Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Ajattelija2008]

HadCRUT4 on kehittynyt odotetulla tavalla viimeiset 10 vuotta. IPCC:llä ei ole mitään syytä muuttaa edellisen raportin lämpötilaennusteita.

Transient Climate Response eli CO2:n tuplaantumisen vaikutus 280 ppm -> 560 ppm vuoteen 2080 mennessä on +1.75 +-0.5 C. Tiedämme sen jo tuolla tarkkuudella.

Puheet 3 C lämpenemisestä ovat täyttä roskaa. Se vaatisi CO2:n nousun 1000 ppm:ään, mikä ei voi toteutua.

Media tahallaan esittää Equilibrium Climate Sensitivityn 3.0 +-1.5 C muka relevanttina. ECS vaatisi hiilidioksidin pysymistä 560 ppm:ssä tuhansia vuosia, mikä on mahdotonta.

Yhteenveto: media uutisoi IPCC:n tulevasta raportista tahallaan väärin.

[Roope]

Äärimmäiset lämpöaallot, nälänhätä, vedenpuute, tulvat – Ilmastopaneeli varoittaa tulevassa raportissaan ilmastonmuutoksen synkistä vaikutuksista

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC varoittaa ilmastonmuutoksen vakavista seurauksista ihmiskunnalle tulevassa raportissaan, jonka luonnoksen uutistoimisto AFP on saanut haltuunsa.
...
Ilmastopaneelin tänään julkaiseman tiedotteen mukaan AFP:n käsiinsä saama versio on keskeneräinen.
...
Nykykehitys on menossa kohti vähintään kolmen asteen lämpenemistä.

Yle 23.6.2026

Kaikki viittaa siihen, että väite vähintään kolmen asteen lämpenemisestä ei ole peräisin IPCC:n raporttiluonnoksesta vaan kunnianhimoista ilmastojournalismia eli toimittajan mielikuvitusta, koska muuten jyrkästi muuttunutta ennustetta käsiteltäisiin pääaiheena isoissa otsikoissa eikä ohimennen tekstin seassa.

Näyttäisi siltä, että väärän tiedon sylttytehdas ei ole tässä tapauksessa Yle vaan AFP, joka on liittänyt IPCC:n raporttiluonnosuutisiinsa mahdollisimman alarmistisia arvioita ilmastonmuutoskehityksestä. Tällaiselle harhaanjohtamiselle ei ole mitään journalistista perustetta.

AFP:n nimiin merkityissä englanninkielisissä uutisissa toistetaan tuon "vähintään kolmen asteen lämpenemisen" lisäksi myös muun muassa eri muotoiluin sitä, että mikäli lämpötila nousee edes kaksi astetta, merenpinta nousisi jo pelkästään Grönlannin ja Länsi-Antarktiksen sulamisen seurauksena 13 metriä. IPCC:n ennuste todennäköisestä kehityksestä on oikeasti jotain ihan muuta, eikä tekstissä suoraan väitetäkään, että tämä on IPCC:n ennuste, vaan annetaan vain ymmärtää viittaamalla epämääräisesti "tutkimukseen".

Paris (AFP)
...
On current trends, we are heading towards three degrees Celsius at best.
...
Recent research has shown that a two-degree Celsius warming could push the ice caps to melt over Greenland and West Antarctica – with enough frozen water to lift the oceans 13 meters (43 feet) – beyond a point of no return.

FR24: UN draft report 23.6.2021

[F1nka]

Kaikki elämä loppuu, jos hiilidioksidin määrä kasvaa yhtään nykyisestä tai jotain. hmm..

The stomatal index (a measure of stomatal density) of an extinct Australian Early Jurassic araucariacean conifer species, Allocladus helgei Jansson, is used to reconstruct the atmospheric carbon dioxide concentration (pCO2) in the Early Jurassic. The fossil leaves are preserved in a single bed, palynologically dated to late Pliensbachian (~ 185–183 Mya). Atmospheric pCO2 is estimated from the ratios between the stomatal index of A. helgei and the stomatal indices of three modern analogs (nearest living equivalent plants). CO2 concentration in the range of ~ 750–975 ppm was calibrated from the fossil material, with a best-estimated mean of ~ 900 ppm.

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1342937X13003043

Jurakaudella hiilidioksidin määrä on siinä 900ppm:n paikkeilla. Tällä hetkellä tosissaan kauhistellaan nousua tasolle 500ppm. Jääkaudella on ollut siinä 300 ppm. Jännää, että hiilidioksidin määrästä kertovissa käppyrissä aloitetaan jääkaudelta.

[ApuaHommmaan]

HadCRUT4 on kehittynyt odotetulla tavalla viimeiset 10 vuotta. IPCC:llä ei ole mitään syytä muuttaa edellisen raportin lämpötilaennusteita.

Transient Climate Response eli CO2:n tuplaantumisen vaikutus 280 ppm -> 560 ppm vuoteen 2080 mennessä on +1.75 +-0.5 C. Tiedämme sen jo tuolla tarkkuudella.

Puheet 3 C lämpenemisestä ovat täyttä roskaa. Se vaatisi CO2:n nousun 1000 ppm:ään, mikä ei voi toteutua.

Media tahallaan esittää Equilibrium Climate Sensitivityn 3.0 +-1.5 C muka relevanttina. ECS vaatisi hiilidioksidin pysymistä 560 ppm:ssä tuhansia vuosia, mikä on mahdotonta.

Yhteenveto: media uutisoi IPCC:n tulevasta raportista tahallaan väärin.

Minä taas uskon, että IPCC vuotaa tahallaan virheellisesti raporttiaan julkisuuteen, koska se avaa poliittisia ja taloudellisia peliliikkeitä.

[Golimar]

X

Eoseenilla metsä peitti suuren osan maapallosta navoilta navoille, ilmasto oli laajalti kostea ja lämmin lukuun ottamatta muutamia aavikkoalueita.

Suosypressejä ja kiinanpunapuita kasvoi Kanadan pohjoisosien Arktisilla saarilla Ellesmerensaarella. Arktiset saaret olivat tuolloin mannerliikuntojen takia vain muutaman leveysasteen nykyistä etelämpänä. Trooppisia sademetsiä kasvoi Euroopassa ja Yhdysvaltain luoteisrannikolla. Subtrooppisia ja jopa trooppisia puita kasvoi Grönlannissa ja Alaskassa. Eoseenin alussa palmuja kasvoi Pohjois-Euroopassa ja Alaskassa, mutta kauden edetessä palmut harvenivat näillä alueilla.

Eoseenin keskivaiheilla mannerten sisäosat alkoivat kuivua, metsät harvenivat monilla alueilla mutta vastakehittyneet ruohot eivät olleet vielä levittäytymässä jokiseuduilta aroiksi ja savanneiksi. Lämpötilojen pudotessa lehtensä pudottavat puut yleistyivät ja valtasivat alaa ikivihreiltä trooppisilta alueilta. Kauden lopussa sademetsät olivat vetäytyneet päiväntasaajan lähelle Intiaan, Australiaan, Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan.

Etelämanner oli eoseenin alussa lämpimänlauhkeitten-subtrooppisten metsien peitossa, mutta oligoseenin alussa lehtimetsien ja tundran valtaama asteittaisen viilenemisen tuloksena.

Keski-Euroopan ruskohiilimetsät olivat trooppisen ja subtrooppisen vyöhykkeen rajalla. Ne olivat suometsiä, joissa kasvoi palmuja, palmettopalmuja, viikunoita, magnolioita, punapuita, mäntyjä, tammia, kastanjoita, jalopähkinöitä ja kosteimmilla paikoilla suosypressejä. Coloradossa kasvoi vaahterapuita, palmuja, käpypalmuja, saniaisia, pajuja, jalopähkinäpuita, hikkoreita, valkopyökkejä, lehmuksia, tammia, ambrapuita, sumakkipuita, tulppaanipuita ja kultasadepuita.

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eoseeni#Kasvillisuus

[Vedonlyöjä]

X

Eoseenilla metsä peitti suuren osan maapallosta navoilta navoille, ilmasto oli laajalti kostea ja lämmin lukuun ottamatta muutamia aavikkoalueita.

Suosypressejä ja kiinanpunapuita kasvoi Kanadan pohjoisosien Arktisilla saarilla Ellesmerensaarella. Arktiset saaret olivat tuolloin mannerliikuntojen takia vain muutaman leveysasteen nykyistä etelämpänä. Trooppisia sademetsiä kasvoi Euroopassa ja Yhdysvaltain luoteisrannikolla. Subtrooppisia ja jopa trooppisia puita kasvoi Grönlannissa ja Alaskassa. Eoseenin alussa palmuja kasvoi Pohjois-Euroopassa ja Alaskassa, mutta kauden edetessä palmut harvenivat näillä alueilla.

Eoseenin keskivaiheilla mannerten sisäosat alkoivat kuivua, metsät harvenivat monilla alueilla mutta vastakehittyneet ruohot eivät olleet vielä levittäytymässä jokiseuduilta aroiksi ja savanneiksi. Lämpötilojen pudotessa lehtensä pudottavat puut yleistyivät ja valtasivat alaa ikivihreiltä trooppisilta alueilta. Kauden lopussa sademetsät olivat vetäytyneet päiväntasaajan lähelle Intiaan, Australiaan, Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan.

Etelämanner oli eoseenin alussa lämpimänlauhkeitten-subtrooppisten metsien peitossa, mutta oligoseenin alussa lehtimetsien ja tundran valtaama asteittaisen viilenemisen tuloksena.

Keski-Euroopan ruskohiilimetsät olivat trooppisen ja subtrooppisen vyöhykkeen rajalla. Ne olivat suometsiä, joissa kasvoi palmuja, palmettopalmuja, viikunoita, magnolioita, punapuita, mäntyjä, tammia, kastanjoita, jalopähkinöitä ja kosteimmilla paikoilla suosypressejä. Coloradossa kasvoi vaahterapuita, palmuja, käpypalmuja, saniaisia, pajuja, jalopähkinäpuita, hikkoreita, valkopyökkejä, lehmuksia, tammia, ambrapuita, sumakkipuita, tulppaanipuita ja kultasadepuita.

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eoseeni#Kasvillisuus

Ja eoseenistä muutenkin voisi ottaa jotain referenssiä siitä mitä voisi pallollamme tapahtua, mikäli CO2 -pitoisuus on 2000ppm (noin viisi kertaa enemmän kuin nyt) ja keskilämpötila reilusti korkeampi kuin nykyään.

Päiväntasaajalla ei kaikki kiehu ja kuivu apokalyptisesti. Ei tule hirmukuumaa ja kuivaa. Tulee lämmintä ja märkää. Lämpötilan tasausmekanismit maapallolla toimivat hienosti ainakin silloin ja päiväntasaajan keskilämpötila on hyvin lähellä nykyistä. Noin 30 astetta. Pohjoisessa ja etelässä oli selkeästi lämpimämpää ja elämälle mukavampaa. Maapallo rehevöityy ja vihertää kaikkialla. Luonto ja maatalous kiittää.

Toki ihan "hirveät katastrofit" seuraavat, kun vedenpinta merissä vähitellen nousee. Ne jotka pelkäävät oikeasti äkillisiä katastrofitulvia, voisivat laskea paljonko lämpenergiaa tarvittaisiin Grönlannin ja Etelämantereen jäiden nopeaan muutamissa vuosissa tapahtuvaan sulamiseen. Vaatisi massiivisia meteoriosumia tai tulivuorenpurkauksia tms. Ei sula muutamissa vuosissa ilmakehän lämpenemisen lämpöenergialla ei...

Eniten minua häiritsee ilmastohysteriassa ns. kädettömyyden oletus. No, isot kaupungit joutuvat vuosisatojen aikana veden alle, jos seisotaan tumput suorassa rannalla tuijottaen. Meillä on osaaminen ja tekniikka varautua muutokseen. Hullun hommaa on uskotella, että oikea lähestymistapa on estää maapallon ilmastosyklit.

Oli sitten tällä kertaa osatekijänä tässä muuten luonnollisessa muutoksessa ihminen tai ei. SILLÄ EI ole merkitystä. Ilmasto muuttuu joka tapauksessa ja on muuttunut täällä aina. Hitaasti ja varmasti. Joskus nopeammin. Ja meillä on kaikki keinot ottaa siirä ilo irti ja VARAUTUA muutokseen.

[Isagoge]

Eoseenilla metsä peitti suuren osan maapallosta navoilta navoille...

Eoseenikauden tai minkä tahansa maapallon ilmaston historian lämpimän kauden muistelu ei ole mikään argumentti sen puolesta, että nykyinen lämpeneminen olisi ihmiskunnalle ongelmatonta. Nykyisen lämpenemisen - jos se jatkuu tällä hetkellä menossa olevaa tahtia - ongelma on se, että toisin kuin Eoseenikaudella, nyt on olemassa pitkälle kehittynyt ja iso ihmissivilisaatio, joka
-on asuttautunut suurelta osin alaville rannikoille ja jo tällä hetkellä hyvin kuumille alueilla, joista lisälämpeneminen tekee ilmastomallien ennusteiden perusteella osaksi vuodesta asuinkelvottomia ja osittain myös viljelykelvottomia
-on rakentanut ravintohuoltonsa pienen kasvi- ja eläinlajimäärän varaan. Lisälämpeneminen ja ilmakehän co2-pitoisuuden lisäänthymisestä seuraava merien happamoituminen uhkaa ihmiskunnan ravintohuoltoa
-lämpeneminen on nyt niin nopeaa, että sen jatkuessa ennustetaan isoja sukupuuttoaaltoja, mikä vaikuttaa koko ihmiskunnan kannalta elintärkeisiin ravintoketjuihin

Kyllä, suurin osa maapallon ilmastohistoriasta on ollut lämpimämpää kuin nyt. Ja kyllä, Eoseenikaudella kasvit kukoistivat. Näillä faktoilla ei ole kuitenkaan mitään merkitystä sen kannalta, onko nykyinen lämpeneminen ihmiskunnalle hyväksi vai pahaksi vai kenties samantekevää. Niinpä niitä ei ilmastokeskustelussa edes kannattaisi ottaa esille.

Ja eoseenistä muutenkin voisi ottaa jotain referenssiä siitä mitä voisi pallollamme tapahtua, mikäli CO2 -pitoisuus on 2000ppm (noin viisi kertaa enemmän kuin nyt) ja keskilämpötila reilusti korkeampi kuin nykyään...

Ei voisi. Ilmeisesti kaikkein voimakkain maapallon ilmastoon vaikuttava tekijä on mannerten sijainti, joka puolestaan vaikuttaa merivirtoihin ja albedoon, jotka myös säätelevät ilmastoa. Siksi on hölmöä kuvitella, että kasvillisuuden vaste lämpenemiseen olisi nyt sama kuin se ole kymmeniä miljoonia vuosia sitten. Siitä nyt vaan ei pääse mihinkään, että nykytutkimuksen (AR5) perusteella ilmaston voimakas lämpeneminen tämän vuosisadan aikana lisää rajusti kuivuutta sekä Afrikassa, Aasiassa että Etelä-Amerikassa, ja tuottaa siksi sekä kasvillisuudelle että ihmiskunnalle suuria ongelmia. Vai onko olemassa uskottavaa tutkimusta siitä, että nykyinen lämpeneminen johtaisi pelkästään vihertymiseen?   

[F1nka]

-Etelä-Euroopassa elettiin myös läpi keskiajan lämpimän kauden, joka oli lämpimämpi kuin nykyisin. Silloin toki maan pintaa peitti enemmän puut, jotka sitoivat kosteutta ja ravinteita maaperään. Korjaustoimenpiteenä Keski- ja Etelä-Eurooppa pitää metsittää, toimet pitää kohdistaa ongelmien juurisyyhyn.
-Jos ja kun ongelmana on ravinnontuotannon rajoittunut hyvin rajalliseen määrään kasveja, niin ratkaisu on laajentaa käytettyjen ravintokasvien, -sienien ja muiden eliöiden määrää ja geenipoolia. Itseäni huolestuttaa suomalaisten perinteisten kasvilajien ja eläinpopulaatioiden vähenevät määrät.

[Vedonlyöjä]

Ja eoseenistä muutenkin voisi ottaa jotain referenssiä siitä mitä voisi pallollamme tapahtua, mikäli CO2 -pitoisuus on 2000ppm (noin viisi kertaa enemmän kuin nyt) ja keskilämpötila reilusti korkeampi kuin nykyään...

Ei voisi. Ilmeisesti kaikkein voimakkain maapallon ilmastoon vaikuttava tekijä on mannerten sijainti, joka puolestaan vaikuttaa merivirtoihin ja albedoon, jotka myös säätelevät ilmastoa. Siksi on hölmöä kuvitella, että kasvillisuuden vaste lämpenemiseen olisi nyt sama kuin se ole kymmeniä miljoonia vuosia sitten. Siitä nyt vaan ei pääse mihinkään, että nykytutkimuksen (AR5) perusteella ilmaston voimakas lämpeneminen tämän vuosisadan aikana lisää rajusti kuivuutta sekä Afrikassa, Aasiassa että Etelä-Amerikassa, ja tuottaa siksi sekä kasvillisuudelle että ihmiskunnalle suuria ongelmia. Vai onko olemassa uskottavaa tutkimusta siitä, että nykyinen lämpeneminen johtaisi pelkästään vihertymiseen?   

Jätän kommentoimatta viestisi alkupuolen ihmiskuntaosuuteen. Kun se oli koko minun edellisen viestin pointti. Kaupunkeja nyt on rakennettu uudestaan läpi ihmiskunnan historian. Se ei ole katastrofi, se on mahdollisuus.

Sen sijaan lainaamani jälkimmäinen osuus toki vaatii tarkempaa pohdintaa. Katsotaanko asiaa empiirisesti havaintojen pohjalta. Aiemmin tapahtuneen. Vai varsin puutteellisten mallinnusten, jotka eivät osaa ennustaa edes menneisyyttä oikein. Minulle valinta on selkeä, joku muu varmasti omilla perusteillaan ajattelee toisin.

Eoseenin mannerten sijaintia kartasta tihrustamalla ei ainakaan minusta vaikuta siltä, etteikö mitään referenssiä voisi ottaa... sama pallo, merenpinta paikoin paljonkin ylempänä. Mantereet massoina aika lailla tutun näköisillä paikoilla.

https://en.wikipedia.org/wiki/Eocene#/media/File:Ypresian_Earth_50_mya.jpg

[valtakunnanpärkhele]

Tiedotusvälineet mässäilevät Kanadan hirmuhelteillä.   Vancouverkin mainittu ja ihmistä kaatuu kuin heinää,
ehkä.
edit: Lisätty pieni esimerkki tähän väliin katastrofiotsikosta.

Kymmeniä kuollut Kanadan Vancouverissa hirmu­helteiden seurauksena – uusi lämpö­ennätys lähentelee 50:tä astetta
Ennätykselliset helteet jatkavat maan länsiosien runtelua.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008091700.html

Ilmastohätätila!
Paniikki!
Pikkuisen taas juksaavat.

Totta on, että uutisessa mainitussa paikkassa nimeltä Lytton lämpötila on noussut paikoin tosiaan lähelle 50c ja se on yleensäkin Kanadan kuumin paikka, geologiasta, ilmavirauksista, sijainnista vuorilla,  yms. johtuen ja sijaitsee myös Brittiläisessä Kolumbiassa(tosin noin 200km Vancouverista)

Tietty unohdetaan mainita, että Vancouverissa, missä tappohelteet jatkuvat, on ihan sama sää kuin Espoossa tällä hetkellä, jopa pikkuisen viileämpi.

Sama kuin sanottaisiin, että USA:n Kaliforniassa, missä Los Angeles sijaitsee on Kuoleman Laaksossa mitattu melkein 50c. Paniikki!!

Lytton kokee joko kuivan kesän lämpimän kesän kostea mannerilmasto (Köppenin ilmastoluokitus: Dsb rajanaapuri Dsa) tai a lämpimän kesän Välimeren ilmasto (Köppenin ilmastoluokitus: Csb rajanaapuri Csa). Kesäisten lämpöaaltojen aikana Lytton on usein kuumin paikka Kanadassa huolimatta siitä, että se on leveyspiirin 50 ° pohjoispuolella. Kuivan kesäilman ja suhteellisen matalan 230 m: n (750 jalan) korkeuden vuoksi kesän iltapäivän varjolämpötilat nousevat joskus 35 ° C: een (95 ° F) ja jopa joskus korkeimpaan 40 ° C: een (104 ° F). Lytton yhdessä läheisen Lillooet, jaa toiseksi korkein Kanadassa koskaan kirjattu lämpötila.[8] 16. ja 17. heinäkuuta 1941 lämpötila saavutti ennätyksellisen 44,4 ° C (112 ° F) molempina päivinä molemmissa yhteisöissä.[9] Lyttonilla on myös ennätys maakunnan koskaan kuumimmasta lämpötilasta elokuun aikana, kun lämpötila saavutti 41,8 ° C (107,2 ° F) 14. elokuuta 2004.[10] Lyttonissa koskaan kirjattu kylmin lämpötila oli -31,7 ° C (-25 ° F) 18. tammikuuta 1950.[11]

Kuuma kesälämpötila tekee siedettävämmäksi matalan kosteuden vuoksi. Kuumuus voi kuitenkin olla voimakasta yleensä kirkkaan sinisen taivaan ja paahtavan auringonvalon kanssa - lämpöä säteilee myös laakson rinteiltä, ​​ja metsäpalot eivät ole harvinaisia ​​kesällä.[
https://fi.wikinew.wiki/wiki/Lytton,_British_Columbia#Climate/size]

[Roope]

Ilmastohätätila!
Paniikki!
Pikkuisen taas juksaavat.

Totta on, että uutisessa mainitussa paikkassa nimeltä Lytton lämpötila on noussut paikoin tosiaan lähelle 50c ja se on yleensäkin Kanadan kuumin paikka, geologiasta, ilmavirauksista, sijainnista vuorilla,  yms. johtuen ja sijaitsee myös Brittiläisessä Kolumbiassa(tosin noin 200km Vancouverista)

Tietty unohdetaan mainita, että Vancouverissa, missä tappohelteet jatkuvat, on ihan sama sää kuin Espoossa tällä hetkellä, jopa pikkuisen viileämpi.

Sama kuin sanottaisiin, että USA:n Kaliforniassa, missä Los Angeles sijaitsee on Kuoleman Laaksossa mitattu melkein 50c. Paniikki!!

Kyllä ja ei.

Vancouverin virallinen lämpötila mitataan rannalta, mutta jo muutaman korttelin päästä vilvoittavasta merestä lämpötila on kuulemma noussut lähemmäs neljääkymmentä.

Sen sijaan jopa samoissa AFP:n uutiseen perustuvissa jutuissa väitetään ensin pokkana otsikoissa kymmenien ihmisten kuolleen Vancouverissa kuumuuteen, mutta lainataan sitten viranomaista, jonka mukaan asiaa vasta tutkitaan, mutta valtaosassa tapauksista kuumuus on saattanut osaltaan vaikuttaa kuolemaan.

[valtakunnanpärkhele]

Kyllä ja ei.

Vancouverin virallinen lämpötila mitataan rannalta, mutta jo muutaman korttelin päästä vilvoittavasta merestä lämpötila on kuulemma noussut lähemmäs neljääkymmentä.

Mietin samaa ja tsekkailin tätä, niin ei mitatut ja ennustetut lämpötilat juurikaan heitä edes kymmenien kilometrien päässä merenrannasta kuin asteella suuntaan tai toiseen.   

No Kaikki South Parkkia katsoneet tietävät, että Kanadalaiset on vähän outoa ja heikkoa porukkaa sekä heillä on vain kaksiosainen pää  , niin voi tuo 27c olla kovakin helle heille.  Täälläkin 30c on jo mieletön lämpötila ja käristyskupoli, kun Dubaissa aletaan ottamaan vasta pitkiä kalsareita pois. 

Mutta uutisointi on todella sensaatiohakuista ja hyvin harhaanjohtavaa.

[Ajattelija2008]

Ilmastohätätila!
Paniikki!
Pikkuisen taas juksaavat.

Totta on, että uutisessa mainitussa paikkassa nimeltä Lytton lämpötila on noussut paikoin tosiaan lähelle 50c ja se on yleensäkin Kanadan kuumin paikka, geologiasta, ilmavirauksista, sijainnista vuorilla,  yms. johtuen ja sijaitsee myös Brittiläisessä Kolumbiassa(tosin noin 200km Vancouverista)

Tietty unohdetaan mainita, että Vancouverissa, missä tappohelteet jatkuvat, on ihan sama sää kuin Espoossa tällä hetkellä, jopa pikkuisen viileämpi.

Sama kuin sanottaisiin, että USA:n Kaliforniassa, missä Los Angeles sijaitsee on Kuoleman Laaksossa mitattu melkein 50c. Paniikki!!

Kyllä ja ei.

Vancouverin virallinen lämpötila mitataan rannalta, mutta jo muutaman korttelin päästä vilvoittavasta merestä lämpötila on kuulemma noussut lähemmäs neljääkymmentä.

Ennusteen mukaan koko Vancouverin kaupunkialue on tänään alle 25 C kello 11 PDT.

[artti]

Pitkä aikaskaala

Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei olisi niin näkisimme kuinka ilmasto kylmenee uuden jääkauden lähestyessä. Olemme tahattomasti keksineet, että kasvihuonekaasupäästöillä voi torjua jääkauden kylmyyttä. Jääkauden kylmyyttä kestää 100 000 vuotta ennen kuin koittaa uusi lämmin kausi, mutta mistä ne tulevat sukupolvet ottavat sen hiilidioksidin, joka lämmittää ilmakehää ja viherryttää planeetan jääkauden kylmällä kaudella

Se mitä me nyt tiedämme on, että hiilidioksidi kiertää luonnon kiertokulussa, joka takaa, että kasvit kasvavat ja maapallo on lämmin. Välillä on enemmän hiilidioksidia, välillä vähemmän. Se hiilidioksidi minkä nykyihmiset ovat laittaneet kiertoon pysynee jonkin aikaa kierrossa, mutta kuinka kauan se on

Mannerjäätiköt ovat vasteeltaan niin hitaita, että fossiilisten polttoaineiden lyhyt aikakausi ei välttämättä ehdi vaikuttaa mannerjäätiköihin. Fossiilisten polttoaineiden aikakausi alkoi tuhansia vuosia sitten erittäin pienimuotoisella hyödyntämisellä. Fossiilisten polttoaineiden aikakausi alkoi todenteolla, kun keksittiin teollinen vallankumous. Fossiilisten polttoaineiden todellista tehopolttoa oli 1950-2050 ja sen jälkeen alkoi saanto pienentyä ja samalla pieneni päästöt. Uskon, että vuonna 2100 fossiilisten polttoaineiden valtakausi voidaan julistaa päättyneeksi, että jo paljon ennen vuotta 2100 fossiiliset polttoaineet ovat siirtyneet marginaaliin, että se mitä öljyn aikakaudesta jää muistoksi tuleville sukupolville on tumma savukerrostuma mannerjäätikön siimeksissä



Lyhyt aikaskaala

Kun ilmaston lämpenemistä miettii niin miettii, että kuinka suuri fossiilisten polttoaineiden varanto ihmiskunnalla on vielä käyttämättä. Sanon villin arvauksen, että alle puolet siitä mitä olemme tähän mennessä polttaneet. Arvausta puoltaa se, että heikkolaatuisiakin lähteitä on otettu käyttöön. Heikkolaatuinen lähde tarkoittaa pienempää energiasisältöä ja suurempaa vaivan määrää resurssin käyttöön saamisessa. Että lähde tuottaa vähemmän energiaa ja lähteen hyödyntäminen kuluttaa enemmän energiaa. Olen 100 prosenttisen varma, että kaikki fossiilisten polttoaineiden varannot käytetään ja lisäksi sen päälle poltetaan vielä turvekin. Esimerkiksi Venäjällä on suuret turvesuovarannot Suomen itärajalta Uralille saakka. Kun Venäjä alkaa turvesoitaan hyödyntämään todenteolla niin siellä syttyy tietenkin turvepaloja, ja kun kuuma kesätuuli käy Venäjältä Suomeen niin savu kantautuu tännekin

Historioitsijat tietävät, että sivilisaatiot kukoistivat lämpimillä kausilla. Kun ilmasto lämpenee niin meret keräävät ylivoimaisesti suurimman osan lämmöstä siksi, että meriveden lämmön sitomiskyky on paljon parempi kuin ilman. Merivirrat kuljettavat lämpöä navoille, jossa lämpö sulattaa merijään, joka avaa meriväylät purjehduskelpoisiksi. Kun meri lämpenee niin meri haihduttaa enemmän vettä, joka lisää sadantaa. Maapallo vihertyy, jossa tekijöinä ovat sadanta ja hiilidioksidi. Etenkin pohjoinen pallonpuolisko hyötyy suuresti, kun kasvien kasvuolosuhteet muuttuvat paremmiksi. Maatalous kukoistaa ja metsät kasvavat nopeammin. Pohjolan kesät lämpenevät ja talvet lauhtuvat

Se, että miten kuumissa maissa käy, että miten he hyötyvät merien suuremmasta haihdunnasta ja sadannasta, että alkaako aavikoilla sataa vettä. Sen ratkaisee suursäätila, suihkuvirtaukset. Kun napojen ja päiväntasaajan väliset lämpötilaerot tasoittuvat niin suihkuvirtaukset hidastuvat ja mutkittelevat, joka voi tuottaa mielenkiintoisia säitä uusille alueille



Politiikka

Voi sanoa, että fossiilisten polttoaineiden aikakausi oli lyhyt ja erikoinen aikakausi ihmiskunnan historiassa, jonka ymmärtämisen soisin leviävän politiikkaankin

Kun politiikkaa seuraa niin näyttää siltä, että monen poliitikon motiivi on kaapata julkisia varoja tekosyillä, jotka eivät kestä älyllisesti rehellistä kaikilta puolilta tarkastelua

Fossiilisten polttoaineiden ehtyminen on isompi haaste kuin ilmaston lämpeneminen siksi, että fossiilisten polttoaineiden ehtyminen romauttaa merkittävien fossiilisten polttoaineiden tuottajamaiden talouden, jolla on suuria geopoliittisia vaikutuksia, joka voi ajaa osapuolet törmäyskurssille

Ilmaston lämpeneminen perustuu fossiilisten polttoaineiden polttamisesta tuleviin hiilidioksidipäästöihin. Fossiiliset polttoaineet ovat resurssi, jota muodostuu hitaammin kuin fossiilisia polttoaineita kulutetaan, joka tarkoittaa, että fossiilisten polttoaineiden saanto pienenee ja fossiiliset polttoaineet ehtyvät tällä vuosisadalla

Kun fossiilisten polttoaineiden saanto pienenee niin se pienentää samalla päästöjä, jonka keskeisen seikan ilmastorahastojen perustamiseen pyrkivä verkosto aktiivisesti vaikenee, jotta tieto ei häiritsisi ilmastorahastojen perustamista ja ilmaston lämpenemisellä pelotteluun perustuvaa pelolla ratsastavaa vallankäyttöä

Fossiilisten polttoaineiden polttamisesta tulevat päästöt päästävät auringonsäteilyn läpi ja pidättävät maasta heijastuvaa lämpöä, se on totta, mutta ilmastorahastoja vaativat vaikenevat, että fossiilisten polttoaineiden saannon pienentyminen pienentää päästöt ja lieventää ilmaston lämpenemistä siksi, että se on haitallinen tieto ilmastorahastoja perustettaessa

[HDRisto]

Se Kanadan Lytton sitten lopulta paloi.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008097702.html

"Kylä paloi maan tasalle. Huomasin jonkin verran valkoista savua eteläreunalla, ja 15–20 minuutin sisällä koko kylä oli liekkien vallassa, kertoi pormestari, jonka Kanadan yleisradio CBC tavoitti parinsadan kilometrin päässä sijaitsevassa Maple Ridgessä asuvien sukulaisten luota".

"Hallitsemattomasti tapahtuneesta evakuoinnista johtuen monella Lyttonista paenneella on läheiset hukassa. Osa lähteneistä on majoitettu lähikyliin perustettuihin evakuointikeskuksiin, mutta kaikkien olinpaikka ei ole tiedossa".

"Ihmisillä ei vain ollut aikaa ottaa mukaan lemmikkejä tai henkilökohtaisia tavaroita. Jätin sinne kaikki valokuva-albumini. Jätin kaiken taakseni, kesken etäkokouksen liekkien yllättämäksi tullut Edith Loring-Kuhanga kertoi CBC:lle".

Kukaan ei sitten osannut aavistaa ja varautua siihen että saattaa kärähtää koko kylä, kaikista ennusmerkeistä huolimatta. Vahingossa tai jonkun sytyttämänä.

[Luka Mokonesi]

Kanada on liekeissä, ja sen pitäisi olla viimeinen varoitus­merkki Suomelle, sanoo ilmasto­tutkija: "Tyrmäävä hetki pohjoiselle luonnolle"

Mustosen mielestä viimeistään Lyttonin tragedian pitäisi olla se konkreettinen varoitusmerkki, joka saa suomalaiset käsittämään ilmastonmuutoksen ja luontokadon riskit. Lytton ja Suomi sijaitsevat kilometreissä laskettuna kaukana toisistaan, mutta maantieteellisesti ne sijoittuvat samalle boreaaliselle vyöhykkeelle.

"Jengi on turtunut yleiseen puheeseen lämpenemisestä ja jäätiköiden sulamisesta ja niin edelleen. Mutta nyt näemme ensimmäistä kertaa katastrofin näin pohjoisessa, lätkämaassa, johon suomalaiset pystyvät samaistumaan", hän sanoo.

Lytton ilmeisesti tuppaa aina olemaan vähän lämpimämpi paikka muutenkin verrattuna muuhun Kanadaan. Mutta Mustoselle voisi kommentoida, että Lytton ei sijaitse boreaalisella vyöhykkeellä (edit. tai on siinä rajoilla, olin väärässä tässä) ja 50 astetta pohjoista on hyvän matkan päässä meidän leveysasteistamme. Käykää vaikka Skånessa tuolla 55-56 pohjoisilla asteilla, on jo ihan eri maailmasta saati sitten siitä vielä 5 pykälää etelään.

Ylellä hivenen neutraalimpi ote:

Suomen kesäkuu oli mittaushistorian lämpimin, pohjoinen pallonpuolisko hohkaa kuumuutta – tutkija: "Mahdottomuus on muuttunut mahdolliseksi"

Jos ilmastonmuutosta ei olisi, Kanadassa koetun lämpöaallon todennäköisyys olisi ollut häviävän pieni, niin pieni, että sen voi pyöristää nollaan.

– Ilmastonmuutoksen seurauksena tämä häviävän pieni todennäköisyys, tavallaan mahdottomuus, on muuttunut mahdolliseksi, Rantanen sanoo.

Kanadan lämpöaalto oli niin voimakas, että on arvioitu, että sen toistuvuus on luokkaa kerran monessa sadassa vuodessa, jopa tuhansissa vuosissa.

– Nyt siellä asuvien elinaikana ei tulevaisuudessa mitata näin korkeita lämpötiloja, Rantanen arvioi.

Tämä perustuu tilastollisiin toistuvuusarvioihin. Ilmastonmuutos huomioituna on arvioitu, että tällainen lämpöaalto toistuisi kerran noin 500 vuodessa samalla alueella.

– Toki on mahdollista, että vastaava lämpöaalto tulisi 10 vuoden kuluttua uudestaan, mutta se ei ole tilastollisesti todennäköistä, Rantanen selventää.

Mutta todennäköisyys kasvaa, kun ilmasto lämpenee. Helleaaltoja koetaan eri puolilla pohjoista pallonpuoliskoa eri paikoissa eri vuosina.

Kanadan ennätyslämpö mitattiin samalla korkeudella kuin Keski-Saksa sijaitsee, 50. leveyspiirillä. Suomen korkeudella, 60. leveyspiirillä on mitattu liki 40 asteen lukemia.

[HDRisto]

Ilmastonmuutos vai ihminenkö sen rannikon puuston vei?.

"Ekosysteemin tuho Kanadan länsirannikolla on kuitenkin alkanut jo kauan ennen tämän kesän helteitä. Normaalitilassa Lyttonin kuivaa kuumuutta nimittäin lievittäisi rannikon laaja lauhkean vyöhykkeen sademetsä. Muun muassa jättituijista ja lännendouglaskuusista koostuva aarniometsä ulottui vielä 1900-luvun alkupuolella pitkälle sisämaahan, mutta nykyisin siitä on hakkuiden jäljiltä pystyssä vain viitisen prosenttia".

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008099619.html

Ilmastonmuutos kuulemma poltti Lyttonin, vaikka todennäköisempi "syyllinen" olikin viime vuosisadan alun metsurit.

[F1nka]

Tämä kohta yllä linkatussa jutussa on outo:

Tämä on opetus myös suomalaisille, Mustonen huomauttaa. Meillä vanhaa metsää yhä on, mutta sitä kaadetaan minkä ehditään.

"Tutkijoiden tehtävä ei ole tehdä politiikkaa, mutta usein joudun maailmalla perustelemaan, miksi Suomi hakkaa Inarissa 400-vuotiasta ikimetsää. Tieteen näkökulmasta metsän rooli luonnon monimuotoisuudessa on selviö."

Miten vanha metsä on tässä suhteessa parempaa? Aktiivisessa kasvuvaiheessa oleva puu sitoo enemmän hiiltä ja alle satavuotinenkin puu varjostaa.

[mannym]

Uusi tutkimus on tullut koskien muovia merissä.

https://www.eurekalert.org/pub_releases/2021-07/uob-tmo070221.php

Lainaan siitä oleelliset osat.

In a paper published today in Science, Dr. Lisa Weiss and her colleagues from the Centre of Education and Research on Mediterranean Environments (CEFREM), a joint research laboratory between the University of Perpignan (UPVD) and the French National Centre for Scientific Research (CNRS), and a team of researchers from a number of research institutions in France and the University of Barcelona in Spain demonstrate that current river flux assessments are overestimated by two to three orders of magnitude from previous estimates. This would explain why a large volume of microplastics seems to disappear into a mysterious ocean 'plastic sink'...

According to the study's lead author Dr. Lisa Weiss from the CEFREM laboratory at the University of Perpignan, 'The in situ data that we now have for microplastics in rivers, compared to early empirical modelling studies, allowed us to assemble a robust database which we were then able to analyse to obtain a more reliable estimate for the quantity of microplastics being discharged from rivers into the sea. This process revealed several significant methodological errors in previous flux estimates. When we then corrected these mistakes we found that the global river flux estimates are two to three orders of magnitude less than previously thought. Further, we found that the average residence time for microplastics at the surface of the oceans may actually be a few years as opposed to only several days, as previously estimated."...

Tahtoo sanoa että aiemmat arviot mereen päätyvän muovin määrästä on ollut 3 kertaluokkaa pielessä, tai 99% liian suuri. Samalla mikromuovin kellunta meren pintakerroksissa on vuosia eikä päiviä, mikä sekin on 3 kertaluokkaa pielessä.

Ja tällaisten takia piti muovipillit kieltää?

[F1nka]

Valtio on parempi metsänomistaja, valtioon luottakaamme:

3.7. 16:03

Mikä oikeus ihmisillä on hakata puhtaaksi metsiä??
Se, että "omistat" maata ja metsää ei oikeuta sinua tuhoamaan sitä.
Valtion pitää ehdottomasti pakkolunastaa viimeiset tällähetkellä kasvavat ikimetsät kaikkialta Suomesta.
"Omistajille" voidaan maksaa käypä hinta, mutta pakkolunastus on aloitettava välittömästi.
Vastaa viestiinHyvin argumentoitu (152)

tämän jutun kommenteista: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008099619.html

[Roope]

Helsingin Sanomat: Ilmaston­muutoksen torjunta jakaa yhä suomalaiset kahteen leiriin: asenteet lähes samat kuin vuonna 2019 10.7.2021

Ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät kysymykset jakavat suomalaiset kahteen eri tavoin ajattelevaan leiriin. Näin voi tulkita tuoreesta HS-gallupista.

Tutkimuksessa esitettiin vastaajille neljä ilmastonmuutokseen ja sen torjuntaan liittyvää väittämää. Kyseinen verraten selvä kahtiajako näkyi vastauksissa kautta linjan.

Joka toinen kyselyn vastaaja, 50 prosenttia, oli esimerkiksi täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä, jonka mukaan Suomen tulee olla ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijä. 45 prosentin näkemys oli päinvastainen, eli he olivat täysin tai jokseenkin eri mieltä edellä­kävijyyden tarpeellisuudesta.

Vastaajien voi olettaa ymmärtäneen edelläkävijyyden esikuvallisuudeksi, jollaisesta ministeritkin ovat puhuneet. Se taas purkautuu symbolipolitiikaksi ja moraaliposeeraukseksi, sillä muita maita tiukemmasta ilmastopolitiikasta ei ole Suomen kokoisessa maassa mitattavaa hyötyä, eikä Suomen hiilineutraalisuuspäätös vaikuta muuhun maailmaan.

Sen sijaan edelläkävijyys tarkoittaa Suomen tapauksessa valtavia ylimääräisiä kustannuksia kuluttajille ja veronmaksajille. Olisikin aiheellista, että tämä avattaisiin myös vastaajille.

48 prosenttia oli valmis tinkimään omasta elintasostaan ilmastonmuutoksen vuoksi. 45 prosenttia puolestaan ei ollut valmis tekemään niin.

Kyselyn kahtiajako viittaa siihen, että omasta elintasostaan tinkivät ovat juuri niitä, jotka eivät jättäisi toisten elintasosta tinkimistä oman harkinnan varaan.

Vastaajille esitettiin myös väittämä, jonka mukaan monia ilmastonmuutoksen vaikutuksia liioitellaan julkisuudessa. 48 prosenttia ei usko, että niin tehtäisiin. 42 prosenttia puolestaan uskoo näin.

Tämä taas on tosiasiaväite, ja oikea vastaus on, että monia ilmastonmuutoksen vaikutuksia tosiaan liioitellaan julkisuudessa. Tyypillisesti valtamedian pelottelu-uutisissa lähdetään skenaariosta, jossa päästövähennyksiä ei tulla tekemään tai vielä pahemmin rcp8.5-skenaariosta, jonka mukaan esimerkiksi öljyn kulutus moninkertaistuu vuosisadan loppua kohti.

Jos väittämään vastaa kielteisesti, ei tunne faktoja tai jos tuntee, on sitä mieltä, että tosiasioihin perustumaton pelottelu on tässä tapauksessa hyväksyttävää.

Lopulta vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa vapaaehtoisuuteen ja toisaalta pakkoihin ilmastonmuutoksen torjunnan välineinä.

Tässä kysymyksessä niukka enemmistö, 53 prosenttia, ei usko, että pakottamatta olisi mahdollista saada aikaan riittävästi muutoksia. 39 prosentin mielestä ihmisten vapaaehtoiset valinnat riittävät ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Kysymyksen voi ymmärtää mielivaltaisen monella tavalla, koska ei ole määritelty, mikä on "riittävää". Kysymyksen voi ymmärtää myös valinnaksi, pitäisikö muut ihmiset pakottaa "riittäviin" muutoksiin.

Nurmela pitää kiinnostavana myös sitä, että kahtiajako tuloksissa on niin johdonmukainen.

Hän tulkitsee tätä niin, että ilmastonmuutoksen torjuntaa koskeviin kysymyksiin vastataan jossain määrin arvopohjaisesti. Vastaus saatetaan toisin sanoen valita omaan identiteettiin sopivasti, miettimättä kovin tarkkaan juuri käsillä olevaa tiettyä kysymystä.

Varmasti vastataan arvopohjaisesti, koska ei ole tarpeeksi tietoa tai ymmärrystä aiheesta, mutta osittain myös kysymysten monitulkintaisen muotoilun vuoksi. Vastaaja voi arvailla, millaista vastausta häneltä halutaan tai mihin tuloksia käytetään.

Vastaukset jakautuivat kahtia myös kysymyksessä, jossa kysyttiin tulisiko Suomessa verottaa lento­matkustamista ilmasto­syistä.

Näinkin periaatteessa yksinkertaisen kysymyksen voi ymmärtää monella tavalla.

Tulisiko lentomatkustamista verottaa Suomessa muista maista riippumatta? Tulisiko lentomatkustamista verottaa Suomessa symbolimerkityksen vuoksi, vaikka sillä ei vaikutettaisi ilmastoon?

Ilmastonmuutokseen liittyviä asenteita tutkinut apulaisprofessori Annukka Vainio Helsingin yliopistosta sanoo, että kyselyn osoittama kahtiajako välittää viestin ilmasto­toimista päättäville poliitikoille.
...
HS:n Kyselyn tulokset viittaavat joka tapauksessa siihen, että ilmastopäätöksiä tekevillä poliitikoilla ja esimerkiksi niitä puoltavilla järjestöillä on haaste saada koko kansa tai sen suuri enemmistö tukemaan vahvoja ilmastotoimia.
...
Vainion sanoo, että jos päättäjät haluavat tuen toimille, tulisi näiden puhua nykyistäkin enemmän siitä, ettei HS:n kyselyssäkin kysytyn edellä­kävijyyden tarvitse tarkoittaa vain uhrauksia. Se voi tarkoittaa esimerkiksi etulyönti­asemaa tiettyjen tärkeiden teknologioiden kehityksessä ja siten hyviä asemia vienti­markkinoilla.

Kuvaavaa, että Helsingin yliopiston apulaisprofessori Vainio lähtee ajattelussaan propagandan vaikuttavuudesta, ei siitä, onko Suomen muista maista poikkeava ilmastopolitiikka perusteltavissa faktoilla - tai yritetäänkö sitä edes perustella faktoilla.

Esimerkiksi Vainion esittämät "etulyönti­asema teknologioiden kehityksessä" ja "hyvät asemat vienti­markkinoilla" ovat tyypillistä faktoihin perustumatonta propagandaa. Harhautukseksi luotu mielikuva, että "me tienataan tällä" (vrt. "Pakolaiset Suomen uusi Nokia"), vaikka Suomen ääriradikaalin ilmastopolitiikan kustannuksiksi voi arvioida helposti kymmeniä miljardeja ylimääräisiä euroja, joita ei saada mitään kautta takaisin.

Propagandaa faktojen tilalle tyrkyttävä Vainio ei kuitenkaan vielä riittänyt toimittaja Elina Kerviselle:

Ympäristöjärjestö Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen pitää kyselyn mielenkiintoisimpana tuloksena sitä, etteivät kansalaisten ilmastokannat ole kyselyn valossa muuttuneet juuri lainkaan vuodesta 2019.

Hän sanoo, että 20 vuoden kokemuksella ilmastotyöstä hänen tuntumansa kentältä on hiukan toinen: Erityisesti sen jälkeen, kun kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti vuonna 2018 herätteli ilmasto­kriisin vakavuuteen, on Kososen mielestä Suomessa aina kunnista yrityksiin ja päättäjiin ollut yhä vahvempi tuki ilmastotoimille ja halua toimintaan.

Mistä sitten tulee väitetty tuki Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuudelle, kun tuon samaisen IPCC:n raportin mukaan Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteeseen riittää vuoden 2050 hiilineutraalisuus? Kai kunnat, yritykset ja päättäjät ymmärtävät, että Suomen järjettömän kalliiksi käyvällä sooloilulla ei vaikuteta ilmastonmuutoksen kehitykseen?

"Kaikkein olennaisinta on kuitenkin, ettei ilmastonmuutos ja siihen kytkeytyvä luontokato kysy meidän mielipidettämme. Jos nyt katsoo vaikka noita Kanadan ennätyshelteitä, niin eipä siellä Lyttonin kylän asukkailta kysytty, että mitä mieltä olet ilmastonmuutoksesta, kun koko kylä paloi poroksi yhdessä hetkessä", Kosonen sanoo.

Jykevää argumentointia.

Ilmastonmuutos ei tosiaankaan kysy mielipidettämme, joten kaikkein olennaisinta on ymmärtää, että Suomi ei pysty politiikkaratkaisuillaan vaikuttamaan ilmastonmuutokseen millään havaittavalla tavalla. Ei vaikka suomalaisten päälle kaadettaisiin kaikki maailman syyllisyys menneestä ja tulevasta Lyttonin kylän kohtalo mukaan lukien, kuten Greenpeacen propagandavastaava yrittää tehdä.

Suomi voi harjoittaa järkevää, infraa ja toimintatapoja fiksusti uusivaa sopeutuvaa ilmastopolitiikkaa tai äärimmäisen kallista, tehotonta ja jopa hiilipäästöiltään haitallista (esim. "tunnin junat") symbolipolitiikkaa, mutta ihmisten havaitseman ilmastonmuutoksen kannalta tulos on täsmälleen sama.

Kosonen korostaa, että toimia pitää tehdä huolimatta siitä, onko koko kansa vielä täysin mukana.

"Ymmärrän, että päättäjien on tietenkin paljon helpompi tehdä päätöksiä siinä vaiheessa, kun todella suuri enemmistö jo todella selkeästi vaatii sitä. Mutta sitä luksustahan meillä ei näissä ilmasto- ja luonto­kysymyksissä ole, että voisimme jäädä odottamaan sitä tilannetta. Päätöksiä on tehtävä joka tapauksessa", hän sanoo.

Kosonen korostaa, että päättäjien tehtävä on suojella kansalaisiaan uhilta parhaan tiedon valossa, ja silloin heidän pitää katsoa faktoja, joita esimerkiksi tiedeyhteisö kertoo.

Katsotaan vaan faktoja. Faktoista ei löydy puolustusta sen enempää Suomen ilmastopoliittiselle soloilulle kuin kansan sivuuttamisellekaan.

[Dangr]

48 prosenttia oli valmis tinkimään omasta elintasostaan ilmastonmuutoksen vuoksi. 45 prosenttia puolestaan ei ollut valmis tekemään niin.

Kyselyn kahtiajako viittaa siihen, että omasta elintasostaan tinkivät ovat juuri niitä, jotka eivät jättäisi toisten elintasosta tinkimistä oman harkinnan varaan.

Jokainen joka haluaa tinkiä elintasostaan, voi tehdä sen antamalla rahaa vaikka oheiselle yhdistykselle:

https://luonnonperintosaatio.fi/


Helppoa, eikö totta?
 

[Roope]

Helsingin Sanomat, mielipide: Pelottelun sijaan tarvitaan myönteisiä ilmastoviestejä 11.7.2021

Helsingin Sanomat uutisoi (10.7.) teettämänsä kyselyn pohjalta suomalaisten asenteista ilmastonmuutosta kohtaan. Jutun mukaan ilmastonmuutoksen torjunta jakaa suomalaisia kahteen leiriin. Lähes puolet suomalaisista näyttäisi kyselyn perusteella suhtautuvan nihkeästi tarvittaviin ilmastotoimiin. Näin voi käydä, kun osa päättäjistä pelottelee ilmastotoimien johtavan elämän kurjistumiseen.

Eivät ilmastotoimet kurjista elämää – pikemminkin päinvastoin. Ilmastotoimet ovat parannuksia ja askeleita kohti puhtaampaa ja kestävämpää elämää ja yhteiskuntaa. Kehystys, jossa ilmastotoimet maalataan luopumisen ja kurjistumisen kautta, on vaarallinen.

Hieman kärjistettynä, jos joku varastaa ilmastonmuutoksen nimissä lompakkosi, kiitteletkö varasta elämäsi parantamisesta?

Kun Suomen hallituksen radikaalit ja vielä tavoitteen kannalta väärin suunnatut ilmastotoimet ovat talouspoliittisesti merkittävä kuluerä, ihan konkreettisestikin ihmisten elämää kurjistavia ja valinnanvaraa vähentäviä, olisi rehellistä edes myöntää tilanne sellaiseksi kuin se on.

Pelottelun sijaan tarvitaan yksinkertaisia, myönteisiä ja ennen kaikkea sosiaalisia narratiiveja, jotka saavat ihmiset tarttumaan toimeen. Ilmastotoimet pitää nähdä arkea parantavina asioina, jotka luovat merkityksellisyyttä ja yhteisöllisyyttä.

Ei ihmisille tarvitse eikä pidä syöttää ilmastonarratiiveja. Todistetut hyödyt, haitat ja vaikutusmahdollisuudet ja niiden punninta riittää. Ihmiset tehköön sitten faktojen pohjalta omat valintansa ilmastopolitiikan vaihtoehdoista. Toisin kuin nyt.

Myös median on syytä katsoa peiliin. HS kysyi gallupissaan, ovatko ihmiset valmiita "tinkimään omasta elintasostaan ilmastonmuutoksen vuoksi". Tietenkin iso osa vastasi, ettei ole.

Mainitsematta jää, että Suomen ilmastopäästöt ovat vähentyneet 44 prosenttia päästöjen huippuvuodesta 2003. Miten tämä on heikentänyt suomalaisten elintasoa?

Voisi tietysti kysyä, mitä konkreettista hyötyä tästäkään vähentymisestä on suomalaisille ollut, mutta oleellisempaa on ymmärtää, että helpot ja kustannustehokkaat vähennystavat on Suomessa nyt käytetty, ja loppujen päästöjen huippunopea vähennysaikataulu tarkoittaa valtavia kustannuksia ja toimivan infran ja tavaran tuhoamista ennen sen luonnollisen elinkaaren loppua. Ilmastonmuutokseen tällä ei vaikuteta, joten todelliset motiivit ovat muualla kuten Elokapinalla kapitalismin tuhoamisessa.

Päätin itse jonkin aikaa sitten, etten enää koskaan sano, että olen luopunut jostain, kun olen pienentänyt ilmastopäästöjäni. Sen sijaan kerron, mitä paljon parempaa olen saanut vanhan saastuttavan elämäntavan tilalle.

Mikäs siinä, jos joku välttämättä haluaa paeta reaalimaailmaa naurettavaan höttönarratiiviinsa, kunhan muita ei pakoteta seuraamaan perässä.

Helsingin Sanomat voisi kysyä seuraavassa gallupissaan, ovatko suomalaiset ilmastokriisin takia valmiita luomaan parempaa, kestävämpää ja planeetan rajoihin mahtuvaa elämänlaatua.

Olisipa se typerä kysymys, kun oikeasti tarkoitetaan, ovatko suomalaiset halukkaita luopumaan sokeasti oikeuksistaan,  omaisuudestaan ja päätösvallastaan omassa elämässään, kun naamalle läväytetään muka eksistentiaalisena uhkana "ilmastokriisi", jonka vaikutus suomalaisten elämään on lopulta varsin pieni ja jonka kehitykseen suomalaiset eivät edes voi vaikuttaa.

Niklas Kaskeala
varapuheenjohtaja, Protect Our Winters Finland ry

Tuttu hörhöputiikki.

Miksi noin kesy nimi, jos kerran olemme matkalla kohti tuhoa? Sopivampi olisi vaikka "Gimme Ya Wallet Or You And Your Children Will Die ry".

[Roope]

Lähdin taidetapahtumaan, mutta pääsin aikamatkalle ihmiskunnan synkkään tulevaisuuteen

Suvi Ahola

Taiteen yksi tärkeä ominaisuus on siirtää kokijansa pois arki­todellisuudesta.

Päivä Helsingin edustan Valli­saaressa, Helsinki Biennaali -nykytaidetapahtumassa todistaa tästä kahdellakin tavalla.

[...]

Toisenlaisen matkan pois arjesta teen kulkemalla suunnitellulla reitillä ja tutustumalla teoksiin yksi toisensa jälkeen.

Se ei ole pelkästään miellyttävää. Tunnen kulkevani johonkin outoon paikkaan eli tulevaisuuteen.

Jaakko Niemelän Laituri 6 näyttää, mihin asti vesi nousee, jos (tai pikemminkin: kun) Grönlannin jääpeite sulaa. Sitä jatkaa Honka­salo-Niemi-Virtanen-kollektiivin Lazarus, jonka dialogia käyvät ne viimeiset ihmiset, jo veden varassa.

Monessa teoksessa ihmisiä ei ole lainkaan, vain muistoja heistä. Siihen liittyviä ajatuksia taiteen ympärille levittäytyvä Vallisaari oikein alleviivaa.

[...]

Paluumatka sujui ihastuneena ja yllätettynä, mutta myös järkyttyneenä.

Tätäkin taide tekee: faktat saavat aivan uutta voimaa, kun tietoon lisätään aistittu kokemus.

Meri, helle ja Vallisaari eivät ole minulle ihan samoja enää koskaan.

Kirjoittaja on HS:n kulttuuritoimittaja.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008106758.htmlHelsingin Sanomat 1.7.2021

Grönlannin sulaminen kestäisi pahimmassa, nyt jo täysin epärealistisessa muun muassa hiilenkulutuksen kymmenkertaistumiseen perustuvassa rcp8.5-skenaariossa noin tuhat (1000) vuotta. Vertailun vuoksi tuhat vuotta sitten viikingit viljelivät vihreässä (grön) Grönlannissa ohraa. Ihmiskunta ei ole hukkumassa merennousuun kuin ilmastohysteeristen taiteilijoiden mielikuvituksessa.

Eihän kulttuuritoimittajalta voi paljon vaatia, mutta kai Hesarissakin jonkun aikuisen pitäisi karsia pahimmat älyttömyydet julkaistavista teksteistä. Ellei sitten kyseessä ole lehden tietoinen faktat sivuuttava edistyksellinen linja.

Edit:
Vielä Grönlannin sulamiseen ja faktoihin liittyen:

Ilmastonmuutos nostaa merenpintaa, mutta Suomi on fysiikan lakien takia melko turvassa

Grönlannin sulaminen ei vaikuta Suomeen juuri lainkaan.

[...]

Jos Grönlanti sulaa, tasapaino kääntyy toisin päin. Vettä virtaa etelään. Vaasan pohjoispuolella vedenpinta voi jopa laskea.

[...]

Jäätiköiden sulaminen ja veden lämpölaajeneminen nostavat merenpintaa meillä arviolta noin 30 senttimetriä vuoteen 2100 mennessä. "Vaikka Grönlanti sulaisi ihan kokonaan, meihin se ei juurikaan vaikuttaisi", sanoo Ilmatieteen laitoksen eläkkeelle jäänyt tutkimusprofessori Kimmo Kahma.

[...]

Lähteet: Tutkimusprofessori Kimmo Kahma sekä Nature-lehti.

Yle 25.9.2019

Taitelija Jaakko Niemelän näkemys faktoista:

[tweet]1414096697890910212[/tweet]

Uskoisiko tutkimusprofessorin vai kuvataiteilijan faktoja? Hesarissa uskotaan mieluummin kuvataitelijaa.

[foobar]

^ Jotenkin viime viikkoina Hesarin otsikoita silmäilleenä on tullut mielikuva siitä että toimituksessa on laitettu iso vaihde silmään ja unohdettu kokonaan kaikki muu kuin Vihreiden elokapina-laidan puffaaminen jutuissa joiden tarkoitus olisi olla uutisia. Siis tällainen fiilis on tullut koska en ole jaksanut alkaa hukkaamaan aikaani juttujen läpi lukemiseen, sen verran ilmeiseltä agenda vaikuttaa jo otsikoiden perusteella.

[Ronald]

Ossi Tiihonen on väärässä kun sanoo vaalivideossaan ettei co2 osuus 0,04% juuri vaikuta ilmastoon.

Todellisuudessa jo 0,01% absorboi melkein kaiken ks kuva.

Lisämäärä co2 ei siis enää vaikuta.

https://2sj8jt43nx8s3fh0fpaz8wf7-wpengine.netdna-ssl.com/wp-content/uploads/2019/12/CO2-vaikutus.png

[Larva]

Hetkinen nyt. Ilmastomuutosfanaatikot jauhavat koko ajan merenpinnan noususta. Mutta miten korkealla merenpinta oli tuhat vuotta sitten, kun Grönlanti oli vielä jäätön? Jos se oli suunnilleen nykyisellä tasolla, millä perusteella se siitä nousisi, jos Grönlannin jääpeite sulaisi?

Maahan on muuttanut muotoaan koko historian ajan. Saaria on noussut ja vajonnut mereen, mantereet ovat liikkuneet, toisaalla merenpinta nousee ja toisaalla laskee. Voisiko joku selittää, millä perusteella merenpinta humpsahtaisi yhtäkkiä monta metriä ylöspäin, jos Grönlannin jääpeite sulaa?

[jmk]

Mutta miten korkealla merenpinta oli tuhat vuotta sitten, kun Grönlanti oli vielä jäätön?

Eihän se ollut jäätön.

Vaikka viikingit harjoittivatkin maataloutta rannikolla, eivät he keskellä saarta olleet, vaan siellä oli jäätikkö aivan kuten nykyäänkin.

[Roope2]

Onkohan EU:n tänään julkistettavassa päästöjen pienennyspaketissa yhtenä kohtana turhien Strassbourg-istuntojen lopettaminen?

[Isagoge]

Ossi Tiihonen on väärässä kun sanoo vaalivideossaan ettei co2 osuus 0,04% juuri vaikuta ilmastoon.

Todellisuudessa jo 0,01% absorboi melkein kaiken ks kuva.

Lisämäärä co2 ei siis enää vaikuta.

https://2sj8jt43nx8s3fh0fpaz8wf7-wpengine.netdna-ssl.com/wp-content/uploads/2019/12/CO2-vaikutus.png

Postauksessasi on kaksi ilmastoskeptikoiden yleisesti käyttämää ns. zombieargumenttia (argumentti, joka on tapettu lukuisia kertoja, mutta se silti aina uudestaan pomppaa pystyyn). En ole katsonut Tiihosen videota, mutta ilmeisesti hän siellä esittää väitteet siitä, että ihmiskunnan osuus ilmakehässä vuosittain liikkuvan hiilidioksidin määrästä on n. 0,4 %, hiilidioksidin suhteellinen osuus ilmakehän tilavuudesta on 0,04 % ja ihmiskunnan ansiosta ilmakehässä olevaa hiilidioksidia on niin vähän, että se ei voi vaikuttaa maapallon ilmaston keskilämpötilaan.

Kaksi ensimmäistä väitettä ovat sinänsä oikeita, mutta jo ensimmäinen väite on ongelmallinen. Kaikesta siitä hiilidioksidista, mitä maapallolla vuosittain pääsee ilmakehään (luonnon päästöt ja ihmispäästöt yhteensä) ihmispäästöjen osuus kyllä on vain n. 5%. Ilmakehässä nyt olevasta hiilidioksidista kuitenkin yli 30 % on siellä ihmisen toiminnan seurauksena. Ennen teollistumisen alkua hiilidioksidipitoisuus pysyi kymmenen tuhannen vuoden ajan miltei samana (260-280), eikä mikään tutkimus viittaa siihen, että se olisi lähtenyt kasvamaan, jos ihmiskunta ei olisi alkanut käyttää fossiilisia polttoaineita, muokata voimaperäisesti maata, valmistaa betonia jne. Koko pitoisuuden kasvua esiteollisesta arvosta (n. 280 ppm) nykyiseen arvoon (n. 420 ppm) voi pitää ihmisen aiheuttamana. Niinpä 140 ppm nykyisestä pitoisuudesta on ihmiskunnan ansiota, ja se tosiaan on kolmasosa koko ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta.

Linkkaamassasi kuviossa väitetään, että hiilidioksidin efekti kasvihuoneilmiöön on jo pitkän aikaa sitten saturoitunut niin voimakkaasti, että edes pitoisuuden nousu yli 600 pp:n ei juuri lämmittäisi ilmastoa. Tämä väite on oikea ainoastaan siltä osin, että hiilidioksidin absorptiovyön keskiosassa lämpösäteilyn absorptio on maapallon ilmakehässä jo saturoitunut. Se oli itse asiassa saturoitunut jo ennen teollistumisen laajamittaista käynnistämistä, jolloin ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli n. 280 ppm. Jos hiilidioksidi absorboisi lämpösäteilyä vain vyönsä keskialueella (15 µm), linkkaamasi kuvio pitäisi suurin piirtein paikkansa, ja edes hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistaminen esiteollisesta arvosta (280 -> 560 ppm) ei juuri lämmittäisi maapallon ilmastoa.

Mutta ilmeisesti linkkisi kuvan tekijä on tietämätön siitä (tai on tahallaan jättänyt sen sivuun), että vaikka puhtaat pyörimisenergian muutokset ovatkin mahdollisia vain molekyyleillä, joilla on pysyvä dipolimomentti, värähtelyenergiatilojen muutoksien yhteydessä myös kolme- ja useampiatomiset molekyylit (kuten CO2) voivat hetkeksi taipua, jolloin niille muodostuu tilapäinen dipolimomentti. Siksi CO2 voi absorboida ja emittoida säteilyä myös suurella joukolla 15 µm:n lähellä olevia aallonpitoisuuksia. Tämän leviämisen takia nämä absorptiospektriviivat muodostavat käytännössä yhtenäisen spektrivyön.   

Vyön reuna-alueilla CO2:n absorptiopiikit ovat tietenkin heikompia kuin keskellä. Tämän absorptiovyön reuna-alueilla lämpösäteilyn absorptio joka tapauksessa lisääntyy edelleen hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa. Näin ilmakehän läpäisykyky edelleen pienenee ja pienempi osa maanpinnan emittoimasta säteilystä pääsee avaruuteen, vaikka absorptiovyön keskiosassa absorptio on jo saturoitunut.

Maapallon ilmakehän CO2-pitoisuuden kasvamisen aiheuttama kasvihuoneilmiön voimistuminen tulee siis nykyään suurimmaksi osaksi CO2:n absorptiovyön reunoilta, mitä linkkaamasi kuvion laatija ei tiedä tai jättää tarkoituksella sanomatta. Lisäksi linkkaamasi kuvion laatijalta unohtuu se, että kasvihuonevaikutukseen vaikuttaa oleellisesti ilmakehän kerroksellisuus ja lämpötilajakauma. Ilmakehän CO2-pitoisuuden kasvaessa  lämpösäteilyn avaruuteen päästävä kerros siirtyy yhä ylemmäksi  ja ylemmäksi, mikä  sekin vähentää avaruuteen karkaavan lämpösäteilyn määrää. Hiilidioksidin absorptiovyön reunoilla tapahtuva lämpösäteilyn absorptio ja ilmakehän kerroksellisuus yhdessä selittävät sen, että kokonaisuudessaan hiilidioksidin absorptio ja hiilidioksidin aiheuttama kasvihuoneilmiö ei ole vieläkään saturoitunut, eikä saturoidu, vaikka pitoisuus kasvaisi esiteolliseen pitoisuuteen verrattuna kaksinkertaiseksi.

Lisäksi CO2:n pitoisuuden lisääntyminen ilmakehässä käynnistää joukon palautemekanismeja maapallon kaltaisella planeetalla.  Jos ainoana palauteilmiönä CO2:n lisääntymiselle pidettäisiin maapallolta avaruuteen karkaavan lämpösäteilyn lisääntymistä, CO2:n pitoisuuden tuplaantumisen vaikutus maapallon ilmaston keskilämpötilaan olisi n. +1,1 K (ks. viestini kuva). Hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen kuitenkin myös lisää ilmakehän vesihöyrypitoisuutta, vaikuttaa pilvisyyteen, huonontaa albedoa, pienentää merten suhteellista hiilinielua jne. Tämän takia ilmaston tasapainoherkkyys (ECS, kuinka paljon keskilämpötila nousee, kun hiilidioksidipitoisuus on kaksinkertaistunut ja ilmasto on asettunut uuteen tasapainotilaan) on arvioitava paljon monimutkaisemmalla laskennalla. Uusin tutkimus monen eri perustelulinjan kautta viittaa siihen, että tasapainoherkkyys olisi välillä 2–4,5 K:

https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1029/2019RG000678   

Yksi kysymys täytyy vielä kysyä: jos joku olisi tosiaan linkkisi takana olevaa Excelkuviota väsätessään onnistunut laskemaan OIKEIN sen, että CO2:n lisääminen ilmakehään ei nykytilanteessa vaikuta kasvihuoneilmiöön juuri ollenkaan, eikö tämä olisi valtava tieteellinen sensaatio? Ja jos tiedemaailma olisi jonkinlaisessa salaliitossa ja yrittäisi salata tämän tuloksen, eivätkö fossiilibisnes ja -valtiot kuitenkin olisi käyttäneet runsaita resurssejaan saadakseen tämän tuloksen ihmisten yleiseen tietoisuuteen? Ja eikö jo tämän perusteella olisi voinut päätyä siihen lopputulokseen, että kuviossa ja sen takana olevassa päättelyssä on fataali virhe tai useitakin sellaisia virheitä? Ja jättää sen postaamatta?