5.4_visual.png

Polar portal kartta Jäämeren merijään pinta-alasta ja paksuudesta: http://polarportal.dk/en/sea-ice-and-icebergs/sea-ice-thickness-and-volume/

Tiettävästi Polar portal tulkitsee dataa konservatiivisesti. Polar portalin merijääkartan merijään paksuutta kuvaavien värien perusteella Arktisen Jäämeren Euraasian puoleinen merijää selviytyy kesän yli jäätymiskauden alkuun siksi, että merijään jäätymiskausi alkaa syyskuussa. Jos kesän sulamiskausi kestäisi muutaman viikon pidempään niin Arktisen Jäämeren Euraasian puoleinen merijää sulaisi siksi, että merijää on niin ohutta syyskuussa. Jos kesän sulamiskausi on erityisen lämmin, sekä ilman lämpötilassa ja meriveden lämpötilassa, niin Jäämeren Euraasian puoleinen merijää sulaisi.

[Isagoge]

Tässä on nyt sivukaupalla...oltu tiukasti sitä mieltä, että ilmastotutkimukseen liittyvän argumentaation tulee perustua kovaan faktaan, ei mihinkään arviointiin, mutuun tai adjustointiin...Nyt kun on painotettu kovien faktojen merkitystä asiassa, niin onko tälle argumentille esittää pohjaksi jotain oikeasti kovaa faktaa? En siis hae mitään anekdoottisia politisoituneita tiedemiehiä, villejä spekulaatioita, adjustoituja mielipiteitä tai muita mutupohjaisia aasinsiltoja, vaan ihan oikeasti jotain kovaa mitattua ja tutkittua faktaa

Pyysit kovaa faktaa ja eriteltyjä huomioita siitä, millä tavalla ilmastotutkimus on perustavalla tavalla pielessä, ja mikä sen osoittaa. Ja korostit, että et halua vastaukseksi noita yllä lihavoimiani asioita.

Tätä tuli tulokseksi:

Climategate sähköpostit ovat hyvä alku, niillä pääsee kovin pitkälle. Seuraava askel on IPCC:n perustaminen ja sen mandaatti. Sekä kaikki tahot sen jälkeen jotka IPCC:n mantraa jakavat. Kuten Suomen ilmatieteenlaitos.

Eli anekdootteja ja salaliittoteoretisointia politisoituneista ja lahjoituista tiedemiehistä.

Ongelmahan EI ole skeptikot, vaan tieteilijät jotka eivät suostu antamaan ajatustakaan sille, että saattaisi homma olla hieman pielessä.
Ja politisoitunut ilmastoalarmismihan on silkkaa faktaa.

Mutuilua siitä, että ilmastotutkijat eivät halua tai pysty epäilemään omia oletuksiaan. Niin, ja politisoituneita tiedemiehiä. Ja vielä:

Se tosiasia, että ilmastotieteestä ylipäätään kiistellään osoittaa sen, että kyseessä ei ole objektiivisista faktoista...Ongelma ilmaston tutkimisessa on erinomaisen hatara ja epävarma data etenkin ennen tarkkojen satelliittien tuloa joskus 80-luvulla...Maallikkokin kuitenkin ymmärtää, että puun vuosirenkaista on täysin mahdoton lukea tarkkoja lämpötilalukuja...Toinen problematiikka on se, ettei tiedetä mitkä kaikki muuttujat vaikuttavat säihin ja siten ilmastoon...rakennetaan sitten ilmastomalleja, joilla kukin tieteilijäporukka yrittää ennakoida tulevaa ilmastoa. Mallien ennusteet poikkeavat kuitenkin paljon toisistaan ja ovat itsessään myös alttiita selektiiviselle valinnoille, jossa niiden laatijat päättävät mitä sisällytetään ja mitä ei...

Tässä oli jo oikeaa suuntaa, mutta edelleen tässä oli enimmäkseen geneerisiä omaan mielipiteeseen perustuvia epäilyksiä, anekdootteja vuosirenkaista ja geneeristä spekulaatiota ilmastomallien ongelmista ja tuntemattomista muuttujista.

Tätähän se ilmastoskeptisten tai -denialististen ajattelijoiden ilmastotutkimusta kohtaan kohdistama kritiikki yleensä tahtoo olla. Tuollaisen kritiikin ongelma on, että se ei oikeastaan osoita mitään, ja kun se jää geneeriseksi, järkevien vasta-argumenttien esittäminen on aika lailla mahdotonta.

Minulla on ollut onni olla mukana katsomassa, kun vanhempi tieteenharjoittaja kerran aikansa erästä nuorta tutkijanalkua kuunneltuaan sai tarpeekseen ja ojensi häntä tarjoamalla loistavan oppitunnin siitä, mitä tieteellisen kritiikin pitäisi olla.

Sen pitäisi tuon kokeneen tutkijan opastuksen mukaan olla aina sellaista, että kritiikin kuuntelija sen jälkeen heti tietää, mistä kohdasta lähteä viallista teoriaansa korjaamaan, mitä muuttaa tai jättää kokonaan pois huonossa operationalisointitavassaan, millä lailla analyysit pitäisi tarkasti ottaen tehdä toisin ja millaisia spesifejä päättelyvirheitä on tullut tehtyä jne.

Otetaan analogia vaikka auton korjauksesta. Jos et itse tiedä, mikä autossasi on vikana, kun se ei pysy käynnissä, ja haluat korjata vian, et tee yhtään mitään kommenteilla tyyliin
-tuo nyt on surkea merkki aina ollut
-ne siellä tehtaalla eivät välitä yhtään laaduntarkkailusta
-Suomeen tuodaan tuosta mallista tehtaan maanantaikappaleita
-siinä on liian monimutkainen sytytysjärjestelmä
-kuuntelemalla käyntiä ei voi löytää vikaa
-jne.

Jos sen sijaan joku sanoo, että tarkistapa, saako polttoainesäiliö korvausilmaa, tiedät heti, mitä lähteä tekemään. Hyvän tieteellisen kritiikin pitäisi myös olla samanlaista.

Pitäisi tietysti itsekin kirjoittaa tästä asiasta jotain ja yritän, kunhan ehdin. 

[Totti]

Otetaan analogia vaikka auton korjauksesta. Jos et itse tiedä, mikä autossasi on vikana, kun se ei pysy käynnissä, ja haluat korjata vian, et tee yhtään mitään kommenteilla tyyliin

-tuo nyt on surkea merkki aina ollut
-ne siellä tehtaalla eivät välitä yhtään laaduntarkkailusta
-Suomeen tuodaan tuosta mallista tehtaan maanantaikappaleita
-siinä on liian monimutkainen sytytysjärjestelmä
-kuuntelemalla käyntiä ei voi löytää vikaa
-jne.

Kommenttini ei ollut edes mitään tuon suuntaista vaan pyrin toteamaan ilmastotieteen lähtökohtien tosiasiat.

Ilmastotiede kärsii rakenteellisesta ongelmasta, jossa historiallista dataa on vähän tai ei ollenkaan ja se mikä on olemassa, on epävarmaa. Sen lisäksi pyritään ennustamaan tulevaisuutta ilmastojärjestelmässä, jota ei tunneta hyvin ja toimii sattumanvaraisesti.

Ilmastotieteilijöillä on siis (rehellisinäkin) hyvin ikävä tehtävä pyrkiä ennustamaan asioita pitkälle tulevaisuuteen varsin heikkojen alkutietojen perusteella. Tästä taas seuraa, että joudutaan täyttämään puuttuvat kohdat jollain tavalla eli käytännössä tekemään arvioita ja kompromisseja parhaimman näkemyksen mukaan.

Ilmastotiede on kun 1000 palan palapeli, josta on olemassa ehkä 10 hajanaista palaa. Niiden perusteella pitäisi sitten piirtää koko kuva. On selvä, ettei kukaan kuvan piirtänyt pysty uskottavasti väittämään, että juuri hänen kuva on oikein. Se voi olla, mutta todennäköisesti ei ole.

En siis tässä kritisoi ilmastotieteilijöitä, syytä epärehellisyydestä tms. (tosin sitäkin on esiintynyt) vaan totean vain, että tutkinnan alla oleva ilmiö pakottaa puutteellisen tiedon takia sellaiseen metodiikkaan, joka ei tuota luotettavia tuloksia.

[Penan kaveri Eki]

Tämän takia ilmakehän ulkorajalle tulevasta auringonsäteilystä huomattava osa pääsee pinnalle asti, mutta pinnalta/ilmakehästä lähtevästä vuosta (396W/m², viestini kuva) vain n. 22W/m2 pääsee suoraan avaruuteen.     

En ole perehtynyt asiaan, kun ei oikein kiinnosta (snoukkaan edelleen talvisin Alpeilla), mutta tän viestin liitteenä oleva kuva hieman ihmetytti.

Kuvassa kerrotaan että Incoming Solar Radiation on 341.3 W/m² ja kuvatekstissä sanotaan "annual mean earth's energy budget", eli tarkoitetaan 24h/vk. ja tarkemmin tän luvun vuosikeskiarvo. Voiko moinen luku pitää paikkaansa, kun kesällä hyvänä päivänä, päiväntasaajalla, energiatiheys energiavuon tiheys on parhaimmillaan 1 kW/m²?


Aurinkopaneeliasennuksien kohdalla pidetään hyödynnettävissä olevan säteilyn huipputehona 1 kW/m²

On a clear day, solar irradiance can reach 1000 W/m²

https://en.wikipedia.org/wiki/Solar_irradiance


Edit: Nåjaa, jos jaksaisi googlettaa, niin NASA tietäisi kyllä kertoa, että esitetyt luvut pitävät kutinsa:

Averaged over an entire year, approximately 342 watts of solar energy fall upon every square meter of Earth.

https://www.nasa.gov/wp-content/uploads/2015/03/135642main_balance_trifold21.pdf

[P]

Minulla on ollut onni olla mukana katsomassa, kun vanhempi tieteenharjoittaja kerran aikansa erästä nuorta tutkijanalkua kuunneltuaan sai tarpeekseen ja ojensi häntä tarjoamalla loistavan oppitunnin siitä, mitä tieteellisen kritiikin pitäisi olla.

Sen pitäisi tuon kokeneen tutkijan opastuksen mukaan olla aina sellaista, että kritiikin kuuntelija sen jälkeen heti tietää, mistä kohdasta lähteä viallista teoriaansa korjaamaan, mitä muuttaa tai jättää kokonaan pois huonossa operationalisointitavassaan, millä lailla analyysit pitäisi tarkasti ottaen tehdä toisin ja millaisia spesifejä päättelyvirheitä on tullut tehtyä jne.

Tämä nyt vähän vaikuttaa mm. politiikasta tutulle klassikolle, jossa havaitaan ongelma. Ongelmat havainneet tuovat ongelman esiin. Vastaus on, että "älkää kritisoiko, ellei teillä ole ratkaisua ongelmaan". Tuo on klassinen keino tukahduttaa kritiikki. Ajatus, että kritiikin pitäisi osua täsmäaseena johonkin yksityiskohtaan ei ole terve. Jossain kokonaisuudessa voi olla jotain hämärää. Sellaista ei siis voisi kritisoida lainkaan ilman jotain täsmäratkaisua? Ei tiede niin toimi.

Kuten todettua, ja johon olen itsekin viittaillut. Historialliset aikasarjat ilmastotieteessä ovat hyvin kevyitä. Joku Argos-poijujen, joka on hyvin ohut systeemi merion kokoon suhetutettuna vertailu siihen historialliseen ja myöhemmin adjustoituun dataan, jossa merenlämpö' on mittailtu hyvin vähäisissä määrissä sattumapaikoissa kulkeneiden laivojen kansille nostetuista peltisangoista tai jostain hanasta pilssissä lasketusta vedestä sangossa. Tai tieteellisten tutkimusmatkojen aikana vaijerin varassa sukellettettujen näytteenottolaitteiden avulla jostain syvyydestä. Historiallisen datan määrä on mitätön verrattuna, merien kokoon ja tilavuuteen suhetutettuna mitättömiin argos-mittauksiin, mutta valtava verrattuna historiallisiin mittauksiin.

Vertailemalla mitätöntä nykyiseen, tehdään hyvin tarkkoja  laskelmia, ilman varmuutta kaikkien oskilaatioiden ja merivirtojen tuntemisesta, "kuinka merien sisältämä lämpöenergia on noussut"....

[Caucasian]

Minulla on ollut onni olla mukana katsomassa, kun vanhempi tieteenharjoittaja kerran aikansa erästä nuorta tutkijanalkua kuunneltuaan sai tarpeekseen ja ojensi häntä tarjoamalla loistavan oppitunnin siitä, mitä tieteellisen kritiikin pitäisi olla.

Sen pitäisi tuon kokeneen tutkijan opastuksen mukaan olla aina sellaista, että kritiikin kuuntelija sen jälkeen heti tietää, mistä kohdasta lähteä viallista teoriaansa korjaamaan, mitä muuttaa tai jättää kokonaan pois huonossa operationalisointitavassaan, millä lailla analyysit pitäisi tarkasti ottaen tehdä toisin ja millaisia spesifejä päättelyvirheitä on tullut tehtyä jne.

Tämä nyt vähän vaikuttaa mm. politiikasta tutulle klassikolle, jossa havaitaan ongelma. Ongelmat havainneet tuovat ongelman esiin. Vastaus on, että "älkää kritisoiko, ellei teillä ole ratkaisua ongelmaan". Tuo on klassinen keino tukahduttaa kritiikki. Ajatus, että kritiikin pitäisi osua täsmäaseena johonkin yksityiskohtaan ei ole terve. Jossain kokonaisuudessa voi olla jotain hämärää. Sellaista ei siis voisi kritisoida lainkaan ilman jotain täsmäratkaisua? Ei tiede niin toimi.

Kuten todettua, ja johon olen itsekin viittaillut. Historialliset aikasarjat ilmastotieteessä ovat hyvin kevyitä. Joku Argos-poijujen, joka on hyvin ohut systeemi merion kokoon suhetutettuna vertailu siihen historialliseen ja myöhemmin adjustoituun dataan, jossa merenlämpö' on mittailtu hyvin vähäisissä määrissä sattumapaikoissa kulkeneiden laivojen kansille nostetuista peltisangoista tai jostain hanasta pilssissä lasketusta vedestä sangossa. Tai tieteellisten tutkimusmatkojen aikana vaijerin varassa sukellettettujen näytteenottolaitteiden avulla jostain syvyydestä. Historiallisen datan määrä on mitätön verrattuna, merien kokoon ja tilavuuteen suhetutettuna mitättömiin argos-mittauksiin, mutta valtava verrattuna historiallisiin mittauksiin.

Vertailemalla mitätöntä nykyiseen, tehdään hyvin tarkkoja  laskelmia, ilman varmuutta kaikkien oskilaatioiden ja merivirtojen tuntemisesta, "kuinka merien sisältämä lämpöenergia on noussut"....

Isagoge osoittaa juurikin kyvyttömyyttä ottaa kritiikkiä vastaan vaikka ei itse edes niitä tutkimuksia ja ilmastomalleja ole tehnyt. Ja pakkohan ei ole uskoa mihinkään.
Mutta hei, tilastoahan tulee joka tunti lisää ja jos elonpäiviä riittää, niin tulevaisuus kertoo miten meni. Sittenhän se nähdään. Tähän mennessä ne kauhuskenaariot ovat jääneet toteutumatta.

[mannym]

Pyysit kovaa faktaa ja eriteltyjä huomioita siitä, millä tavalla ilmastotutkimus on perustavalla tavalla pielessä, ja mikä sen osoittaa. Ja korostit, että et halua vastaukseksi noita yllä lihavoimiani asioita.

Niin, minä olen pyytänyt sinulta usein kouriintuntivia faktoja eritoten sivuuttaen ilmastomallit, niin vastaukseksi saan ilmastomalleja ja auktoriteettiin vetoamista.

Eli anekdootteja ja salaliittoteoretisointia politisoituneista ja lahjoituista tiedemiehistä.

Anekdootteja eli ilmastotieteiden huippunimien itsensä kirjoittamia sähköposteja, joissa keskustellaan kuinka lämpötilasarja väärennetään ja kuinka CO² teorialle epämiellyttävät asiat saadaan siitä siloteltua pois. Poliittisen tahon kasaama IPCC ja sen mandaatti joka on puhtaasti löytää ihmisperäinen ilmastonmuutos ja sen mukainen jatko. Sekä ilmatieteenlaitokset jotka ilmoitettavat IPCC:n päätelmät sellaisinaan ja pyrkivät IPCC:n ohjeistuksella painostamaan päättäjiä poliittisissa linjauksissa. Kas ei salaliittoja, mutta osoitus lahjoitusta tiedemiehistä.

Tätähän se ilmastoskeptisten tai -denialististen ajattelijoiden ilmastotutkimusta kohtaan kohdistama kritiikki yleensä tahtoo olla. Tuollaisen kritiikin ongelma on, että se ei oikeastaan osoita mitään, ja kun se jää geneeriseksi, järkevien vasta-argumenttien esittäminen on aika lailla mahdotonta

.

Tämä on oikeastaan päinvastoin, kun skeptikko esittää kritiikkiä niin alarmistit eivät kykene vastaamaan siihen muuten kuin projisoimalla. Kun esitetään kritiikkiä niin käy kuten Isagogen tapauksessa käy, täydellinen sivuutus tai vetoaminen tiedemaailman käsitykseen, kuinka se on hyvä, etteivätkö pitkän koulutuksen ja uran tehneet muka tietäisi, arvostettu taho x, huippututkija Y. Jne...
Onko ilmakehä samanlainen kuin erään Svanten laboratoriokoe, no ei ole mutta isagogen ja kumppaneiden mukaan tarpeeksi lähelle jotta sillä voidaan mennä.

Minulla on ollut onni olla mukana katsomassa, kun vanhempi tieteenharjoittaja kerran aikansa erästä nuorta tutkijanalkua kuunneltuaan sai tarpeekseen ja ojensi häntä tarjoamalla loistavan oppitunnin siitä, mitä tieteellisen kritiikin pitäisi olla.

Tässä erinomaisesti näkyy se The pointti, vanhempi tieteenharjoittaja ei kykene ottamaan kritiikkiä vastaan kun ei ymmärrä, ja asettaa sitten kriteerit sille miten se kritiikki esitetään. Tämä on hyvin yleinen alarmistien tapa. Jos skeptikot sanovat jotain sen pitää tulla vertaisarvioitujen lähteiden kautta, mutta alarmistit saavat sanoa mitä haluavat ilman vertaisarviointia.

Jos sen sijaan joku sanoo, että tarkistapa, saako polttoainesäiliö korvausilmaa, tiedät heti, mitä lähteä tekemään. Hyvän tieteellisen kritiikin pitäisi myös olla samanlaista

.

Kerronpa nyt anekdoottisen esimerkin menneestä elämästä. Silloin reilu vuosi takaperin kun erään suuren saksalaisen kodinkonevalmistajan palveluksessa työskentelin. Kun kodinkoneeseen tulee vika, se ilmoittaa vikakoodin. Koneiden mukana tulee käyttöohje jossa kerrotaan kuinka toimitaan vikatilanteissa.

Sen sijaan että korkeasti koulutetut juristit, lääkärit, tohtorit, professorit ja kyllä muutama ilmatieteenlaitoksen työläinenkin on osunut kohdalle, lukisivat käyttöohjetta tai kuuntelisivat asiakaspalvelun antamia neuvoja, tilaavat paikalle huoltomiehen joka yksinkertaisimmassa tapauksessa käy painamassa yhtä nappia. Kun osa väestä, varsinkin hyvin koulutetusta väestä ei suostu ottamaan minkänlaisia ohjeita tai neuvoja vastaan. Niin kuinka nämä samat ottavat vastaan sitten kritiikkiä?

Aivan samoin kuin sinä, keksimällä olkiukkoja siitä millaista kritiikin pitäisi olla jotta jokainen "tietää heti" mitä lähteä tekemään.

Ihan kuin Phil Jones joka kieltäytyi lämpötiladatan luovuttamisesta Phil MCintyrelle, koska hänellä oli 30 vuotta kiinni siinä ja MCintyre olisi vain etsinyt siitä vikoja.

Tätä ilmastointitiede on, auktoriteettiin vetoamista, tietojen pimittämistä ja täydellistä kykenemättömyyttä kyseenalaistaa kaunis teoria.

[Isagoge]

Kuvassa kerrotaan että Incoming Solar Radiation on 341.3 W/m² ja kuvatekstissä sanotaan "annual mean earth's energy budget", eli tarkoitetaan 24h/vk. ja tarkemmin tän luvun vuosikeskiarvo. Voiko moinen luku pitää paikkaansa, kun kesällä hyvänä päivänä, päiväntasaajalla, energiatiheys energiavuon tiheys on parhaimmillaan 1 kW/m²?

Kyllä se voi. Maapallon keskimääräisellä etäisyydellä auringosta (d = 149,6 miljoonaa kilometriä) vuon keskimääräinen tiheys kohtisuoralla pinnalla on peräti 1367 W/m², eli päiväntasaajalla päästään noihin mainitsemiisi lukemiin. Koska Maa on pallo, tästä saadaan Maapallolle keskimäärin pinta-alayksikköä kohti osuvaksi säteilytehoksi 1367 W/m²/4 = 342 W/m², ja tämä siis vaihtelee leveysasteittain suuresti juuri tuon pallomaisuuden takia. Ja tuo vaihtelee myös vuodenajan mukaan. Kuvassa CERES-datasta vuosi 2023 lokakuuhun asti.

[Isagoge]

...ilmastotieteiden huippunimien itsensä kirjoittamia sähköposteja, joissa keskustellaan kuinka lämpötilasarja väärennetään ja kuinka CO² teorialle epämiellyttävät asiat saadaan siitä siloteltua pois...

Climategaten yhteydessä järkevä ajattelutapa minusta olisi tämä: definitiivinen tuomio asiasta edellyttäisi, että meillä olisi jonkinlaista ajatustenlukuaineistoa siitä, mitä ilmastotutkijat tuolloin ovat itse ajatelleet toimiessaan ja/tai sitten jonkinlainen täydellisen kattava valvontakamera-, audio- ja tietokonelokiaineisto heidän toiminnastaan. Tätä ei ole. Asiaa tutkineilla asiantuntijakomiteoilla, joita siis oli useita, oli käytössään sähköpostit, haastatteluja ja dokumentit, ja näiden perusteella ne kaikki tulivat siihen johtopäätökseen, että hyvän tieteellisen käytännön rikkomuksia ei ole tapahtunut. Enempään ei tämän asian suhteen käytännössä pystytä, joten olkoon noiden komiteoiden tuomio se, minkä mukaan mennään. 

Tästä huolimatta ilmastoskeptikot edelleen kylvävät asiasta epäilystä ja niittävät jo pitkän aikaa sitten kylvetyn epäilyksen satoa: "Entä jos kuitenkin sitä ja tätä...?", "Ne asiantuntijakomiteat koostuivat myös tutkijoista eikä korppi korppia noki!" jne.

Tämä on juuri sellaista epäspesifiä, geneeristä, ilman todistusaineistoa tapahtuvaa spekulaatiota, johon ei oikeastaan koskaan voi ilmastoskeptikon näkökulmasta tyydyttävästi koskaan vastata ilman noita ajatuksenlukuaineistoja. Jos nyt tuntuu siltä, että asia on pakko nostaa esille uudestaan ja uudestaan, kuten tässä viestiketjussa näyttää tapahtuvan, niin mikäs siinä, mutta ei siitä mitään hyötyä ole. Jos itselle on jäänyt elämään tietty käsitys tästä asiasta, se ei välttämättä ole oikea. Ihminen on siitä merkillinen otus, että jo muodostettuja käsityksiä on melko vaikeaa muuttaa, varsinkin jos ne voimakkaasti kiinnittyvät omaan maailmankuvaan ja arvostuksiin.

Mistä päästäänkin tähän.

...Onko ilmakehä samanlainen kuin erään Svanten laboratoriokoe, no ei ole mutta isagogen ja kumppaneiden mukaan tarpeeksi lähelle jotta sillä voidaan mennä.

Tässä näkyy hyvä esimerkki siitä, mitä juuri sanoin. Olet muodostanut jonkin toisen käden lähteen (jokin skeptikkosivusto?) perusteella käsityksen siitä, että Svante Arrhenius teki laboratoriokokeita, joihin hän perusti päätelmänsä siitä, että hiilidioksidi keskeisesti säätelee pintalämpötilaa ja että sen lisääminen ilmakehään nostaa pintalämpötilaa. Mistä sitten voisi mukavasti päätellä sen, että Arrheniuksen tuloksia ei voi soveltaa todelliseen ilmakehään.

Olen tässä ketjussa kerran jo kertonut sinulle, että Arrhenius ei tässä asiassa tehnyt yhtään laboratoriokoetta. Hän käytti niiden sijaan Samuel P. Langleyn ilmakehästä keräämiä havaintoja.

Kun tästä aikaisemmin kerroin sinulle, väitit, että tiesit tämän ja vain testasit, tiedänkö minä. Oliko tämä nyt uusintatesti? 

Tuskinpa, vaan hyvä esimerkki siitä, että kun ajattelu on tässä kerran jumittanut tietyllä radalle (Arrhenius teki laboratoriokokeita -> laboratorikokeilla ei voi simuloida oikeaa ilmakehää -> taas yksi lisätodiste siitä, että ilmastotutkimus on täysin pielessä!), siltä radalta on vaikeaa päästä pois. 

[Tunkki]

Valtamedia: sitä meidän on uskominen. Onhan?

[insinörtti]

Kuvassa kerrotaan että Incoming Solar Radiation on 341.3 W/m² ja kuvatekstissä sanotaan "annual mean earth's energy budget", eli tarkoitetaan 24h/vk. ja tarkemmin tän luvun vuosikeskiarvo. Voiko moinen luku pitää paikkaansa, kun kesällä hyvänä päivänä, päiväntasaajalla, energiatiheys energiavuon tiheys on parhaimmillaan 1 kW/m²?

Kyllä se voi. Maapallon keskimääräisellä etäisyydellä auringosta (d = 149,6 miljoonaa kilometriä) vuon keskimääräinen tiheys kohtisuoralla pinnalla on peräti 1367 W/m², eli päiväntasaajalla päästään noihin mainitsemiisi lukemiin. Koska Maa on pallo, tästä saadaan Maapallolle keskimäärin pinta-alayksikköä kohti osuvaksi säteilytehoksi 1367 W/m²/4 = 342 W/m², ja tämä siis vaihtelee leveysasteittain suuresti juuri tuon pallomaisuuden takia. Ja tuo vaihtelee myös vuodenajan mukaan. Kuvassa CERES-datasta vuosi 2023 lokakuuhun asti.

Toisaalta Suomessa, noin keskimäärin, avaruuteen karkaa 1MW/ha tehoa enemmän kuin mitä tänne tulee (100W/m2). Suomi on siis lämmön "nettopäästäjä" eikä tuottaja - Suomi on aurinko, aurinko/avaruus on kylmä maa. Tästä syystä monet säteilymallit eivät ole ainoastaan virheellisiä, vaan täysin päinvastaisia todellisuuteen nähden.

Varsin yleinen on esimerkiksi käsitys, että lumi viilentäisi Suomea, kun aurinko ei ota siihen niin hyvin kuin mustaan maahan. Todellisuus on päinvastainen: aurinko ei paista; musta maa tai avoin vesistö kadottaa lämpöä huomattavasti paremmin kuin lumi, eli viilentää tehokkaasti. Lumi alkaisi oikeasti heijastaa auringon tehoja vasta keväällä, mutta silloin on jo muutenkin maa paljaana. Ilmastomallien kuvaamaa todellista vaikutusta lumella on siis vain etelän vuoristoissa/jäätiköillä, tai hyvin pohjoisessa kesällä.

Mikäli haluttaisiin vaikuttaa asiaan, heijastusta pitäisi lisätä, tai säteilyä pienentää siellä missä aurinko paistaa (lähinnä kääntöpiirien välissä).

[mannym]

Climategaten yhteydessä järkevä ajattelutapa minusta olisi tämä: definitiivinen tuomio asiasta edellyttäisi, että meillä olisi jonkinlaista ajatustenlukuaineistoa siitä, mitä ilmastotutkijat tuolloin ovat itse ajatelleet toimiessaan ja/tai sitten jonkinlainen täydellisen kattava valvontakamera-, audio- ja tietokonelokiaineisto heidän toiminnastaan.

Ehei, ei tarvita, meillä on sähköpostit joista voi käydä lukemassa mitä herrat tekivät ja ajoivat takaa. Se ei ole raketti tiedettä.

Asiaa tutkineilla asiantuntijakomiteoilla, joita siis oli useita, oli käytössään sähköpostit, haastatteluja ja dokumentit, ja näiden perusteella ne kaikki tulivat siihen johtopäätökseen, että hyvän tieteellisen käytännön rikkomuksia ei ole tapahtunut.

Eli tahot jotka ovat vastuussa tutkivat käytännössä itseään ja noista komiteoista, voi siitä tulee pitkä kirjoitus.

Tästä huolimatta ilmastoskeptikot edelleen kylvävät asiasta epäilystä ja niittävät jo pitkän aikaa sitten kylvetyn epäilyksen satoa: "Entä jos kuitenkin sitä ja tätä...?", "Ne asiantuntijakomiteat koostuivat myös tutkijoista eikä korppi korppia noki!" jne.

Sanoo mies jolle fossiilinen rahoitus skeptikoille on absoluuttinen fakta vaikka todisteita ei olisi edes noiden sähköpostien verran.

Palaan myöhemmin asiaan, nyt on tehtävä töitäkin

[Isagoge]

...Ilmastomallien kuvaamaa todellista vaikutusta lumella on siis vain etelän vuoristoissa/jäätiköillä, tai hyvin pohjoisessa kesällä.

Kyllä kaikki GCM-tyyppiset ilmastomallit osaavat ottaa huomioon maantieteelliset ja vuodenaikoihin liittyvät vaihtelut tässä asiassa ja siten erilaisissa mallikokeissa, kun vaakaresoluutio on jo aika vanhoillakin malleilla ollut 100 km x 100 km luokkaa. Eli ne nimenomaan ottavat huomioon tässä maantieteellisen jakauman ja vuodenaikaisvaihtelun, kun mallikokeella tutkitaan vaikkapa albedonmuutosten tuottamaa palautevaikutetta. 

Maanpinnalle pääsevän lyhytaaltosäteilyn jakauman maantieteellinen jakauma on sekin vähän yllätyksellinen. Tähän hätään en löytänyt kuin ehkä jo vähän vanhahtavan oppikirjaesityksen tuosta, mutta se on kuvassa. 

[artti]

Selkeissä tosiasioissa ei ole keskusteltavaa, siksi ilmastokeskustelu ei ilmastokeskustele selkeistä tosiasioista.