Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Roope]

Höblässä Maria Ohisalon kirjoitus, jossa hän vakuuttelee, että Suomella "ei ole varaa pysäyttää ilmastopolitiikkaa".

Maria Ohisalo i HBL Debatt: Vi har inte råd att pausa klimatpolitiken 28.5.2023  (maksumuuri)

Ohisalon kritiikki kohdistuu ennen kaikkea perussuomalaisiin ja puheenjohtaja Riikka Purran toteamukseen, että Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuusvuodesta kiinnipitäminen on "äärettömän typerää".

Mielenkiintoista pitkässä kirjoituksessa onkin se, kuinka Ohisalo kaikin tavoin väistää ottamasta kantaa Purran arvostelemaan hiilineutraalisuusvuoteen. Ohisalo jaarittelee pitkät pätkät ilmastolakien valmistelusta ja luonnonsuojelun tärkeydestä, mutta ei pysty puolustamaan Suomen äärimmäistä hiilineutraalisuusvuotta muuten kuin liittämällä sen mielikuvatasolla osaksi "vihreää siirtymää", josta Guggenheimiakin lobannut konsulttifirma Boston Consulting Group väittää Suomen saavan vuoteen 2035 mennessä jopa 85-100 miljardin euron vientitulot. Tästä huuhaalaskelmasta Ohisalo tekee johtopäätöksen, että ilmastopolitiikan minkäänlainen jarruttaminen "tulisi kalliiksi".

Kun Ohisalo puhuu "ilmastopolitiikan pysäyttämisestä", hän tarkoittaa sitä kirjaimellisesti. Vaaliväittelyssä olkiukkoileva Ohisalo syytti Purraa ja perussuomalaisia siitä, että he haluavat lopettaa Suomen ilmastotoimet ja vihreän siirtymän ja käynnistää ne uudelleen vasta vuoden 2050 jälkeen.

[Uuno Nuivanen]

.."vihreää siirtymää", josta Guggenheimiakin lobannut konsulttifirmaBoston Consulting Group väittää Suomen saavan vuoteen 2035 mennessä jopa 85-100 miljardin euron vientitulot.

Vielä toistaiseksi ei ole tainnut tulla euroakaan. Kiirettä pitää, vain kaksitoista vuotta aikaa...

Mistä ihmeestä tuollaisille huuhaaputiikeille maksetaan? Ai niin, halutunlaisista "tutkimus"tuloksista.   

[Dangr]

Hommassa on vaikeata vihreän siirtymän määrittely. Osaltaan esimerkiksi Kone käsittääkseni luokitellaan siihen koska hissit ovat muuttuneet vähemmän energiaa ja raaka-aineita kuluttaviksi.

Wärtsilä, Metso, UPM, Oilon, Neste, Lamor, Exel Composites jne kaikki voidaan tietyllä tavalla laskea vihreää siirtymää osin tukevaksi. Määrittelijä sitten itse laskee ja perustelee.

[Uuno Nuivanen]

^ Mielestäni tuollainen on normaalia tuotekehitystä, eikä mitään mullistavaa vihreää siirtymää.

[Dangr]

Jos muut laskevat tuon vihreäksi siirtymäksi ja sinä normaaliksi tuotekehitykseksi, niin eikö tämä tee osin tarpeettomaksi taistelun vihreää siirtymää vastaan?

[Roope]

Jos muut laskevat tuon vihreäksi siirtymäksi ja sinä normaaliksi tuotekehitykseksi, niin eikö tämä tee osin tarpeettomaksi taistelun vihreää siirtymää vastaan?

"Vihreä siirtymä" tarkoittaa meillä julkisessa keskustelussa tilanteesta riippuen sekä ihan luonnollista pitemmän tähtäimen kehitystä että Suomen äärimmäistä ilmastopolitiikkaa, joka kiteytyy ilmastolaissa ja sen hiilineutraalisuus- ja hiilinegatiivisuustavoitteissa. Tällä kaksoismerkityksellä sitten leikitellään, kun halutaan sekoittaa keskustelua.

Kun joku lobbaa "vihreää siirtymää", hän luultavasti tarkoittaa puolustavansa rahansiirtoja ja yhteisvelkoja suomalaisilta veronmaksajilta yrityksille ja ulkomaille vihreän siirtymän ja ilmastonmuutoksen estämisen nimissä. Sitä vastaan kannattaa taistella.

[Nikolas]

En minäkään periaatteessa vastusta sellaista lyhyen määritelmän mukaista vihreää siirtymää, jossa ei mennä toteutuksen yksityiskohtiin, mutta edesmenneen hallituksen versiota vihreän siirtymän toteuttamisesta kyllä vastustan.

[Totti]

Yle yrittää todistella, että me tienataan äärimmäisellä ilmastopolitiikalla, joka ei muka edes ole Euroopan tiukinta.

Ilmastoyksikön johtaja Outi Honkatukia ympäristöministeriöstä muistuttaa, ettei hiilineutraaliustavoitteen muuttaminen kävisi ihan kädenkäänteessä, koska se on kirjattu ilmastolakiin

Olen aina ollut siinä käsityksessä, että hallitus ja eduskunta voivat muuttaa säätämiään lakeja miten haluaa. Ilmeisesti ilmaston osalta on kuitenkin syntynyt uusi "kansainväliset sopimukset"-tilanne, jossa edes oman eduskuntamme päättämät asiat eivät enää ole muutettavissa.

Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tanskalla vastaava luku on 70 prosenttia, Saksalla 65 ja Ruotsillakin 63 prosenttia.

Kaikki nämä tavoiteluvut ovat poliitikkojen keksimiä. Se, että Suomella on joku prosentti alhaisempi kun muilla ei tarkoita, että muiden tavoitteet olisi realistisia ja olisimme "jäljessä".

Näitä prosenttejahan voi heittä ilmaan millaisia tahansa. Toteutus onkin sitten ihan eri asia, ja jos YLE:n mainitsemat prosentit ovat vertailukelpoisia (lähtökohdat samat), yksikään maa ei tule saavuttamaan hatusta vedettyjä tavoitteitaan.

Rivien välistä voisi lukea, että tavoitteet ovatkin täysin epärealistiset:

Tämän vuoksi Suomen on ostettava nieluyksiköitä muilta EU-mailta täyttääkseen kauden 2021-2025 EU-velvoitteensa.

...

– Oma kysymyksensä on, myyvätkö maat ja mihin hintaan. On puhuttu miljardien laskusta, mutta on myös mahdollista, että hinta on huomattavasti alhaisempi.

Koska tällainen anekauppa on keksitty lienee selvää, että saavuttamattomat tavoitteet pyritään hoitaa rahalla. Eli ensin keksitään täysin epärealistisia ilmastotavoitteita, ja koska ne ei tule toteutumaan, rakennetaan anekauppa, jolla voi ostaa itselleen "vapaudut vankilasta"-kortin.

Mitä "nieluihin" tulee, niin on täysin selvä, että Suomen metsien "nielut" taiottiin täysin tarkoitushakuisesti pois tilastokikkailulla. Suomella on Ruotsin lisäksi EU:n ylivoimaisesti suurimmat metsävarannot ( https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_forest_area ).

Vaalien aikana saimme kuitenkin tietää, että metsillä ei olekaan mitään merkitystä ilmastoyhtälössä vaan pitäisi alkaa makselemaan Saksalle miljardeja, jotta saamme synninpäästön Brysselistä.

Ei saatana mitä pohjatonta typeryyttä! Ohisalon ympäristöministeriön vikamiehet yrittävät ihan tahallaan ajaa Suomi vararikkoon huuhaalaskelmillaan vain aatteellisista syistä. Toivottavasti Purra sulkee koko helvetin puljun.

[Lalli IsoTalo]

Erinomaista ajattelua. Ihme, että YLE julkaisee tällaista. Lue koko juttu.

Missiodemokratia uhkaa arvovapaata yhteiskuntaa

Yksikään arvojärjestelmä, puolue tai kansainvälinen järjestö ei voi asettua kansanvallan yläpuolelle, kirjoittaa Ehrnrooth kolumnissaan.

Jari Ehrnrooth, sosiologian ja kulttuurihistorian dosentti | 30.5.2023
...
Arvovapaaseen yhteiskuntaan sopimaton ylivertaisuusharha tuli etsimättä mieleen, kun väistyvä pääministeri Sanna Marin piti puheen New Yorkin yksityisestä yliopistosta valmistuville. Hän esiintyi feministisen edistyksen airuena ja leimasi konservatiiviset arvot uhkaksi vapaudelle, ihmisoikeuksille ja demokratialle. Hänen mielestään käynnissä on arvojen taistelu ja jokaisen on valittava puolensa, sillä keskitietä ei ole.
...
Monien muiden mielestä juuri kahteen vihamieliseen leiriin jakautuminen uhkaa liberaalia demokratiaa etenkin Yhdysvalloissa. On surullista, että Suomen pääministeri otti hyökkäävän asenteen ja valeli bensaa kahtiajaon liekkeihin maassa, joka siitä eniten kärsii.

... Sanna Marin ja hänen oikeistolaiset vastineensa hyötyvät polarisaatiosta. He haluavat yllyttää ihmisiä valitsemaan puolensa ja asettumaan toisiaan vastaan. Mitä lujempaa he huutavat, sitä enemmän he saavat seuraajia sosiaalisessa mediassa ja sitä enemmän he uskovat olevansa historian oikealla puolella. Peukku ylös, peukku alas, mustavalkoinen maailma.

Kotimaassa puoluejohtaja Marin on vetänyt samaa roolia. Vaalikeskusteluissa hän osoitteli toisia sormella, puhui päälle ja leimasi oikeistoa sinimustaksi vaaraksi kansanvallalle.
...
Nähdäkseni vaarallisesta missiodemokratiasta voidaan puhua silloin, jos jokin tavoite määritellään niin pyhäksi, että kansanvaltaisella poliittisella ohjauksella ei enää ole määräysvaltaa sen vaatimiin toimenpiteisiin. Kansan väärät arvovalinnat on raivattu oikean politiikan tieltä.

Meillä työskentelee jo nyt yliopistolla kestävyystieteen tutkijoita, joiden mielestä vihreä siirtymä ja taistelu ilmastonmuutosta vastaan tulisi läpileikkaavasti sisällyttää kaikkeen toimintaan ja kasvatustyöhön koko läntisen elämäntavan muuttamiseksi. Perusteena ylivertaiselle missiolle ei mainita eduskunnan päätöstä vaan kansainvälisten järjestöjen muutosohjelmat.
...
Missiovetoiset maailmanparantajat unohtavat, että yksikään kansainvälinen neuvosto tai asiantuntijapaneeli ei ole kansanvallan yläpuolella. Yritys esiintyä muita viisaampana etujoukkona on pikemminkin häiritsevää kiihkoilua kuin rakentavaa keskustelua.

[Econ101]

Niin, jos pelkkä sana "vihreä" saa persut ampumaan Suomea jalkaan teollisuusinvestoinneissa

Mikä näistä wittusien investointipöhinästä on tarjonnut jotakin konkretiaa? Nämähän ovat toistaiseksi olleet pelkkiä suunnitelmia, joissa pöydälle heitellään valtavia lukuja - ja ennen kaikkea - ratsastetaan sillä, että osa porukasta innokkaasti hypettää ns. vihreää siirtymää.

Ennen joku venkoileva "liikemies" meni jonkun pienehkön kunnan, ei niin terävän kunnanjohtajan juttusille selittämään ummet ja lammet. Vei kuntalaisten rahat, ja lopputuloksena oli vain mahtipontiset suunnitelmapaperit kunnankansliassa. Ja fudut saanut hölmö kunnanjohtaja.

Vähän siltä näyttää, että vastaavanoloiset "liikemiehet" ovat maailmalla huomanneet, että nuo Suomi-nimisen valtion pomot eivät ehkä ihan käy täysillä. Mennäänpä vähän vivuttamaan sinne vihreää siirtymää.

Toki voin olla väärässä. Mutta maailman wittusien suunnitelmiin on hyvä suhtautua varauksella ja korkata skumppapulloja vasta, kun heillä on tarjota jotain konkretiaa. Mieluummin ilman veronmaksajien tukea.

[justustr]

-miten persut ampuvat investointeja jalkaan? Orpo = kokoomus = korporaatiopuolue johtaa hallitusta. Vihreän siirtymän investoinnit vetytalouksineen on nettotappiollisia vuosikymmenet. Ulkomaiset firmat vievät valtion tuet ja jättävät konkurssikypsät paskansa meidän siivottavaksemme kun tuet loppuvat.

Kaikki vihreän siirtymän investoinnit on pelkkää paskaa? Onko sulla jotain referenssiä tuon väitteen tueksi? Numeroita ja tilastoja kaivataan.

Jäsen @Puuha-Pepe on sikäli oikeassa, että kyllä persuissa vähän sellaista henkeä on, että jos investoinnin kyljessä lukee sana "vihreä"  niin se pitää ampua alas ihan vaan periaatteesta. Uusin energialähteisiin ei saisi satsata koska markkinoilla on kusettajia. Ikään kuin tilanne olisi jotenkin uusi ja ikään kuin samaa kusettaja-ongelmaa ei olisi kohdattu lukuisia kertoja aiemminkin.

Kaikki länsimaat panostaa nyt rajusti uusiutuviin energialähteisiin ja siinä kilpajuoksussa on oltava mukana. Se ei ole mikään vaihtoehto, että täällä keskitytään vain polttelemaan pellettejä ja odottelemaan, että muut kehittää ratkaisut, jotka me sitten otetaan käyttöön. Suomen kaltaiselle maalle teknologisessa kehityksen kärjessä oleminen on itseisarvo, koska meillä ei ole mitään muuta myytävää.

[Tavan]

^ei kannata hassata rahojaan vihreisiin innovaatio- ja teknologiainvestointeihin, jos epäilee että koko ala on pelkkää kuplaa ja kusetusta, ja että realistisesti ajatellen tulevaisuus on vielä tulevinakin vuosisatoina fossiilisissa polttoaineissa ja erinäisessä ydinvoimassa. (Vielä toinen kysymys on sitten luottamus suomalaisiin yliopistoihin ja teknologiateollisuuteen, että niillä olisi oikeasti kyky tehdä syydetyllä rahalla muutakin kuin hassata sitä.)

Sinä ilmeisesti luotat siihen, että A) fossiiliset oikeasti ovat loppumassa lähivuosisatoina B) ilmastonmuutos on Suomelle ongelma C) ilmastonmuutos on ongelma jolle on mahdollista tehdä jotain.

Politiikka hahmottuu eri tavalla, ei usko aahan eikä beehen eikä ceehen.

[justustr]

^ei kannata hassata rahojaan vihreisiin innovaatio- ja teknologiainvestointeihin, jos epäilee että koko ala on pelkkää kuplaa ja kusetusta, ja että realistisesti ajatellen tulevaisuus on vielä tulevinakin vuosisatoina fossiilisissa polttoaineissa ja erinäisessä ydinvoimassa. (Vielä toinen kysymys on sitten luottamus suomalaisiin yliopistoihin ja teknologiateollisuuteen, että niillä olisi oikeasti kyky tehdä syydetyllä rahalla muutakin kuin hassata sitä.)

Sinä ilmeisesti luotat siihen, että A) fossiiliset oikeasti ovat loppumassa lähivuosisatoina B) ilmastonmuutos on Suomelle ongelma C) ilmastonmuutos on ongelma jolle on mahdollista tehdä jotain.

Politiikka hahmottuu eri tavalla, ei usko aahan eikä beehen eikä ceehen.

- A,B,C: vastaus jokaiseen kyllä

Näistä en jaksa alkaa vängätä tässä ketjussa. Siirrytään vaikka siihen ilmastonmuutosketjuun jos tarvetta on.

- Luottamus teknologiateollisuuteen ja yliopistoihin : kyllä

Edellinen ei tarkoita että fanittaisin naistutkimusta tai teatteritieteitä, mutta yleisesti ottaen kyllä luotan suomalaisiin yliopistoihin ja koululaitokseen, vaikka niissä paljon korjaamisenkin varaa on. Teknologiateollisuus taas tuo tähän maahan kaiken sen hyvinvoinnin mitä täällä on. Jos se sektori sukeltaa niin sukeltaa tämän maan kansatalous eikä mikään velkamäärä tai sopeutustoimi riitä sitä aukkoa paikkaamaan.

Vastakysymys:
Millä keinoin itse ajattelit, että Suomi pysyttelee mukana globaalitalouden kilpajuoksussa, jos korkeakoulutus ja teknologiateollisuus ei sitä ole? Ehdotatko kenties globaalitaloudesta vetäytymistä ja tilalle jotain toisenlaista talousjärjestelmää? Ja jos niin mikä se sellainen sitten olisi?

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Kaikki länsimaat panostaa nyt rajusti uusiutuviin energialähteisiin ja siinä kilpajuoksussa on oltava mukana. Se ei ole mikään vaihtoehto, että täällä keskitytään vain polttelemaan pellettejä ja odottelemaan, että muut kehittää ratkaisut, jotka me sitten otetaan käyttöön. Suomen kaltaiselle maalle teknologisessa kehityksen kärjessä oleminen on itseisarvo, koska meillä ei ole mitään muuta myytävää.

Vaan kun nämä tuulimyllyt ja aurinkopaneelit ovat ihan humpuukia jo numeroiden valossa varsinkin meillä pitkän talven takia. Pienydivoimalat olisi halpa ja hyvä keino tuottaa päästötöntä energiaa. Ajatuksenakin ihan pöhkö että meillä tehtäisiin tuulella vetyä kannattavasti.

[Nikolas]

Vaan kun nämä tuulimyllyt ja aurinkopaneelit ovat ihan humpuukia jo numeroiden valossa varsinkin meillä pitkän talven takia. Pienydivoimalat olisi halpa ja hyvä keino tuottaa päästötöntä energiaa. Ajatuksenakin ihan pöhkö että meillä tehtäisiin tuulella vetyä kannattavasti.

Olen samaa mieltä, mutta tarkennan silti.

Tuulivoiman tuotanto ja sähkön kulutus Suomessa näyttävät menevän melko mukavasti päällekkäin noin vuosikeskiarvolla. Ongelma ei siis ole siinä. Ongelma tulee siitä että päivittäinenkin vaihtelu on suurta, ja Suomessa tuulivoimalat voivat olla aivan seis suurimman kysynnän aikana. Tämähän tarkoittaa sitä, että säätövoimaa tarvitaan. Mutta onhan meillä vesivoimaloita säätövoimaksi. Niinpä kyllä onkin, mutta vesivoimaloiden kapasiteetti on myös rajallinen, ja Suomessa vesivoima on jo lähes täydellisesti valmiiksi rakennettu. Sellaista säätövoimaa ei ole lähiaikoina tulossa lisää ainakaan merkittäviä määriä. Tuulivoimaa, joka sähköverkon ongelmia aiheuttaa, kumminkin rakennetaan lisää. Tähän asti säätövoiman ja poikkeustoimenpiteiden käytöllä on saatu verkko pysymään pystyssä, mutta lähellä kaatumista on jo käyty.

Pitääkö koko sähköverkon rysähtää nurin kerran ennen kuin yleisesti ymmärretään mikä on tuulivoiman tärkein ongelma?

Ja sitten jatkan tuohon vedyn tuotantoon: Äkkiseltään voi olla kelpo idea syöttää tuulivoimaloiden tuottama ylijäämäsähkö sellaiseen kulutukseen, jota voidaan säätää olosuhteiden mukaan. Eli siis vedyn tuotanto sieppaisi verkosta pääasiassa sitä kaikista halvinta sähköä, ja kävisi muun ajan paljon pienemmällä teholla. Tämäkin vaikuttaa käyttökelpoiselta idealta. Jää ilmaan kysymys: Kuinka vedyn tuotanto suhtautuu tuollaiseen tuotannon syklisyyteen muuten kuin sähkön hinnan osalta?

Niitä tuulivoimaloiden ongelmia on muitakin.

Tuulivoiman muut ongelmat ovat erilaisia ympäristöongelmia. Ihmisille ne ovat ongelmia lähinnä esteettisesti, ja tuulivoimaloiden lähellä asuville myös terveydellisesti. Tuulivoimalat uhkaavat lintujen olemassaoloa. Voimaloiden pyörivät siivet lyövät lintuja kuoliaiksi. Sääilmiöiden aiheuttama korroosio paitsi lyhentää tuulivoimaloiden siipien käyttöikää, myös aiheuttaa ympäristöhaittoja, kun tuulivoimaloiden siivistä irtoava materia leviää ympäristöön. Tuulivoima on luonteestaan johtuen erittäin hajautettu energiantuotannon muoto, ja siksi tuulivoimaloita varten rakennetaan lisää sähköverkkoja. Pelkästään tuulivoimaloiden ja niiden tarvitseman sähköverkon rakentamisesta aiheutuva ympäristötuho on sellaista, että miten hiilinielujen suojelusta edes kehdataan puhua? Sitten on vielä purettavien tai romahtaneiden tuulivoimaloiden purkukustannukset, joiden tulevaisuudessa odottavien laskujen maksajia ei vielä ole kyselty.

[Nikolas]

Suomessa on kehitetty tuulivoimaloiden kierrätyksen menetelmiä. Hyvä että niitä kehitetään.

https://www.uusiouutiset.fi/ensimmaiset-tuulimyllyjen-lavat-kierratetty-onnistuneesti-suomessa/

Juttu on viime vuoden syyskuulta.

[Tunkki]

Asiahan on simppeli: hallitus määrää tuulivoimayhtiöille varmuustuotantominimin joika on vain 10% tuulivoimalan tehosta.
Jossain Vaasan suunnalla Wärtsilä tekee magawattien dieseleitä pyörittämään generaattoreita, ostaapi sieltä vaan ja jos ei tuule niin dieselin tuottama savu senkuin synkkenee.

[Nikolas]

Ihmettelen miksi tuulivoimaloiden siipiä ei valmisteta jonkinlaisesta alumiiniseoksesta. Lentokoneiden siipiä on hyvällä menestyksellä valmistettu alumiinista melkein sata vuotta. Miksi kumminkin tuulivoimaloiden siivet valmistetaan komposiittimateriaaleista? Olettaisin että alumiinisiiven korroosio olisi mitätön verrattuna komposiittisiiven korroosioon.

Toinen tuulivoimaloiden siipiin liittyvä kysymys: Olisiko liian kallista laittaa tuulivoimaloiden siipiin jonkinlaiset LED-varoitusvalot siinä toivossa että linnut saattaisivat havaita ne ja väistää pyöriviä siipiä?

[Nikolas]

Asiahan on simppeli: hallitus määrää tuulivoimayhtiöille varmuustuotantominimin joika on vain 10% tuulivoimalan tehosta.
Jossain Vaasan suunnalla Wärtsilä tekee magawattien dieseleitä pyörittämään generaattoreita, ostaapi sieltä vaan ja jos ei tuule niin dieselin tuottama savu senkuin synkkenee.

Aivan. Vastuu ongelman ratkaisusta ja sen kustannuksista pitäisi tietenkin sälyttää ongelman aiheuttajalle, tässä tapauksessa siis tuulivoimalafirmoille.

[Skeptikko]

Ihmettelen miksi tuulivoimaloiden siipiä ei valmisteta jonkinlaisesta alumiiniseoksesta. Lentokoneiden siipiä on hyvällä menestyksellä valmistettu alumiinista melkein sata vuotta. Miksi kumminkin tuulivoimaloiden siivet valmistetaan komposiittimateriaaleista? Olettaisin että alumiinisiiven korroosio olisi mitätön verrattuna komposiittisiiven korroosioon.

What are Wind Turbine Blades Made of?
https://www.semprius.com/what-are-wind-turbine-blades-made-of/

These materials also give the blades a low rotational inertia. Whereas other materials, like metals, are heavy and take time to accelerate, the composite material can accelerate quickly when wind speeds pick up. This means the blades retain more constant speeds, which leads to less overall stress on the turbine.
...
Are the blades of a wind turbine made of aluminum?

Early wind turbine blades were made with aluminum. As time went on, engineers found that aluminum was too heavy and instead began using other materials like carbon fiber, glass fabric, and plastic.

[Dangr]

Miten muuten nämä nykyiset maassa olevat öljyreservit?
Jos ilmoitetaan että kentällä on 100 yksikköä öljyä, niin montako saadaan pumpattua? Kaikkeahan ei saa. Ja myös EROEI, laskeaanko mukaan niiden pumppaamisen energia?

[Tavan]

Sanoisin että paljon fiksumpaa kuin miettiä tuulimyllyjä olisi kehittää entistä tehokkaampia öljynporaus- ja pumppaustekniikoita, joilla syvemmällä tai muutoin vaikeammissa paikoissa oleviin esiintymiin päästään entistä kustannustehokkaammin kiinni. Ostajia tuotteille löytyy hyvään hintaan esimerkiksi Lähi-idästä ja Aasiasta.

[Nikolas]

Miten muuten nämä nykyiset maassa olevat öljyreservit?
Jos ilmoitetaan että kentällä on 100 yksikköä öljyä, niin montako saadaan pumpattua? Kaikkeahan ei saa. Ja myös EROEI, laskeaanko mukaan niiden pumppaamisen energia?

Näinhän se EROEI vähitellen laskee kun ehtyvien lähteiden pumppaaminen vaikeutuu ja kustannukset nousevat.

Öljylähteitä ei pumpata rutikuiviksi vaan sen mukaan kuinka pitkään toiminta kannattaa.

[Totti]

Suomessa on kehitetty tuulivoimaloiden kierrätyksen menetelmiä. Hyvä että niitä kehitetään.

https://www.uusiouutiset.fi/ensimmaiset-tuulimyllyjen-lavat-kierratetty-onnistuneesti-suomessa/

Juttu on viime vuoden syyskuulta.

Tiaisin aikaisemmin kirjoittaa tästä "kierrätyksestä" Hommaan ja siihen liittyvästä ongelmasta.

Jutusta:

"Toinen ongelma on, että murskauksessa syntyy hienojakoista ja terveydelle vaarallista lasikuitupölyä. Me ratkaisimme ongelman suunnittelemalla pölynhallintajärjestelmän murskauksen jokaiseen vaiheeseen. Olemme myös testanneet ja löytäneet murskaustekniikkaan hyvän ratkaisun", Söderena kertoo.

"Kierrätysratkaisu" on siis se, että lapojen murskaamisessa suojataan työvoima "pölykeuholta". Mitään erityistä uutta tässä asiassa ei ole. Teollisuudessa on iät ja ajat sovellettu pölynhallintaa jo ihan hengitysilman ja räjähdysvaaran takia.

"Murska hyödynnetään lujitemuovijätteen rinnakkaisprosessoinnissa sementtitehtaalla, jossa komposiittien materiaalit hyödynnetään tehokkaasti ilman jäännöstuhkaa. Komposiittijätteen lujitteet taas toimivat raaka-aineina klinkkerin valmistuksessa, joka on sementinvalmistuksen välituote", Finnsementin kestävän kehityksen päällikkö Ursula Kääntee avaa hyötyjä.

Kyse ei siis ole oikeastaan kierrätyksestä vaan loppusijoittamisesta. Kaatopaikan sijaan jäte sekoitetaan erinäisiin laasteihin eikä suinkaan oteta materiaalina uusiokäyttöön.

Varsinainen ongelma on se, että betonit ja klinkkerit päätyvät ihmisten koteihin ja kuluvina tuotteina niistä irtoaa se sama lasikuitupöly, joka on kierrätyksessä "ratkaistu". Etenkin erinäiset klinkkerit ja laatat, jotka kuluvat lattioilla tai halkeilevat ajan saatossa, erittävät helpommin sisäisiä aineita ilmaan.

Jossain vaiheessa klinkkerit ja betonit pitää vuorostaan kierrättää kun puretaan taloja ja sama tavara päätyy uudelleen murskattavaksi. Siinä vaiheessa ei välttämättä ole edes tiedossa, että materiaalit voivat olla täynnä erinäisiä haitallisia aineita vaan kaikki pöllytetään ympäri ihan surutta.

Lavat eivät itse asiassa ole (vain) lasikuitua vaan niissä käytetään laminoituna monia erilaisia hartseja, muoveja ja hiilikuitumateriaaleja, joiden terveyshaitat ovat epäselvät. Tämän tavaran jauhaminen sisään rakennusmateriaaleihin uhkaa muuttua uudeksi asbestiskandaaliksi, jonka puitteissa taloja joudutaan myöhemmin saneeraamaan kun huomataan, että ne asbestin tavoin tuuppaavat jäämään keuhkoihin.

Kun kierrätettävien lapojen määrä jatkossa kasvaa räjähdysmäisesti, tarve upottaa murskajäte muihinkin rakennusmateriaaleihin kasvaa. Kipsilevyt ja erinäiset tiilet ovat seuraava todennäköinen kohde. Näin tapahtui myös asbestin kanssa (tosin eri syistä), jonka takia sitä alkoi jossain vaiheessa löytymään jopa lattiamatoista ja eristeistä.

Tuulivoimaloiden lapojen kierrätys ei mielestäni ole uskottavasti ratkaistu. Murskaaminen ja upottaminen betoniin on kirjaimellisesti ongelman piilottamista siinä toivossa ettei siitä synny ongelmaa myöhemmin. Itse en ostaisi taloa, jonka kiviaines on jatkettu asiaan kuulumattomilla jätteillä.

[Emo]

^ Tuo kuulostaa olevan semmoinen Hölmölän hölmöjen tekemä innovaatio 👍🏻👍🏻
Varmuuden vuoksi en itsekään ostaisi jätemursketaloa.

[ämpee]

Säässä näyttäisi tapahtuvan kummia näin äärialkukesän puitteissa.
https://yle.fi/a/74-20034925

Lappeenrannassa satoi viisi senttiä lunta – mustikat voivat olla muisto vain

Kun kesäkuussa Etelä-Suomessa sataa lunta on nykyään kyseessä sää eikä ilmasto.
Harvinainen tapahtuma se kuitenkin on sillä muistan hyvin kuinka kesäkuussa satoi lunta Kerava nimisellä paikkakunnalla vuonna 1982, eikä tuo ole toistunut ennen kuin nyt.
Silloin vuonna 1982 kyseessä myös oli sää koska emme silloin vielä olleet niin valistettuja että olisimme osanneet epäilläkkään ilmastoa.

Ihmetellä kuitenkin sopii, näin vuonna 2023, tuota säätä jonkalaista ei pitäisi olla olemassakaan mikäli luotettavan median mainostamiselle yhtään on joutunut alttiiksi.
Ehkä se sittenkin menee niin, että lapsemme eivät tule tietämään millaista on kesäinen lumisade Etelä-Suomessa ?

Mustikoiden reaktio on mielestäni ylimitoitettu mikäli marjoja ei tule sillä marjat omalla tavallaan ovat mustikoiden elämisen ehto kasvin elämän jatkuvuuden kannalta.
Otaksun ettei mustikka tee itsemurhaa huvikseen vaan meneillään oleva äärikesä on todellakin kylmä, sillä oletan etteivät mustikat osaa valehdella apurahojen tms. toivossa.

Tavallisesti Suomen aurinkoisiin ja lämpimimpiin paikkoihin lukeutuvassa Lappeenrannassa herättiin tänään kesäkuisena perjantaiaamuna valtavaan lumisateeseen. Lunta kertyi autojen katoille useita senttejä. Noin kolmen tunnin sateen aikana maa muuttui kauttaaltaan valkoiseksi.
---
Viileätä, jopa kylmää on ollut muuallakin Suomessa, eikä muutosta ole ihan heti luvassa.

Äärikesä tulee siis jatkumaan ja muutkin metsämarjat kuin mustikka "pääsevät" äänestämään joko sään, siis kylmän, tai ilmastonmuutoksen, siis siedettäviempien olojen, välillä.

Tällä viikolla Suomen keskilämpötilat ovat 3-4 astetta tavanomaista viileämpiä.

Hetken harkitsemattomuuksissani itse olisin saattanut sanoa "tavanomaista kylmempää", mutta eihän nyt sentään kun ei edes ole 1,5 astetta tavanomaista käristävämpää.

Muutama vuosi sitten kun todellakin oli "tavanomaista käristävämpää" niin pitkä jakso yhtä soittoa etten muista koskaan sellaista aikaisemmin olleen, mustikkaa tuli aivan kiitettävästi vaikka hikimärkänä sitä sai kerätä.
Se hyvä puoli niistä helteistä oli ettei mustikan keräämisen suhteen ilmennyt pahemmin kilpailua vaan kun lämpömittari näytti reippaasti yli +25 niin metsässä oli tottumisjakson jälkeen aika mukavan vilpoista ja kiitettävän tyhjää muista ihmisistä.
Mustikka ei siis ole moksiskaan vaikka ilmasto lämpenisi 1,5 kraatia+, mutta näyttää olevan hyvin pahoillaan jos sattuu säätä kukinnan aikaan.

Proagrian asiantuntija Netta Leppäranta mukaan perunoiden kasvu on hidasta. Kasvun lähtö on hitaampaa kuin lämpimämmässä säässä. Leppäranta uskoo kuitenkin, että kotimaisia perunoita saadaan juhannukseksi.
---
Kylmä sää hidastaa myös viljojen kasvua.

Siinä ihannemaailmassa jota nykyään isolla rahalla koitetaan tilisiirroilla luoda, kasvaa peruna huonosti ja vilja hitaasti.
Se ei oikein vaikuta köyhien maailmalta sillä köyhänkin on syötävä elääkseen.

Aikaisemmassa uutisessa säätilaa luonnehdittiin poikkeukselliseksi, minkä voin vahvistaa oman kokemani perusteella.
https://yle.fi/a/74-20034807

Näin jäätävä kesäkuu on aivan poikkeuksellinen, kertoo meteorologi
---
Kesäkuun sää on muistuttanut enemmänkin huhtikuuta, kuvailee Ylen meteorologi Aleksi Lohtander.

1982 ja jo nyt kaiken jatkuvasti kiihtyvän ja itse itseään kiihdyttävän katastrofaalisen lämpenemisen jälkeen 2023 ollaan samassa tilanteessa.
Kyse tietenkin on paikallisesta säästä, joka sitten myöhemmin kovan taistelun jälkeen tunnustetaan "hiukan" paikallista laajemmaksi.
Tuosta viimeisestä myöhemmin lisää.

Kesäkuu on alkanut poikkeuksellisen hyisessä säässä, kertoo Ylen meteorologi Aleksi Lohtander.
---
Paikoin lämpötila on jopa kymmenen astetta kylmempi kuin tavallisesti tähän aikaan vuodesta.
---
Näin koleita kesän alkuja koetaan harvoin. Tilastollisesti näin kylmiä kesäkuun alkuja eletään keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa, Lohtander kertoo.

Mielenkiintoisesti sää kestää kymmenenkin asteen heiton mutta ilmasto ei kuulemma edes 1,5 astettakaan !1!!
Harvinaisia nämä tälläiset säät ovat, tämän miehen muistin mukaan edellisestä 41 vuotta.

Olen jo aikaisemminkin koittanut tuoda tyrkylle sellaista mainiota palvelua kuin Ventusky.
https://www.ventusky.com/?p=56;-50;2&l=temperature-2m
Tuolta visuaalisesti näkee tuulien suunnat ja lämpötilat koko maailmasta, ja zoomaamalla näkee aika paikallisiakin tilanteita haluamistaan paikoista siirtämällä osoitin sinne missä halutaan "sukeltaa".
Vasemmalla olevasta valikosta voi valita sateen tai jonkin muun ilmiön oman makunsa mukaan.

Ventuskyn mukaan nyt tällä hetkellä Epsanjassa on "pahimmilla" paikoilla peräti +26 astetta ja jossain alimmillaan +12 astetta.
Noin kuukausi sitten ilmastonmuutoksen aiheuttama infernaalinen käristys on ollut noin kuukauden pelkkä muisto vain.
Sadettakin näyttää tulevan pitkin poikin Epsanjaa, joten ennusteet saharaksi muuttumisesta ilmastonmuutoksen kannustamana ovat aika "ilmavia".

Nykymuotoinen ilmastopropaganda on tappamassa itse itseään sillä ollakseen vaikuttavaa sen pitää kaiken aikaa muuttua kovemmaksi ja se aiheuttaa propagandan jatkuvaa etääntymistä todellisuudesta jolloin myyntiponnistelut myös muuttuva kaiken aikaa vaikeammiksi.
Propagandistien hiekka tiimalasissa on ikään kuin valumassa tyhjiin.

Kun propagandistien mittarien viisarit osoittavat jyrkästi ylöspäin ja samaan aikaa todellisuuden mittarin viisari osoittaa ihan toiseen suuntaan, niin kyllä siinä markkinointimiehelle pukkaa hikeä ilman ilmastoakin.
Kylmää Säätä näyttää olleen maailmalla monin paikoin, niin lännessä kuin idässä, niin pohjoisessa kuin etelässä.
https://wattsupwiththat.com/2023/05/28/cold-grips-globally-alaskas-4th-cold-winter-record-cold-down-underuks-delayed-spring/

[Luotsi]

^ Lumentulo ei muuten ole aivan paikallinen ilmiö: myös Grönlannin jäätikön massa paisuu ajankohtaan nähden ennätystahtia eli uutta lunta piisaa. Normaalisti oltaisiin tässä vaihessa kesää suunnilleen +-0 tilanteessa eli jäätikkö ei sanottavasti kasva eikä kutistu, nyt kasvu luokkaa 5 gigatonnia per vrk.

http://polarportal.dk/en/greenland/surface-conditions/

ps. Jos tästä nyt katovuotta pukkaa, minkä veikkaatte vastuullisen median^TM nimeävän syylliseksi?

[Dangr]

 

[Dangr]

 

[P]

Itse en ostaisi taloa, jonka kiviaines on jatkettu asiaan kuulumattomilla jätteillä.

Lämpötilat joissa
a sementti valmistetaan
b lasikuidun lasi sulaa
c hiilikuitu palaa

nopealla googlailulla sain arvot 1450C, 800C ja 400C. Eli kuidut ovat joko sulaneet tai palaneet.

Ja jos haluaa betoninsa luomuna, niin jollei itse hanki ja muuraa, niin se juna meni jo:

https://www.kemiamedia.fi/wp-content/uploads/2013/11/Betonin_pimea_puoli_Kemia-lehti_11_11_2013.pdf

Tuntuu, että oletat ne jätteet sekoitettavan sementin polttoon? Onko siitä varmuutta? Halvempaa on miksata se sonta laastiin vasta polton jälkeen?

Onko kukaan todella selvittänyt todellista tuotantojärjestystä?