Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Pentecost]

Vuodesta 1988 tähän hetkeen asti maapallon ilmastojärjestelmään on kertynyt lämpöä n. 270 ZJ. Tietenkin meriin, jonne yli 90% kasvihuoneilmiön voimistumisen takia kertyvästä lämmöstä menee.

Sinnehän ne menee...jonnekin...missään vain ei näy zettajoulien hirvittävä lämmittävä voima. Kun aletaan sössöttämään, että ne menee sinne mereen piiloon ja tulette näkemään sitten myöhemmin, niin ollaan poppaeukon hommissa ja ennustetaan sisälmyksistä.

Sinulle esitettiin ihan legitiimi kysymys, johon et näemmä kykene vastaamaan. Mutta emme ole yllättyneitä.

Tällä välin olen täällä lomilla Thaimaassa, ajelin juuri autolla edestaas ja katseskelin paikkoja. Näyttää täällä olevan noin kymmenkertainen määrä autoja puskemassa hiilidioksidia ilmakehään, mitä Suomessa ja tiiäkkös mitä? Kukaan, ei kukaan, ole tullut vastaan murehtimaan ilmastonmuutosta. Parhautta.

Huomenna taas sellainen päivän autoreissu ihmettelemään jotain temppeliä tai uutta ruokapaikkaa. Itselle riittäisi vähempikin ohjelma, mutta tuo puoliso murehtii jos lomani olisi liian tylsää ilman vaihtelua.

Ei olisi. Sen sijaan kun täällä palstalla piipahtaa, huomaa levyn juuttuneen kiinni eikä mikään - edes viralliset mittaukset - muuta narratiivia pätkääkään. Taidan ryhtyä thaiksi niiltä osin, että murehdin lähinnä seuraavaa ruokalajitelmaa jä jätän Isacoget murehtimaan osaansa, missä kuitenkin vaikutusmahdollisuutensa ovat olemattomat.

Tuli sellainenkin mieleen. että Thaimaa on kuulemma köyhä maa...näyttää silti autokanta olevan uudempaa kuin Suomessa ja muitakin merkkejä on kehittyvästä vauraudesta. Lisäksi se rikkain 10% on suurempi joukko kuin mitä Suomessa on asukkaita...

Ja me luullaan, että meillä on jotain mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastoon...ei ziisus, että ihminen voi valehdella itselleen.

[mannym]

.
Vuodesta 1988 tähän hetkeen asti maapallon ilmastojärjestelmään on kertynyt lämpöä n. 270 ZJ. Tietenkin meriin, jonne yli 90% kasvihuoneilmiön voimistumisen takia kertyvästä lämmöstä menee.

Kun tuota määrää vähän avaa itselleen, ei kyllä ole ihan laimea juttu.

Niinkö, ei ole laimea juttu? Osaathan näyttää sitten sen mekanismin jolla ihminen on sitä kasvihuoneilmiötä voimistanut? Sen todennetun ja mitatun mekanismin, ei uskon ja toivon mekanismia. Hauskaa on jos tuon laittaa pieneen kontekstiin, eli ihmisten kuluttaman kokonaisenergian määrään samalla aikavälillä. Meriin on kertynyt 270 ZJ väitetysti 35 vuodessa. Ihmiset ovat tuona aikana käyttäneet tuota 14,35 ZJ energiaa. Jos uskoo aurinkoenergiatyyppejä ja miksi emme uskoisi.

Samalla aikavälillä maanpinnalle on saapunut tuon mukaan sitten 131 928,3 ZJ energiaa. Josta siis karkeasti 0,2% on sitoutunut meriin. Tai sitten kun tuon laskee niin meriin on sitounut 0,08°C lämpöä 35 vuodessa.

On ne aika velikultia nuo tuollaiset kun vähän laskee luovasti.

Korjaanpa tässä omaa virhettäni koska pidän rehellisyydestä ja omien virheideni löytämisestä. Se on sitten tämä.

Tämänkin voi asettaa parempaan kontekstiin, meriin väitetyn kadonneen lämpöenergian määrä 60 vuoden ajalta on pienempi kuin auringonvalon tuoma energia pallolle on päivässä.

Jossa on moninkertainen virhe, Korjataan se muotoon. Meriin väitetyn kadonneen lämpöenergian määrä 60 vuoden ajalta on pienempi kuin auringonvalon tuoma energia pallolle on 40 päivässä. tai viimeisen 35 vuoden ajalta, tuon energiamäärän tuloon pallolle kesti tuota 26 päivää.

Hauskempaa on toisaalta laskea että 60 vuoden ajalta maahan on tullut 226 162,8 ZJ energiaa, ja meriin on samalla aikavälillä sitoutunut ylimärääistä 400 ZJ, tai 0,17% kokonaisuudesta.

[Isagoge]

Osaathan näyttää sitten sen mekanismin jolla ihminen on sitä kasvihuoneilmiötä voimistanut? Sen todennetun ja mitatun mekanismin, ei uskon ja toivon mekanismia.

Monta kertaa olen tämän jo tänne postittanut.

https://rmets.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/wea.2072

Heidän mukaansa siis maapallon pinnalta lähtevästä säteilystä valtaosa kääntyy kasvihuoneilmiön takia takaisin tai sivulle ilmakehässä, mikä lämmittää sekä ilmakehää että maapallon pintaa, ja huomattava osa tästä efektistä tulee ilmakehän hiilidioksidista. Hiilidioksidin lisäyksellä ilmakehään on heidän mukaansa myös huomattava vaikutus myös nykyisillä pitoisuuksilla.

Vesihöyry on tietysti absorbtiokaistansa takia hiilidioksidia vahvempi kasvihuonekaasu, mutta vesihöyryn pitoisuus ilmakehässä on suurimmaksi osaksi hiilidioksidipitoisuuden palauteilmiö, kuten Lacis ym. (2010) osoittivat:

https://www.science.org/doi/10.1126/science.1190653

Mikä tarkasti ottaen näiden tutkijoiden väitteissä hiilidioksidin koko maapallon kasvihuoneilmiötä ylläpitävästä ja sen lisäyksen lämmittävästä vaikutuksesta menee pieleen?

Minkä asian he laskevat väärin?

Ja jos he laskevat jotain väärin, mikä on oikea laskutapa ja tulos?

Abstrakteja omiin tuntemuksiin perustuvia väitteitä siitä, että hiilidioksidi ei lämmitä voi heitellä kuka vain, mutta oikeasti ilmastotutkimuksen vallitsevan käsityksen horjuttaminen vaatisi sitä, että osoitetaan virheet teoretisoinnissa, mittaustuloksissa ja laskelmissa kohta kohdalta. Muuten jäädään sukupuolentutkimukselle tyypilliseen mutuiluun omien tunteiden pohjalta. 

Samalla aikavälillä maanpinnalle on saapunut tuon mukaan sitten 131 928,3 ZJ energiaa. Josta siis karkeasti 0,2% on sitoutunut meriin. Tai sitten kun tuon laskee niin meriin on sitounut 0,08°C lämpöä 35 vuodessa...Meriin väitetyn kadonneen lämpöenergian määrä 60 vuoden ajalta on pienempi kuin auringonvalon tuoma energia pallolle on 40 päivässä. tai viimeisen 35 vuoden ajalta, tuon energiamäärän tuloon pallolle kesti tuota 26 päivää...Hauskempaa on toisaalta laskea että 60 vuoden ajalta maahan on tullut 226 162,8 ZJ energiaa, ja meriin on samalla aikavälillä sitoutunut ylimärääistä 400 ZJ, tai 0,17% kokonaisuudesta.

Auringosta tulee maapallon ilmakehän ulkorajalle koko ajan niin paljon energiaa, että olisimme todella pahassa pulassa, jos sitä ei samalla lähtisi ilmakehän ulkorajalta avaruuteen miltei yhtä paljon (välillä toki lähtee vähän enemmänkin): meret kiehuisivat hetkessä ja koko planeetasta tulisi todella nopeasti kaikelle nykyiselle elämälle elinkelvoton. Tämä planeettamme säteilytaseeseen liittyvä fakta on aikalailla kaikkeen ilmastotutkimukseen liittyvän perusfysiikan avulla perusteltavissa oleva perusasia.

Se, että sinä yrität käyttää ilmastojärjestelmään varastoituvan energian suhdetta ilmastojärjestelmään tulevaan energiaan perustelemaan sitä, että mitattu lämpösisällön kasvu on mitätön, ikävä kyllä kertoo siitä, että ymmärryksesi näiden asioiden perusteista on aika lailla lähtötelineissä. Mikä sen suhteen pitäisi olla, jotta lämpenemistä voisi tapahtua? Ja miten lasket tuon kriittisen arvon?

Nyt menossa olevan holoseenin alussa tapahtuneeseen hitaaseen lämpenemiseen on muuten tarvittu paljon pienempi ilmastojärjestelmään varastoituvan energian ja ilmakehän ulkorajalle tulevan energian suhde kuin viimeisten vuosikymmenien aikana on vallinnut. Miten ihmeessä ilmasto kuitenkin lämpeni yli viisi astetta viimeisten 17 000 vuoden aikana, hitaasti tosin, vaikka suhde oli paljon pienempi kuin nyt? 

Vielä ikävämpi vaihtoehto asiaan perehtymättömyyden sijaan on se, että ymmärrät kyllä tämän melko helposti käsitettävissä olevan asian ilmakehän ulkorajalle tulevan säteilyvuon tuoman energian ja tänne jäävän energian suhteesta, mutta levität silti tietoisesti propagandaa jonkin agendan ajamisen tai pelkästään oman arvomaailmasi takia. Tai siksi, että olet tässä ketjussa levittänyt virheellisiä väitteitä kohtalaisen pitkään, ja nyt ylpeys ei anna periksi myöntää, että olet ollut perustavalla tavalla väärässä. 

[Roope]

Koska Suomen valitsemaa ilmastopolitiikkaa ei voi perustella faktoilla, täytyy keksiä muita näkökulmia, joilla peitetään ilmastokeskustelun falskius. Kieltämättä kekseliästä Höblän pääkirjoitustoimittajalta mitätöidä Suomen ilmastopolitiikan arvostelu perussuomalaisten kyhäämäksi identiteettipoliittiseksi kulttuurisodaksi, jota ei tarvitse ottaa vakavasti.

Hbl: Ledare: Klimatfrågan urartar i kulturkrig 4.3.2023  (maksumuuri)

Sannfinländarna vill blanda in ännu fler identitetspolitiska ingredienser i den finländska klimatsoppan. Risken är att det skär sig ordentligt, som i Sverige. Har vi nått "Peak Greta"? "Ja tack" till klimatuppoffringar blev småningom ett "tja", och lutar nu mot "nja ..."

Torsten Fagerholm varoittaa, että kun perussuomalaiset sekoittavat ilmastosoppaan identiteettipoliittisia mausteita, voi käydä kuten Ruotsissa, että "ilmastouhrauksille" sanotaankin kohta ei.

Suomen ilmastopolitiikkaa (jossa kyse tosiaan uhrauksista, uhrilahjoista) ja etenkin sen valheellisia perusteita (vaikutus ilmastoon,taloudellinen hyöty jne.) voi kyllä arvostella ihan perustellusti, ja niin perussuomalaiset ovat tehneetkin.

Håller klimatfrågan på att bli den nya fronten i kulturkriget? Politisk gyttjebrottning kring diametralt motsatta värderingar genomsyrar vår samtid. På kort sikt finns mycket att vinna för politiska opportunister som skruvar upp tongångarna kring konkreta klimatåtgärder.

I höstas lade de så kallade Tidöpartierna i Sverige fram en budget för 2023. På kuppen sänkte man i all tysthet ambitionsnivån för klimatets del.

De facto ger Sverige avkall på de nationella klimatmålen för 2030, genom att i ett penndrag sänka bränsleskatten, och därtill pressa ner reduktionsplikten (utspädningen av bensin och diesel med så kallade biodrivmedel) till EU:s miniminivå. Frågar man gemene sverigedemokrat vill SD antagligen helst skrinlägga hela klimatfrågan.

Ruotsi on uuden hallituksen johdolla löysännyt vuoden 2030 ilmastotavoitteitaan. Entäs sitten? Kuinka paljon Ruotsin hallituksen valinta vaikuttaa itse ilmastonmuutokseen? Entä kuinka kalliiksi aiemmista tavoitteista kiinnipitäminen olisi käynyt? Ruotsillahan on muutenkin paljon enemmän aikaa hiilineutraalisuuteensa kuin Suomella.

I Finland laddar partierna nu upp inför val. Vi ser tydligt hur Sannfinländarna försöker efterlikna SD, klä på sig ledartröjan och ge klimatfrågan en kompromisslös, identitetsmässig laddning. Sannfinländarna har länge utgjort en blek kopia av sina förebilder. Nu försöker partiet i hög utsträckning göra klimatet till en av sina profilfrågor – taktiken tycks ju fungera utmärkt på andra sidan av Bottniska viken.

En kyllä tunnista Perussuomalaisia Ruotsidemokraattien "kalpeaksi kopioksi". Ja kyllä ne ovat nimenomaan muut puolueet, jotka ovat nostaneet ilmastopolitiikan tavallisen politiikan yläpuolelle identiteettipoliittiseksi uskonkappaleeksi. Muut puolueet pitävät ilmastopolitiikassa edelleen kiinni esimerkiksi alle 1,5 asteen lämpenemistavoitteesta, vaikka se on muualla tiedetty jo vuosia käytännössä mahdottomaksi.

Nyt suomalaisille yritetään uskotella, että Suomen EU:ta ja Yhdysvaltoja 15 vuotta ja Kiinaa 25 vuotta aikaisempi hiilineutraalisuustavoite onkin meidän taloudellinen etumme, mikä on tietysti täysin järjetön väite.

Har Purra et consortes avläst de politiska stämningarna korrekt? Det blev visserligen ingen skräll för Sannfinländarna i kommunalvalet 2021, eller i välfärdsområdesvalet 2022, då partiet förgäves försökte kapitalisera på folklig vanmakt kring höga bensinpriser. Likaså har luften pyst ur den pågående vinterns energikris, vilket oskadliggör en del av missnöjespolitiken, eller åtminstone slipar bort spetsarna hos rabulisternas huggtänder.

Icke desto mindre försöker Sannfinländarna envist slå hål på konsensus genom att ifrågasätta Finlands roll som föregångsland inom klimatarbete. Så fort en majoritet av partierna vill att vi ska vara extra duktiga intar Sannfinländarpolarisering: na instinktivt en motsatt position.

Mikäs on kyseenalaistaessa "Suomen rooli ilmastotyön edelläkävijänä" (joka muuten on todella huono ja kallis vitsi), kun se käytännössä tarkoittaa, että suomalaiset joutuvat maksamaan ilmastopolitiikan valinnoista paljon enemmän kuin mitä muissa EU-maissa ja sitten taas tulevina vuosikymmeninä uudestaan lisää (ilmastolaki vaatii suomalaisilta yhtä rajuja vähennyksiä vielä vuoden 2035 jälkeenkin 50-luvulle asti).

Ja on muiden puolueiden valinta, että Suomi on yksin pelastamassa maailmaa tai millä tätä Suomen hullua politiikkaa sitten puolustellaankaan, ei perussuomalaisten.

Att blåsa upp konflikter kring livsstil och klimatattityder kan ge kortsiktig politisk utdelning. Ur folksagan om kärringen mot strömmen minns vi hur otacksamt det kan vara att försöka få en motpart att ta reson, hur mycket man än käbblar och grälar.

I sig är det sunt med politiska alternativ. I Finland erbjuds tydligt formulerade, olika meningar om hur man ska agera politiskt kring klimatfrågan. Allt som väcker engagemang och starka känslor är politisk hårdvaluta – inklusive vetenskapstvivel. Här sitter det som hand i läderhandske att driva en populistisk berättelse om "elitens svek" i klimatfrågan.

Ihan sama millä perustellaan, mutta Suomen ilmastotoimilla ja valinnoilla ei ole näkyvää vaikutusta ilmastonmuutokseen, joten Suomen ilmastopolitiikkaa ei voi puolustaa ainakaan tieteellä. Eikä kyllä taloudellakaan.

I vilken mån går det då att rida in i riksdagen genom att använda ett motnarrativ kring klimatet som politisk käpphäst? Det hettar till så fort vi kommer till detaljerna: Thailandresor, bensin och nötkött.

Lentomatkojen, bensan ja lihan kulutuksen raju rajoittaminen ja kallistaminen ovat nimenomaan punavihreiden puolueiden identiteettipoliittisia pelinappuloita. Eihän jollain pakollisella kasvisruokapäivällä ole oikeasti mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa, vaan se on pelkkää vallan näyttämistä ja käyttämistä tavallisia suomalaisia vastaan, ulosteen hieromista naamaan.

I den färska klimatbarometern ser vi hur klimatfrågorna faller i rang bland de finländska väljarna. Färre än tidigare betraktar klimatkrisen som ett centralt politiskt tema. Vid sidan av denna nedåtgående trend föreligger en tydlig det är primärt unga, kvinnor, akademiskt utbildade, urbana och vänstersinnade som lyfter klimatfrågorna.

På rubriknivå tackar mången instinktivt ja till en proaktiv klimatpolitik och "socialt rättvis" omställning. Frågan ligger rätt nära mittfåran. Men då det kommer till finliret förväntas den notoriska "någon annan än lilla jag" plötsligt träda fram och axla ansvar.

Då vi snackar om konkreta livsstilsval utlöser det ryggmärgsreflexer. Systemförändring ser bra ut på papper, så länge vi själva kan fortsätta flyga, köra BMW och äta kebab.

Siitä sitten vaan perustelemaan, miksi juuri suomalaisten pitää luopua lentämisestä, BMW:llä ajamisesta ja kebabin syömisestä "systeemimuutoksen" nimissä, sillä muut eivät tule sitä tekemään. Tuollaiset vaatimukset ovat pelkkiä ilmastoeleitä ja muistuttavat monin tavoin uskontoa kuten koko apokalyptinen ilmastokultti.

Trots hög svansföring och ett ambitiöst klimatprogram har regeringen Marin inte levererat, man har lovat runt och hållit rätt tunt. Det är mycket enklare att leverera oneliners än att skruva på detaljer: lagstiftning, styrmedel och budgetering. Det finns en hel del för nästa statsråd att springa ikapp om Finland inte ska backa i klimattermer.

Så fort stöd och skatter börjar kännas i plånboken kommer de politiska skillnaderna fram. Vi är ovilliga att justera våra egna konsumtionsvanor. Då notan väl förfaller till betalning köper allt färre väljare de fagra klimatlöftena.

Edelleen neljä vuotta edellisten "ilmastovaalien" jälkeen vastaamatta se tärkein kysymys, miksi juuri suomalaisten pitäisi maksaa järjettömän kallis lasku jostain, jolla on lähinnä ilmastouskonnollista symboliarvoa. Vastauksen lisäksi meille ei ole kerrottu myöskään laskun suuruutta.

Samtidigt som klimatfrågan tappar momentum skönjer vi en spänning mellan system och individ. Vardagsvalen blir avslöjande. I takt med att kvicksilvret stiger i den retoriska termometern sjunker det i motsvarande grad i förnuftets barometer. Efter riksdagsvalet i april kan Finland mycket väl finna sig i samma sits som Sverige, med en stormvarning kring ödesfrågan som berör kommande generationer.

Finlands stolta målsättning om klimatneutralitet år 2035 känns alltmer avlägsen. Kolsänkorna har kollapsat och energiproducenterna bränner alltmer trä. Hur mycket täcks vi tricksa med bokföringen – kanske ända tills fakturan blir föremål för indrivning?

Suomen ilmastopolitiikka ei ole millään opilla kohtalonkysymys tuleville sukupolville ilmastovaikutusten kautta, mutta se on sitä jättimäisen hintansa ja muiden haittojen kautta. Eikä se ole myöskään ylpeyden aihe vaan osoitus demokratian ja journalismin alennustilasta ja kaikkialle levinneestä korruptiosta, kun jaossa on lähes rajattomasti muiden rahaa.

[mannym]

Monta kertaa olen tämän jo tänne postittanut.

Eli jatkat uskon ja toivon mekanismilla. Selvä. Huomaan muuten että olin jälleen oikeassa kirjoittaessani

Joten vielä kerran kun kerroit sen olevan helppoa niin annathan luvut seuraaviin.

Säteilypakotteen muutos välillä

200 - 300 ppm
300 - 400 ppm
400 - 500 ppm
500 - 600 ppm

Pinta lämpötilan muutos välillä

200 - 300 ppm
300 - 400 ppm
400 - 500 ppm
500 - 600 ppm

Veikkaan että vastausta ei tule näihin, vaan keskittyt jälleen kerran johonkin ihan muuhun.

Vastausta ei kuulu, eikä näy vaikka kirjoitit.

Ei ole vaikea juttu. IPCC:n TAR-raportissa käytetyillä CO₂-pitoisuuden muutoksella, kaavoilla ja vakioilla:

Hiilidioksidin aiheuttama säteilypakotteen muutos: ΔF=α·ln(C/C_o)=5,35·ln(365/278)= 1,46 W/m² (ks. IPCC TAR s.358, 357)

Hiilidioksidin aiheuttama pintalämpötilan muutos: kaavasta ΔT_s/ ΔF= λ (emt. s. 354, λ=0,5) saadaan ΔT_s= λ·ΔF=0,5·1,46 = 0,76°K

Tiedäthän, tulen tästä lähtien laittamaan joka viestiin tuon, jotta jokainen näkee kuinka välttelet yksinkertaista kysymystä, julistettuasi ettei ole vaikea juttu. Mutta kiusataan nyt hieman.

Heidän mukaansa siis maapallon pinnalta lähtevästä säteilystä valtaosa kääntyy kasvihuoneilmiön takia takaisin tai sivulle ilmakehässä, mikä lämmittää sekä ilmakehää että maapallon pintaa, ja huomattava osa tästä efektistä tulee ilmakehän hiilidioksidista. Hiilidioksidin lisäyksellä ilmakehään on heidän mukaansa myös huomattava vaikutus myös nykyisillä pitoisuuksilla.

Kyllä, sillä on huomattava vaikutus, ensimmäiset 100ppm ovat paljon vaikuttavampia kuin seuraavat 2000ppm. Mutta kuten varmasti tiedät niin kun kasvihuoneilmiön vuoksi ilmakehässä tapahtuu alaspäin ja sivulle liikettä, niin sen teorian keskeinen asia onkin että ilmakehä tästä syystä lämpenee enemmän ja nopeammin kuin maanpinta.

Vesihöyry on tietysti absorbtiokaistansa takia hiilidioksidia vahvempi kasvihuonekaasu, mutta vesihöyryn pitoisuus ilmakehässä on suurimmaksi osaksi hiilidioksidipitoisuuden palauteilmiö, kuten Lacis ym. (2010) osoittivat:

Hahhahhahhahhaaa. 4% kasvihuonekaasusta siis määrittelee 95% kasvihuonekaasusta pitoisuuden. Näppärää. Mitä Lacis ja kumppanit osoittivat

Lacis et al.  conducted a set of idealized climate model experiments in which various greenhouse gases were added to or subtracted from the atmosphere in order to illustrate their roles in controlling the temperature of the air.

He eivät ole siten osoittaneet mitään, vaan pleikkaritieteilijöinä leikkineet malleilla ja nyt sinusta he ovat osoittaneet jotain?

Mikä tarkasti ottaen näiden tutkijoiden väitteissä hiilidioksidin koko maapallon kasvihuoneilmiötä ylläpitävästä ja sen lisäyksen lämmittävästä vaikutuksesta menee pieleen?

Idealisoidut ilmastomallit.

Minkä asian he laskevat väärin?

Häntä heiluttaa heidän mukaansa koiraa.

Ja jos he laskevat jotain väärin, mikä on oikea laskutapa ja tulos?

Oikea laskutapa on mitata asia, kirjata mitattu asia ja julkaista niistä mitatuista asioista tulos. Nyt he arvaavat, sitten syöttävät arvauksensa tietokoneeseen, johon lisäävät lisää arvauksia, ja sitten saavat arvauksensa mukaisen arvauksen tietokoneelta takaisin ja kas, on tietokoneen tulostama arvaus joka ei perustu mittauksiin vaan arvauksiin. Eli kun he eivät laske mitattuja asioita vaan arvattuja, niin silloin he laskevat väärin.

Abstrakteja omiin tuntemuksiin perustuvia väitteitä siitä, että hiilidioksidi ei lämmitä voi heitellä kuka vain, mutta oikeasti ilmastotutkimuksen vallitsevan käsityksen horjuttaminen vaatisi sitä, että osoitetaan virheet teoretisoinnissa, mittaustuloksissa ja laskelmissa kohta kohdalta. Muuten jäädään sukupuolentutkimukselle tyypilliseen mutuiluun omien tunteiden pohjalta. 

Hmm, mittaustuloksissa on näytetty huikeasti epäkohtia, kuten NOAA:n järjestelmän ongelmat joissa havaintoasemat eivät ole nykyisten vaatimusten mukaisia. Samoin käytetyn datan homogenisointi aiheuttaa kauniita virheitä. Näitä kun esitetään niin alarmistit sulkevat korvansa ja silmänsä huutaen kovaa. Tai no kuinka tarkasti voidaan mitata merten lämpötilaa kun yksi mittari 187 000km³ alaa. Kun tällainen pikku juttu nostetaan esille, sinäkin vaikenet siitä.

Muutenkin ilmastotutkimuksen vallitsevan käsityksen horjuttaminen ei onnistu, niin kauan kuin ilmastotutkimuksen vallitseva käsitys ei ole millään lailla falsifioitavissa. Kuten ihan varmasti tiedät.

Auringosta tulee maapallon ilmakehän ulkorajalle koko ajan niin paljon energiaa, että olisimme todella pahassa pulassa, jos sitä ei samalla lähtisi ilmakehän ulkorajalta avaruuteen miltei yhtä paljon (välillä toki lähtee vähän enemmänkin): meret kiehuisivat hetkessä ja koko planeetasta tulisi todella nopeasti kaikelle nykyiselle elämälle elinkelvoton. Tämä planeettamme säteilytaseeseen liittyvä fakta on aikalailla kaikkeen ilmastotutkimukseen liittyvän perusfysiikan avulla perusteltavissa oleva perusasia.

Näin se on ja koska se ei liity millään lailla siihen mitä kirjoitin niin?

Se, että sinä yrität käyttää ilmastojärjestelmään varastoituvan energian suhdetta ilmastojärjestelmään tulevaan energiaan perustelemaan sitä, että mitattu lämpösisällön kasvu on mitätön, ikävä kyllä kertoo siitä, että ymmärryksesi näiden asioiden perusteista on aika lailla lähtötelineissä. Mikä sen suhteen pitäisi olla, jotta lämpenemistä voisi tapahtua? Ja miten lasket tuon kriittisen arvon?

Mitattu lämpösisällön kasvu, Argo poijut jotka eivät havainneet lisäystä kunnes niitä kalibroitiin uudelleen ja kas havaittiin lisäystä. Joten tosiasiassa lämpösisällön kasvua ei ole mitattu, oikeastaan kaikki ennen argo poijuja on käytännössä olematonta dataa, sillä tarkkaa tietoa ei voi olla ennen kuin on mitattu. Eikä laivojen jäähdytysvesikanavan lukemat ole sellaisia. Minä käytin meriin varastoituneen energian suhdetta maahan saapuvan energian määrään asettaakseni kontekstin, asia jota sinä välttelet kuin kissa kuumaa puuroa.

Jonka vuoksi sinäkin nyt sorrut keskustelemaan minusta etkä itse aiheesta. Kuten tiedämme niin maapallolta tosiaan poistuu saman verran tai suht saman verran energiaa kuin tänne saapuu, tasapaino on kaunis asia. Se vain että konteksti kuinka paljon tänne saapuu energiaa, kuinka paljon sinä kerrot sitä sitoutuneen meriin, sen suhde tänne saapuneeseen energiaan ja sen sitoutuneen energian määrä lämpötilana meriin sitoutuneena on tärkeä asia. Mitä sinä et tietenkään halua käsitellä, kun on helpompaa keskustella minusta.

Minusta savustaminen on paljon mukavampaa kuin minusta keskusteleminen, kylpyhuoneeni remonttikin jonka itse teen on varmasti myös mielenkiintoisempi aihe kuin minä itse. Mutta jokaisella on toki omat juttunsa.

Nyt menossa olevan holoseenin alussa tapahtuneeseen hitaaseen lämpenemiseen on muuten tarvittu paljon pienempi ilmastojärjestelmään varastoituvan energian ja ilmakehän ulkorajalle tulevan energian suhde kuin viimeisten vuosikymmenien aikana on vallinnut. Miten ihmeessä ilmasto kuitenkin lämpeni yli viisi astetta viimeisten 17 000 vuoden aikana, hitaasti tosin, vaikka suhde oli paljon pienempi kuin nyt? 

Kuinka paljon pienempi se oli kuin nyt ja kuinka se on mitattu? Kotitehtävät nääs, ku julistaa kovaan ääneen saa todistaakkin.

Vielä ikävämpi vaihtoehto asiaan perehtymättömyyden sijaan on se, että ymmärrät kyllä tämän melko helposti käsitettävissä olevan asian ilmakehän ulkorajalle tulevan säteilyvuon tuoman energian ja tänne jäävän energian suhteesta, mutta levität silti tietoisesti propagandaa jonkin agendan ajamisen tai pelkästään oman arvomaailmasi takia. Tai siksi, että olet tässä ketjussa levittänyt virheellisiä väitteitä kohtalaisen pitkään, ja nyt ylpeys ei anna periksi myöntää, että olet ollut perustavalla tavalla väärässä.

Minusta tuo kirjoittamisesi on epärehellistä ja suorastaan solvaavaa. Minä kun taisin kirjoittaa ihan selkeällä kotimaisella kielellä

Samalla aikavälillä maanpinnalle on saapunut tuon mukaan sitten 131 928,3 ZJ energiaa. Josta siis karkeasti 0,2% on sitoutunut meriin.

Minä käytän jostain syystä kauniita lukuja, joihin sinulla ei ilmeisesti ole mitään itkemistä, mutta jostain syystä et ymmärrä kun kirjoitan maan pinnalle saapuvan energian määrästä ja meriin varastoituneen energian määrästä suhteessa siihen. Jonka sinä valehtelet muotoon ilmakehän ulkorajalle tulevan säteilyvuon ja tänne jäävän energian suhteesta.

Tämä väistelysi on naurettavaa. Kun minä kirjoitan ilmakehän lämpötilasta jota mitataan satelliitein, sinä vastaat siihen maanpäällisellä lämpötilalla. Sitten kun kirjoitan maanpinnalle tulevasta energiasta, sinä vastaat ulkoilmakehästä. Jotenkin tuntuu että kun käsitellään jotain asiaa sinä karkaat aina mahdollisimman kauas siitä itse asiasta. Naurettavaa hei, yritäs nyt.

Muuten kun nyt minusta on ollut paljon puhetta, niin minusta olisi varsin mukavaa jos sinä kertoisit ihan omin sanoin kuinka minä olen ollut perustavalla tavalla väärässä? Sinä se välttelet antamasta lukuja, vetoat tutkimuksiin joita et ilmeisesti ole lukenut, tai ymmärtänyt, jotka on kas lainattu skeptical scienceltä tai zeke kotipapalta. Et osoita edes 1% siitä kriittisyydestä mitä "skeptikoiden" lähteisiin osoitat omia lähteitäsi kohtaan. Kun taasen minä epäilen kaikkia, jatkuvasti, myös itseäni, erityistesti oikeastaan itseäni. Koska tunnen itseni ja olen varsin hajamielinen joskin kovin herkullisia asioita savustamalla valmistava tyyppi.

[Roope]

Neljä vuotta kimpassa, kaiken se kesti

Marinin hallituskausi on ollut sekoitus kunnianhimoisia tavoitteita ja kriiseistä toiseen ajautumista. On ihme, ettei Marinin hallitus kaatunut tässä pyörityksessä.

Yle 12.3.2023

Jälkiviisaudella voi sanoa, että ihmisten ja yritysten tukeminen korona-aikana, venäläisestä energiasta irti pääsyä helpottaneet ilmastopäätökset tai puolustuksen vahvistaminen olivat oikeita ratkaisuja.

Mitkä ilmastopäätökset olivat oikeita ratkaisuja ja millä perusteella? Suomi ja Eurooppahan oli ajettu todella pahaan paikkaan juuri vihreällä energia- ja ilmastopolitiikalla, jossa fossiillienergiaa ja ydinvoimaa hyljeksivä ideologia olivat jyränneet huoltovarmuuden ja terveen järjen. Lauha talvi (josta missä tahansa muussa tilanteessa syytettäisiin ilmastonmuutosta, mutta ei nyt) pelasti meidät silkalla tuurilla paljon pahemmalta.

Rinteeltä Marinille periytynyt hallitusohjelma alkaa sanalla ilmastonmuutos, mikä kertoi hallituksen tahtotilasta ja kunnianhimosta. Suomesta tulisi hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalius tarkoittaa, että päästömäärien ja niitä sitovien hiilinielujen tulisi olla tasapainossa.

Suomen hiilineutraaliustavoite sai paljon myönteistä huomiota maailmalla, ja moni maa seurasi omalla julistuksellaan.

Yksikään maa ei ole seurannut Suomen esimerkkiä, ei edes Euroopassa. EU:n hiilineutraalisuustavoite on ja pysyy vasta vuodessa 2050, Kiinan vuodessa 2060 ja esimerkiksi Ruotsin vuodessa 2045.

Jos ja kun hallituksen "tahtotilan" ja "kunnianhimon" peruste oli esikuvana oleminen, se epäonnistui täydellisesti. Muutenhan tavoite on suomalaisten kannalta järjetön, Suomea pitkään epävakauttava ja tulee mielettömän kalliiksi.

Tavoite vaati suunnitelman päästöjen vähentämiseksi ja merkittäviä taloudellisia satsauksia vihreään siirtymään. Kuinka paljon esimerkiksi liikenteestä, maankäytöstä ja energiantuotannosta tarvittaisiin päästövähennyksiä.

Hallitus perusti ilmastorahaston, jolla vauhditettiin teollisuuden päästövähennyksiä. Teollisuuden sähköveroa laskettiin minimiin, jotta yritykset käyttäisivät sähköä fossiilisten polttoaineiden sijaan. Kansaa tuettiin sähköautojen hankinnassa ja öljylämmityksestä luopumisessa. Sähköautojen latausasemia nousi lisää ympäri maata, kun valtio panosti niihin rahaa.

Näillä toimilla luotiin ihmisille ja yrityksille mahdollisuuksia tehdä ilmaston ja ympäristön kannalta fiksuja valintoja.

Kuka maksaa nämä "merkittävät taloudelliset satsaukset", rahan kylvämisen ja nousevat elinkustannukset, ja mitä konkreettista suomalaiset saavat siitä vastineeksi? Tätä ei kerrottu ennen viime vaaleja, eikä asiasta tulla puhumaan näissäkään vaaleissa.

Kun hallitus aloitti, odotukset saada aikaan vaikuttavia ympäristötoimia olivat korkealla. Erityisesti vihreiden kannattajilla.

Hallituksen suurin epäonnistuminen ympäristöasioissa on metsien hiilinielujen romahtaminen. Syynä on sellubuumista johtunut metsähakkuiden lisääntyminen ja puuston kasvun hidastuminen, jotka ovat johtaneet hiilinielujen vähenemiseen. Tieto ei tullut hallitukselle aivan puun takaa, mutta keskustan ja vihreiden erimielisyyden takia asian korjaaminen ei edennyt.

Hallituksen ympäristötoimia voi kutsua Suomen historian tähän mennessä parhaiksi, mutta silti riittämättömiksi. Hiilineutraaliustavoitteeseen tarvittaisiin päästövähennyksiä vielä merkittävästi lisää eikä hiilinielujen romahdus helpota tilannetta.

Pelkästään hiilinielujen laskennallisen romahtamisen on arvioitu maksavan Suomelle miljardeja euroja. Miksi tästä hullusta hiilineutraalisuustavoitteesta sitten pidetään kiinni?

Mitä niin tärkeää siellä toisessa vaakakupissa piilossa verhon takana muka on, että se oikeuttaa suomalaisten kiusaamisen ja huijaamisen? Globaaliin ilmastonmuutoskehitykseen Suomen politiikalla nimittäin ei vaikuteta.

[Roope]

Helsingin Sanomissa on näköjään linjattu, että on ihan parasta journalismia puhua hiilidioksidista ilmansaasteena, jollainen se ei ole. En nimittäin usko, että kukaan ei ole kiinnittänyt huomiota toimittaja Marjo Valtavaaran johdonmukaisesti käyttämiin virheellisiin ilmaisuihin.

Raahesta pöllähtää

Raahen terästehdas on ylivoimaisesti Suomen suurin yksittäinen saastuttaja. Jos sen päästöjä ei saada kuriin, Suomi ei ole hiilineutraali vuonna 2035. Raahessa odotetaan nyt päätöstä henkeä pidättäen. Mutta sitä päätöstä eivät tee suomalaiset.

Ikkunaan kertyi nopeasti mustaa pölyä. Oli kesäkuu vuonna 2007, ja 18-vuotias Heli Kallio oli juuri muuttanut Raahessa omilleen. Pöly ikkunoihin tuli Rautaruukin terästehtaan piipuista. Tehdas oli noussut aikoinaan kuin armon aurinko antamaan alueelle toimeentuloa. Ja sitä se oli tuonut – pitkiä työuria ja varman palkkapussin vuosikymmenestä ja sukupolvesta toiseen.

Mutta tehtaan päästöt. Ei niistä ollut Kallion lapsuudessa ja nuoruudessa puhuttu. Ne tulivat hänelle ensimmäisen kerran kunnolla silmille vasta kun hän katseli Kirkkokadulla sijainneen vuokra-asuntonsa tummuvaa ikkunaa.

Viime vuonna Heli Pölläniemi (o.s. Kallio) sai tehtaalta vakituisen työpaikan. Teräsnauhavalssaamon ohjaamossa hän seuraa nyt aitiopaikalta kotikaupungin tehtaan kohtalonhetkiä. Lähivuosina tehdas joko muuttuu hiilineutraaliksi tai kokee loppunsa.

Tehtaan kohtaloon kietoutuu koko Suomen ilmastotavoite. SSAB:n Raahen terästehdas, entiseltä nimeltään Rautaruukki, on ylivoimaisesti suurin yksittäinen saastuttaja. Se puskee ilmaan lähes yhdeksän prosenttia Suomen päästöistä.

Tehtaan päästöt ovat lähes yhtä suuret kuin Suomen kaikkien henkilöautojen päästöt yhteensä. Jos tehtaan saasteista ei päästä eroon, Suomi ei ole vuonna 2035 hiilineutraali.
...

Helsingin Sanomat 15.3.2023

[Roope]

Maailma palaa, Eurooppa muuttuu: mitä me teemme?

Hilary A. Mooren teos antaa työkaluja ilmastopoliittiseen keskusteluun ja äärioikeiston vastustamiseen.

Vasemmistofoorumi 26.1.2023

Plussat: Teoksen lopussa käydään läpi perussuomalaisten ilmastopoliittisia argumentteja.

Miinukset: Perussuomalaisten ilmastopoliittisia argumentteja ei edes yritetä kumota muuten kuin hokemalla äärioikeistoa ja vakuuttamalla, että perussuomalaisten huolenaiheisiin voidaan vastata hallitusti ja oikeudenmukaisesti toteutetulla ilmastopolitiikalla, jolloin "politiikassa pääsee voitolle näköala, jossa vähäpäästöinen tulevaisuus on paitsi mahdollinen myös mielekäs ja kaikille tavoittelemisen arvoinen". Ei ole näkynyt, eikä tämä pamflettikaan sellaista näköalaa tarjoa.

"Ilmastokriisin" todelliset juurisyyt ovat valkoinen ylivalta ja kolonisaatio. Puhe ylikansoituksesta on pohjimmiltaan matemaattista ja sellaisena epäinhimillistä ja rasistista.

Palava maailma ja muuttuva Eurooppa ruokkivat myös äärioikeistoa: "Silloin puhutaan jo siitä, ketkä saavat elää ja ketkä joutuvat kuolemaan"

2020-luvun Euroopassa enemmän ihmisiä kuin koskaan aikaisemmin on vakuuttunut siitä, että ilmastonmuutos vaatii kiireellisiä poliittisia toimia. Ilmastokriisi tunnustetaan laajalti suureksi uhkaksi koko ihmiskunnalle.

Tämä ei kuitenkaan merkitse vielä itsessään voittoa, vaan edistyksellisillä kampanjoilla voidaan edistää myös yhteiskunnallista epätasa-arvoa ja sortoa, arvioi rasismin vastainen poliittinen kouluttaja ja vapaa kirjoittaja Hilary A. Moore, jonka kirjoittama raportti julkaistiin suomeksi tammikuussa.

Palava maailma, muuttuva Eurooppa -raportissa Moore kirjoittaa, että ympäristökatastrofista huolissaan olevat ihmiset voivat olla vaarallisen vastaanottavaisia rasistisille, ksenofobisille ja jopa fasistisille tavoille hoitaa ilmastokriisiä – erityisesti tilanteessa, jossa äärioikeistolaiset ja populistiset toimijat ympäri Eurooppaa nousevat useammin ja useammin asemiin, joissa heillä on merkittävää poliittista valtaa; tämä on myös lisännyt rohkeutta rasistiseen väkivaltaan kaduilla.

Moore kertoo esimerkkinä puheen liikakansoituksesta ilmastonmuutoksen juurisyynä.

– On hyvin poliittinen päätös siirtää keskustelu liikakansoitukseen, ja lopulta se päätös jättää valtasuhteet sellaisiksi kuin ne ovat nyt, Moore sanoo.

[...]

– Jos halutaan puhua ilmastokriisin aidoista juurisyistä, on puhuttava luonnonvarojen hyväksikäytöstä. On puhuttava valkoisesta ylivallasta ja kolonisaatiosta. Silloin on puhuttava myös korvauksista. Silloin puhumme jo hyvin erilaisista ongelmista ja hyvin erilaisista ratkaisuista!

Mooren mukaan liikakansoituspuheessa jätetään täysin huomiotta suuryhtiöt ja niiden keräämät voitot, luonnonvarabisnes ja fossiiliset polttoaineet.

– Silloin tuijotetaan vain yksilöiden käyttäytymistä ja resursseja. Se taas menee hyvin matemaattiseksi, mikä on epäinhimillistä, Moore sanoo.

Mooren mukaan radikaalioikeisto etsii syntipukkeja puhuessaan ympäristöstä ja ilmastosta.

–Ja se on helppo ratkaisu, koska silloin esitetään hyvin heikkoja kysymyksiä. Oikeastaan pitäisi vastata täysin erilaisiin kysymyksiin ja kehittää erilaisia ratkaisuja. Kuitenkin liikakansoituksesta puhuminen on pohjimmiltaan puhetta matematiikasta, mikä menee helposti rasistiseksi. Silloin puhutaan jo siitä, ketkä saavat elää ja ketkä joutuvat kuolemaan, Moore sanoo.

[...]

Moore katsookin, että ilmasto-oikeudenmukaisuuden puolesta kamppailevien liikkeiden on kyettävä olemaan yhtä aikaa inklusiivisia ja saatava mukaan mahdollisimman paljon ihmisiä erilaisista taustoista, mutta samalla liikkeiden on vedettävä selkeät rajat rasismia ja ksenofobiaa vastaan.

Kansan Uutiset 19.3.2023

[Roope]

Kolumni: Ukrainan sota peitti alleen isoimman yhteisen haasteemme – Paluuta "vanhoihin hyviin aikoihin" ei enää ole

Ilmastonmuutos on edelleenkin isoin yhteinen haasteemme, kirjoittaa maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas.

Iltalehti 20.3.2023

Petteri Taalaksella samoja harhautuksia kuin Ilmastopaneelin Hannele Korhosella ja Markku Ollikaisella Ylen aamu-tv:ssä.

Tällä hetkellä mielemme askaroi Ukrainan sodan kehityksessä, inflaatiossa, korkojen nousussa, energian ja ruuan hinnoissa. Ilmastonmuutos ei juuri nyt huoleta yhtä paljon kuin vielä ennen Venäjän käsittämätöntä hyökkäystä veljeskansansa kimppuun seurannaisvaikutuksineen. Itse asiassa ilmastonmuutos hiilinieluvaateineen ja biodiversiteettipuheet ovat osalle suomalaisista punainen vaate. Heidän mielestään koko vouhotus saakin häipyä taka-alalle.

Niin saisi, mutta ei mene, koska hallitus päätti toisin.

Muutos etenee näillä näkymin ainakin 2060-luvulle saakka, ja napa-alueiden jäätiköiden sulamisesta johtuva meriveden pinnan nousu tuhansia vuosia – ellemme keksi keinoa poistaa hiiltä ilmakehästä.

Ikään kuin meillä ei muka jo olisi keinoja poistaa hiiltä ilmakehästä. Tietysti on.

Kuulostaa pelottavalta, kun Taalaksen tavoin (myös Hannele Korhonen aamu-tv:ssä) esitetään merenpinnan nousun jatkuvan tuhansia vuosia, vaikka se ei ole vääjäämätöntä, eikä nousunopeus ole välttämättä alun jälkeen kuin nimellinen. Todellinen ongelma tämän suhteen tulee pian olemaan paremminkin se, halutaanko kehitykseen puuttua, kun se tarkoittaisi kansainvälisiä poliittisia kiistoja. Toiset hyötyvät ja toiset häviävät, tehtiin mitä tahansa.

IPCC arvioi, että tehtyjen ja luvattujen toimenpiteiden ansiosta saavuttaisimme 2,2–3,5 asteen lämpenemisen vuoteen 2100 mennessä nykymenolla.

Paino sanalla "nykymenolla", koska ennusteen perustana toimiva tämän hetken nykymeno tiedetään vain väliaikaiseksi vaiheeksi, joka vaihtuu yhä uudestaan toisenlaiseen nykymenoon, joka johtaa toisenlaisiin ennusteisiin.

Samoin kuin Korhonen ja Ollikainen, myös Taalas jättää ennusteessaan sujuvasti huomiotta valtioiden antamat hiilineutraalisuuslupaukset. Nillä on tai ei ole väliä riippuen tilanteesta. Annettujen ilmastolupausten toteutuessa lämpenemisennuste on tällä hetkellä enää 1,8 astetta ja menossa alaspäin, eikä siinä vielä huomioida esimerkiksi tulevien vuosikymmenien teknologisia edistysaskeleita.

Suomen asettama 1,5 asteen globaali tavoite, josta Hannele Korhonen väitti länsimaiden pitävän kiinni, tiedetään mahdottomaksi, mutta siihenkin pätee kaksoisajattelu, että tavoite on Suomessa samaan aikaan sekä kyseenalaistamattomana keskustelun ulkopuolella että etenkin Kiinan toimien vuoksi jo käytännöllisesti katsoen täysin mahdoton. Silti Euroopan maita ja etenkin Suomea ruoskitaan äärimmäisellä ilmastopolitiikalla kuin tavoitteen saavuttaminen olisi kiinni meistä ja vain meistä. Ei ole koskaan ollut.

[Nikolas]

Hieman herättää kysymyksiä Hilary Mooren ajatuksenjuoksu.

–Ja se on helppo ratkaisu, koska silloin esitetään hyvin heikkoja kysymyksiä. Oikeastaan pitäisi vastata täysin erilaisiin kysymyksiin ja kehittää erilaisia ratkaisuja. Kuitenkin liikakansoituksesta puhuminen on pohjimmiltaan puhetta matematiikasta, mikä menee helposti rasistiseksi. Silloin puhutaan jo siitä, ketkä saavat elää ja ketkä joutuvat kuolemaan, Moore sanoo.

Tarkoittaako hän sitä että liikakansoituksen vuoksi pitäisi tappaa ihmisiä tai antaa kuolla? Onko Hilary Moore uusmalthusilainen tms?

Itse olen ajatellut liikakansoitusta ensisijaisesti näistä lähtökohdista:

• Jotkut kansat eivät ole ensinkään osallistuneet liikakansoitukseen, vaan ovat pitäneet väkiluvun kohtuullisissa rajoissa kaiken aikaa. Esimerkiksi vaikkapa Suomi. Ei tällaisten kansojen tarvitse ratkaista liikakansoituksen ongelmia, koska ongelmaa ei ole.
• Jotkut kansat ovat havainneet liikakansoituksen vaarat, mutta ovat ratkaisseet ne omalla tavallaan. Voidaan olettaa että jatkossa liikakansoitus ei ole heillekään ongelma. Tästä esimerkkejä löytyy kaukoidästä, Japani, Korea, Kiina vaikkapa.
• Jotkut kansat eivät vielä ole tehneet riittävästi liikakansoitusongelmansa korjaamiseksi, mutta se on heidän itsensä hoidettava. Annetaan heidän ratkaista ongelmansa. Näistäkin esimerkkejä löytyy.
• Jos liikakansoitusongelmaa ei hoida siististi niin sitten –mutta vasta sitten– kuolema korjaa.

Niin ja lisäksi vielä: Matematiikka ei ole rasistista. Todellisuus on.

[Roope]

Helsingin Sanomat: Saarikko väitti lapsille, että avokadot ovat ilmastolle haitallisempia kuin kotimainen liha – tutkija kertoo, miten asia oikeasti on 21.3.2023

Toimittaja Veera Paanasen otsikoinnin on tarkoitus vahvistaa somessa levitettävää viestiä, että Saarikko olisi väärässä tai valehdellut. Otsikon vastaisesti tutkija ei kerro "miten asia oikeasti on", vaan pyörii asian ympärillä, eikä lopulta esitä minkäänlaisia lukuja tai tee vertailua, vaan lähinnä puolustelee kasvisruokaa yleisellä tasolla.

Moni sosiaalisen median kommentaattori on huomauttanut, että vertaus on ontuva, sillä harva ihminen koostaa ravintonsa vain avokadoista ja banaaneista. Näin sanoo myös Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri, joka on erikoistunut ruoan ilmastopäästöjen tutkimiseen.

"Se olisi ihmisen ravitsemuksen ja syömisen kannalta aika outoa", Katajajuuri sanoo.

Mutta miten on, onko suomalainen liha ympäristöystävällisempää kuin avokado?

Lihan ja kasvikunnan tuotteiden ja ruokavalioiden ympäristövaikutuksia on tutkittu melko paljon, Katajajuuri kertoo. Kyseessä on siis aihe, josta tietoa on saatavilla.

Katajajuuren mukaan on olemassa runsaasti tieteellisiä tutkimuksia, joissa on vertailtu erilaisia ruokavalioita niin, että niiden ravitsemuksellinen koostumus on samankaltainen.

"Niiden perusteella on helppo vetää yleistävä johtopäätös, että mitä kasvipainotteisempi ruokavalio, sitä vähemmän ympäristövaikutuksia sillä on."

Avokadosta on toisinaan esitetty Katajajuuren mukaan varsin suuriakin hiilijalanjälkilukuja.

"Yhteen lehtijuttuun hain tieteellisiä julkaisuja siitä, mitä avokadon hiilijalanjäljestä tiedetään. Hiilijalanjälkiarvioissa oli hyvin isoja eroja tutkimusten välillä."

Avokadon keskimääräistä hiilijalanjälkeä on siis vaikea arvioida, eikä asiaa ole tutkittu kovin paljon.

"Mutta tutkimuksissa näkyy se, että jos avokadoa viljellään alueilla, joissa raivataan metsää avokadojen tieltä, niin silloin avokadon hiilijalanjälki voi olla korkea, jos maankäytön muutokset kohdistuvat sille täysmittaisesti."

Kaikkia avokadoja ei viljellä kuitenkaan tällaisilla juuri raivatuilla alueilla. Tällöin hedelmän ilmastovaikutukset ovat heti paljon pienemmät.

On sitten eri asia, että Saarikko teki ennen kaikkea retorisen tempun väistääkseen puolueellisen kysymyksen. Todellisuudessa suomalaisten avokadon syömisellä ei ole mainittavaa vaikutusta ilmastonmuutokseen, mutta eipä ole lihansyönnilläkään.

[Roope]

Helsingin Sanomat: Pääkirjoitus: Jarruttaminen ilmastotoimissa ei olisi Suomen etu 21.3.2023

Mutta muihin maihin verrattuna moninkertaisesti maksava ilmastopolitiikka on jonkin mystisen mutkan kautta Suomen etu?

Meidän ei kannata tehdä enemmän kuin muut maat tekevät. Tämä oli perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran viesti maanantaina Ylen suuressa vaalikeskustelussa, kun puhuttiin metsien hiilinieluista ja muista ilmastotoimista.
...
Purran kanssa on helppo olla samaa mieltä siitä, että moni Euroopan maa voisi tehdä hiilinielujen kasvattamiseksi paljon nykyistä enemmän. Sen sijaan Suomen jarruttelu ilmastotoimissa ei ole Suomen etu. Vihreän siirtymän etujoukoissa on tärkeää pysytellä jo taloudellisestakin syistä.

Uuden teknologian kehittäminen avaa suomalaisille vientimahdollisuuksia markkinoilla, joiden laajuutta ei edes vielä kunnolla nähdä.

Saisinko vihdoin nähdä laskelmat, joiden mukaan EU-maiden ylivoimaisesti tiukin hiilineutraalisuustavoite "avaa suomalaisille vientimahdollisuuksia", jotka tuottavat kyseisen ilmastopolitiikan maksaville suomalaisille edes rahansa takaisin? En, koska sellaisia ei ole. Rahoja ei saada takaisin. Päinvastoin, suomalaiset tulevat maksamaan myös EU:n ilmastopolitiikan höveleistä rahanjakoautomaateista.

On täysin tuulesta temmattua, että Suomen kaikkiin muihin maihin verrattuna ainutlaatuisen tiukka ja kallis ilmastopolitiikka olisikin suomalaisille taloudellisesti kannattavaa. Että maailman kaikki muut maat ovat olleet väärässä ja Suomi ainoana oikeassa. Että hiilineutraalisuustavoitteensa vuoteen 2060 asettanut ja mahdollisesti siitäkin pakittava Kiina tulee olemaan ilmastopolitiikkansa vuoksi vihreän siirtymän taloudellinen häviäjä, vaikka se rahastaa länsimaita niiden vihreässä siirtymässä tuhansilla miljardeilla euroilla ja luo alalle kymmeniä ellei satoja miljoonia työpaikkoja.

Suomessa tuli viime kesänä voimaan ilmastolaki, jossa hiilineutraalius määritellään tavoitteeksi vuoteen 2035 mennessä. Vaalikeskustelussa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vakuutti, että hänen puolueensa pitää aikataulusta kiinni. Sen sijaan perussuomalaiset haluaisi siirtää Suomen hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2050, joka on EU:n yleinen tavoite. Puolueiden tavoitteissa on selvä ja merkittävä ero, jota on vaikeaa poliittisesti pyöristellä.

Puolueiden tavoitteissa on tosiaan selvä ja merkittävä ero, ja siitä voi päätellä, että eroa on myös siinä, keiden etua puolueet ajavat. Vuoden 2035 hiilineutraalisuutta ei voi perustella sen taloudellisella hyödyllä kansalaisten näkökulmasta kuin valehtelemalla. Totta kai jotkut hyötyvät pakkoveroista ja keinotekoisesti nostetuista hinnoista, mutta suomalaiset sen maksavat.

Ilmastolaki muuten ei ainoastaan aseta Suomen hiilineutraalisuutta vuoteen 2035, vaan sen mukaan Suomen päästövähennykset jatkuvat sen jälkeen suhteessa vieläkin vaikeampina ja yhä kalliimpina vielä 50-luvulle asti reilusti negatiivisen puolelle. Ei mitään järkeä.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin julkaisutilaisuudessa maanantaina YK:n pääsihteeri António Guterres muistutti, että ilmastonmuutosta ei saada tällä tahdilla kuriin. Hän vetosi kehittyneisiin maihin, että nämä aikaistaisivat tavoitteitaan kohti vuotta 2040. Suomi on oman tavoitteensa asettanut, eikä siitä voi eikä kannata lipsua.

Suomen tavoitteella tai sen toteutuksella ei ole mitään havaittavaa vaikutusta ilmastonmuutokseen. Se on fakta. Suomen ilmastopolitiikan seuraukset näkyvät ainoastaan suomalaisille ja heillekin vain ilmastopolitiikan kustannuksina ja haittoina, ei itse ilmastoon vaikuttamisena.

Suomi voi ja sen totta kai kannattaa perua hullu, Suomea ja suomalaisia vahingoittava tavoite. Samaan aikaan Kiina yhä edelleen vain lisää kivihiilen kulutusta enemmän kuin kaikki länsimaat yhteensä ovat vähentäneet, joten globaalit kokonaispäästöt ovat kasvussa.

[Huppupelikaani]

^ Ko. artikkelista:

Unensaantia huonontavat myös valon määrä, ilman laatu ja ilmastoahdistus.

– Ahdistuneisuudelle on tyypillistä huolestuneisuus ja ajatusten ylivirittyneisyys. Ahdistuksen säätely on vaikeampaa väsyneenä ilta-aikaan. Erilaiset huolet ja pelonaiheet tulevat voimakkaampana mieleen ja vaikeuttavat unensaantia. Ilmastoahdistus ei kuitenkaan aina näyttäydy ahdistuneisuutena vaan myös voimavarana huolehtia yhteisistä asioista ja paremmasta tulevaisuudesta. Siihen tarvitaan myös unta, Pesonen summaa.

Myönnetään, että aiheutetaan ihmisissä ahdistusta, mutta se onkin voimavara? Aika kökkö yritys kierrellä toimittajien omaa vastuuta ilmastoahdistuksen lisäämisestä. Toisaalta viime aikoina kyselyistä on voitu nähdä, että huoli ilmastosta on vähentynyt, joten ahdistuneitakin lienee pienempi joukko. Olisi vieläkin pienempi, jos pysyttäisiin faktoissa.

Mistähän johtuu, että artikkelista puuttuu asiat, joilla jutun pihviin eli lämpösaarekkeisiin voidaan vaikuttaa? Kaupungistuminen, kaupunkien tilan- ja maankäyttö, väkiluvun kääntäminen laskuun haitallista maahanmuuttoa vähentämällä, jolloin ei tarvita koko ajan uusia asuntoja viheralueiden tilalle. Vaikka ilmastonmuutokselle tehtäisiin kaikki mahdollinen, lämpötila tulee nousemaan kymmeniä vuosia, mutta haittoihin voidaan vaikuttaa nopeammin, jos halutaan. Tai ainakaan niitä ei tarvitse koko ajan lisätä.

[Isagoge]

Annettujen ilmastolupausten toteutuessa lämpenemisennuste on tällä hetkellä enää 1,8 astetta ja menossa alaspäin, eikä siinä vielä huomioida esimerkiksi tulevien vuosikymmenien teknologisia edistysaskeleita.

Hyvä postitus, ja alle 1,5 astetta on tosiaan käytännössä jo mahdottomuus. Siihen, millaiseen lämpenemiseen päädytään vuoteen 2100 tultaessa ehkä voisin kuitenkin esittää pari lisähuomiota. Itse ajattelen, että se on jossain välillä 1,5-5 astetta.

Sen, miten paljon keskilämpötila vuoteen 2100 mennessä esiteolliseen tasoon verrattuna nousee, ratkaisevat ennen kaikkea seuraavat asiat:

1. miten ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät. Koska tätä ei tiedetä varmasti, käytetään päästöskenaarioita, joita on kohtalaisen suuri joukko. Nyt ollaan menossa lähinnä skenaarion ssp2-4.5¹ mukaan, joka johtaisi vajaan kolmen asteen lämpenemiseen, jos alla mainitut tekijät keskiarvoistetaan.

2. mikä on ilmastoherkkyyden todellinen arvo. Sitä ei voi täsmällisesti laskea, vaan se täytyy päätellä kohtalaisen monimutkaisten päättelyketjujen kautta. Sen väliestimaatin pituutta on saatu pienennettyä, mutta asiassa on vielä paljon epävarmuuksia (viestini ensimmäinen kuvio). Ja ne epävarmuudet tosiaan toimivat molempiin suuntiin. Olisi ihmiskunnan kannalta erittäin hyvä juttu, että piste-estimaatit olisivat yläkanttiin, mutta tästä ei ole mitään näyttöä. Fiksu tietysti varautuisi tässä kuten muissakin asioissa siihen, että haitat ja harmit on aliarvioitu. 

3. Mikä on hiilenkierron vaste lämpenemiseen. Meret ja biosfääri ovat tähän mennessä absorboineet noin puolet ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä, mutta on epävarmaa, miten luonnon nielut jatkossa muuttuvat. Tästä ei kuudennen sukupolven globaaleilla kytketyillä ilmastomalleilla ole kovin paljon mallikokeita, mutta viestini toisesta kuviosta löytyy yhteenveto tärkeimpien aikaisempien kokeiden tuloksista. Kuten kuviosta näkyy, tämän vasteen efektin väliestimaatit ovat kohtalaisen pitkiä. Ja ikävä kyllä vaikuttaa myös siltä, että mitä enemmän päästämme ilmakehään kasvihuonekaasuja, sitä ylemmäs lämpenemisessä on mahdollista tämän vasteen vaikutuksesta mennä.

Teknologinen kehitys toivottavasti myös tuo uusia keinoja hillitä lämpenemistä, mutta tässä vaiheessa spekulatiivisiin teknologisiin ratkaisuihin ei tietysti kannata kovin suuresti luottaa. Ja sitten on tietysti yhteiskunnallis-poliittinen kehitys, joka on hyvin arvaamatonta. 1990-luvulta ei taida löytyä tutkijoita tai muitakaan ennustajia, jotka olisivat ennustaneet onnistuneesti sen, että Venäjä käy sotaa Euroopassa 2020-luvulla ja vaikuttaa sitä kautta merkittävästi Länsi-Euroopan energiantuotantoon. Isommissa kriiseissä palataan helposti fossiilienergiaan.

Vielä oma juttunsa ovat ilmastoon vaikuttavat luonnolliset tekijät. Näyttää erittäin todennäköiseltä, että nyt menossa oleva lämpeneminen on käytännössä kokonaan ihmiskunnan ilmakehään päästämien kasvihuonekaasujen kasvihuoneilmiötä voimistavan vaikutuksen seurausta. Siksi on epärealistista odottaa, että jokin luonnollinen sykli pian kääntyisi kylmentämään ilmastoa. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että todella massiivinen tulivuorenpurkaus tai sellaisten ketju muuttaisi ilmakehän albedoa niin rajusti, että ilmasto kylmenisi tämän vuosisadan aikana. Koska näitä ei voi kunnolla ennustaa, niiden tulossa oloon luottaminen on lähinnä uskoa. Viimeisten vuosituhansien ja itse asiassa vuosimiljoonien aikana tulivuoriaktiivisuus on ollut vähäistä. Jopa niin vähäistä, että hiilidioksidin poistuminen geologisen kierron ansiosta on miltei jatkuvasti laskenut ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta viimeisten n. 50 miljoonan vuoden aikana ja tietysti myös aiheuttanut keskimääräisessä pintalämpötilassa laskua, mikä on mahdollistanut Etelämantereen jäätiköitymisen.       

(1) CO2-päästöt kasvavat vielä reippaat 20 vuotta, jonka jälkeen ne alkavat hitaasti laskea siten, että vuonna 2100 ihmiskunta on vielä lievästi (n. 10 Gt) hiilipositiivinen

[Lasse]

Professori Dilleyn mielestä ihmiskunnan ilmakehään päästämän CO2:sen määrä on yliarvioitu hirvittävästi:

#64 David Dilley: "Finally, Proof - Rise in Atmospheric Carbon Dioxide is Mostly Natural"
https://www.youtube.com/watch?v=qNSPiMmuIvI

Government agencies say that carbon dioxide levels are rising entirely due to human activity and the burning of fossil fuels. But are they? Professor Dilley will show that today's temperatures and carbon dioxide levels are very close to where they should be based on historical cycles. He will also show that we are sliding into a long-term global cooling cycle. Global Warming begins and ends at the poles—and Global Cooling is now occurring in the Arctic and Antarctic.

Professor David Dilley is a Meteorologist-Climatologists-Paleoclimatologist and a former NOAA National Weather Service Meteorologist.  Professor Dilley is the founder and CEO of Global Weather Oscillations (GWO), a company heavily involved in research and development of technology for prediction of natural climate and weather cycles.

Professor Dilley has 54-years of experience ranging from the Air Force to NOAA National Weather Service and GWO.  As the senior research scientist and forecaster for GWO, Mr. Dilley developed ClimatePulse Technology based on Geomagnetic Cycles of the earth-moon-and sun, and how these cycles align with historical, present day and future cycles of climate and weather.

David myös ennakoi, että merkittävä viileneminen on alkamassa.

[Roope]

1. miten ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät. Koska tätä ei tiedetä varmasti, käytetään päästöskenaarioita, joita on kohtalaisen suuri joukko. Nyt ollaan menossa lähinnä skenaarion ssp2-4.5¹ mukaan, joka johtaisi vajaan kolmen asteen lämpenemiseen, jos alla mainitut tekijät keskiarvoistetaan.
...
(1) CO2-päästöt kasvavat vielä reippaat 20 vuotta, jonka jälkeen ne alkavat hitaasti laskea siten, että vuonna 2100 ihmiskunta on vielä lievästi (n. 10 Gt) hiilipositiivinen

Millä perusteella pidät tuota todennäköisimpänä skenaariona nykytiedon valossa? Päästöhuipun arvioidaan yleisesti tulevan 2025-2027 tai viimeistään vuonna 2030.

[Cassa]

Poliitikoilla on hirmuinen kiire siirtyä vetytalouteen. Mutta kun vetytalouskaan ei ole CO2-ystävällinen riippumatta vedyn tuotantotavasta.

Nimittäin, ilmakehässä on myös metaania (CH4), joka on 84 kertaa kovempi kasvihuonekaasu, kuin CO2. Metaania on vähän ja sen elinikä ilmakehässä on noin 12 vuotta. Ilmakehässä metaani reagoi radikaalin hydroksidin (OH) kanssa kasvihuonekaasu siten hiljalleen poistuu.

Vety taas on herkkä karkaamaan - sitä karkaa luokkaa 0.1-10%. Mutta vety myös reagoi ilmakehän radikaalin hydroksidin kanssa! Näin ollen CH4:n pitoisuus uhkaa nousta, kun vetyvuodot tulevaisuudessa lisääntyvät siirryttäessä vetytalouteen poliitikkojen mielen mukaisesti.

Nature:Risk of the hydrogen economy for athmospheric methane. Bertagni et al.

https://www.youtube.com/watch?v=V1HHvnd22lQ&t=556s

[Penan kaveri Eki]

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen oli äsken MTV:n uutisextran vieraana.

Tää kaveri väitti ihan pokkana, että Suomi on hiilinielujen osalta korkeintaan Euroopan keskikastia. Asiat ovat paremmalla tolalla mm. Italiassa, Ranskassa jne, jne.

...Jos katsotaan Euroopan suurimpia hiilinieluja, siellä on ensin Saksa, sitten Ranska, Ruotsi, Puola, Italia... näillä kaikilla on meitä suurempi nielu, muistuttaa Ollikainen.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vaalikeskusteluissa-virheellisia-ilmastovaitteita-olen-ajoittain-kaynyt-hieman-kuumana-tunnustaa-ilmastopaneelin-puheenjohtaja-markku-ollikainen/8661972

Täysin ammattitaidoton toimittelija ei sitten älynnyt kysyä, että missä muodossa nämä etelän maiden hiilinielut ovat? Kalkkikiveinäkö?

[JiM]

Biggest scam this century

https://gab.com/TommyRobinsonOfficial/posts/109922573521137748

[Huppupelikaani]

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen oli äsken MTV:n uutisextran vieraana.

Tää kaveri väitti ihan pokkana, että Suomi on hiilinielujen osalta korkeintaan Euroopan keskikastia. Asiat ovat paremmalla tolalla mm. Italiassa, Ranskassa jne, jne.

...Jos katsotaan Euroopan suurimpia hiilinieluja, siellä on ensin Saksa, sitten Ranska, Ruotsi, Puola, Italia... näillä kaikilla on meitä suurempi nielu, muistuttaa Ollikainen.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vaalikeskusteluissa-virheellisia-ilmastovaitteita-olen-ajoittain-kaynyt-hieman-kuumana-tunnustaa-ilmastopaneelin-puheenjohtaja-markku-ollikainen/8661972

Täysin ammattitaidoton toimittelija ei sitten älynnyt kysyä, että missä muodossa nämä etelän maiden hiilinielut ovat? Kalkkikiveinäkö?

Ottamatta kantaa missä muodossa hiilinielu on, niin eikö noissa maissa ole syytäkin olla suurempi? Paljon, paljon suurempi. Saksassa on yli 80 miljoonaa asukasta, Italiassa ja Ranskassa kuutisenkymmentä miljoonaa, Puolassa melkein 40 miljoonaa ja Ruotsissa yli 10 miljoonaa.

Joten mitkä ovat nielujen koot suhteutettuna väestön kokoon? Mitenkäs Suomi siinä tilastossa sijoittuu? Liian hyvin, että siitä voisi puhua? Onko siis esim. suunnilleen Suomen kokoisessa Italiassa suuruusluokaltaan 10-kertainen hiilinielu? Miksi CO₂-päästöt mitataan aina per capita, mutta nieluja ei? Miksei alhaisen nielun (/asukas) maita vaadita metsittämään maitaan ja/tai maltillistamaan väkilukuaan? Loppuuko ollikaisilta työt, jos näitä tarkastellaan oikeudenmukaisella tavalla?

Siinä muutama kysymys seuraavaan haastatteluun.

[JiM]

Tucker: Philosopher explains how the strategy of creating a crisis is incredibly effective

https://www.youtube.com/watch?v=sZHJFC_yjoM

[Bellerofon]

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen oli äsken MTV:n uutisextran vieraana.

Tää kaveri väitti ihan pokkana, että Suomi on hiilinielujen osalta korkeintaan Euroopan keskikastia. Asiat ovat paremmalla tolalla mm. Italiassa, Ranskassa jne, jne.

...Jos katsotaan Euroopan suurimpia hiilinieluja, siellä on ensin Saksa, sitten Ranska, Ruotsi, Puola, Italia... näillä kaikilla on meitä suurempi nielu, muistuttaa Ollikainen.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vaalikeskusteluissa-virheellisia-ilmastovaitteita-olen-ajoittain-kaynyt-hieman-kuumana-tunnustaa-ilmastopaneelin-puheenjohtaja-markku-ollikainen/8661972

Täysin ammattitaidoton toimittelija ei sitten älynnyt kysyä, että missä muodossa nämä etelän maiden hiilinielut ovat? Kalkkikiveinäkö?

Ottamatta kantaa missä muodossa hiilinielu on, niin eikö noissa maissa ole syytäkin olla suurempi? Paljon, paljon suurempi. Saksassa on yli 80 miljoonaa asukasta, Italiassa ja Ranskassa kuutisenkymmentä miljoonaa, Puolassa melkein 40 miljoonaa ja Ruotsissa yli 10 miljoonaa.

Joten mitkä ovat nielujen koot suhteutettuna väestön kokoon? Mitenkäs Suomi siinä tilastossa sijoittuu? Liian hyvin, että siitä voisi puhua? Onko siis esim. suunnilleen Suomen kokoisessa Italiassa suuruusluokaltaan 10-kertainen hiilinielu? Miksi CO₂-päästöt mitataan aina per capita, mutta nieluja ei? Miksei alhaisen nielun (/asukas) maita vaadita metsittämään maitaan ja/tai maltillistamaan väkilukuaan? Loppuuko ollikaisilta työt, jos näitä tarkastellaan oikeudenmukaisella tavalla?

Siinä muutama kysymys seuraavaan haastatteluun.

Ei ole suurempi ei. Suomessa on 22 miljardia hehtaaria metsää ja Italiassa 12. Suotakin Suomessa on 9 miljardia hehtaaria, jota ei suomalaisten virkamiesten täydellisen kyvyttömyyden johdosta lasketa hiilinieluksi. Kyse on puhtaasti poliittisesta hiilinielusta, jolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että kuinka paljon faktisesti Italian maapläntti ja Suomen maapläntti sitovat hiiltä.

[sutki]

Meret ovat suuria hiilinieluja (vai ovatko?).
Aluevesien raja kulkee n.370 kilometriä valtion rannikolta avomerelle eli Ranskan, Italian ym. aluevesien pinta-ala on huomattava. Lisäksi merten syvyys tuolla on toista luokkaa kuin Itämeressä -> suuri tilavuus.
Lasketaanko ko. valtioiden aluevedet mukaan heidän hiilinieluihin?

Onko meri sitten hiilinielu vai hiilivarasto? Joka tapauksessa siellä ne planktonit ja kasvit hyödyntää  fotosynteesiä ja CO2:sta poistuu. Siellä ne valaat sun muut meren elävät syövät planktonia (osa toisiaankin) ja paskantavat mereen kunnes kuolo korjaa. Sinne sitten päätyvät pohjasedimenttiin. Ehkä löysin tällä päättelylläni osasyyn merenpinnan nousuun. 

Mutta kaikkinensa suuren kusetuksen makua näissä ilmastopuuhissa on. Etenkin eri laskutavoissa. Kenen laskutapa on oikein.

Lopuksi pohdin että kuinka paljon yksi ihminen tuottaa CO2:sta elämänsä ja hajoamisensa aikana? (Jos sielu menee taivaaseen, se ei sisältäne CO2:sta).
Onko Ollikainen ottanut kantaa Taalaksen lailla maailman väestönkasvuun ja sen vaikutuksesta ilmastoon?

[HDRisto]

Puoliunessa mietiskelin.. Hiiltä siellä ja täällä ja aina kuulemma lisääntyy ja haittaa kaikkea olemista.. Eikös se hiili ole alkuaine ja sitä on aina saman verran?.

[mannym]

En näe tässäkään vastausta aiempaan kysymykseeni, lainataan se kun sinulla kerran on ollut aikaa kirjoittaa noinkin pitkä viesti.

No niin sinut on saatu esittämään lukuja. Nyt kun olet julistanut kuinka osaat tuon niin vastaukset seuraaviin.

Säteilypakotteen muutos välillä

200 - 300 ppm
300 - 400 ppm
400 - 500 ppm
500 - 600 ppm

Pinta lämpötilan muutos välillä

200 - 300 ppm
300 - 400 ppm
400 - 500 ppm
500 - 600 ppm

Sillä kerroithan meille kaikille

Ei ole vaikea juttu. IPCC:n TAR-raportissa käytetyillä CO₂-pitoisuuden muutoksella, kaavoilla ja vakioilla:

Hiilidioksidin aiheuttama säteilypakotteen muutos: ΔF=α·ln(C/C_o)=5,35·ln(365/278)= 1,46 W/m² (ks. IPCC TAR s.358, 357)

Hiilidioksidin aiheuttama pintalämpötilan muutos: kaavasta ΔT_s/ ΔF= λ (emt. s. 354, λ=0,5) saadaan ΔT_s= λ·ΔF=0,5·1,46 = 0,76°K

Ja kun meille AR6 ilmastoherkkyys kuvan jaoit, jonka myötä pallon pitäisi lämmetä 560ppm:ssä vähintään 2,5°C. Jolloin tietenkin osaat laskea tuolla vakiollasi kuinka paljon hiildioksidin säteilypakote muuttuu 280 - 560ppm:n välillä ja kuinka suuri on sen hiilidioksidin aiheuttama pintalämpötilan muutos.

IPCC:n AR6 sinusta sanoo että 2,5°C - 4°C.

Mielenkiinnolla odotan kuinka tuo ei vaikea juttu tuottaa tuloksen joka on linjassa AR6:n kanssa.

[Isagoge]

Meret ovat suuria hiilinieluja (vai ovatko?).

Ovat. Ne ovat imeneet ihmiskunnan teollistumisen alun jälkeisistä päästöistä noin neljänneksen. Toinen neljännes on mennyt maaperän biologisiin nieluihin ja noin puolet on jäänyt ilmakehään. Ei samoina molekyyleinä, vaan kyse on pulssista (viestini kuvio).

Lasketaanko ko. valtioiden aluevedet mukaan heidän hiilinieluihin?...Onko meri sitten hiilinielu vai hiilivarasto?...Onko Ollikainen ottanut kantaa Taalaksen lailla maailman väestönkasvuun ja sen vaikutuksesta ilmastoon?

Ei lasketa esimerkiksi EU-laskelmassa. Mikä on ihan fiksua. Kun nyt näiden laskelmien perusteella arvioidaan sitä, millaisia päästövähennyksia tai nielujen kasvatuksia valtioiden pitäisi tehdä, olisi epäreilua rangaista tai palkita nykyihmisten kannalta pelkästä sattumasta (miten paljon merenrantaa valtiolla sattuu olemaan) tai siitä, mitä esi-isät ovat valtionrajojen suhteen tehneet.

Meri on hiilivarasto: sinne on varastoitunut ilmakehässä ollutta hiiltä ja yhtä aikaa tämän kanssa
Meri on hiilinielu: se poistaa ilmakehässä olevaa hiiltä enemmän kuin vapauttaa sitä sinne

Varasto = pitää ilmakehässä ollutta hiiltä pois sieltä
Nielu = poistaa hiiltä ilmakehästä

Väestönkasvulla on ollut oma roolinsa ilmastokriisin kärjistymisessä, mutta ei se ole yksinomainen syy. Afrikan mantereen huomattavasta väestönkasvusta huolimatta
-Afrikan 56 itsenäisestä valtiosta 36 on Suomea vähäpäästöisempiä, ja nyt ei ole kyse väestöön suhteutetuista päästöistä
-16 Afrikan vähäpäästöisimmän valtion päästöt yhteensä ovat pienemmät kuin Suomen päästöt
-Afrikan koko mantereen osuus ihmiskunnan päästöistä on alle 5%.

[Isagoge]

Millä perusteella pidät tuota todennäköisimpänä skenaariona nykytiedon valossa? Päästöhuipun arvioidaan yleisesti tulevan 2025-2027 tai viimeistään vuonna 2030.

Hiilibudjetti näyttää nyt siltä, että sitä on jäljellä vielä 600 Gt päästöjen verran, jos lämpeneminen halutaan rajoittaa alle kahden asteen. Kymmenen vuotta nykyisiä tai kasvavia päästöjä syö siitä yli puolet, ja koska on täysin mahdotonta, että 2030 tai muutama vuosi sen jälkeen mentäisiin täysin nollaan, loput käytetään jo ennen vuotta 2050. Tähän liittyy viestini kuvio.

Toisena kuviona australialaisten ilmastotutkijoiden yhteenveto viime vuonna yhteenvedon erilaisten lupausten ja skenaarioiden ennustamasta tulevaisuuden lämepenemisestä. Yli kahden asteen mennään noissa väliarvioissa ja myös pistearvioissa selvästi kokonaisuutena mennään (viestini toinen kuva). Aussitutkijoiden mukaan alle 2 astetta on vielä mahdollinen, mutta yli minusa kyllä tuon perusteella mennään.   

[ämpee]

Meret ovat suuria hiilinieluja (vai ovatko?).

Ovat ja eivät ole sillä koko ajatus hiilinielusta on syvältä /c:stä.
Kyse on pikemminkin jonkinlaisesta puskurivarastosta jonka kierto-ikä vaihtelee.
Petteri Taalas vasta otti esille sen miten suomalaisten metsien hiilinielu toimii noin 50-vuotta ja alkaa sen jälkeen vähenemään koska metsä on jo täysikäisyytensä saavuttanut ja alkaa lahoamaan luonnostaan jolloin se nieleskelty hiilidioksidi palaa takaisin kiertoon.

On jokseenkin kummallinen ajatus, että metsä olisi jonkinlainen loputon hiilidioksidin varastointipaikka, koska metsäkin vanhenee ajan mittaan ja menettää sen nuoruutensa kasvun joka joskus on ollut.
Laskelmat joistain hiilidioksidinieluista perustuvat siten pelkkään kuvitelmaan.

Merissä tämä samainen kierto on hitaampi, mutta kyse on edelleenkin kierrosta eikä mistään loputtomasta nielemisestä.
Kivihiili ja öljy ovat myös esimerkkejä kierrosta joka on ollut hidasta ennen ihmisten puuttumista asiaan.

Mitään uutta ei ole ilmastossa eikä ympäristössämme, ihmisten idioottimaisuus ei sekään ole mitään uutta.

[Äpyli]

Ylellä juttu siitä kuinka EU sotkee Suomen suunnitelmat. Nyt olisi mielestäni kohtuullista, että ympäristö- ja ilmastoministeri Ohisalo valottaisi lausuntojaan siitä, kuinka vihreän siirtymän kiihdyttäminen vahvistaa Suomea ja sen taloutta. Minusta näyttää siltä, että kalliiksi tulee joka skenaariossa. Kuten jutussa todetaan, työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vihreän siirtymän investoinnit (ja sitä myöten kasvava sähkönkulutus) ja energian säästötavoite ovat mahdoton yhtälö. Samalla, kun Ohisalolta kysytään näkemystä tähän asiaan, voitaisiin mielestäni perustellusti palata siihen Nasan hiilinielututkimukseen, jonka Ohisalo lyttäsi. Toistan itseäni, mutta olisi kohtuullista kuulla perustelut, miksi kyseinen tutkimus on Ohisalon mielestä virheellinen tai puutteellinen. Asialla on erittäin suuri sekä kansantaloudellinen että yksilötason merkitys. Journalistit, alkakaapa pommittaa.

YLE: EU jyrää läpi lain, joka voi vaarantaa Suomen nykyiset ilmastotavoitteet – polku puhtaan energian vetysuurvallaksi saattaa jäädä haaveeksi

EU:n Suomelle asettama energiansäästötavoite on niin kova, että työ- ja elinkeinoministeriö katsoo sen vaikeuttavan vihreän siirtymän investointeja. Elinkeinoelämä toivoo Suomen luopuvan mallioppilaan roolista.

– Esitys on Suomen kannalta täysin järjetön. Komissio vaarantaa meidän ilmastotavoitteemme sekä puhtaan energiamme tänne vetämät investoinnit, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä (Kesk.).

– Tämä direktiivi on tosi huono Suomelle. Vaikka kaikkemme teimme, niin Suomen erityispiirteitä ei otettu huomioon, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija ja pääneuvottelija Pia Kotro.

Parjauksen kohteena on yleinen energiatehokkuusdirektiivi, jossa asetettiin energian loppukulutuksen vähentämistavoitteet. Vaikka Suomi on aiemmilla tarkastelujaksoilla pystynyt ylittämään EU:n asettamat tavoitteet, nyt on työ- ja elinkeinoministeriön mielestä toisin.

Tästä kiistellyssä direktiivissä on kyse:

* Euroopan komissio, parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto sopivat 10.3. uudesta energiatehokkuusdirektiivistä.

* Jäsenvaltioiden on vähennettävä yhteisesti EU-tason energiankulutusta niin, että se on 11,7 prosenttia alempi vuonna 2030 kuin mitä vuonna 2020 tehdyssä kulutusennusteessa arvioitiin.

* Paljon energiaa käyttävälle Suomelle jyvitettiin tavoite, jonka mukaan energian loppukäyttö saa vuonna 2030 olla Suomessa enintään 241 TWh. Tämä on noin 50 TWh nykyistä vähemmän.

* Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vihreän siirtymän investoinnit tulevat lisäämään sähkön kulutusta. Yhdessä säästötavoitteen kanssa yhtälö on mahdoton.
...
Uuden säästötavoitteen mukaan energian loppukäyttö saa olla Suomessa vuonna 2030 enintään 241 terawattituntia (TWh). Tämä on noin 50 terawattituntia nykyistä vähemmän. Se on myös paljon vähemmän kuin hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassa oli kaavailtu vuodelle 2030.

– Ilmasto- ja energiastrategiassa on arvioitu, että hiilineutraalisuuspolulla energian loppukulutuksemme vuonna 2030 on 275 terawattituntia. Se arvio on tehty parhaalla kansallisella osaamisella, ymmärryksellä ja datalla, sanoo johtaja Heikki Väisänen Energiavirastosta.

Energian loppukäyttö(siirryt toiseen palveluun) sisältää energian lopputuotteiden eli sähkön ja kaukolämmön sekä rakennusten lämmitykseen käytettyjen polttoaineiden, liikennepolttoaineiden sekä teollisuuden prosessipolttoaineiden kulutuksen.

Tiukka tavoite uhkaa nyt romuttaa Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikeen Suomen hiilineutraalisuudesta vuoteen 2035 mennessä.

– Suurin osa investoinneista, niin kotimaiset kuin ulkomailtakin Suomeen tulleet, kuluttavat paljon energiaa ja ne perustavat tuotantonsa nimenomaan uusiutuvan ja puhtaan energian käyttöön eli tuulivoimaan, ydinvoimaan ja entistä enemmän aurinkovoimaan. Energiansäästötavoite vaarantaa näitä investointeja, Lintilä sanoo.

Lintilän mukaan huoli syntyy siitä, että kovaa säästötavoitetta on vaikea lähteä toteuttamaan ilman teollisuutta. Liikenteestä, maa- ja metsätaloudesta ja rakentamisesta energiansäästöä on vaikea saada kasaan riittävästi samalla, jos teollisuudessa kulutus, vaikka vähäpäästöisenäkin, kasvaisi.

Suomi ei saanut etua siitä, että täällä sähkö tuotetaan jo pääosin tuulella, ydinvoimalla, vedellä ja auringolla.

– Kyllä tämä on äärettömän ongelmallinen tilanne on.

Säästötavoite on kova myös Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä. Silti suurin uhka direktiivissä liittyy sijoittajien reaktioon.

Sijoittajat saattavat säikähtää, jos Suomi ryhtyy toteuttamaan tavoitetta tiukasti.

– Kyllä tässä semmoinen vaara on. Nyt poliittisen puolen pitäisi selkeästi sanoa, että Suomi tekee nämä ilmastopäästöjen vähentämiseen tarvittavat investoinnit, ja että niitä ei tämä direktiivi uhkaa, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Kati Ruohomäki.

Energiatoimissaan mallioppilaan pitäisi myös oppia ottamaan rennommin.

– Edellisellä tarkastelujaksolla osa jäsenmaista ei saavuttanut säästövelvotteitaan. Siitä ei kuitenkaan seurannut heille mitään sanktioita. Tässä on sama tilanne eli tämä direktiivi ei ole mielestäni niin tiukka, että siitä alkaisi sakot juosta. Jos Suomi ei tällä kertaa tavoitetta saavuta, niin selitetään komissiolle myöhemmin, että jäätiin tavoitteesta, koska teimme näitä vihreän siirtymän investointeja, Ruohomäki sanoo.

Yleisen energiatehokkuusdirektiivin taustalla on EU:n 55-valmiuspaketti, jonka mukaan EU:n päästöjä on vähennettävä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Direktiivi tulee voimaan tänä keväänä.

https://yle.fi/a/74-20023410

[Roope]

Ylellä juttu siitä kuinka EU sotkee Suomen suunnitelmat.

YLE: EU jyrää läpi lain, joka voi vaarantaa Suomen nykyiset ilmastotavoitteet – polku puhtaan energian vetysuurvallaksi saattaa jäädä haaveeksi

EU:n Suomelle asettama energiansäästötavoite on niin kova, että työ- ja elinkeinoministeriö katsoo sen vaikeuttavan vihreän siirtymän investointeja. Elinkeinoelämä toivoo Suomen luopuvan mallioppilaan roolista.

– Esitys on Suomen kannalta täysin järjetön. Komissio vaarantaa meidän ilmastotavoitteemme sekä puhtaan energiamme tänne vetämät investoinnit, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä (Kesk.).

– Tämä direktiivi on tosi huono Suomelle. Vaikka kaikkemme teimme, niin Suomen erityispiirteitä ei otettu huomioon, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija ja pääneuvottelija Pia Kotro.

Parjauksen kohteena on yleinen energiatehokkuusdirektiivi, jossa asetettiin energian loppukulutuksen vähentämistavoitteet. Vaikka Suomi on aiemmilla tarkastelujaksoilla pystynyt ylittämään EU:n asettamat tavoitteet, nyt on työ- ja elinkeinoministeriön mielestä toisin.

Suomen pitäisi luopua mallioppilaan roolista? Onpa absurdia tekstiä siihen nähden, että energiatehokkuusdirektiivi on sitä samaa "vihreää siirtymää" ja vihreää ilmastopolitiikkaa (lukekaa vaikka europarlamentaarikko Ville Niinistön ja Silvia Modigin puolustelut direktiiville), joiden toteutus ja perustelut tosiaan ovat monissa tärkeissä kohdissa "Suomen kannalta täysin järjettömiä" ja "tosi huonoja Suomelle".

Ihan kuin tämä vähentäisi joidenkin odotettuja tienestejä?