Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[P]

Miksi et käy itse noita läpi ja kaiva esiin sitä, mitä haluat noilla sanoa.

No sen takia että en tietenkään edes ymmärrä puoliakaan mitä siellä on tehty.
En katso pystyväni kritisoimaan.

En kritisoi sitä putkimiestäkään, joka tekee putkiremonttia.

Millä perusteella kritisoisin kumpaakaan, jos en ymmärrä puoliakaan siitä mitä he tekevät?

Sinulla vaikuttaa olevan auktoriteettiuskoinen luonne? Miksi postaat jotain, jota et itse ymmärrä "vastauksena" jollekin toiselle? Eikö vastatessa pitäisi ymmärtää, mitä "vastaa"?

Sinun kyllä taitaa kannattaa käydä ihan tieteenfilosofian peruskurssi (uudelleen?), niin päästään eteenpäin keskustelussa tieteestä ja tieteen luonteesta, jonka aloitit itse.

[vastarannan kiiski]

Miksi et käy itse noita läpi ja kaiva esiin sitä, mitä haluat noilla sanoa.

No sen takia että en tietenkään edes ymmärrä puoliakaan mitä siellä on tehty.
En katso pystyväni kritisoimaan.

En kritisoi sitä putkimiestäkään, joka tekee putkiremonttia.

Millä perusteella kritisoisin kumpaakaan, jos en ymmärrä puoliakaan siitä mitä he tekevät?

Sinulla vaikuttaa olevan auktoriteettiuskoinen luonne? Miksi postaat jotain, jota et itse ymmärrä "vastauksena" jollekin toiselle? Eikö vastatessa pitäisi ymmärtää, mitä "vastaa"?

Sinun kyllä taitaa kannattaa käydä ihan tieteenfilosofien peruskurssi (uudelleen?), niin päästään eteenpäin keskustelussa tieteestä ja tieteen luonteesta, jonka aloitit itse.

Ok no ehkä lopetamme tällä kertaa tähän, jatkakaa keskenänne.

Täällä monikaan muu ei tosiaan ole auktoriteettiuskoinen = ei usko ketään eikä mitään, varsinkaan monimutkaisissa asioissa.
Jatkakaa siis valitsemallanne tiellä. Onneksi olette vähemmistö.

[Pentecost]

Lämmön siirtymisessä syvemmälle meressä on siis pitkä viive (ainakin satoja vuosia?)

Joskus fysiikan tunneilla tuli opittua sekin, ettei vesi käyttäydy suoraan lämpötilan mukaan vaan noin 4 Celsius asteessa se on painavimmillaan ja painuu siis merenpohjaan. Tämä mahdollistaa esimerkiksi kalojen selviytymisen talven aikana järvien ja muiden vesistöjen pohjassa.

At 3.98°C water is the most dense. This is because the molecules are closest together at this temperature. The closer the molecules, the heavier. The farther apart the molecules, the lighter.

Ilmeisesti ilmastouskonnon lämpösiirtymä on jotenkin toisenlaista fysiikkaa kuin mitä minulle opetettiin? Jääkö se neliasteinen vesi lillumaan pintaan muutamaksi vuosisadaksi vai mitä tapahtuu?

[P]

^Fysiikka ja luonnonlait taipuvat ilmastotieteessä, kuin aika-avaruus Einsteinin ja Hawkingsin fysiikassa.

Itseltäni usko CO2-teoriaan meni, kun niitä yläilmakehän CO2-teoriassa ennustettuja "hot spotteja" ei syntynytkään, eikä yläilmakehän lämpötila noussut. Siis alunperin CO2-teoria loogisesti oletti  kemian ja fysiikan perusteella, että lämpeneminen alkaa yläilmakehästä, jossa Auringon säteily törmää lisääntyneisiin CO2 molekyyleihin ja lämmittävä vaikutus tapahtuu siellä. Ihan loogista eikö vaan.

Mutta yläilmakehän lämpötila ei teoriasta huolimatta noussut. Eikä oikeastaan pinnankaan lämpötila 1996-2012. Mutta kuitenkin lämpö jotenkin näppärästi sukelsi ilmakehän läpi maan pintatasolle läpi ilmakehän , jossa sitä CO2:tä oli se pyöristämällä sama 4 promillea kuten aikaisemmin. Siis pitoisuus oli kasvanut promillen kymmenyksillä.

Sitten teoriaa "korjattiin", että CO2 aiheuttaa jotenkin jännästi nyt pintalämpötilojen nousua, eikä loogisesti ennustettua yläilmakehän lämmön nousua... Juu. Ilmeisesti pitää vaan uskoa auktoriteetteja, kun teorian perusteet käännetään taysin ympäri, kun teoria ei toteudu käytännössä. Tälläistä se on elo tieteenvastaisena yksilönä, joka on seurannut tätä ilmastonmuutosteoriaa jo yli 34 vuotta. Pitää vaan uskoa auktoriteetteihin, kun teoriaa muutetaan lennosta...

Luultavasti ilmastotieteilijät selittävät tuon ongelman veden tiheyden kanssa siten, että merissä ei ole juuri 4 asteista vettä, vaan meren pintalämpötila jättää välistä sen 4 astetta ja hyppää suoraan 3:sta asteesta 5:teen asteeseen. Ja ongelma teoriassa on ratkaistu täydellisesti kuten aikaisemminkin. Ja vain tieteenvastaiset foliopipot kapinoivat vertaisarvioituja enemmistötieteilijöitä vastaan. Moinen tieteen vastainen kapinointi ja kerettiläisyys pitäisi oikeastaan kriminalisoida.

[P]

Ok no ehkä lopetamme tällä kertaa tähän, jatkakaa keskenänne.

Täällä monikaan muu ei tosiaan ole auktoriteettiuskoinen = ei usko ketään eikä mitään, varsinkaan monimutkaisissa asioissa.
Jatkakaa siis valitsemallanne tiellä. Onneksi olette vähemmistö.

Eli pelasimme siis pulushakkia ja tiede sekä tieteelliset teoriat perustuvat "ennemmistön" (onkohan oikeasti niin?) mielipiteisiin, vaikka suurin osa enemmistöstä ei ymmärrä asiasta välttämättä mitään, mutta auktoriteetit sanovat niin . Maa on litteä tai Aurinko kiertää maata, jos enemmistö on sitä mieltä? Ja auktoriteetit sanovat niin.  Mmm okey...

Jotenkin tälläisestä epätieteellisestä tieteenvastaisesta peikosta tuo kuulostaa vähän kuin uskonnolta? Vai mitenkäs se homma Kopernikuksen, Galileo Galilein ja vatikaanin kanssa menikään?

[vastarannan kiiski]

^Fysiikka ja luonnonlait taipuvat ilmastotieteessä. Itseltäni usko CO2-teoriaan meni, kun niitä yläilmakehän CO2-teoriassa ennustettuja "hot spotteja" ei syntynytkään, eikä yläilmakehän lämpötila noussut. Siis alunperin CO2-teoria loogisesti oletti  kemian ja fysiikan perusteella, että lämpeneminen alkaa yläilmakehästä, jossa Auringon säteily törmää lisääntyneisiin CO2 molekyyleihin ja lämmittävä vaikutus tapahtuu siellä. Ihan loogista eikö vaan.

Mutta yläilmakehän lämpötila ei teoriasta huolimatta noussut. Eikä oikeastaan pinnankaan lämpötila 1996-2012. Mutta kuitenkin lämpö jotenkin näppärästi sukelsi ilmakehän läpi maan pintatasolle läpi ilmakehän , jossa sitä CO2:tä oli se pyöristämällä sama 4 promillea kuten aikaisemmin. Siis pitoisuus oli kasvanut promillen kymmenyksillä.

Sitten teoriaa "korjattiin", että CO2 aiheuttaa jotenkin jännästi pintalämpötilojen nousua. Juu. Ilmeisesti pitää vaan uskoa auktoriteetteja, kun teorian perusteet käännetään taysin ympäri, kun teoria ei toteudu käytännössä. Tälläistä se on elo tieteenvastaisena yksilönä, joka on seurannut tätä ilmastonmuutosteoriaa jo yli 34 vuotta. Pitää vaan uskoa auktoriteetteihin, kun teoriaa muutetaan lennosta...

Luultavasti ilmastotieteilijät selittävät tuon ongelman veden tiheyden kanssa siten, että merissä ei ole juuri 4 asteista vettä, vaan meren pintalämpötila jättää välistä sen 4 astetta ja hyppää suoraan 3:sta asteesta 5:teen asteeseen. Ja ongelma teoriassa on ratkaistu täydellisesti kuten aikaisemminkin. Ja vain tieteenvastaiset foliopipot kapinoivat vertaisarvioituja enemmistötieteilijöitä vastaan. Moinen teiteen vastainen kapinointi ja kerettiläisyys pitäisi oikeastaan kriminalisoida.

Tuossa on jo aika monta asiaa pielessä ... Yritän vähän vielä kuitenkin

1. Yläilmakehässä, EI tapahdu sitä että auringon säteily lämmittäisi CO2 takia. Kukaan asiaa ymmärtävä ei ole koskaan ajatellut niin.
Koko CO2 kasvihuonevaikutus johtuu siitä että auringon lyhytaaltoinen säteily EI pysähdy, eikä lämmitä yläilmakehää, vaan tulee läpi, ja maan pinnasta takaisin heijastuva pitkäaaltoinen säteily pysähtyy CO2 molekyyleihin (alailmakehässä) eikä menekään läpi takaisin avaruuteen. Tämä on CO2 fysikaalinen ominaisuus jonka pystyy mittaamaan myös laboratoriossa.

Edit. Kertaan vielä että "alailmakehä" tässä tarkoittaa troposfääriä, tropopaussiin saakka, ja "yläilmakehä" tarkoittaa stratosfääriä. Saa googlettaa, oikeastaan kannattaisikin.

Siis kommenttisi että "Alun perin CO2- teoria loogisesti oletti" on täysin päin persettä.
Ei olettanut.

2. Yläilmakehän viileneminen CO2 lisääntymisen takia on havaittu ilmiö.
Mekanismi on monimutkainen, ja tämä havainto on nimen omaan yksi todisteista että CO2 on aiheuttaja. Ja todiste siitä että ilmastomallit toimivat, koska mallit ennustivat tämän ilmiön jo ennen kuin se havaittiin.

3. Valtamerien pohjassa monen kilometrin syvyydessä veden lämpötila on pysyvästi sen 4 astetta. Valtamerissä on siis aivan järkyttävän paljon noin 4-asteista vettä. Eikä se siellä lämpene vaikka pintavesi lämpiäisi.
Valtameren pohjan lämpötilalla ei ole mitään merkitystä ilmastoon.

4. Valtameren pintavesi taas on alle 4-asteista vain hyvin pohjoisessa ja hyvin etelässä.
Ylivoimaisesti suurin osa valtamerien pintavedestä on 5-30 asteista.

https://oceanexplorer.noaa.gov/facts/temp-vary.html

Edit.
Kiireessä tulleita virheitä korjattu

[P]

Tuossa on jo aika monta asiaa pielessä ... Yritän vähän vielä kuitenkin

1. Yläilmakehän lämpeneminen EI johdu siitä että auringon säteily lämmittäisi CO2 takia. Kukaan asiaa ymmärtävä ei ole koskaan ajatellut niin.
Koko CO2 kasvihuonevaikutus johtuu siitä että auringon lyhytaaltoinen säteily EI pysähdy, eikä lämmitä, vaan tulee läpi, ja maan pinnasta takaisin heijastuva pitkäaaltoinen säteily pysähtyy CO2 molekyyleihin eikä menekään läpi takaisin avaruuteen. Tämä on CO2 fysikaalinen ominaisuus jonka pystyy mittaamaan myös laboratoriossa.

2. Yläilmakehän lämpötilan nousu CO2 lisääntymisen takia on havaittu ilmiö.
Mekanismi on monimutkainen, ja tämä havainto on nimen omaan yksi todisteista että CO2 on aiheuttaja.

3. Valtamerien pohjassa monen kilometrin syvyydessä veden lämpötila on pysyvästi sen 4 astetta. Valtamerissä on siis aivan järkyttävän paljon noin 4-asteista vettä. Eikä se siellä lämpene vaikka pintavesi lämpiäisi.
Valtameren pohjan lämpötilalla ei ole mitään merkitystä ilmastoon.

4. Valtameren pintavesi taas on alle 4-asteista vain hyvin pohjoisessa ja hyvin etelässä.
Ylivoimaisesti suurin osa valtamerien pintavedestä on 5-30 asteista.

https://oceanexplorer.noaa.gov/facts/temp-vary.html

1.On ajatellut. Esim. Hansen esitellessään ensimmäisen alkuperäisen  CO2 kasvihuoneilmiöteoriansa 1988. Sama säteily menee toiseen suuntaan läpi, mutta toiseen suuntaan ei... Mmm Okey. Siis oikeasti on olemassa kapea taajuus jota CO2 emitoi. On ihan yksi ja sama mistä suunnasta se CO2-molekyyli sen kapean emitoimansa spektrin säteilyn saa. Ei se molekyyli sitä tiedä. Yleisellä aallonpituuden muutoksella ei ole oikeasti merkitystä, kun CO2 emitoi vain sitä kapeaa spektriään.  Ilmakehä on siis sinusta suuri diodi.   Ei se ihan noin taida olla. Ilmakehä hukkaa valtavasti lämpöä koko ajan avaruuteen. Vain pieni hetkellinen ilmakehään ja meriin sitoutunut ylijäämä pitää sitä lämpimänä. Ja prosessissa CO2:n vaikutus ei ilmeisimmin ole mitenkään erityisen merkittävä. Vesihöyry ja pilvisyys ovat valtavasti merkittavämpiä siinä prosessissa. Siis käytännössä pääosa koko prosessista on H2O:n vaikutusten ansiota.

Sen vuoksi 2009 vuodetuissa Climate Gate sähköposteissa juonittiin keinoja pilvisyyttä tutkineen Svensmarkin tutkimusten häivyttämiseksi, esim olematta vertaisarvioimatta niitä, koska ne sotkevat CO2-teorian, kun havaintojen mukaan Auringon kosmisen säteilyn vaihtelu vaikuttaa Maapallon ulkopuolelta pilvien syntyyn ja pilvisyyteen. Ja pilvet sekä heijastavat ja välillä sitovat lämpöä. Kun suurelta osin ulkopuolisesta säteilystä sattumanvaraisesti johtuva molempiin suuntiin vaikuttava pilvisyys pitäisi ottaa jotenkin huomioon laskelmissa, niin CO2 tieteilijöiden laskelmat ja mallit menevät täysin vatuiksi. Siksi Svensmark piti häivyttää, vaikka hänen tutkimustaan ja tuloksiaan ei saatu kumottua. Silloin menetin viimeisen luottamuksen näihin johtaviin ilmastotaiteilijoihin.

2.Yläilmakehän hot spotit kuuluivat kiinteästi alkuperäiseen CO2-teoriaan. Ja yläilmakehän lämpötiloissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Juu "mekanismi on monimutkainen", sitä se on nykyään, kun on pitänyt keksiä paikkkauksia ja paikkausten paikkauksia alkuperäiseen hyvin yksinkertaiseen teoriaan, jotta CO2- teoria ylipäätään saadaan pidettyä elossa. Ymmärrätkö sinä nykyään sen teorian uusimman version väitetyn toiminnan, vai olet auktoritteeteiltä, kuullut, "että se on hyvin monimutkainen, mutta todistaa.."   Yleensä monimutkaiset ja muuttuvat selitykset paljastavat käärmeöljykauppiaat todellisessa elämässä. Ja tosiaan alussa oli simppeli teoria 36 vuotta sitten. Nyt siitä on tullut pirun monimutkainen, jota moni ei ymmärrä, jotta saadaan Co2-pysymään toeriassa mukana. Tuosta voisi vetää vähän johtopäätöksiä.

3. Vai valtamerien pohjien veden energialla ei ole vaikutusta ilmastoon? Miksi Taalas jotain vuosia sitten, ehkä reilu vuosikymmen sitten 2000-luvulla, selitteli lämmön "katoamista" sen menemisellä syvälle valtameriin? Siis varmaan sekin keskusteluvideo löytyy jostain vielä? Ja ihanko tosissasi meren pohjavesien sitomalla lämmöllä "ei ole mitään vaikutusta ilmastoon". Sinne se vaan energia sujahtaa syvään mereen ja jää sinne ikuisiksi ajoiksi.

4. Eihän sillä ole merkitystä, että 4 asteista vettä on pohjoisessa ja etelässa. Oletko kuullut konvenktiosta? Siis merien kohdalla oskilaatioista ja merivirroista. Ei se 4 asteinen vesi vaikuta vain siellä pohjoisesssa ja etelässä. Ei valtamerissä ole mitään seiniä pinnalta pohjaan... Pohjoisessa ja etelässä. Siksi ne merivirrat ja konvektiot, joiden tuntemattomuus tekee siitä "meren lämpötilan laskemisesta" aika mahdotonta nykyisellä tieto ja ymmärrystasolla. Mutta siitä olen kyllä aika varma, että meren syvienkin osien energiamäärällä on jonkinlainen vaikutus ilmakehään. Ei se syvyys ole mikään pankkiholvi, jonne energia vaan sujahtaa ja jää ilman mitään merkitystä.


Ja muutenkin kovin isolla varmuudella heittelet mielipiteitä. Nämä CO2-teoriat ovat muuttuneet täysin ympäri jomonta kertaa 34/35-vuoden aikana, joina olen niitä seurannut. Siksi olen nykyään skeptinen. Aikoinaan alussa oli toisin, mutta tällä matkalla on nyt tullut nähtyä, että iso osa ilmastoteiteensä on oikeasti ihan taidetta, jossa sävelletään jotain paikkausta muuttuneen tilanteen mukaan.   Ja kun sen on nähnyt monta monituista kertaa, ei jaksa enää ottaa touhuilua liian vakavasti.

[Isagoge]

Muutama nopea kommentti. Harmillista, että tämän foorumin hakukone ei toimi hyvin (mutta ilmaisesta palvelusta ei pidä valittaa!). Sillä voisi tarkistaa, mitä täällä on näistä asioista kirjoitettu. Näistäkin on ollut aikaisemmin paljonkin puhetta. 

Esim. Hansen esitellessään ensimmäisen alkuperäisen  CO2 kasvihuoneilmiöteoriansa 1988.

Kasvihuoneilmiöteoria on peräisin 1800-luvun alkupuolelta ranskalaisfyysikoiden (mm. Joseph Fourier) pohdiskeluista, jotka lähtivät liikkeelle siitä, että he senaikaisen fysiikan mahdollistamien säteilylaskelmien pohjalta tajusivat, että ilmakehässä täytyy tapahtua jotain, joka nostaa pintalämpötilaa selvästi siitä, mitä sen pelkkien säteilylaskelmien perusteella olisi. Teoria kasvihuoneilmiöstä oli kohtalaisen valmis ja yleisesti hyväksytty jo 1950-luvun puoliväliin mennessä, eli se ei ole Hansenin kehittämä eikä hän ole itse kasvihuoneilmiötä koskevaan teoriaan mitään merkittävää lisää kehittänyt.

Tuolta löytyy asiaa koskeva pidempi kirjoitukseni: 

Koska tämän palstan hakutoiminnossa on parantamisen varaa, laitetaan tähän sitten uudestaan näitä jo kerran kirjoittamiani juttuja... ,

Sitten takaisin jäsen P:n väitteisiin.

Sama säteily menee toiseen suuntaan läpi, mutta toiseen suuntaan ei... Mmm Okey.

Auringonsäteily koostuu lähes yksinomaan aallonpituuksista 150 nm – 4 μm, mistä n. 7% on ultaviolettisäteilyä (< 390 nm), 46% näkyvää valoa (390 - 760 nm) ja 47% ns. lähi-infrapunasäteilyä (760 nm – 4 μm). Maapallon pinta ja ilmakehä puolestaan paljon kylmempinä kappaleina säteilevät lähes yksinomaan aallonpituusalueella 4-100 μm, ja säteilymaksimi on taajuuskaistan 10 – 15 μm tienoilla. Ilmakehä läpäisee auringonsäteilyn aallonpituuksia hyvin (mistä poikkeuksena ultaviolettisätely), mutta lämpösäteilyn alueella ilmakehän läpinäkyvyys on enimmäkseen hyvin huono.

Tämän takia ilmakehän ulkorajalle tulevasta auringonsäteilystä huomattava osa pääsee pinnalle asti, mutta pinnalta/ilmakehästä lähtevästä vuosta (396W/m2, viestini kuva) vain n. 22W/m2 pääsee suoraan avaruuteen.     

TL, DR: Auringosta tulevalle säteilylle ilmakehä on sen aallonpituusjakauman takia kohtalaisen läpinäkyvä, mutta pinnalta ja ilmakehästä lähtevää pitkäaaltoista säteilyä ilmakehä läpäisee huonosti.

Ilmakehä hukkaa valtavasti lämpöä koko ajan avaruuteen. Vain pieni hetkellinen ilmakehään ja meriin sitoutunut ylijäämä pitää sitä lämpimänä. Ja prosessissa CO₂:n vaikutus ei ilmeisimmin ole mitenkään erityisen merkittävä.

Niinhän se hukkaa. Olit muistaakseni mukana keskustelemassa, kun kirjoitin maapallon pintabudjetista. Se kannattaa kokonaisuutena ja karkeasti ajatella niin, että koko ajan tulee ja koko ajan menee, eikä ilmakehään hirveästi mitään varastoidu (meriin sitten kyllä). Jos katsot tuota viestini kuvaa, niin ilmakehän ulkorajalta menee 239W/m²:n vuo avaruuteen, josta valtaosa on ilmakehän emittoimaa. Mutta toisaalta sitten ilmakehän ulkorajalle tuleva säteily ja pinta lämmittää koko ajan ilmakehää, kuten kuvasta myös näkyy.

Kasvihuoneilmiöstä aiheutuva vuo ilmakehästä pintaan on tiheydeltään n. 333W/m². Mikä sitten on hiilidioksidin osuus tästä? Se vaihtelee mm. maantieteellisesti, vuodenaikojen, vuorokaudenaikojen ja sään vaihtelun mukaan, mutta keskiarvoistetuissa nykyisissä pilvi- ja ilmasto-olosuhteissa se mallikokeiden perusteella on n. 20% (Schmidt et al. 2010). Pilvettömällä taivaalla se voi olla yli 30% (Zhong & Haigh, 2013; Pierrehumbert, 2011).

Miten sitten on mahdollista, että CO₂ vesihöyryyn verrattuna pieneltä tuntuvalla pitoisuudellaan ja vesihöyryyn verrattuna suhteellisen kapeilla absorptiokaistoillaan voi olla noin merkittävä tekijä maapallon kasvihuoneilmiössä? Tässä on kaikkein olennaisinta se, että maapallon troposfäärin lämpötila ja pintalämpötila on suhteellisen herkkä sille, millä korkeudella on se ilmakehän kerros, josta pitkäaaltoinen säteily lopulta pääsee karkaamaan esteettä avaruuteen. Ennen kaikkea siksi, että tuo kerron on niin korkealla, että siellä ei vesihöyryä enää paljoakaan esiinny, CO2-pitoisuus määrää olennaisesti tuon kerroksen keskimääräisen korkeuden. Jo pieni muutos tuossa korkeudessa muuttaa pintalämpötilaa. Oxfordin yliopiston Halleyn fysiikan professuurin oppituolin haltijana toimiva ilmakehäfyysikko Raymond T. Pierrehumbert selittää tämän asian (minkä oikeastaan hänen esitystensä perusteella referoin) tässä videossa:

https://www.youtube.com/watch?v=slPMD5i5Phg

Vesihöyry ja pilvisyys ovat valtavasti merkittavämpiä siinä prosessissa. Siis käytännössä pääosa koko prosessista on H2O:n vaikutusten ansiota.

Kuten yllä totesin, vesihöyryllä on merkittävä osuus maapallon kasvihuoneilmiössä, ja samoin pilvillä. Em. tutkimuksen (Schmidt et al. 2010) mukaan vesihöyryn osuus on ∼50% ja pilvipeitteen ∼25%. Mutta koska ilman pinnalta haihtuvaa vettä ilmakehässä ei ole pilviä ja koska vesihöyryn pitoisuus ilmakehässä ei globaalisti ja pitkäaikaisesti spontaanisti lisäänny tai vähenny, hiilidioksidilla on kasvihuoneilmiön ylläpitämisessä paljon merkittävämpi rooli kuin sen suora osuus (∼20%) antaisi ymmärtää.

Ilmakehässä olevat kondensoitumattomat kasvihuonekaasut, joista pitoisuudeltaa suurin on ylivoimaisesti CO₂, säätelevät vesihöyryn pitoisuutta ilmakehässä. Jos ilmakehässä ei olisi yhtään kondensoitumattomia kasvihuonekaasuja, ennen kaikkea CO₂:a, ei siellä olisi juuri ollenkaan vesihöyryäkään, ja maapallon keskimääräinen pintalämpötila olisi reippaasti pakkasen puolella. (Lacis et al. 2010).

Svensmarkia ja pilvisyyttä koskevat väitteesi perustuvat nekin väärinkäsityksiin samoin kuin eräät muutkin tässä kommentoimani viestisi väitteet, mutta palataan niihin myöhemmin. Muistelisin, että olen Svensmarkistakin jotain tänne jo kirjoittanut, mutta pitää tarkistaa. Samoin noista hot spoteista olen varmasti kirjoittanut, kaivan sinnekin linkit, ja linkitän sitten seuraavaan tähän liittyvään postaukseeni.

LÄHTEET

G.A. Schmidt, R.A. Ruedy, R.L. Miller, and A.A. Lacis. 2010. Attribution of the present‐day total greenhouse effect, Journal of Geophysical Research: Atmospheres, vol. 115.
http://dx.doi.org/10.1029/2010JD014287
Löytyy Nasan sivuiltakin ilman maksumuuria.

Lacis, A.A.; Schmidt, G.A.; Rind, D. & Reto, A. 2010. Atmospheric CO₂: Principal Control Knob Governing Earth's Temperature. Science, Vol. 330 (6002), p 256-259.
https://www.science.org/doi/10.1126/science.1190653
Löytyy Nasan sivuiltakin ilman maksumuuria.

Pierrehumbert, R.T. 2011. Infrared radiation and planetary temperature. Physics Today 64 (1), 33–38
https://geosci.uchicago.edu/~rtp1/papers/PhysTodayRT2011.pdf

Zhong, W. & Haigh, J.D. 2013. The greenhouse effect and carbon dioxide. Weather. Vol 68, Issue 4, p. 100-105.
https://rmets.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/wea.2072

[Lalli IsoTalo]

Muutama nopea kommentti. Harmillista, että tämän foorumin hakukone ei toimi hyvin ...

Valikon haku toimii paremmin kuin oikean yläkulman kenttä. @Isagoge

[mannym]

Ei voi olla.

Oletatko että koko 2 kilometrin paksuinen vesipatja olisi lämmennyt tasaisesti alas asti hetkessä?

Sitähän Isagoge sanoi,

Lämpöä kerääntyy meriin tasaisesti

Ottaen arvot 0 - 2000m. Eli tasaisesti.

Mutta otetaan sitten toinen Isagogen juttu jonka sinä julistit mainioksi.

Kun noin 90% maapallon ilmastojärjestelmään kasautuvasta lisälämmöstä varastoituu maapallon valtameriin

Ja sitten annetaan 

There is a significant warming trend of 10.8 ± 1.2 ZJ yr⁻¹ and 10.3 ± 0.8 ZJ yr⁻¹ from 2007–2023

Helppouden vuoksi siis 10zj vuosi, ja tuo on se 90% niin menee? Sehän kun kasautuu maapallon ilmastojärjestelmään. Mikä nopealla matematiikalla on 1zj per vuosi aikavälillä 2007 - 2023. Mikä tarkoittaa 16zj jossain muualla kuin merissä? Ottaen huomioon että koko ilmakehän lämmittämiseksi 1°C asteen, lämpöä tarvitaan 2zj. Jos se olisi kasautunut ilmakehään se ilmakehä olisi +8°C, lämmennyt tuolla aikavälillä, se on kuitenkin mennyt jonnekin muualle.

Isagoge kun on nyt julistautunut asiantuntijaksi, sekä omaa selvästi arvostetut™ lähteet, niin varmaan kykenee kertomaan kuinka paljon ja minne. 2007 - 2023 ilmakehä satelliittien mukaan lämpeni +0,3°C, mikä tarkoittaisi 0,6zj, ja loput 15,4zj jonnekin muualle. Kerrothan sinä minne? tai isagoge? Mikä tarkoittaisi että 3,75% kasaantuisi ilmakehään.

Mutta harjoitetaan lisää taskulaskinmatematiikkaa.
1960 - 2023, meriin on tuon lähteen mukaan kerääntynyt noin 450zj energiaa. Mikä tarkoittaisi noin 7,23zj per vuosi. Mutta käytetään tuota 450zj, joten se 10% on 50zj, josta 3,75% olisi 1,68zj, tai +1°C. Mikä oikeastaan osuu kuin nenä päähän GISS:in +1°C nousulle samalla välillä, ken olisi arvannut.

Mutta otetaan siitä hieman lyhyempi pätkä, tarkalleen ne punaiset vuodet, eli vuodesta 2000. 2000 - 2023 aikavälilä meriin on kertynyt 300zj energiaa. Josta yllä olevalla matematiikalla jatkaen. 10% muualle kertynyttä energiaa olisi 33zj, josta 3,75% olisi 1,2zj tai +0,6°C. Joskin käytämme luotettavampaa ilmakehän mittaria eli UAH:ta jossa lämpenemistä olisi tuolla aikavälillä noin +0,5°C.

Tämä matemaattinen harjoitus onkin siitä hauska että maat ja jäätiköt sitten ovat sitten imeneet itseensä 1960 - 2023 välillä 48,1zj energiaa, tai 2000 - 2023 välillä 31,7zj.

Mutt palataan meriin, karkeasti 1 argopoiju vastaa 95 000 neliökilometrin alaa. Tai edelleen luovaa matematiikkaa 360 miljoonaa neliökilometriä merta, jaetaan se olemassa oleville argo poijuille. niitä sanotaan olevan vajaa 4000. Käytetään tasalukua 4000, saadaan hieman armollisempi lukema. Joka on noin 90 000 neliökilometriä per poiju, tietenkin vielä ajatellen se 2000 metriä korkeana vesipatsaana mitä se mittaa, niin niin, 180 000 kuutiokilometriä, jonka lämpösisältö mitataan yhdellä mittarilla.

Sitten otetaan mittaustarkkuus, joka on ±10zj. tai ±0,0038°C. Tahtoo sanoa että 4000 poijun mittaustulos merten lämpösisällöstä virhemarginaali on ±0,0038°C. Tai että 1 poiju mittaa 180 000 kuutiokilometrin lämpösisällön tarkkuudella joka voidaan ilmoittaa ±0,0038°C.

Kun vielä huomioidaan että jakamalla meri 1x1 ruudukkoon, kuten Levitus https://climatedataguide.ucar.edu/climate-data/world-ocean-atlas-2013-woa13 niin 90% noista ruudukoista jää mittaamatta. ihan vain sivuhuomiona.

Mutta muuten mittaustarkkuudesta jos sen haluaisi sanoa toisinkin, niin pudottamalla argo poijujen määrän 40, saavutettaisiin virhemarginaali +0,038°C. Tämä lienee tilastomatematiikkaa koulussa nauttineelle ihan tavanomainen juttu eikö?

Tehdään kiiski seuraavanlainen testi, mene ensi kesänä päijänteelle, ja mittaa muutamana päivänä sen lämpötila yhdellä mittarilla. Kerrothan sitten mittaustuloksen samalla tarkkuudella kuin argo poijujen sanotaan kykenevän. Sehän on melkein sama testi, lyöt siihen rantaan sen mittarin ja mittaat siitä, päijänteen pinta-ala kun on vain 1/95 siitä mitä 1 argo poijun kerrotaan mittaavan.

[P]

Muutama nopea kommentti. Harmillista, että tämän foorumin hakukone ei toimi hyvin (mutta ilmaisesta palvelusta ei pidä valittaa!). Sillä voisi tarkistaa, mitä täällä on näistä asioista kirjoitettu. Näistäkin on ollut aikaisemmin paljonkin puhetta. 

Esim. Hansen esitellessään ensimmäisen alkuperäisen  CO2 kasvihuoneilmiöteoriansa 1988.

Kasvihuoneilmiöteoria on peräisin 1800-luvun alkupuolelta ranskalaisfyysikoiden (mm. Joseph Fourier) pohdiskeluista, jotka lähtivät liikkeelle siitä, että he senaikaisen fysiikan mahdollistamien säteilylaskelmien pohjalta tajusivat, että ilmakehässä täytyy tapahtua jotain, joka nostaa pintalämpötilaa selvästi siitä, mitä sen pelkkien säteilylaskelmien perusteella olisi. Teoria kasvihuoneilmiöstä oli kohtalaisen valmis ja yleisesti hyväksytty jo 1950-luvun puoliväliin mennessä, eli se ei ole Hansenin kehittämä eikä hän ole itse kasvihuoneilmiötä koskevaan teoriaan mitään merkittävää lisää kehittänyt.

Pikainen kommentti myös. No "kasvihuoneilmiössä tapahtuu" on käytännössä vesihöyryn vaikutusta.

CO2-kasvihuoneilmiön lanseeraaja on aikalailla Hansen. Tosin joku ruotsalainen, jonka nimeä en muista alkoi pohtia 70-luvun lopun ja 80-luvun alun ilmastotieteilijöiden  "uuden jääkauden tulo"-kauhun aikana keinoja, joilla voitaisiin estää/ hidastaa sitä uutta juuri tulossaolevaa/ 70-80-luvun vaihteen tienoiden kylmien säiden vuoksi "alkanutta uutta jääkautta". Yksi tämän ruotsalaisen pohtimista ja julkisesti ehdottamista keinoista oli CO2:n vapauttaminen ilmakehään valtavissa määrin. Siis sen ajan ideoita ilmastonmuokkauksesta.Ruotsalainen oli saanut jostain päähänsä, että "CO2 on lähes supervahva ilmastokaasu". Siis silloin ei ollut moiseen päätelmään oikeastaan mitään tieteellistä pohjaa kehitelty.

Kun ei ole eilen syntynyt muistaa sen pelottelun ja kouhotuksen "uudesta alkaneesta jääkaudesta."

Hansen ja kumppanit sai idean nostaa CO2 ilmaston lämpötilaa ohjaavaksi juuri sen ruotsalaisen wanna be ilmastonmuokkaajan kirjoittelusta.

Ja kuten varttuneemmat muistavat toisen maailmanlopun kauhun, eräänlaisen esiharjoituksen tälle CO2 kauhulle - fluoratut hiilivedyt, jotka löydettiin "syyksi" otsoniaukolle, joita havaittiin navoilla uusilla satelliiteilla, joillaisia ei ollut ollut aikaisemmin. No perustettiin kv-organisaatio ja alettiin metsästämään freoneja raivolla. Tosin näyttää nykyisin siltä, että se otsoniaukko navoilla on ihan luontainen ilmiö. Ilmastotieteilijöille ei tullut mieleen, että otsoni hajoaa luonnollisesti reaktiivisena molekyylinä itsekseen. Ja minkä avulla yläilmakehän otsoni syntyy? No Auringonvalon avulla. Mitäpä talvella puuttuu napa-alueelta? No se Auringonvalo...  Ja sitten kun vielä ymmärrettiin että polaarivirtaus eräässä mielessä eristää napa-alueen ilmamassaa erilliseksi muusta kierrosta ja sekoittumasta, niin...

No emme ole otsoniaukoista paljoa kuulleet, vaikka se taitaa yhä toistua talvisin napojen yllä... Juhlitaan freonien kieltoa ja sen "vaikutusta". Ja jostain IPCC veti 90-luvun lopulla vielä hihastaan, että freonit "ovat hyvin vahvoja kasvihuonekaasuja".

[Isagoge]

Sitähän Isagoge sanoi,

Lämpöä kerääntyy meriin tasaisesti

En nyt ehdi muuta kuin korjaamaan tämän. Tarkoitin tasaiseen tahtiin. Eli merten lämpösisältö näyttää kasvavan viimeisen 30 vuoden aikana (jolloin niitä lämpenemispausseja olisi ilmastoskeptikoiden mukaan pitänyt olla) melko lailla lineaarisesti ilman mitään mainittavia pausseja tai kasvunopeuden muutosta. Pahoittelen epätäsmällisyyttä tässä! Muutama sivu taaksepäin tähän ketjuun postitinkin tämän viestin kuvion, eikä tuossa merten eri kerrosten erivauhtisessa lämpenemisessä ole tosiaankaan minulle tai minusta mitään epäselvää. Kuviohan helpottaa myös ilmakehään, kryosfääriin ja maaperään varaistoituneen lämmön määrän hahmottamista, jos haluat tarkistaa laskelmiasi. Lähteenä oleva artikkeli on myös tässä suhteessa hyvää luettavaa, kun siellä noista tehdään tarkempi analyysi ja esitetään myös asiaan liittyviä epävarmuuksia.

... luovaa matematiikkaa...

Sitä saimme tosiaan nähdä. Mutta palataan, kun ehdin.

[Isagoge]

CO2-kasvihuoneilmiön lanseeraaja on aikalailla Hansen.

Nyt on pakko kysyä, että kävitkö katsomassa tuon jo äsken linkkaamani viestini, jonka olen itse asiassa sinulle vastaukseksi tähän ketjuun kirjoittanut? Eli tämän.

...Hiilidioksidin ilmastoa lämmittävää efektiä koskeva keskustelu ja tutkimus ei ala James E. Hansenista tai niistä muista yhdysvaltalaisista ilmastotutkijoista, jotka tulivat julkisuuteen 1970-luvulla ja 1980-luvulla ennustaessaan ilmaston lämpenemistä ihmiskunnan päästöjen seurauksena.

Ranskalainen matemaatikko ja fyysikko Jean-Baptiste Joseph Fourier huomasi jo 1800-luvun alkupuolella...

Jos et ole sitä koskaan lukenut (mikä kummastuttaisi minua, kun se sinulle alun perin oli vastaus ja nyt linkkasin sen sinulle uudelleen vastaukseksi), niin käy lukemassa se. Siinä selostetaan lähteisiin perustuen, että

-kasvihuoneilmiön olemassaolo huomattiin 1800-luvun alussa
-vesihöyryn ja hiilidioksidin maapallon pintalämpötilaa kohottavat kemialliset/fysikaaliset ominaisuudet löydettiin ja osoitettiin laboratoriokokeilla 1800-luvun loppupuolella
-vesihöyrypitoisuuden kasvun rooli muiden tekijöiden aiheuttaman lämpenemisen palauteilmiönä ymmärrettiin jo 1800-1900-lukujen vaihteessa
-hiilidioksidin ja ihmiskunnan sitä sisältävien päästöjen ilmastoa lämmittävä vaikutus ymmärrettiin jo 1800-1900-lukujen vaihteessa
-kaikki tämä tapahtui, ennen kuin ilmastoa koskeva keskustelu oli politisoitunut, ja viime vuosituhannen vaihteessa ilmaston lämpenemistä pidettiin jopa toivottavana

Jos olet viestini jo lukenut, mutta et usko minua, asiasta löytyy muitakin lähteitä (viestin lopussa). Vilkaise myös tämän viestin kuvana olevaa lehtileikettä. Se on Pohjanmaan Kansa -lehdestä vuodelta 1932. 

Archer, D. & Pierrehumbert, R. 2011 (eds.). The Warming Papers: The Scientific Foundation for the Climate Change Forecast. Wiley-Blackwell.

The Discovery of Global Warming: The Carbon Dioxide Greenhouse Effect
https://history.aip.org/climate/co2.htm   

[Lahti-Saloranta]

Ja kuten varttuneemmat muistavat toisen maailmanlopun kauhun, eräänlaisen esiharjoituksen tälle CO2 kauhulle - fluoratut hiilivedyt, jotka löydettiin "syyksi" otsoniaukolle, joita havaittiin navoilla uusilla satelliiteilla, joillaisia ei ollut ollut aikaisemmin. No perustettiin kv-organisaatio ja alettiin metsästämään freoneja raivolla. Tosin näyttää nykyisin siltä, että se otsoniaukko navoilla on ihan luontainen ilmiö. Ilmastotieteilijöille ei tullut mieleen, että otsoni hajoaa luonnollisesti reaktiivisena molekyylinä itsekseen. Ja minkä avulla yläilmakehän otsoni syntyy? No Auringonvalon avulla. Mitäpä talvella puuttuu napa-alueelta? No se Auringonvalo...  Ja sitten kun vielä ymmärrettiin että polaarivirtaus eräässä mielessä eristää napa-alueen ilmamassaa erilliseksi muusta kierrosta ja sekoittumasta, niin...

No emme ole otsoniaukoista paljoa kuulleet, vaikka se taitaa yhä toistua talvisin napojen yllä... Juhlitaan freonien kieltoa ja sen "vaikutusta". Ja jostain IPCC veti 90-luvun lopulla vielä hihastaan, että freonit "ovat hyvin vahvoja kasvihuonekaasuja".

Muistan hyvin tuon hysterian otsoniaukoista, niistä kuuli päivittäin. Nykyään niistä ei hiisku ainutkaan ilmastotieteilijä. Kiinnostaisi kovasti tietää niiden nykytila ja ennenkaikkea se että pelastiko freonien käytön lopetus meidät tuholta. Luulisi että jos niiden käytön lopetuksella otsoniaukot hävisivän niin sitä lopetuspäätöstä suitsutettaisiin ja yksi jos toinenkin ottaisi kunnian otsoniaukkojen täyttymisestä. Miksiköhän ollaan hiljaa, vahva epäilys on että ne otsoniaukot on normaali luonnoillmiö. Itse asiassa ne otsoniaukot saivat minut kriittiseksi tähän ilmaston lämpenemiseen. Harmittava juttu että koko ilmaston lämpeneminen on politisoitunut samoin kuin ilmiön tutkiminen. Koko juttu on niin kiilusilmäistä että se saa epäilemään kusetusta.

[mannym]

En nyt ehdi muuta kuin korjaamaan tämän. Tarkoitin tasaiseen tahtiin. Eli merten lämpösisältö näyttää kasvavan viimeisen 30 vuoden aikana (jolloin niitä lämpenemispausseja olisi ilmastoskeptikoiden mukaan pitänyt olla) melko lailla lineaarisesti ilman mitään mainittavia pausseja tai kasvunopeuden muutosta. Pahoittelen epätäsmällisyyttä tässä!

Noh nyt pilasit hyvän kuittalun kiiskelle, pitääpä kuittailla sitten sinulle. Merten lämpösisältö näyttää tosiaan kasvavan viimeisten 30 vuoden aikana, jolloin lämpenemispaussi oli ja on edelleen. Mutta tosiaan vain näyttää. Sillä merten lämpösisältöhän ei ole mitattu asia, vaan mallinnettu asia.

Kun ilmakehän lämpeneminen ei näyttänyt kulkevan mallien kuvittelemaan tahtiin, keksittiin alkaa selittämään lämpötilojen karkaavan meriin. Tätä todisteltiin sitten ilmastomalleilla, jotka alle kahdessa vuosikymmenessä päätyivät tuloksista, osa puuttuvasta lämmöstä on imeytynyt meriin, nykyiseen 90% ilmastojärjestelmään jumiin jäävästä lämmöstä on karannut meriin.

Tämähän johtaa juurensa siihen kuinka päätettiin että ilmakehään saapuvasta auringon säteilystä jää se watti per neliömetri sisään. Mikä on varsin ikävää, kun se watti piti selittää pois kun sitä ei ilmakehässä näkynyt, missä sen ilmastonmuutoksen pitäisi hiilidioksiditeoreeman mukaan näkyä, sitten alettiin laskemaan ja mallintamaan jotta saatiin löytymään se "puuttuva" lämpö, joka loppupeleissä ei ole sitten mittausten tulosta vaan mallinnuksen tulosta.

[mannym]

Ja kuten varttuneemmat muistavat toisen maailmanlopun kauhun, eräänlaisen esiharjoituksen tälle CO2 kauhulle - fluoratut hiilivedyt, jotka löydettiin "syyksi" otsoniaukolle, joita havaittiin navoilla uusilla satelliiteilla, joillaisia ei ollut ollut aikaisemmin. No perustettiin kv-organisaatio ja alettiin metsästämään freoneja raivolla. Tosin näyttää nykyisin siltä, että se otsoniaukko navoilla on ihan luontainen ilmiö. Ilmastotieteilijöille ei tullut mieleen, että otsoni hajoaa luonnollisesti reaktiivisena molekyylinä itsekseen. Ja minkä avulla yläilmakehän otsoni syntyy? No Auringonvalon avulla. Mitäpä talvella puuttuu napa-alueelta? No se Auringonvalo...  Ja sitten kun vielä ymmärrettiin että polaarivirtaus eräässä mielessä eristää napa-alueen ilmamassaa erilliseksi muusta kierrosta ja sekoittumasta, niin...

No emme ole otsoniaukoista paljoa kuulleet, vaikka se taitaa yhä toistua talvisin napojen yllä... Juhlitaan freonien kieltoa ja sen "vaikutusta". Ja jostain IPCC veti 90-luvun lopulla vielä hihastaan, että freonit "ovat hyvin vahvoja kasvihuonekaasuja".

Muistan hyvin tuon hysterian otsoniaukoista, niistä kuuli päivittäin. Nykyään niistä ei hiisku ainutkaan ilmastotieteilijä. Kiinnostaisi kovasti tietää niiden nykytila ja ennenkaikkea se että pelastiko freonien käytön lopetus meidät tuholta. Luulisi että jos niiden käytön lopetuksella otsoniaukot hävisivän niin sitä lopetuspäätöstä suitsutettaisiin ja yksi jos toinenkin ottaisi kunnian otsoniaukkojen täyttymisestä. Miksiköhän ollaan hiljaa, vahva epäilys on että ne otsoniaukot on normaali luonnoillmiö. Itse asiassa ne otsoniaukot saivat minut kriittiseksi tähän ilmaston lämpenemiseen. Harmittava juttu että koko ilmaston lämpeneminen on politisoitunut samoin kuin ilmiön tutkiminen. Koko juttu on niin kiilusilmäistä että se saa epäilemään kusetusta.

Nykyisellään otsoniaukko on ihan yhtä suuri kuin mitä se oli sen sopparin allekirjoitus aikaan. Alunperin sen piti alkaa näkymään lähes välittömästi, ja kun se hieman pieneni sopparin tuottamaa tulosta suitsutettiin. Nyttemmin kuten ilmastoalarmisteilla on viimeiset vuodet ollut tapana, otsoniaukon "tervehtymisen" aikamääre on heitetty kauas tulevaisuuteen. 2040 luvulle pohjoisessa ja 2060 luvulle etelässä. siitä kiellosta on piakkoin 40 vuotta, tai no 37 vuotta. Eikä muutosta ole.

Mikä tahtoo sanoa että havaittiin luonnollinen ilmiö, luotiin ihmisen toimista mörkö luonnolliselle ilmiölle, kiellettiin ihmisen toiminta, nyt se luonnollinen ilmiö saa olla rauhassa vielä 40 vuotta, kunnes mörön kehittäjät ovat jo montussa ja asia on unohtunut.

[mannym]

Eräs Bob aikanaan kirjoitti mainiosti.

Trenberth questions whether the Argo measurements are mature enough to tell as definite a story as Hansen lays out. He has seen many discrepancies among analyses of the data, and there are still "issues of missing and erroneous data and calibration," he said. The Argo floats are valuable, he added, but "they're not there yet."

ARGO floats have provided reasonably complete coverage of the global oceans since 2003-04, and the installation was complete in 2007. But as late as 2011, Kevin Trenberth's opinion was that they provided limited value due to "missing and erroneous data and calibration".

With ocean heat content data before the ARGO era, the measurements are so sparse we are unable "to observe the motions of thermal anomalies in the mid- and high latitude oceans", and since the introduction of the ARGO floats, there are "issues of missing and erroneous data and calibration". Phrased other ways: ocean heat content is not a reliable dataset—and—it's not a dataset in which we should have confidence.

Simppeliä niin kauniin simppeliä

[ämpee]

Kun ilmakehän lämpeneminen ei näyttänyt kulkevan mallien kuvittelemaan tahtiin, keksittiin alkaa selittämään lämpötilojen karkaavan meriin.

Sinällään aika arvoton keksintö jollei keksitä myös sitä miksi tämä lämpöjen meriin karkaaminen ilmenee ainoastaan silloin kun ilmakehän lämpeneminen on paussilla.
Muutoin on kyseessä jatkuva ilmiö ja ilmakehän lämpenemisen paussi johtuu siitä, että se on paussilla !!

[Isagoge]

Pikainen kommentti myös. No "kasvihuoneilmiössä tapahtuu" on käytännössä vesihöyryn vaikutusta...

En kiistä vesihöyryn suurta osuutta (n. 50%) maapallon kasvihuoneilmiössä, mutta kuten lähteillä perustellen osoitin, myös CO₂:lla on siihen suuri osuus, ja CO₂ (ja vähemmässä määrin muut maapallon ilmakehässä kondensoitumattomat kasvihuonekaasut) säätelevät keskeisesti vesihöyryn pitoisuutta ilmakehässä.

Jos ainoa argumenttisi on jo kerran esittämäsi teesin "kasvihuoneilmiö on käytännössä vesihöyryn vaikutusta" toistelu, tämä menee pelkäksi inttämiseksi ja saa minun puolestani jäädä. Et perustellut teesiäsi mitenkään lähteiden avulla aikaisemminkaan, joten sen nettoarvo argumenttina on lähinnä se, että sinusta tuntuu siltä, että CO₂ ei kasvihuoneilmiössä näyttele mitään merkittävää roolia. 

Ehdin tässä välissä kuitenkin tekemään muutaman MODTRAN-kokeen. MODTRAN on laskentamalli, jolla voidaan mm. simuloida maapallon ilmakehästä poistuvan säteilyn spektriä erilaisilla ilmakehän koostumuksilla. Sitä pidetään varsin luotettavana, sillä kun mallikokeessa asetetaan ilmakehässä tietyllä hetkellä vallitsevat pitoisuudet ja verrataan satelliittihavaintoja samalta ajalta ja samoilla leveysasteilla ja pilviolosuhteissa, tulokset ovat hyvin yhteneviä. Eli se todennäköisesti mallintaa säteilyfysiikkaa hyvin.

Tulokset ovat kuviossa (viestini 1. kuva). Kaikki kuviot kertovat tilanteesta, jossa voit ajatella katsovasi 70 km:n korkeudella ilmakehässä kohtisuoraan alaspäin ja mittaavasi maapallon pinnalta ja ilmakehästä tulevan säteilyn spektriä. Kaikissa kuvissa olennainen on tummansininen käyrä (Model, mallikokeen tulos)

Kuva a: ilmakehässä ei ole hiilidioksidia eikä vesihöyryä, metaani- ja otsonipitoisuudet sekä fluorattujen kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat tietokannan nykyiset (tosiasiassa vajaan kymmenen vuoden takaiset, eli ajalta, jolloin ilmakehän CO₂-pitoisuus oli 400 ppm. Tällä ei ole olennaista merkitystä). Absorptiota tapahtuu mallissa mukana olevien kasvihuonekaasujen absorptiokaistoilla.

Kuva b: malliin on lisätty Mauna Loan vuoden 2023 joulukuun CO2-pitoisuuden keskiarvo 422 ppm. Huomaat mitä tapahtuu CO₂:n pääabsoptiokaistan kohdalla. Iso kuoppa. Metaani- ja otsonipitoisuudet sekä fluorattujen kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat tietokannan nykyiset (nämä pidän samoina koko ajan, joten en enää toista tätä).

Kuva c: nyt mallissa CO₂:n pitoisuus on 0 ja vesihöyryn pitoisuus nykyinen. Muut seikat pysyvät samana. Huomaat, että vesihöyryn laajemman absorptiokaistan ansiosta sininen käyrä pitkältä matkalta tipahtaa alemmaksi. Vesihöyry on kieltämättä voimakas kasvihuonekaasu.

Kuva d: nyt mallissa on mukana sekä CO₂:n 422 ppm:n pitoisuus että nykyinen vesihöyrypitoisuus. Tämä on ehkä tärkein kuva, varsinkin verrattuna kuvaan c.  Sinisen käyrän ja x-akselin väliin jäävä pinta-ala pienenee selvästi, kun käyrä kuoppaa CO₂:n pääabsorptiokaistan kohdalla, eli se mitä tässä simuloidaan (mitä tapahtuu, jos ilmakehän CO2-pitoisuus nostetaan nollasta arvoon 422 ppm) tuottaa huomattavan efektin poistuvan säteilyn spektrissä.

Kuva e: koska MODTRAN:in oletusvesihöyrypitoisuus ei ole ihan nykyinen, vaan n. kymmenen vuoden takainen, skaalasin sen kaksinkertaiseksi viimeiseen mallikokeeseen. On myös väitetty, että MODTRAN:in vesihöyrypitoisuus pitäisi skaalata 1,5-kertaiseksi jotta se olisi oikein edes kymmenen vuotta sitten. Tuo 2x-skaalaus tiputtaa sinistä käyrää kauttaaltaan kohti x-akselia, mutta ei hävitä CO₂:n efektiä.

Muutama täydentävä huomio: kuvassa on selitetty muut parametrit. Nämä mallikokeet on tehty päivällä pilvettömällä taivaalla tropiikin leveysasteilla, mutta malliin saa lisättyä myös eri pilviolosuhteita ja kokeen voi tehdä eri leveysasteilla. Pilvien lisääminen tiputtaa koko sinistä käyrää alaspäin (kuten teoreettisesti pitäisikin tapahtua), mutta ei olennaisesti muuta tilannetta CO₂:n ja vesihöyryn efektin suhteessa. MODTRAN on mallina "harrastelijatasoa", enkä kiellä sitä. Mutta kirjallisuudesta löytyy ammattimaisilla laskentaohjelmilla ja tietokannoilla (esim. HITRAN) tehtyjä vastaavia kokeita, ja esimerkiksi Zhong & Haigh (2013) saavat niissä hyvin samansuuntaisia tuloksia kuin MODTRAN:illa sain (tai muutkin asiaa kokeilevat tyypillisesti saavat). Em. tutkimuksen tuloksia olen postittanut tähän ketjuun ainakin viisi kertaa. 

Mitenkähän tätä CO₂:n efektiä sitten nyt vielä tällä palstalla mahdollisilla tavoilla pitäisi todistella? Tästä nyt kuitenkin on sitä tutkimuskirjallisuutta, mitä olen laittanut runsaasti, etkä ole, jäsen P, oikeastaan puuttunut siihen ollenkaan. Vakavasti otettavat argumentit sen puolesta, että CO₂:lla ei ole planeettamme kasvihuoneilmiön suhteen lainkaan niin suurta vaikutusta kuin ilmastotutkimuksen valtavirta kuvittelee, olisivat sellaisia, joissa ei heitellä samaa teesiä uudestaan ja uudestaan tai esitetä geneerisiä väitteitä siitä, että kaikki missä on käytetty malleja ja mallintamista on roskaa, vaan niissä pitäisi osoittaa spesifisti, mikä 1800-luvulta asti tänne ulottuvassa, ennen kaikkea kemiaan, fysiikkaan ja ilmakehästä tehtyihin mittauksiin nojaavassa tutkimusperinteessä on mennyt pieleen.

Ovatko tutkijat hahmottaneet molekyylisidokset jotenkin väärin, niin että CO₂-molekyyli ei voikaan saada tilapäistä dipolimomenttia? Onko moderni spektrografia kenties antanut täysin väärän kuvan CO₂:n absorptiokaistoista? Jotain todella isoja virheitä täytyy olla, jos asia todellisuudessa olisi niin, että CO₂:lla ei olisi sitä vaikutusta maapallon pintalämpötilaan, joka sillä ilmastotutkimuksen valtavirran mukaan on. Mutta mitä nämä virheet siten olisivat?

...Ja tosiaan alussa oli simppeli teoria 36 vuotta sitten. Nyt siitä on tullut pirun monimutkainen, jota moni ei ymmärrä...

Ei se ollut edes silloin alussa (1800-1900-lukujen vaihteessa) yksinkertainen. Asia lienee niin, että sinä et ole koskaan lukenut asiasta muuta kuin karkeita yksinkertaistuksia, ja luultavasti vielä sellaisia yksinkertaistuksia, jotka ovat peräisin erilaisilta skeptikkosivustoilta. Kasvihuoneilmiötä koskeva teoria on olennaisilta osin kvantitatiivisella käsitteenmuodostustasolla operoiva luonnontieteellinen teoria, eli asiat perustellaan laskemalla, mittaustuloksin ja fysiikan ja kemian lakeihin nojaten, eikä kvalitatiivisilla kuvauksilla ja arkikokemuksiin viittaavilla analogioilla, joita uskoakseni lukemasi kuvaukset siitä ovat sisältäneet. Ja se oikea tiede on vaikeaa, eikä sitä jokainen ymmärrä. 

Jos haluat nähdä, miltä se teoretisointi ja argumentointi tässä asiassa oikeasti näyttää, niin tässä on hyvä esimerkki. Linkin takana olevassa artikkelissa perustellaan se, miksi CO₂:n pitoisuusmuutoksen efekti säteilypakotteeseen ja sitä kautta pintalämpötilaan on logaritminen, eli se liittyy teemaan, jota jäsen mannym on muistanut täällä tuoda kiitettävällä innolla esille, ja josta en ole ollenkaan eri mieltä:

https://www.osti.gov/servlets/purl/1864725

Kun katsoo tuota linkin päässä olevaa oikeaa esimerkkiä CO₂:n efektiä koskevasta tieteellisestä perusteluketjusta, pitäisi tajuta se, että jos haluaa asiassa itsenäisesti tehdä johtopäätöksiä, täytyy nöyrtyä ja ottaa kirjoja, kynää ja paperia ja muuta tarvittavaa käteen, ja alkaa opetella nuo asiat kovalla työllä (jollei ole sitä jo tehnyt). Jos lähtee hyvin alusta, se kestää vuosia, mutta ilman sitä ei sitten pysty rationaalisesti tässä asiassa omaa mielipidettä muodostamaan.

Jonkinlaisen välimaaston tarjoavat tietysti oppikirjat, joissa asioita on selitetty perusteellisemmin ja opetettu myös sitä fysiikkaa ja usein myös matematiikkaa, joka pitää ottaa haltuun, ennen kuin noita tutkimusartikkeleita ymmärtää. Näistä paras on Pierrehumbert, R.T. 2016. Principles of planetary climate. Cambridge University Press: Cambridge.

Kallis kirja itse ostaa, mutta onneksi sen tämän asian kannalta keskeiset luvut 3-6 (viestini 2. kuva) ovat vielä olemassa netissä pdf-versiona ilmaiseksi (tai olivat, kun viimeksi tarkistin. Tekijänoikeusjuttujen takia en laita tähän osoitetta, mutta halukkaat saavat helposti näillä tiedoilla haettua tiedoston).

Jos saisin edes vastauksen siihen, mitä Pierrehumbertin kirjan noissa luvuissa on kasvihuonekaasujen vuorovaikutuksesta ilmakehässä kulkevan säteilyn kanssa esitetty tai käsitetty väärin, olisin siitäkin todella otettu. Geneerisiä teesejä "CO₂-teorian" virheellisyydestä ja anekdootteja siitä, miten itse koki tulleensa nuorena jolppina huijatuksi otsonikatopuheilla voi jokainen heitellä, mutta eiväthän ne mitään todista.

Tämä liittyy vähän jäsen JoKaGO:n ketjuun tulleeseen sinänsä ihan hyvään huomioon kolmesta pointista. Silloin on pakko esittää vain teesit tai johtopäätökset ja jättää perustelut pois, mutta tässä joka tapauksessa minun:

(1) 1800-luvulta lähtevän, kemiaan ja fysiikkaan sekä muihin luonnontieteisiin ja ilmakehästä tehtyihin mittauksiin nojaavan tutkimusperinteen ansiosta tiedämme hyvin varmasti, että CO₂ on maapallon kasvihuoneilmiön kannalta olennainen tekijä ja sen pitoisuuden kaksinkertaistuminen nostaa maapallon pintalämpötilaa n. 3 astetta. Tämän tutkimusperinteen kvantitatiivisia perusteluja ei ole koskaan onnistuttu oikeasti haastamaan.

(2) Tietäisimme, että ilmakehän CO₂-pitoisuuden kasvaessa pintalämpötila nousee, troposfäärin lämpötila nousee, stratosfääri jäähtyy, jäätiköt ja merijää alkavat sulaa, merten lämpösisältö alkaa kasvaa ja merenpinta nousta, vaikkei kukaan olisi näitä asioita koskaan mitannut tai julkaissut kiisteltyjä lätkämailojaan. Se, että empiiriset havainnot em. seikoista puoltavat käsitystä CO₂:n vaikutuksesta maapallon ilmastoon ja ovat tärkeimpien linjojen osalta teorian pohjalta tehtyjen ennusteiden kaltaisia, on toinen, mutta heikompi, eikä suinkaan välttämätön todistelulinja CO₂:n efektistä.

(3) Kaikkea sitä, mitä ilmastotutkijat väittävät, on mahdotonta tarkistaa tai edes ymmärtää itse pohjimmaisia perusteita myöten. Tämän takia jossain kohti jokaiselle tulee eteen tilanne, jossa joutuu luottamaan siihen, että tutkijat osaavat riittävän hyvin asiansa, ja ne johtopäätökset, joita he esittävät, ovat pääsääntöisesti päteviä. Jos tähän ei luota, on oikeastaan kaksi tapaa perustella epäilynsä: täytyisi olla niin, että luonnontieteessä, ennen kaikkea kemiassa ja fysiikassa on joissain kohti tehty todella isoja erehdyksiä, ja näiden erehdysten takia kasvihuoneilmiötä koskeva teoretisointi menee nyt pieleen. Tai sitten on olemassa maailmanlaajuinen ilmastotutkijoiden JA muiden luonnontieteilijöiden salaliitto, joka jotain agendaa toteuttaakseen tietoisesti vetää fysiikasta, kemiasta ja mittaustuloksista vääriä johtopäätöksiä, väärentää ja vääristelee kaikkia mittaustuloksia ja ylläpitää tätä valtavaa salaliittoa onnistuneesti vuosikymmenien tai jopa vuosisadan ajan. En itse pidä kumpaakaan perustetta epäluottamukselle vakuuttavana.

Kiitoksia Lalli IsoTalo hakua koskevasta vinkistä. Pitää kokeilla tuon valikon kautta.

Vielä nopea kommentti yhteen jäsen mannymin huomioon:

Eräs Bob aikanaan kirjoitti mainiosti.

Trenberth questions whether the Argo measurements are mature enough to tell as definite a story as Hansen lays out. He has seen many discrepancies ...

Huomasitko, mannym hyvä, että sama Kevin E. Trenberth on kolmantena kirjoittajana tuossa Cheng et al. (2024) -artikkelissa, jossa siis esitettiin tuloksia valtameriin liittyvistä ilmastonmuutoksen indikaattoreista? Tämähän tiedemaailmassa tarkoittaa, että hän hyväksyy siinä esitetyt väitteet merten lämpösisällön kasvusta ja sen arvioinnin epätarkkuuksista. Noihin voi aina jättää loppukaneetin siitä, että et kirjoittajana allekirjoita tätä ja tuota johtopäätöstä, mutta ei sieltä sellaista Trenberthtiltä löydy.                               

     

[Caucasian]

Miten se lämmön häviäminen avaruuteen voidaan mitata ihan varmasti tarkasti?
Isagoge tuossa väittää että jos ei luota ilmastotutkijoiden tuloksiin, niin olisi vain 2 vaihtoehtoa, että luonnontieteissä itsessään on vikaa tai on sitten maailmanlaajuinen salaliitto.
Mihin se ilmeisin peruste unohtui? Eli että malleissa ja laskelmissa ei ole otettu kaikkea huomioon ja tai mallinnuksiin syötetyissä luvuissa on virhe... huolimatta parhaasta tietämyksestä. Poliittinen paine ja agenda tietysti yksi tekijä, mikä käy ilmi esim Taalaksen omista puheistakin.

[mannym]

Huomasitko, mannym hyvä, että sama Kevin E. Trenberth on kolmantena kirjoittajana tuossa Cheng et al. (2024) -artikkelissa, jossa siis esitettiin tuloksia valtameriin liittyvistä ilmastonmuutoksen indikaattoreista? Tämähän tiedemaailmassa tarkoittaa, että hän hyväksyy siinä esitetyt väitteet merten lämpösisällön kasvusta ja sen arvioinnin epätarkkuuksista. Noihin voi aina jättää loppukaneetin siitä, että et kirjoittajana allekirjoita tätä ja tuota johtopäätöstä, mutta ei sieltä sellaista Trenberthtiltä löydy.                               

Tottakai huomasin, enhän sitä lainausta olisi muuten tänne tuonut. Sen lainauksen ja muun osan kohdalla se pointti olikin. Syvänmeren mittaukset ovat ennen Argo poijuja niin vähälukuisia että vähäalaisia, jotta ne olisivat luotettavia. Argo poijujen puuttuva ja virheellinen data sekä kalibrointi, tekevät niistä epäluotettavan. Tai kuten siinä loppulainauksessa jonka saksit pois.

Phrased other ways: ocean heat content is not a reliable dataset—and—it's not a dataset in which we should have confidence.

Kevin Trenberth kanssa kirjoittajana tuossa paprussa ei siis mitenkään jäänyt näkemättä. Varsinkin kun Kevin on etsinyt puuttuvaa lämpöä vuosia ja keksinyt sen menneen meriin, josta todisteena ilmastomallit, eivät mittaukset koska mittaukset kuten yllä esitetty, ovat kehnoja.

Minusta on mukavaa katsella Trenberthin alkuperäisiä budjetti laskelmia, joissa meret käytännössä oli unohdettu täysin.

[Isagoge]

Berkeley Earthin, Kaliforniassa toimivan voittoa tavoittelemattoman organisaation raportti vuoden 2023 ilmasto- ja säätapahtumista on ilmestynyt. Tässä mielestäni tärkeitä seikkoja raportista.

Vuosi 2023 oli globaalisti mittaushistorian lämpimin myös Berkeley Earthin lämpötilatuotteen mukaan (viestini 1. kuva, vasen puoli ylhäällä). Vuoden 2023 keskilämpötila oli 1,54 ± 0,06 °C esiteollista tasoa korkeampi. Tämä oli siis ensimmäinen vuosi, jolloin Pariisin sopimuksen yhteydessä asetettu suhteellisen turvallisena pidetty lämpenemisraja rikkoutui tässä aikasarjassa piste-estimaatin perusteella.

Tästä ei kuitenkaan pidä vetää sitä johtopäätöstä, että Pariisin sopimuksen lämpenemisraja on nyt saavutettu. Yksittäinen vuosi ei vielä tarkoita sitä, että se todennäköisyysjakauma, josta ilmastojärjestelmä tavallaan "arpoo" vuosittaisia keskilämpötiloja, olisi nyt saavuttanut odotusarvon, joka on 1,5 astetta esiteollisen tason yläpuolella. Berkeley Earthin datan perusteella ekstrapoloimalla 1,5 astetta ylitetään pitkään jatkuneella suoraviivaisella keskilämpötilan nousulla vajaan kymmenen vuoden päästä (viestini 1. kuva, oikea puoli ylhäällä).

Miltei kaikki maa-alueet lämpenevät ilmeisistä syistä nopeammin kuin merenpinta tai meret. Niinpä maa-alueiden globaali keskilämpötila oli BE:n aikasarjassa jo melkein 2 astetta esiteollista tasoa korkeampi (1. kuva, vasen alakulma). Mutta lämpeni merenpintakin, mikä tietysti osaltaan kertoo siitä, että lämpenemistrendi ei ole seurausta UHI-efektistä. BE:n globaalin merenpinnan keskilämpötilan aikasarja (1. kuva, oikea alakulma) perustuu Hadley Centre:n HadSST4-aikasarjaan, mutta BE tekee tästä datasta oman analyysinsa. Ja sen perusteella globaali merenpinnan keskilämpötila oli vuonna 2023 ensimmäisen kerran yli asteen verran esiteollisen tason yläpuolella.

Ensimmäisen kuvan aikasarjoissa kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, että ilahduttavasti niissä on myös esitetty epävarmuusvälit, jotka seuraavat mm. asemakattavuudesta ja reliabiliteetti- ja biasongelmista. Toisin kuin ilmastoskeptikot yleisesti väittävät, nämä epävarmuudet eivät ole kovin suuria edes aikasarjojen alkupäässä, jos BE:n tutkijoiden laskelmia on uskominen. Toisen maailmansodan aika muodostaa merilämpötilojen epävarmuuksissa mielenkiintoisen poikkeusjakson, jolloin systemaattiset biakset mittaustuloksissa kohosivat huomattavasti.

Lämpenemisen maantieteellinen jakauma on aina kiinnostava (viestini 2. kuva, yläosa vasemmalla). Vuonna 2023 95,5% maapallon pinnasta oli selvästi perustasoa 1951-1980 lämpimämpi, vain 3,5% pinta-alasta oli samanlämpöinen ja vain 1% selvästi viileämpi kuin vertailujakso. Suomessa ja Skandinavissa vuosi 2023 ei ollut aivan niin lämmin kuin suurimassa osassa maailmaa. Ja skeptikoiden iloksi tietenkin uskolliset Pohjois-Atlantti ja Etelämanner tarjoavat jopa poikkeusvuonna 2023 hieman sinistä väriä, jonka voi sitten tarpeen mukaan kirsikkapoimia omaksi aikasarjakseen.

Kuukausivälillä heinäkuu-joulukuu (viestini 2. kuva, alaosa vasemmalla) nämä poikkeusalueet korostuvat vielä enemmän.¹ El Niño ilman muuta vaikutti siihen, että globaalisti vuodesta 2023 tuli niin lämmin kuin tuli (2. kuva, oikea yläosa, 4. kuva, yläosa). Vaikuttaisiko El Niño kenties siihen, että Suomessa oli niin kylmä loppuvuosi? Myös vuodet 1987 ja 2003 olivat alkuvuodesta Suomessa kylmiä, ja silloinkin ENSO oli El Niño -vaiheessa. Tästä ei kuitenkaan ole riittävästi tutkimusta, mutta on mielenkiintoista nähdä, mitä asiasta selviää, kun sitä tutkitaan enemmän. Loppuvuoden Pohjois-Atlantin keskilämpötila tuli vielä laitettua 2. kuvaan alas oikealle. Lämpöennätys lyötiin sielläkin loppuvuoden osalta.

Maapallon ilmastojärjestelmän energiaepätasapaino (EEI, Earth's Energy Imbalance) on viime vuosina noussut nopeasti paljon käytetyksi indikaattoriksi lämpenemistä tarkasteltaessa. Myös BE:n vuosiraportti 2023 tarkastelee tätä (3. kuva). Sen estimoinnissa on omat ongelmansa ja siten sen esimaatissa epätarkkuutensa, mutta jos NASA:n CERES-havaintoaineistoon on luottaminen, se on kasvanut hurjasti. Tyypilliset arviot siitä, millainen EEI riitti lopettamaan edellisen glasiaalin ja sulattamaan pohjoista pallonpuoliskoa huomattavasti nykyistä laajemmin peittäneet jäämassat ovat 0,2W/m² luokkaa. Nyt EEI on siis n. 2W/m². Epätasapainon kestolla on tietysti tässä ratkaiseva merkitys, mutta sitä on nyt luvassa vielä pitkäksi aikaa eteenpäin ilman aivan poikkeuksellisia tapahtumia.

Mitä pitäisi ajatella tämän poikkeusvuoden lämpimyyden syistä ja mitä on odotettavissa vuodelle 2024? Tähän liittyy viestini 4. kuva. Taustalla vuoden 2023 ennätyslämmöissä on ilman muuta kasvihuoneilmiön voimistumisesta johtuva tasainen lämpenemistrendi. Nimenomaan sen ansiosta jopa nykyiset La Niña -vuodet ovat lämpimämpiä kuin El Niño -vuodet vain muutamia vuosikymmeniä sitten. Myös ENSO:lla on kuitenkin oma osuutensa, ja lisäksi aerosolipäästöjen vähentyminen, HTHH:n merenalainen purkaus ja aurinkosykli ovat voineet tuoda lämpenemiseen oman efektinsä. El Niño vaikuttanee vielä n. puolen vuoden ajan, joten jo sen perusteella vuodesta 2024 on odotettavissa suurin piirtein yhtä lämmin kuin 2023 oli. On myös täysin mahdollista, että vuonna 2024 tehdään uusi mittaushistorian lämpöennätys globaalissa pintalämpötilassa. 

Berkeley Earthin uuteen vuosiraporttiin voi tutustua osoitteessa

https://berkeleyearth.org/global-temperature-report-for-2023/

(1) Sosiaalisessa mediassa ilmastoskeptikot irvailevat sillä, että ilmastotutkimuksen mukaan Suomessa ja Skandinavissa nähty keskimääräistä kylmempi loppuvuosi nähdään sekin todisteena siitä, että ilmasto lämpenee, ja että tämän perusteella mikä tahansa ääri-ilmiö olisi muka todiste siitä, että ilmasto lämpenee. Vastaavasti myös asiaan perehtymättömät vastakkaisen leirin edustajat usein haksahtavat näissä keskusteluissa väittämään, että kylmä loppuvuosi olisi tosiaan todiste siitä, että ilmasto lämpenee ja ääri-ilmiöt ennustetusti lisääntyvät. Joissain tutkimuksissa on tosiaankin esitetty, että lämpeneminen arktisella alueella aiheuttaisi muutoksia polaaripyörteessä, ja tämä johtaisi useammin toistuviin kylmän ilman purkauksiin. Tämän perusteella ei kuitenkaan voi suinkaan väittää, että nytkin menossa oleva kylmä jakso Suomessa olisi ilmastonmuutoksen aiheuttama tai niitä ääri-ilmiöitä, joita ilmastonmuutos voimistaa. Havainnot ja mallit viittaavat molemmat siihen, että ilmastonmuutos yleisesti vähentää kylmien kausien esiintymistä ja näin käy myös Suomessa, jos AMOC ei merkittävästi jatkossa heikkene. Jokainen poikkeuskylmyys pitäisikin huolellisesti analysoida erikseen, ennen kuin attribuutiosta ilmastonmuutoksen suhteen väitetään mitään.

[JoKaGO]

Ok no ehkä lopetamme tällä kertaa tähän, jatkakaa keskenänne.

Täällä monikaan muu ei tosiaan ole auktoriteettiuskoinen = ei usko ketään eikä mitään, varsinkaan monimutkaisissa asioissa.
Jatkakaa siis valitsemallanne tiellä. Onneksi olette vähemmistö.

Olen mieluummin yksin oikeassa kuin porukan mukana väärässä 

[Caucasian]

Ok no ehkä lopetamme tällä kertaa tähän, jatkakaa keskenänne.

Täällä monikaan muu ei tosiaan ole auktoriteettiuskoinen = ei usko ketään eikä mitään, varsinkaan monimutkaisissa asioissa.
Jatkakaa siis valitsemallanne tiellä. Onneksi olette vähemmistö.

Olen mieluummin yksin oikeassa kuin porukan mukana väärässä 

Tyypillistä vihervasemmistolaisuutta... Pitää olla vain samaa mieltä kuin vihervasemmistolainen. Muu on jotain kiellettävää, vaiennettavaa, känselöitävää jne jne.
Vihervasemmistolaisuus on valtaisa este sille, että asiat maailmassa paranisivat ja menisivät  parempaan suuntaan.
Ilmasto"tieteessäkään" ei saisi kyseenalaistaa mitään mitä ylhäältä (mm. IPCC) annetaan. Mikä on tieteellisessä ajattelussa juurikin tieteen idean vastaista. Tieteessä kuuluukin esittää toisia näkökulmia ja kritiikkiä. Validi teoria (tai malli) kyllä kestää kritiikin. Jos pitää paikkansa niin mitään ongelmaahan ei pitäisi olla... siis miksi ilmastokritiikin hysteerinen kieltäminen ja sen esittäjien dissaaminen??? Viittaa siihen, että hysteerikot eivät itsekään ole varmoja ideologiastaan.

[mannym]

Berkeley Earthin, Kaliforniassa toimivan voittoa tavoittelemattoman organisaation raportti vuoden 2023 ilmasto- ja säätapahtumista on ilmestynyt. Tässä mielestäni tärkeitä seikkoja raportista.

Berkeleyn rahoitus onkin hauskaa luettavaa. Koch löytyy ja pari muuta. Koch industries tuottaa muun muassa drumroll, fossiilisia polttoaineita. Eli berkeley earth on fossiilisten rahoittama, ai että kuinka sattuikaan 
Lawrence Berkeley National Laboratory, on toinen rahotitajista, joiden rahoitus ja tilat tulevat yhdysvaltojen energiaministeriöltä. FICER taasen on Bill Gatesin rahoittama kokonaan.
William K. Bowes Jr. Foundation on myös Berkeleyn rahoittaja, ja kyseinen säätiö rahoittaa myös mm, Cato instituuttia. On se hurjaa.

Vuosi 2023 oli globaalisti mittaushistorian lämpimin myös Berkeley Earthin lämpötilatuotteen mukaan (viestini 1. kuva, vasen puoli ylhäällä). Vuoden 2023 keskilämpötila oli 1,54 ± 0,06 °C esiteollista tasoa korkeampi.

Huomaa että 6 sadasosa asteen tarkkuudella ilmoitettu tarkkuus, on jälleen kerran jotain muuta kuin mittaustulosten keskiarvo. Kyllä, ilmastomalleilla tai berkeleyn mukaan oppivilla argoritmeilla saadaan aikaan halutun näköinen tulos.

Ensimmäisen kuvan aikasarjoissa kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, että ilahduttavasti niissä on myös esitetty epävarmuusvälit, jotka seuraavat mm. asemakattavuudesta ja reliabiliteetti- ja biasongelmista. Toisin kuin ilmastoskeptikot yleisesti väittävät, nämä epävarmuudet eivät ole kovin suuria edes aikasarjojen alkupäässä, jos BE:n tutkijoiden laskelmia on uskominen. Toisen maailmansodan aika muodostaa merilämpötilojen epävarmuuksissa mielenkiintoisen poikkeusjakson, jolloin systemaattiset biakset mittaustuloksissa kohosivat huomattavasti

.

Asemakattavuus, reliabiliteetti ja bias ongelmat katoavat kuin tuhka tuuleen, kunhan vain leikitään tilastoilla. Näemmä Berkeley käyttää Hadcrut dataa, tai no alkuperäistä dataa se ei käytä vaan jo adjustoitua dataa, sillä alkuperäiset ovat kadonneet. Epävarmuudet ovat mainio osoitus että tilastoinnilla asemakohtainen virhemarginaali saadaan halutun pieneksi. Vaikka asemakohtainen virhemarginaali voi olla useita celsius asteita, niin sopivasti tilastomatematiikkaa ja kas, sadasosien tarkkuus. On se hienoa.

Lämpenemisen maantieteellinen jakauma on aina kiinnostava (viestini 2. kuva, yläosa vasemmalla). Vuonna 2023 95,5% maapallon pinnasta oli selvästi perustasoa 1951-1980 lämpimämpi, vain 3,5% pinta-alasta oli samanlämpöinen ja vain 1% selvästi viileämpi kuin vertailujakso. Suomessa ja Skandinavissa vuosi 2023 ei ollut aivan niin lämmin kuin suurimassa osassa maailmaa. Ja skeptikoiden iloksi tietenkin uskolliset Pohjois-Atlantti ja Etelämanner tarjoavat jopa poikkeusvuonna 2023 hieman sinistä väriä, jonka voi sitten tarpeen mukaan kirsikkapoimia omaksi aikasarjakseen.

95,5% maapallon pinnasta oli selvästi lämpimämpi? Maapallon pinnasta kun havainnointiverkko kattaa armeliaasti 15 - 20%, niin minusta ei voida kyllä sanoa että 95,5% on jos sitä ei mitata  Tai no tilastomatematiikalla kaikki on mahdollista, mutta mittaamalla ruumiinlämpöni varpaitteni välistä ei saada kovin tarkkaa kuvaa kokonaisuudesta, tai mittaamalla olohuoneeni lämpötilaa varpaideni tasolta, saadaan ihan eri tulos kuin mitä saataisiin jos mitattaisiin 2m korkeudesta. Sama pätee havainnointi asemiin, joista yksi mittaa lämpötilan ympäröivän jopa 1000 kilometrin etäisyydeltä. Siinäpä on sitten kerrakseen.

Maapallon ilmastojärjestelmän energiaepätasapaino (EEI, Earth's Energy Imbalance) on viime vuosina noussut nopeasti paljon käytetyksi indikaattoriksi lämpenemistä tarkasteltaessa. Myös BE:n vuosiraportti 2023 tarkastelee tätä (3. kuva). Sen estimoinnissa on omat ongelmansa ja siten sen esimaatissa epätarkkuutensa, mutta jos NASA:n CERES-havaintoaineistoon on luottaminen, se on kasvanut hurjasti.

Hmm, Ceres aineisto joka ei ollut luotettava vaan Hansen päätyi käyttämään levituksen dataa. Hmm, no annetaan herran itse.

The precision achieved by the most advanced generation of radiation budget satellites is indicated by the planetary energy imbalance measured by the ongoing CERES (Clouds and the Earth's Radiant Energy System) instrument (Loeb et al., 2009), which finds a measured 5-year-mean imbalance of 6.5 W/m2 (Loeb et al., 2009). Because this result is implausible, instrumentation calibration factors were introduced to reduce the imbalance to the imbalance suggested by climate models, 0.85 W/m2 (Loeb et al., 2009).

Tahtoo sanoa että edes Nasa ei luota Ceres dataansa 

[Isagoge]

Harmillista, että ei millään ehdi vastata kaikkeen, mikä tässä keskustelussa vaatisi vastaamista. Pari nopeaa juttua kuitenkin tänään.

Berkeleyn rahoitus onkin hauskaa luettavaa...

Kyllä, BE:n tarina on tosiaan mielenkiintoinen muutenkin kuin rahoituksen osalta. Kuten täällä on kerrottukin, sen perustamisen motiiveihin kuului ajatus siitä, että lämpötiladataa manipuloidaan tarkoitushakuisesti, ja siksi tarvittaisiin säätiörahoitteinen, valtioinstituutiosta riippumaton aikasarja. Sittenhän selvisi, että hyvin samanlaiselta Berkeley Earthin globaali aikasarja näyttää kuin esimerkiksi NASA:n GISTEMP (1. kuva). Aikasarjojen alkupäässä on eroja, ja tämä johtuu ennen kaikkea siitä, mitä merenpinnan lämpötiloja noissa lämpötilatuotteissa käytetään. HadSST ja ERSST käyttävät imputaatiossa erilaisia menetelmiä, mikä sitten johtaa 0,1-0,2ºC eroon esiteollisissa perustasoilla. BE, HadCRUT5 ja siten Copernicus/ERA5 käyttävät siis HadSST-aikasarjaa ja NOAA ja NASA ERSSTv5-aikasarjaa. Mutta kokonaisuutena erot ovat pienet.

Samaahan ei voi lainkaan sanoa satelliittidataan perustuvista lämpötilatuotteista (2. kuva). Kun samasta raakadatasta mallinnetaan näin hurjan erilaisia tuloksia, koko hommassa on luultavasti rajusti rakenteellista epävarmuutta, mitä mikään matematiikka ei saa poistettua.

...Huomaa että 6 sadasosa asteen tarkkuudella ilmoitettu tarkkuus, on jälleen kerran jotain muuta kuin mittaustulosten keskiarvo.

Tarkkuus on tosiaan eri asia kuin keskiarvo... mitähän tässä yritit oikein sanoa? Jos haluat sanoa, että todellisuudessa tarkkuus ei ole tuota luokkaa, mitä BE ilmoittaa, niin se jää henkilökohtaiseksi tuntemukseksesi siihen asti, kunnes esität kvantitatiivisen perustelun väitteelle, eli laskelmat, joissa osoitetaan, että todellisuudessa tarkkuus on paljon huonompi.

Maapallon pinnasta kun havainnointiverkko kattaa armeliaasti 15 - 20%, niin minusta ei voida kyllä sanoa että 95,5% on jos sitä ei mitata

Nyt ne tilastomatematiikan opinnot olisivat olleet sinulle hyödyksi (ja tietysti muutenkin). Otantateoriassa tai yleisemminkin tilastotieteessä kun asia nähdään niin, että perusjoukon koko N ei itse asiassa vaikuta tarvittavaan otoskokoon kuin poikkeustapauksissa. Tämä tuntuu arkijärjenvastaiselta, mutta asia on niin, että jos haluat estimoida tietyllä tarkkuudella perusjoukon tuntemattoman keskiarvon µ käyttämällä (aritmeettista) otoskeskiarvoa ¯x sen estimaattorina, otoskokolaskelmassa ei edes tarvitse ottaa huomioon perusjoukon kokoa. Esimerkki:

Haluttu tarkkuus: ± 2
Luottamustaso: 95%
Tarkasteltavan muuttujan perusjoukon keskihajonta: σ
Käytetään yksinkertaisuuden vuoksi virheen mallijakaumana standardoitua normaalijakaumaa t-jakauman sijasta.

Luottamusväli perusjoukon keskiarvolle µ voidaan nyt laskea kaavalla

CI_U/L = ¯x ± 1,96 • (σ/sqrt(n))

Minimiotoskoko n voidaan nyt ratkaista yksinkertaisesti soveltamalla tuosta virhemarginaalin lauseketta ja asettamalla  suurin sallittu virhemarginaalin pituus 2 tulokseksi

1,96 • (σ/sqrt(n)) = 2

mistä sitten ratkaistaan n. Huomasitko, mitä ei ollut ollenkaan kaavassa mukana? N sieltä puuttuu, eli näin saadaan tarvittava otoskoko haluttua tarkkuutta varten, eikä perusjoukon kokoa tarvitse ottaa ollenkaan huomioon.

Ylläoleva on tietysti yksinkertaistus, mutta monimutkaisemmissakin tilanteissa sama logiikka pätee: perusjoukon koko ei normaalitapauksissa vaikuta tarvittavaan otoskokoon.

Sinulla on myös mittauksen virheitä ja epätarkkuuksia koskevassa ajattelussasi samantyyppisiä virhekäsityksiä, mutta niihin täytyy palata myöhemmin. 

[Roope]

Ikävimpiä asioita ilmaston lämpenemisestä ei edes sanota ääneen, sanoo Kerttu Kotakorpi

Ilmastonmuutos koskee ihan kaikkia, eikä se missään nimessä ole Suomelle tai suomalaisille mitenkään positiivinen asia, meteorologi Kerttu Kotakorpi sanoo. HS:n Puheenvuoro-sarjassa esitetään kiinnostavia keskustelunavauksia.

Helsingin Sanomat 14.1.2024

Saisimmeko tälle viimein perustelujakin?

ENEMMÄN positiivisuutta. Sitä ihmiset tuntuvat toivovan nykyään ilmastouutisilta, sanoo meteorologi Kerttu Kotakorpi. Samaan aikaan halutaan vähemmän ilmastonmuutoksen aiheuttamien luonnonkatastrofien painottamista.

Se on Kotakorven mielestä hassua, koska muilla journalismin aloilla ei ole samanlaista vaatimusta.

"Eihän kukaan sano sota- tai talousuutisoinnista, että ovatpa ikäviä nämä uutiset, voitko kertoa jotain positiivista ja miten suomalaiset hyötyvät tästä."

Ketkä tarkalleen ottaen vaativat ilmastouutisilta positiivisuutta? Olivat keitä tahansa, sitä he eivät ole saaneet, sillä ilmastouutisointi nojaa pitkälti nimenomaan ilmastoon tavalla tai toisella liitettyihin katastrofeihin ja kriiseihin sekä Kotakorven itsensäkin kirjassaan kuvaamaan mahdottomaksi tiedettyyn RCP8.5-skenaarioon.

Sen sijaan että Kotakorpi toisi esiin myös positiiviset puolet ja punnitsisi objektiivisesti hyvien ja huonojen puolien tasapainoa, hän kiistää positiiviset puolet ja haluaa niistä vaiettavan.

Positiivisia uutisia on pitkään kerrottu teknisistä innovaatioista – ydinvoimasta, sähköautoista tai hiilen talteenotosta – ikään kuin ne vain tulisivat ja korjaisivat ongelman meidän puolestamme, Kotakorpi sanoo. Ne eivät kuitenkaan ole parhaimmillaankaan kuin osaratkaisuja.

Kotakorven mukaan on myös älyllisesti epärehellistä sanoa, että ilmastonmuutosta torjuttaisiin pienillä muutoksilla.

"Rajoittaaksemme ilmaston lämpenemistä meidän pitää luopua fossiilisista polttoaineista, joihin energiantuotanto ja muun muassa liikenne suurelta osin nojaa. Järjestelmät pitää uudistaa perinpohjaisesti. Samoin suuria päästöjä aiheuttava ruuantuotanto", Kotakorpi sanoo.

On kuvaavaa, että samaan aikaan radikaalien järjestelmämuutosten vaatimisen kanssa ei vain kieltäydytä tutkimasta ilmastonmuokkauksen mahdollisuuksia vaan vaaditaan fanaattisesti kaiken siihen liittyvän estämistä.

"Nämä muutokset väistämättä muuttavat meidän kaikkien elämää – mutta tuskin huonompaan suuntaan."

Aivan varmasti valtavasti rahaa nielevät radikaalit järjestelmämuutokset väistämättä muuttavat meidän kaikkien elämää joiltain osin huonommiksi. Vai onko Kotakorpi nähnyt jossain satoja miljardeja euroja ylimääräistä rahaa, jolle ei ole vielä keksitty käyttöä? Esimerkiksi sähkön huippuhinnat ovat osaltaan seurausta muutoksen suomalaisesta ja eurooppalaisesta toteutuksesta.

Kotakorven mukaan todellisuudessa ikävimpiä asioita ei edes nykyään sanota ääneen. Hän sanoo, että yhä vieläkin puhutaan 1,5 asteen tavoitteesta, johon ilmaston lämpeneminen pyritään rajoittamaan, vaikka se ei ole millään muotoa enää relevanttia.

Ketkä puhuvat ja miksi? Eihän siinä puheessa (Dubain ilmastokokous, ilmastoaktivistit jne.) ole kyse ihmisten suojelemiselta ikäviltä asioilta vaan länsimaiden ja etenkin EU-maiden hirttämisestä vuosikymmeniksi yleisesti mahdottomaksi tiedettyyn 1,5 asteen tavoitteeseen, jonka varjolla voidaan vaatia ja rahastaa ilmastotoimien nimissä mitä tahansa.

Onkin ristiriitaista, että samanaikaisesti kun juhlapuheissa ja suunnitelmissa pidetään tiukasti kiinni 1,5 asteen tavoitteesta, ihmisiä pommitetaan ilmastouutisoinnilla, jonka mukaan "olemme menossa kohti" kolmen tai jopa 4-5 asteen lämpenemistä.

Kotakorven mukaan joinain päivinä maapallon keskilämpötila on ylittänyt jopa yli 2 astetta.

"Totta kai ne ovat hetkellisiä ylityksiä. Ilmastossa hetkellinen vaihtelu on suurta ja ymmärrän, että päättäjät pitävät siitä kiinni. En tiedä, olisiko se omiaan ruokkimaan epätoivoa, jos sanottaisiin ääneen, että 1,5 asteen raja on jo mennyt," Kotakorpi sanoo.

Ei se ruokkisi epätoivoa, koska se ei muuttaisi ihmisten arjessa mitään, mutta voisi herättää jotkut tajuamaan esimerkiksi Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen järjettömyyden.

KOTAKORPI peräänkuuluttaa päättäjiltä ryhtiliikettä.

"Meidän päättäjät puhuvat siitä, että pitäisi pysyä Pariisin sopimuksessa, eli pitää lämpeneminen alle 1,5 asteessa, mutta samaan aikaan ei saada selviä kirjauksia fossiilisista polttoaineista luopumisesta. Se on epärehellistä, sillä lämpenemistä ei saada pysäytettyä ilman sitä."

Eli Kotakorpea ei haittaa niinkään länsimaiden päättäjien valehtelu 1,5 asteen tavoitteen mielekkyydestä kuin haluamiensa ilmastoeleiden uupuminen muilta mailta, joita hän ei nimeä. Ei ole meidän päättäjistämme kiinni, ilmoitetaanko muualla maailmassa (Kiina) fossiilisista polttoaineista luopumisesta vai ei.

Kotakorven mukaan Dubain ilmastokokouksessa joulukuussa saatu sopu on kuitenkin ensimmäinen askel oikeaan suuntaan.

Julkinen keskustelu ilmaston lämpenemisestä on Kotakorven mielestä ollut asian vakavuuteen nähden vähäistä.

Millaista julkista keskustelua Kotakorpi sitten kaipaa ja minne? Suomalaisten syyllistämistä ilmastonmuutoksesta? Kiinalaisten mielenosoituksia päättäjien painostamiseksi sikäläisten hiilivoimaloiden sulkemiseen?

Ainakaan suomalaisten keskusteluilla ei vaikuteta ilmastonmuutokseen asteen kymmenestuhannesosaakaan.

PÄIVITTÄISET lyhyet television tai radion sääuutiset eivät kuitenkaan ole oikea paikka paasata ilmastonmuutoksesta, sillä niiden tarkoitus on kertoa ihmisille, mitä pukea päälle. Kun siihen lisää päälle vielä esimerkiksi uutiset Ukrainasta ja Gazasta, saattaa ihmisten katastrofimitta olla jo täynnä, Kotakorpi pohtii.

"Esimerkiksi taloudesta, lentämisestä, matkailusta ja turismista kertovissa uutisissa ilmasto saattaa loistaa poissaolollaan. Kyllähän se voi aiheuttaa ihmisille olon, että onko tämä tilanne nyt sitten niin paha kuin puhutaan."

Eli Kotakorpi haluaa vieläkin enemmän suomalaisten syyllistämistä, vaikka nyrjähtänyt ilmastouutisointi on jo aiheuttanut suomalaisille dokumentoidusti ilmastohysteriaa ja mielenterveysongelmia.

MAAILMALLA on esimerkkejä siitä, että ilmastoskeptikot ovat syyttäneet meteorologeja liioittelusta tai jopa aivopesusta. Kotakorpi kertoo saaneensa ilmastokriitikoilta palautetta lähinnä viestipalvelu X:ssä.

"Ehkä Suomessa käytettiin muutama vuosikymmen liikaa siihen, että annettiin myös denialistipuolen sanoa sanasensa."

Kotakorven mukaan on tärkeää, että vuoropuhelua käydään, mutta "pitäisi ymmärtää myös missä menee raja yleisen tiedon ja jonkinlaisen marginaalin välillä."

"Nythän on tullut ilmi, että öljy-yhtiöt ovat maksaneet tosi paljon [ilmastovaikutuksia käsittelevien] tutkimustulosten hämärtämisestä, ja niitä opittuja mantroja toistellaan tänäkin päivänä."

Kotakorpi väistää kiusallisen kritiikin – johon ei selvästikään kykene vastaamaan – denialismiksi kuittaamalla ja salaliittoihin viittaamalla.

KOTAKORPI julkaisi vuonna 2021 tietokirjan Suomen luonto 2100 (Bazar).

"Ilmastonmuutoksessa on pitkään ollut se ongelma, että puhutaan skenaarioista, epätodennäköisyyksistä ja todennäköisyyksistä. On vaikeita ja vaikeasti ymmärrettäviä sanoja. Mietin, miten voisin vain ohittaa sen kaiken."

Niinpä Kotakorpi päätti vain "mennä katsomaan", miltä Suomessa näyttää vuonna 2100. Kirjassa hän käy läpi muutoksia, joita Suomen ilmasto ja luonto tulevat kohtaamaan tällä vuosisadalla.

Kotakorpi tosiaan "ohitti sen kaiken" skenaarioista ja todennäköisyyksistä perustamalla kirjansa käytännössä mahdottomaksi tietämäänsä RCP8.5-skenaarioon, eikä sen visio vuoden 2100 Suomesta silti ollut erityisen ihmeellinen tai pelottava. Ilmastonmuutoksella olisi ollut varsin vähän vaikutusta suomalaisten elämään edes tuossa äärimmäisessä fantasiaskenaariossa.

Mutta muistatteko vielä haastattelun ingressin, jossa Kotakorpi julisti, että "Ilmastonmuutos koskee ihan kaikkia, eikä se missään nimessä ole Suomelle tai suomalaisille mitenkään positiivinen asia"? Väitettä ei perusteltu haastattelussa sanallakaan. Ei tälläkään kertaa.

[mannym]

Kyllä, BE:n tarina on tosiaan mielenkiintoinen muutenkin kuin rahoituksen osalta. Kuten täällä on kerrottukin, sen perustamisen motiiveihin kuului ajatus siitä, että lämpötiladataa manipuloidaan tarkoitushakuisesti,

Jep, se motiivi on kovin nähtävissä.

Tarkkuus on tosiaan eri asia kuin keskiarvo... mitähän tässä yritit oikein sanoa? Jos haluat sanoa, että todellisuudessa tarkkuus ei ole tuota luokkaa, mitä BE ilmoittaa, niin se jää henkilökohtaiseksi tuntemukseksesi siihen asti, kunnes esität kvantitatiivisen perustelun väitteelle, eli laskelmat, joissa osoitetaan, että todellisuudessa tarkkuus on paljon huonompi.

Kerrohan mikä on absoluuttinen keskilämpötila pallolla ja mikä on sen virhemarginaali, niin kenties havaitset mitä tarkoitan.

Nyt ne tilastomatematiikan opinnot olisivat olleet sinulle hyödyksi (ja tietysti muutenkin). Otantateoriassa tai yleisemminkin tilastotieteessä kun asia nähdään niin, että perusjoukon koko N ei itse asiassa vaikuta tarvittavaan otoskokoon kuin poikkeustapauksissa.

Kyllä kyllä, jos otetaan 40 asemaa niin niistä voidaan tilastollisesti askarrella keskiarvo joka on tarkkuudeltaan ±0,03 astetta ja sitten kun lisätään mittareiden määrää 4000:een saadaan koostettua keskiarvo tarkkuudeltaan ±0,003.

Sehän se ongelma onkin kun aletaan leikkimään tilastomatematiikalla. Jos havaintoaseman mittaustarkkuus on
±1°C, niin sehän keskiarvoistamalla ei tarkennu siitä todellisuudessa, tietenkin tilastotodellisuudessa näin on, mutta reaalimaailman kanssa sillä on todella vähän tekemistä.

Sinulla on myös mittauksen virheitä ja epätarkkuuksia koskevassa ajattelussasi samantyyppisiä virhekäsityksiä, mutta niihin täytyy palata myöhemmin.

Kummasti ehdit käydä kirjoittamassa pitkiä postauksia mutta sitten selität ettei aikaa ole. Laitan kolme kuvaa käsitellään vaikka niitä. Niissä on kuvattuna uuden Seelannin eräs asema ja lämpötilat. Oikeastaan siellä on kaksi asemaa. Ensimmäisessä kuvaajassa on Giss raakadata ja adjustoitu.

Havaintoasemat ovat lentokentällä, toinen katolla ja toinen 20 metrin päässä kiitotiestä. Lentokenttä on laajentunut ja toiminta vilkastunut huomattavasti 1960 luvun jälkeen. Ovatko asemat luotettavia? WMO:n kriteerien mukaisia? Kertovatko ne luotettavasti lähialueenkin lämpötiloista?
Miksi menneisyyden lämpötiloja on adjustoitu alaspäin?

[jalski]

Sehän se ongelma onkin kun aletaan leikkimään tilastomatematiikalla. Jos havaintoaseman mittaustarkkuus on
±1°C, niin sehän keskiarvoistamalla ei tarkennu siitä todellisuudessa, tietenkin tilastotodellisuudessa näin on, mutta reaalimaailman kanssa sillä on todella vähän tekemistä.

Paitsi että homma menee oikeasti niin päin, että kohinaisten mittausten keskiarvotetun tuloksen avulla voi saada tarkemman kuvan reaalimaailmasta kuin niillä yksittäisillä mittauksilla. Keskiarvotetuilla mittaustuloksilla on siis tässä mielessä jopa enemmän tekemistä reaalimaailman kanssa kuin yhdelläkään yksittäisellä mittauksella.

Tämän havainnollistamiseksi oletetaan, että yritetään mitata 10 °C lämpötilaa ja käytössä on mittareita, jotka antavat mittaustuloksia tuolla mainitsemallasi ±1°C asteen tarkkuudella. Esimerkkitilanteen lämpötilaa mitatessa yksittäinen mittari voi siis näyttää mitä tahansa arvoja väliltä 9..11 °C. Esimerkin yksinkertaisena pitämiseksi oletetaan, että mittarin antama mittaustulos on tasajakautunut tuolle mainitulle välille.

Jos siis tehdään vaikkapa mittaukset 10 mittarilla, voidaan saada esimerkiksi seuraava mittaustulosten sarja: 10.46 °C, 10.54 °C, 9.78 °C, 9.23 °C, 10.32 °C, 9.40 °C, 9.59 °C, 10.35 °C, 10.01 °C, 9.61 °C. Näistä saadaan keskiarvoksi 9.93 °C, mikä on huomattavasti lähempänä todellista mitattua arvoa kuin suurin osa yksittäisistä mittaustuloksista.

Matematiikan rooli tulee eteen tässä siinä, kun mietitään, milloin voi olettaa jonkin mittaustulossarjan konvergoivan siten, että se pienentää mittausvirhettä. Ja toisaalta sen hahmottamisessa, miten lähelle todellista, taustalla olevaa suuretta päästään, kun keskiarvotetaan tietty määrä mittaustuloksia.

Tein simuloimalla pikaisen havainnollistuksen keskiarvojen konvergenssista kohti todellista arvoa tuossa esimerkin tilanteessa. Tuotin hyvälaatuista pseudosatunnaislukugeneraattoria käyttäen 100 000 mittaussarjaa käyttäen sarjan kokoja 10, 100 ja 1000. Laskin jokaisesta sarjasta keskiarvon ja näin saadusta 100 000 erillisestä keskiarvosta tuotin histogrammit. Nämä histogrammit ovat liitteenä olevassa kuvassa. Numeerisen simulaation sijaan näin yksinkertaiseen tilanteeseen olisi ollut toki tarjolla myös analyyttinen ratkaisu, mutta ehkä simulaatio on jossain mielessä havainollistavampi.

Histogrammeista nähdään, että jo 10 näytteen keskiarvo asettuu selvästi tarkemmin todellisen arvon (se 10 °C) ympärille kuin välille 9..11 °C tasajakautuneet mittaustulokset. Ja mitä enemmän tuloksia otetaan mukaan keskiarvoon, sitä tarkemmin mittausten keskiarvo kuvaa todellista mittausten taustalla olevaan lämpötilaa, vaikka mittarien tarkkuus on edelleen se sama ±1°C.

Esimerkin tilanteessa siis keskiarvotettu lopputulos antaa siis huomattavasti tarkempaa tietoa taustalla olevasta todellisesta lämpötilasta kuin mikään yksittäinen mittaus. Toki todelliset tilanteet ovat tyypillisesti tätä esimerkkiä monimutkaisempia, mutta periaate on silloinkin vastaava.

[Caucasian]

^ 
Tajuatko, että keskiarvo riippuu siitä mistä luvuista se lasketaan.
Eli mistä mitataan...