Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[RiP]

Tulipa sitten erään keskustelun tuoksinassa seuraava vastaan. https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Ympariston_tilan_indikaattorit/Ilmastonmuutos_ja_energia/Suomen_keskilampotila_on_kohonnut_asteen(28550)

Kyseessä on Ympäristö.fi joka on Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu. Otsikolla Suomen keskilämpötila on noussut asteen sadassa vuodessa. Kuva graafista viestin lopussa. Siinä näkyy että vuosittainen vaihtelu keskilämpötiloissa on jopa 4,5 astetta °C. Kymmenen vuoden keskiarvo näyttää kummalliselta. Mutta siitäkin voi silmämääräisesti katsella että 1850 luvulta 1930 luvulle, lämpeni 1,5 astetta°C, sitten viileni reilun asteen vuoteen 1980 jonka jälkeen on taas noustu pari astetta.

Huomionarvoista graafissa on seuraava.

Suomen keskilämpötila perustuu neljän havaintoaseman tietoihin: Helsingin Kaisaniemi, Kuopion lentoasema, Kajaanin lentoasema ja Oulun lentoasema. Lähde: Ilmatieteen laitos. 2015.

Käytin google earthia listaten nuo neljä asemaa sijainteineen kartalle. Oulusta pohjoiseen noin puolet Suomesta on sitten tuon keskiarvoistamisen ulkopuolella. Muun muassa sodankylän havaintoasema joka on vain 275 kilometriä pohjoiseen Oulusta, on jätetty tuon ulkopuolelle.

Kenties tämän vuoksi ilmatieteenlaitokselta kesti niin kauan kuin kesti (1,5v) kertoa mikä on Suomen keskilämpötila mittausepätarkkuuksineen koko Suomen alalta. Se on vieläkin +1°C ±1°C.

Kun tuota karttaa katselee niin näkee kuinka paljon maata on ns ekstrapoloitu, eli noiden neljän aseman tiedot on venytetty kattamaan koko se muu Suomi.

Tuo, että esim. HS ym aloittavat kaiken "ilmastotiedotuksensa" vuodesta 1980, niin kuin YLEn ylimielinen toimittaja 39v. https://yle.fi/uutiset/3-10986825 joka uhkuu omaa kokemustaan. Heh..syntynyt 1980 
Muutenkin, jäätilastot pohjoiselta kuin myös eteläiseltä pallon puoliskolta alkavat vuodesta 1979.
On vaan niin helvetin mukavan tieteellistä muka, unohtaa kaikki muu ja väittää katastrofin iskevän nyt.

Sodankylä 1910-2019, aloita vaikka vuodesta 1938 ja totea, huh huh, kaikki "ilmastotiedotukset" olivatkin vain pahaa unta. 
https://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot

[pyrokatti]

Tulipa sitten erään keskustelun tuoksinassa seuraava vastaan. https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Ympariston_tilan_indikaattorit/Ilmastonmuutos_ja_energia/Suomen_keskilampotila_on_kohonnut_asteen(28550)

Kyseessä on Ympäristö.fi joka on Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu. Otsikolla Suomen keskilämpötila on noussut asteen sadassa vuodessa. Kuva graafista viestin lopussa. Siinä näkyy että vuosittainen vaihtelu keskilämpötiloissa on jopa 4,5 astetta °C. Kymmenen vuoden keskiarvo näyttää kummalliselta. Mutta siitäkin voi silmämääräisesti katsella että 1850 luvulta 1930 luvulle, lämpeni 1,5 astetta°C, sitten viileni reilun asteen vuoteen 1980 jonka jälkeen on taas noustu pari astetta.

Huomionarvoista graafissa on seuraava.

Suomen keskilämpötila perustuu neljän havaintoaseman tietoihin: Helsingin Kaisaniemi, Kuopion lentoasema, Kajaanin lentoasema ja Oulun lentoasema. Lähde: Ilmatieteen laitos. 2015.

Käytin google earthia listaten nuo neljä asemaa sijainteineen kartalle. Oulusta pohjoiseen noin puolet Suomesta on sitten tuon keskiarvoistamisen ulkopuolella. Muun muassa sodankylän havaintoasema joka on vain 275 kilometriä pohjoiseen Oulusta, on jätetty tuon ulkopuolelle.

Kenties tämän vuoksi ilmatieteenlaitokselta kesti niin kauan kuin kesti (1,5v) kertoa mikä on Suomen keskilämpötila mittausepätarkkuuksineen koko Suomen alalta. Se on vieläkin +1°C ±1°C.

Kun tuota karttaa katselee niin näkee kuinka paljon maata on ns ekstrapoloitu, eli noiden neljän aseman tiedot on venytetty kattamaan koko se muu Suomi.

Kaukonäköistä toimintaa kun jo 1840-luvulla on osattu sijoittaa havaintoasemat tulevien lentoasemien paikalle. 1900-luvun 10 vuoden keskiarvo on aika hyvin linjassa Kaisaniemen ja Sodankylän arvoista lasketun 10 vuoden keskiarvon kanssa. Ilmastonmuutoksen pitäisi teorian mukaan nostaa lämpötiloja pohjoisessa huomattavasti enemmän. Aika hyvin tuo Sodankylän käyrä silti seuraa Kaisaniemen käyrää, ero on noin 6 astetta, +- 0,5 astetta. Suurimmillaan ero on ollut 1980-luvun lopulla.

[Roope]

[tweet]1176791593178845187[/tweet]

Oletetaan keskustelun vuoksi, että "merenpinta nousee tällä vuosisadalla lähes metrin".

Miten se oikeasti vaikuttaa tulevaisuuteemme?

Ei juuri mitenkään.

[Kokoliha]

Linkissä Ilmatieteen laitoksen havaintoasemat

Havaintoasemaverkostoomme kuuluu yhteensä noin 400 erityyppistä havaintoasemaa. Havaintoasemaverkostossa tapahtuu ajoittain muutoksia: asemia perustetaan, toisia lakkautetaan ja asemilla mitattavat havaintosuureet voivat muuttua.

Yle vuonna 2014: Puumala kävi liian kuumana – Ilmatieteen laitos siirsi mittausaseman viileämpään paikkaan

Puumalan virallinen säähavaintoasema takoi päivästä toiseen liki 34 asteen lämpöennätyksiä heinäkuussa 2010. Kunta nimesi itsensä Suomen kuumimmaksi ja otti tittelistään kaiken irti. Nyt Puumalassa käydään kuumana, koska maine meni.

Huomionarvoista graafissa on seuraava.

Suomen keskilämpötila perustuu neljän havaintoaseman tietoihin: Helsingin Kaisaniemi, Kuopion lentoasema, Kajaanin lentoasema ja Oulun lentoasema. Lähde: Ilmatieteen laitos. 2015.

Käytin google earthia listaten nuo neljä asemaa sijainteineen kartalle. Oulusta pohjoiseen noin puolet Suomesta on sitten tuon keskiarvoistamisen ulkopuolella. Muun muassa sodankylän havaintoasema joka on vain 275 kilometriä pohjoiseen Oulusta, on jätetty tuon ulkopuolelle.

Kenties tämän vuoksi ilmatieteenlaitokselta kesti niin kauan kuin kesti (1,5v) kertoa mikä on Suomen keskilämpötila mittausepätarkkuuksineen koko Suomen alalta. Se on vieläkin +1°C ±1°C.

Kun tuota karttaa katselee niin näkee kuinka paljon maata on ns ekstrapoloitu, eli noiden neljän aseman tiedot on venytetty kattamaan koko se muu Suomi.

On toki ymmärrettävää, että mittausasemia on taajamissa ja jopa kaupunkialueillakin sekä lentoasemilla; suurta osaa ihmisiä kiinnostaa paikallinen säätila juuri noissa mittauspisteissä.

Mielestäni ei kuitenkaan ole hedelmällistä vetää esim. jostakin Helsinki Kaisanimen lämpötiladatasta 1900-luvulta alkaen suuria johtopäätöksiä - eikä minkään muunkaan kaupungin, taajaman tai edes lentoaseman mittausaseman datasta silloin, kun puhutaan globaalista lämpenemisestä. Nykyäänhän vedetään asteen kymmenesosienkin lämpötilamuutoksista mutkat suoriksi, mutta tällöin pitäisi sulkea esimerkiksi kaupungin ja taajamien aiheuttama hajalämpö täysin pois. Ja ennakoivana interventiona opponenteille: Jos se ihmisen toiminta on syypää globaaliin lämpenemiseen, niin sen pitäisi näkyä Kainuun korvessa täsmälleen samalla tavalla kuin Kaisaniemessä, eikö niin?

Jos globaalista lämpötilasta puhutaan, niin tällöin pitäisi vetää dataa esimerkiksi kymmeneltä asemalta sellaiselta erämaa-asemalta viimeisen 30 vuoden ajalta, joissa
a) mittausasemalla ei ole tehty mitään tuloksiin vaikuttavia muutoksia
b) lähin taajama tms. ihmisen lämpötilaan suoraan vaikuttava toiminta on vähintään 10 km päässä.

[foobar]

[tweet]1176791593178845187[/tweet]

Oletetaan keskustelun vuoksi, että "merenpinta nousee tällä vuosisadalla lähes metrin".

Miten se oikeasti vaikuttaa tulevaisuuteemme?

Ei juuri mitenkään.

Esim. Helsingissä tuohon on käytännössä varauduttu, vaikka suuremmat myrskyt voivat sitten paikoitellen tehdä enemmän veden nousulla tuhoa.

Asun itse näköetäisyydellä merestä ja alle neljän metrin merenpinnan nousu ei vaikuta vielä käytännössä mitenkään. Pariin miljoonaan pienissä saarivaltioissa vaikuttaa, mutta muut sadat miljoonat voivat perääntyä ylämäkeen vuosisadan aikana, ei heidän tänne asti pidä tulla elätettäviksi.

Ja niin, maa taitaa nousta Pääkaupunkiseudulla luokkaa puoli metriä vuosisadassa...

[Roope]

Ilta-Sanomat: Ympäristöministeri Mikkonen: Suomi voi johtaa ilmastotalkoissa esimerkillä – vaatii merkittäviä lisätoimia 25.9.2019

Toimittaja Paula Vilén
Suomen rooli näissä ilmastokuvioissa on olla tällainen mallioppilas. Eli kuulumme tällaiseen - eräs ilmastotutkija minulle kertoi, että Suomi on tällaiseen progressiiviseen, edistykselliseen maaryhmään kuuluva maa, joka haluaa edetä ilmastotoimissa muita maita nopeammin.

Yle Aamu-tv

Kuten toisessa ketjussa kävi ilmi, ei ole mitään "edistyksellistä maaryhmää", josta Suomessa halutaan toitottaa.

75 maata on sitoutunut hiilineutraalisuuteen vuonna 2050. Ruotsi on sitoutunut hiilineutraalisuuteen vuonna 2045. Sitten on Suomi, joka on sitoutunut hiilineutraalisuuteen vuonna 2035.

Valtaosa maailman maista ja nimenomaan suurimmat hiiliodioksidin tuottajat eivät ole sitoutuneet hiilineutraalisuuteen ollenkaan.

Tämä on niin järjetöntä kuin järjetön voi olla.

[Roope]

Hesari tekee taas sitä, mitä Hesari parhaiten osaa:

Romaani voi herättää ihmiset ajattelemaan ilmastoa, uskoo Maja Lunde, joka kirjoitti todenmukaisen kauhuskenaarion veden loppumisesta

Kirjailija Maja Lunde tuli tunnetuksi Mehiläisten historia -romaanistaan. Nyt hän kirjoittaa maailmasta, josta makea vesi on loppumassa ja ihmiset ovat kuolemassa janoon ja kuumuuteen.

BORDEAUX, RANSKA 2041. Mies vaeltaa kuumuudessa tyttärensä kanssa kohti Etelä-Euroopassa sijaitsevaa pakolaisleiriä. Hän on joutunut eroon vaimostaan ja nuoremmasta lapsestaan paetessaan tulipaloa kotikaupungistaan, Argelésista. Mutta vaimo oli puhunut pakolaisleiristä pitkään, siellä he tapaisivat. Leiriltä olisi mahdollista päästä Pohjois-Eurooppaan, jossa olisi vielä runsaasti juotavaksi kelpaavaa vettä.

NORJALAISKIRJAILIJA Maja Lunden Sininen vie vesipulan lamauttamaan huomiseen, joka ei välttämättä ole niin kaukainen kuin haluaisimme uskoa.

Kirjailijan mukaan Sininen ei itse asiassa edes ole dystopia, sillä siinä luotu kauhuskenaario perustuu todellisiin numeroihin.

"Haastattelin hydrologia romaaniani varten. Katsoimme yhdessä lukuja ja eri skenaarioita. Romaanissa kuvaamani maailma on täysin mahdollinen, jos emme tee enemmän ilmastonmuutoksen hidastamiseksi", kirjailija kertoo.
...

Helsingin Sanomat 25.9.2019

Makean veden loppuminen parissakymmenessä vuodessa ja ranskalaisten nääntyminen ei ole missään todellisuudessa todennäköinen skenaario vaan vain juuri sitä dystopiapaskaa, mitä Hesari on ilmastonmuutosagendaansa tukeakseen suoltanut.

ROMAANIT voivatkin norjalaiskirjailijan mielestä vaikuttaa faktakirjallisuutta tehokkaammin siihen, että ihmiset muuttavat tapojaan ja heräävät ajattelemaan ilmastoa enemmän.

"Lukiessaan romaanejani ihmiset ovat eläneet henkilöhahmojeni mukana. Minusta on aina hienoa, kun ihmiset kertovat, että romaanini ovat muuttaneet tapaa, jolla he näkevät maailman."

Kun lukee romaania, jossa vesi uhkaa loppua, tuntee millaista se voisi olla, Lunde kuvailee. Hän toivoo, että sitä kautta ihmiset alkavat välittää enemmän ilmaston lämpenemisestä ja tuntea kiitollisuutta siitä, että meillä on vielä vettä juotavaksemme.

LUNDE sanoo kirjoittavansa faktapohjaista fiktiota. Hän tekee romaanejaan varten paljon tutkimustyötä.

Sinistä varten hän haastatteli hydrologia ja vieraili pakolaisleirillä Kreikassa.

Sininen on paitsi romaani ilmastonmuutoksesta, myös kertomus pakolaisuudesta. Lunde ei määrittele itseään cli-fi (climate fiction) -kirjailijaksi, vaikka siihen lajityyppiin Lunden romaanit usein liitetään.

Sinisen voi lukea pakolaistarinana, rakkaustarinana, kertomuksena valtamerestä ja vedestä, poliittisena romaanina tai esimerkiksi feministisenä romaanina. Se, miten romaania lukee, riippuu pitkälti vastaanottajasta.

"Sininen on suurelta osin tarina pakolaisuudesta, ja siitä kuinka pidämme toisistamme huolta. Tulevaisuudessa meillä tulee olemaan entistä enemmän ilmastopakolaisia. Ilmastonmuutoksesta huolimatta pakolaisuus pitäisi ratkaista toisin kuin kirjassani kuvataan."

Maaliskuussa hän osallistui lastensa kanssa Oslossa järjestettyyn koululakkoon, joka oli osa kansainväliseksi kasvanutta ilmastoliikettä.

Koululakot aloitti nuori ilmastoaktivisti Greta Thunberg Ruotsin parlamenttitalon edustalla elokuussa 2018.

"Minusta on hienoa, että lapset vaativat niin kovaäänisesti meitä toimimaan.

Tässä vaiheessa ihmiskunnan historiaa ollaan siinä pisteessä, että lapset marssivat kaduilla vaatimassa, että tekisimme jotain, jotta heillä olisi tulevaisuus. Surullisinta on se, että osa aikuisista ei silti kuuntele heitä."

Maailma tarvitsee Lunden mielestä paitsi lisää Greta Thunbergin kaltaisia nuoria ilmastoaktivisteja, myös kaiken ikäisiä ihmisiä, jotka puhuvat ilmastonmuutoksesta.

[Luotsi]

[tweet]1176791593178845187[/tweet]

Oletetaan keskustelun vuoksi, että "merenpinta nousee tällä vuosisadalla lähes metrin".

Miten se oikeasti vaikuttaa tulevaisuuteemme?

Ei juuri mitenkään.

Suomessa merenpinta laskee (=maa kohoaa) yhä samaa tahtia kuin viime vuosisadalla. Ja sitä edellisellä. Mitään merkkejä muutoksesta tähän ei ole.

[Roope]

Suomessa merenpinta laskee (=maa kohoaa) yhä samaa tahtia kuin viime vuosisadalla. Ja sitä edellisellä. Mitään merkkejä muutoksesta tähän ei ole.

Ylen aamu-tv:ssä ilmatieteen laitoksen professori pelotteli skenaariolla, jonka mukaan vedenpinta nousee Suomenlahdella 90 senttiä vuosisadan loppuun mennessä.

Täyttä huuhaata tietysti, ja totesi itsekin epätodennäköiseksi, mutta tärkeintä on mielikuva.

[mannym]

Jos seuraavien 80 vuoden aikana merien pinta nousisi metrin. Sillä ei ole suuressa mittakaavassa mitään merkitystä. Sillä jos 80 vuodessa ei osata muka tarvittavasti rakentaa tuhojen välttämiseksi. Niin sietääkin tuhoutua.

Kun katselee vuorovesimittareiden tuloksia niin mertennousu on vieläkin tasolla 1.7mm/vuosi. Seuraavien 80 vuoden aikana meidän pitäisi nähdä sitten 12.5mm/vuosi nousua tai 12.5cm/vuosikymmen nousua.

Tietenkään tätä metri vuosisadan loppuun mennessä eivät hyväksy yllä olevaa lukua. Vaan sanovat että se merennousu kiihtyy sitten 2070 tai 2080 luvuilla niin että tulee kymmeniä senttejä vuosikymmen.

Valtaosa lämmöstä sitoutuu sitten vieläkin meriin. Mikä onkin kaunis maalitolppien siirto. Kun ilmakehä ei lämpene kuten kasvihuoneilmiössä sen pitäisi, vaan hitaammin kuin maanpäällisissä mittauksissa. Niin se ilmakehän lämpöenergia tai infrapunasäteily joka hiilidioksidinkin lämmittävän vaikutuksen takana on, uppoaa meriin. Harmi vain että se ir säteily osuessaan mereen, absorboituu lähes kokonaan ensimmäiseen millimetriin.

Niin ja on meillä argopoijutkin olemassa. Jotka todistivat päinvastaista merten lämpenemisestä kuin mitä haluttiin. Sitten niihin lisättiin kynällä 0.12°C ja saatiin ne näyttämään haluttua.

Se on jälleen yksi osoitus siitä kuinka kirjoja kokataan jotta niistä saadaan mieluisia.

[Roope]

Jos seuraavien 80 vuoden aikana merien pinta nousisi metrin. Sillä ei ole suuressa mittakaavassa mitään merkitystä. Sillä jos 80 vuodessa ei osata muka tarvittavasti rakentaa tuhojen välttämiseksi. Niin sietääkin tuhoutua.

Ei oikeasti, mutta kyse onkin mielikuvista.

Tuohon professorin itsekin epätodennäköiseksi toteamaan skenaarioon Ylen toimittajan piti välttämättä päästä lisäämään epäilynsä Suomen rannikoilla sijaitsevien ydinvoimaloiden turvallisuudesta, mikä oli ilmeinen viittaus Fukushiman tsunamista johtuneeseen ydinvoimalaonnettomuuteen, jollainen on monestakin syystä mahdoton Suomessa.

[mannym]

Jos seuraavien 80 vuoden aikana merien pinta nousisi metrin. Sillä ei ole suuressa mittakaavassa mitään merkitystä. Sillä jos 80 vuodessa ei osata muka tarvittavasti rakentaa tuhojen välttämiseksi. Niin sietääkin tuhoutua.

Ei oikeasti, mutta kyse onkin mielikuvista.

Tuohon professorin itsekin epätodennäköiseksi toteamaan skenaarioon Ylen toimittajan piti välttämättä päästä lisäämään epäilynsä Suomen rannikoilla sijaitsevien ydinvoimaloiden turvallisuudesta, mikä oli ilmeinen viittaus Fukushiman tsunamista johtuneeseen ydinvoimalaonnettomuuteen, jollainen on monestakin syystä mahdoton Suomessa.

Pitääpä katsoa tuo ylen toimittajan epätoivo.

Tuntuu nyt vähän siltä että alarmistit, vihervasurit YK ja muut. Yrittävät tällä viikkojen ryöpytyksellä epätoivoista hail marya ja politiikan betonoimista.

Olemme murroksen äärellä, ja se on hienoa se. Tulemme näkemään jatkossa entistä enemmän toimittajien paniikkia ja epätoivoa...

Jos en ihan väärin muista niin fukushimaan osunut tsunami, tai sen kokoluokan tsunami vaatii reilun 50km vauhdin ja syvyyttä reilusti. Siten Suomenlahden pohjassa tapahtuva 9 magnitudin maanjäristys (ei tiettävästi mitenkään mahdollista) ei kykenisi aiheuttamaan vastaavaa tuhoa Suomen ydinvoimalaitoksille.

Elämme mielenkiintoisia aikoja...

[foobar]

^ Kaiken lisäksi siitä huolimatta että Fukushimassa meni suunnilleen kaikki päin helvettiä, on sen laskettu aiheuttavan vain luokkaa 130 säteilyyn liittyvää kuolemaa pitkällä tähtäimellä. Tähän mennessä yhden henkilön voidaan katsoa kuolleen todennäköisimmin säteilyn vuoksi. Siis yhden!

Jos tällaiset riskit olisivat kestämättömiä, pitäisi ainakin heti aluksi kieltää autoilu. Ai niin, niinhän Vihreät ovat tekemässäkin. Eivät kuitenkaan siksi että se on ihan helvetin vaarallista kaikille osapuolille, miksiköhän?

Ajattelu on tämän kultin puitteissa kertakaikkisen kielletty, totaalista vääräoppisuutta. Ja sitten heti seuraavaksi väitetään oltavan liikkeellä nimenomaan tieteen voimin. Ainakin se tiede on kuohittu kaikkien niiden tilanteiden varalta joissa debatti voisi johtaa muihin poliittisiin tavoitteisiin kuin vauhkoajat itse haluavat saada läpi.

[Bellerofon]

^ Kaiken lisäksi siitä huolimatta että Fukushimassa meni suunnilleen kaikki päin helvettiä, on sen laskettu aiheuttavan vain luokkaa 130 säteilyyn liittyvää kuolemaa pitkällä tähtäimellä. Tähän mennessä yhden henkilön voidaan katsoa kuolleen todennäköisimmin säteilyn vuoksi. Siis yhden!

Jos tällaiset riskit olisivat kestämättömiä, pitäisi ainakin heti aluksi kieltää autoilu. Ai niin, niinhän Vihreät ovat tekemässäkin. Eivät kuitenkaan siksi että se on ihan helvetin vaarallista kaikille osapuolille, miksiköhän?

Ajattelu on tämän kultin puitteissa kertakaikkisen kielletty, totaalista vääräoppisuutta. Ja sitten heti seuraavaksi väitetään oltavan liikkeellä nimenomaan tieteen voimin. Ainakin se tiede on kuohittu kaikkien niiden tilanteiden varalta joissa debatti voisi johtaa muihin poliittisiin tavoitteisiin kuin vauhkoajat itse haluavat saada läpi.

Nykyaikana on ihan turha perustella mitään luvuilla, todennäköisyyksillä tai logiikalla. Se on sano fiilis ja äksöni, joilla asiat etenevät ja valitettavasti hallituksen ministerit tuntuvat myös olevan näitä tuulella käyviä sankareita. Täydellinen kyvyttömyys asettaa asioita mittasuhteisiin paistaa päätöksistä läpi. Ollaan huolissaan ilmastosta ja apokalyptisesta maailmanlopusta, mutta sitten mietitään millaiset vessat pitäisi varata julkisissa tiloissa muun sukupuolisille. Toinen asia koskettaa 8 000 000 000 ihmistä ja toinen ehkä kourallista eli kantelun tehnyttä, paria virkamiestä, muutamaa feministiä ja sekä päätöksen kanssa jahkaavaa ministeriä. Sitten, kun oikeasti on hätä, niin kaikille on yksi lysti mihin Seppo-Terttu torttunsa vääntää.

[Tomatoface]

Kyllähän tämä on joku uusi irvokas "the Uskonto":

1) Jeesus, Mohammed ja Greta Thunberg
Kaikilla kunnon uskonlahkoilla on tunnistettava esikuva ja marttyyri

2) Pappien luokka, raamattu ja IPCC
Uusi ilmestyskirja on luotu. Me kuollaan kaikki ja seitsenpäinen hirviö syö kaikilta pään.

3) Pelastus
Pelastuksen voi saavuttaa uskon tai ilmastoaneiden kautta

Ei ole ilmeisesti löytynyt tarpeeksi maksavia höyrypäitä niin IPCC:n (pellekerho) täytyy korottaa panoksia

[artti]

Jäämeren merijään sulaminen johtuu auringon aktiivisuudesta ja fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöistä. Fossiilisista polttoaineista tulevat hiilidioksidipäästöt vähenevät, kun fossiiliset polttoaineet ehtyvät ja korvataan fuusioenergialla. Tulevaisuusorientoidu positiivisesti.

[Nikolas]

Hallituspuolue rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz:

Eduskunnassa ilmastoskeptiset puhuvat usein siitä, miten mitätön Suomen osuus on globaaleista päästöistä. Nämä skeptikot ohittavat täysin sen, että päästömme ovat itse asiassa huomattavan suuret per asukas. Luodaan kuva siitä, että koska todella isot päästöt ovat muualla, myös toimien tulee kohdistua muualle

• Tamminen, Jenni: Kansanedustajalta voimakas kannanotto: "Greta Thunberg pukee sanoiksi miljoonien ihmisten todellisen huolen – hänen viestinsä on neuvostopropagandan vastakohta". Uusi Suomi, 2019-09-25.

Tässä on tämä "päästöt per asukas" -teema hienosti esillä kuin pähkinänkuoressa. Tietenkin tuo suhdeluku riippuu kahdesta mitattavasta asiasta; päästöistä ja asukasluvusta.

En vähääkään epäile etteikö Adlercreutz tarkoittanut tuota kohteliaaksi vihjaukseksi, että jos vain suomalaiset tekisivät enemmän lapsia, kuten hän omalla esimerkillään on näyttänyt mallia, Suomen kansan hiilipäästösyntien taakkaa kuvaavaa lukua (per asukas) saataisiin huomattavan kätevästi nykyistä pienemmäksi.

On suorastaan liikuttavaa miten hallituksen paikoin tiukoistakin rajoitteista huolimatta Anders pyrkii pitämään Suomen kansan puolta.

[Eino P. Keravalta]

Jos ilmastonmuutos on muutos, muutoksessa on aina voittajia ja häviäjiä.

Meitä on nyt yksipuolisesti peloteltu ilmastonmuutoksen haittapuolilla, vaikka yhtä varmaa on, että sillä on myös hyviä puolia.

On mahdollista, että Suomi kuuluu niihin maihin, joissa ilmastonmuutoksesta on myös selkeitä hyötyjä: ilmasto lämpenee, mikä tarkoittaa esimerkiksi pidempää kasvukautta, monimuotoisempaa luontoa, lisää vihreyttä, vähempiä lämmityskuluja, vähemmän saasteita, lisää liikenneturvallisuutta, lisää matkailua, vähemmän tienhoitokuluja, säästöjä rakennuskuluissa, vähemmän hiilipäästöjä..

Joten ehkä vielä perustetaan nettisivut ihanailmastonmuutos.fi ja niillä kerrotaan, tuodaan esiin ja iloitaan ilmastonmuutoksen hyödyistä suomalaisille! Nyt nautitaan! Hyvät ajat ovat edessä!

[Ajattelija2008]

https://crudata.uea.ac.uk/cru/data/temperature/HadCRUT4-gl.dat
Anomalia oli 0.724 C elokuussa, eli 0.25 C yli 2000 - 2014 keskiarvon.

El Ninjo on edelleen himpun verran positiivinen. Ennusteen mukaan se on neutraali talvella.

[Roope]

Hallituspuolue rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz:

Eduskunnassa ilmastoskeptiset puhuvat usein siitä, miten mitätön Suomen osuus on globaaleista päästöistä. Nämä skeptikot ohittavat täysin sen, että päästömme ovat itse asiassa huomattavan suuret per asukas. Luodaan kuva siitä, että koska todella isot päästöt ovat muualla, myös toimien tulee kohdistua muualle

Näin se vaan on.

Siitäkään ei ole epäselvyyttä, että ollakseen laskennallisesti tehokkaampia, Suomen toimien pitää välttämättä kohdistua muualle. Nykyisellä politiikalla Suomi maksaa miljardeja, mutta sillä ei ole mitään vaikutusta muuhun kuin suomalaisten elämän kurjistamiseen.

[Lalli IsoTalo]

On mahdollista, että Suomi kuuluu niihin maihin, joissa ilmastonmuutoksesta on myös selkeitä hyötyjä: ilmasto lämpenee, mikä tarkoittaa esimerkiksi
- pidempää kasvukautta,
- monimuotoisempaa luontoa,
- lisää vihreyttä,
- vähempiä lämmityskuluja,
- vähemmän saasteita,
- lisää liikenneturvallisuutta,
- lisää matkailua,
- vähemmän tienhoitokuluja, 
- säästöjä rakennuskuluissa,
- vähemmän hiilipäästöjä...*

* Lisäsin luetelmaviivat, koska en voinut mitään itselleni.

Kaikista maailman maista Suomi hyötyisi ehkäpä eniten ilmaston lämpenemisestä.

Silti Suomi käy (kokoonsa suhteutettuna) maailman kalleimpaan, itsetuhoisimpaan ja maapallon kannalta hyödyttömimpään  taisteluun tuulimyllyjä (=suomalaisten aiheuttamaa ilmastonmuutosta) vastaan.

TässäKIN asiassa tulevilla sukupolvilla on kovasti ihmettelemistä: mitä halvattua edelliset sukupolvet oikein ajattelivat?

(Tässä tulee jotenkin mieleen ne LP-levyjen kannet, jotka tekijöiden mielestä varmaan tuntuivat tekohetkellä kovinkin hyviltä ideoilta.
40 Worst Album Covers of All Time - https://www.boredpanda.com/worst-album-covers-ever/?utm_source=google&utm_medium=organic&utm_campaign=organic )

[Roope]

Ylen aamu-tv:ssä ilmatieteen laitoksen professori pelotteli skenaariolla, jonka mukaan vedenpinta nousee Suomenlahdella 90 senttiä vuosisadan loppuun mennessä.

Ohoeiku...

Ilmastonmuutos nostaa merenpintaa, mutta Suomi on fysiikan lakien takia melko turvassa

Grönlannin sulaminen ei vaikuta Suomeen juuri lainkaan. Etelämantereen sulaminen tuo tänne paljon enemmän vettä.

- Grönlannin jääpeite on vetänyt vetovoimansa avulla vettä puoleensa. Sitä on nyt enemmän Pohjois-Euroopassa kuin Etelä-Euroopassa.
- Jos Grönlanti sulaa, tasapaino kääntyy toisin päin. Vettä virtaa etelään. Vaasan pohjoispuolella vedenpinta voi jopa laskea.
- Jäätiköiden sulaminen vapauttaa isot vesimassat. Merenpintaa nostavat silti ilmaston lämmetessä myös monet muut asiat, kuten koulun fysiikan tunneilta tuttu veden lämpölaajeneminen.
- Maapallo on kuin iso hyytelöpallo. Sulava vesi jäätiköiltä kerääntyy meriin saaden ne syvenemään. Maa vieressä kohoaa.
- Jäätiköiden sulaminen ja veden lämpölaajeneminen nostavat merenpintaa meillä arviolta noin 30 senttimetriä vuoteen 2100 mennessä. "Vaikka Grönlanti sulaisi ihan kokonaan, meihin se ei juurikaan vaikuttaisi", sanoo Ilmatieteen laitoksen eläkkeelle jäänyt tutkimusprofessori Kimmo Kahma.
- Esimerkiksi Helsingin seudulla on varauduttu veden nousuun jo pitkään. Nykyisten ennusteiden mukaan pahalla myrskyllä vuonna 2100 vesi saattaa korkeintaan vallata Presidentinlinnan portit.
- Jos Etelämanner sulaa voimakkaasti, se vaikuttaa Suomeen eniten. Pahimman skenaarion mukaan vedenpinta nousisi yli metrillä.

Yle 25.9.2019

[Lucce]

Suomessa on talvella jopa 30 astetta pakkasta ja voi olla pian enemmänkin . Autot ei kulje pakkasessa pyhällä hengellä eikä kämpät lämpiä ledilampuilla . Pitää olla tasapainojärki suhteuttessa ihanteita ja varsinaisia elinolosuhteita.

[Totti]

Ilmastonmuutos nostaa merenpintaa, mutta Suomi on fysiikan lakien takia melko turvassa

Grönlannin sulaminen ei vaikuta Suomeen juuri lainkaan. Etelämantereen sulaminen tuo tänne paljon enemmän vettä.

Yle 25.9.2019

Minua ärsyttää se, että erinäiset ilmastoväittämät pidetään sellaisenaan tosiasioina tai mahdollisina ilman alkeellisintakaan kyseenalaistamista.

Jutussa puhutaan etelämantereen sulamisesta. Samalla kauhistellaan puolentoista asteen lämpötilan nousua, joka siis tällä hetkellä pidetään apokalyptisena tasona. Näiden välillä vallitsee kuitenkin sellainen pieni ristiriita, että etelänapa on lämpimilläänkin alle -20 astetta. Lämpimin keskilämpötila on tammikuussa -26 C ja lämpimin koskaan mitattu paikallinen lämpötila oli -12 C.

https://en.wikipedia.org/wiki/South_Pole#Climate_and_day_and_night

Jotta etelämanner sulaisi lämpötilan pitäisi nousta yli 26 C. Koska etelänavalla aurinko on korkeimmillaan vain 23 asteen kulmassa ja aurinkotunteja on vuodessa vähän, sinne tulee aika vähän jäitä sulattavaa energiaa auringosta.

Tämä tarkoittaa, että jos etelänapa lämpenee 26 C aina 0 C sulamispisteeseen saakka, päiväntasaajan lämpötila olisi vastaavasti kymmeniä asteita korkeampi ja lähentyisi todennäköisesti 100 C.

En ole laskeskellut tätä sen tarkemmin, mutta intuitioni sanoo, että skenaario missä etelämanner sulaa ei mitenkään voi tapahtua väitetyn apokalyptisen 1,5 C lämpökatastrofin puitteissa. Etelämanner on yksinkertaisesti liian kylmä, jotta se voisi alkaa sulamaan muutaman asteen keskilämpötilan nousun takia.

[jka]

En ole laskeskellut tätä sen tarkemmin, mutta intuitioni sanoo, että skenaario missä etelämanner sulaa ei mitenkään voi tapahtua väitetyn apokalyptisen 1,5 C lämpökatastrofin puitteissa. Etelämanner on yksinkertaisesti liian kylmä, jotta se voisi alkaa sulamaan muutaman asteen keskilämpötilan nousun takia.

Jäätikkö sulaa alhaalta päin jos entistä lämpimämpää merivettä virtaa mannerjalustan ja jäätikön rajalle. Eli pienikin meriveden läpötilan nousu kyllä riittää kiihdyttämään sulamista alhaalta päin. Pakastimenkin saat sulatettua kaikesta jäästä minuutissa jos kaadat sinne kiehuvaa vettä vaikka pakastimen keskilämpötila on edelleen pakkasen puolella.

[mannym]

En ole laskeskellut tätä sen tarkemmin, mutta intuitioni sanoo, että skenaario missä etelämanner sulaa ei mitenkään voi tapahtua väitetyn apokalyptisen 1,5 C lämpökatastrofin puitteissa. Etelämanner on yksinkertaisesti liian kylmä, jotta se voisi alkaa sulamaan muutaman asteen keskilämpötilan nousun takia.

Jäätikkö sulaa alhaalta päin jos entistä lämpimämpää merivettä virtaa mannerjalustan ja jäätikön rajalle. Eli pienikin meriveden läpötilan nousu kyllä riittää kiihdyttämään sulamista alhaalta päin. Pakastimenkin saat sulatettua kaikesta jäästä minuutissa jos kaadat sinne kiehuvaa vettä vaikka pakastimen keskilämpötila on edelleen pakkasen puolella.

Niin ja vielä kun siellä eniten sulavissa paikoissa on tulivuoria jäätiköiden alla, sekin auttaa sulamiseen.
http://www.antarcticglaciers.org/glacial-geology/antarctic-ice-sheet/subglacial-volcanoes/

Tuolta kun ottaa kuvan ja NASA:lta kuvan missä sulaa, niin tuota, näyttää hyvin samoihin paikkoihin osuvan suuret sulamiset tulivuorten kanssa.

Toinen seikka mannerjäätiköiden kohdalla on se että keskelle mannerta sataa lunta, joka puristuu jääksi joka sitten ajan kanssa valuu reunoja kohti, pikkuhiljaa aina rapsauttaen reunasta irti palasia. Joista sitten tehdään uutisia, vaikka aihetta ei oikeastaan ole.

Vielä yksi seikka. Ilmastomallit ennustavat että merijäät hupenevat pohjoisessa, sekä etelässä. Pohjoisessa se on ollut totta 70 luvun lopulta lähtien, Etelässä taasen merijää on päinvastoin lisääntynyt. Edesmennyt Bill Gray teorisoi aikanaan keinulauta efektiä pohjoisen ja etelän välillä. Kun Etelässä merijää lisääntyy, se vähenee pohjoisessa, kun sitten se alkaa etelässä vähenemään se alkaa kasvamaan pohjoisessa.

Pieni aasinsilta seuraavaan alarmistiseen meininkiin ja julistuksiin kuinka oltiin oikeassa, seuraavien vuosien tai vuosikymmenen aikana kun etelässä merijää alkaa vähenemään ja pohjoisessa lisääntymään. Silloin pohjoinen merijää menettää merkityksensä ja eteläinen on se juttu, vaikka se nyt on toisinpäin.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Jututtakaapa vihreitä että millä sitä sähköä pitäisi tehdä tai korvata fossiilisia polttoaineita niin ei tule realistista ja järkevää vastausta. Edes puu ei kelpaa fossiilisten korvaajaksi. Ydinvoima on ehdoton ei ja ainoaksi keinoksi tarjotaan säästämistä ja kulutuksen vähentämistä,

[Totti]

En ole laskeskellut tätä sen tarkemmin, mutta intuitioni sanoo, että skenaario missä etelämanner sulaa ei mitenkään voi tapahtua väitetyn apokalyptisen 1,5 C lämpökatastrofin puitteissa. Etelämanner on yksinkertaisesti liian kylmä, jotta se voisi alkaa sulamaan muutaman asteen keskilämpötilan nousun takia.

Jäätikkö sulaa alhaalta päin jos entistä lämpimämpää merivettä virtaa mannerjalustan ja jäätikön rajalle.  Eli pienikin meriveden läpötilan nousu kyllä riittää kiihdyttämään sulamista alhaalta päin.

Toki näin. Ongelma on vain se, että etelänmantereen jäät ovat pääasiassa Antarktiksen mantereen päällä, joka kohoa kohti geografista napaa lähes 3 km korkeuteen. Vesisulaminen on siten mahdollista lähinnä vain mantereen reunoilla, joten ylivoimaisesti suurin osa etelämantereesta ei siis voi sulaa tällä mekanismilla vaan edellyttäisi ilman lämpenemistä.

Tässä tietenkin törmätään helposti määrittelykysymyksiin. "Etelämanner sulaa" voi tarkoittaa lähes mitä tahansa aina reunojen vuosittaisesta normaalista sulamisesta koko mantereen sulamiseen.

Ilmastokeskustelun osalta ei mielestäni kuitenkaan voi vedota normaaliin sulamiseen sesonkivaihteluiden puitteissa vaan sulaminen pitäisi olla merkittävää ja silloin päädytään lähes väistämättä maanpäällisen jään sulamiseen, joka siis edellyttää merkittävää lämpötilan nousua.

[jka]

Toki näin. Ongelma on vain se, että etelänmantereen jäät ovat pääasiassa Antarktiksen mantereen päällä, joka kohoa kohti geografista napaa lähes 3 km korkeuteen. Vesisulaminen on siten mahdollista lähinnä vain mantereen reunoilla, joten ylivoimaisesti suurin osa etelämantereesta ei siis voi sulaa tällä mekanismilla vaan edellyttäisi ilman lämpenemistä.

Näinpä ja vesisulaminen edellyttää oleellisesti myös että merivirrat oikeasti tuo lämpimämpää vettä jäätikön reunalle ja vie jäätiön alla viilenneen veden myös pois. En tiedä merivirroista sen enempää tai muuttuuko teorian mukaan merivirrat oleellisesti jotta noin tapahtuu.

Teoriassa toki jos alueelle tulee kokoajan lämpimämpää vettä niin kyllä se merivesi lopulta sulattaa jopa 3km korkeudessa olevat jäät vaikka vesi ei enää jään kanssa kosketuksessa olekaan. Kyllä se merivesi lämmittää lopulta ilmastonkin, mutta tämä alkaa olla jo melkoisen teoreettista.

[foobar]

Ilmastonmuutos nostaa merenpintaa, mutta Suomi on fysiikan lakien takia melko turvassa

Grönlannin sulaminen ei vaikuta Suomeen juuri lainkaan. Etelämantereen sulaminen tuo tänne paljon enemmän vettä.

Yle 25.9.2019

Minua ärsyttää se, että erinäiset ilmastoväittämät pidetään sellaisenaan tosiasioina tai mahdollisina ilman alkeellisintakaan kyseenalaistamista.

Jutussa puhutaan etelämantereen sulamisesta. Samalla kauhistellaan puolentoista asteen lämpötilan nousua, joka siis tällä hetkellä pidetään apokalyptisena tasona. Näiden välillä vallitsee kuitenkin sellainen pieni ristiriita, että etelänapa on lämpimilläänkin alle -20 astetta. Lämpimin keskilämpötila on tammikuussa -26 C ja lämpimin koskaan mitattu paikallinen lämpötila oli -12 C.

https://en.wikipedia.org/wiki/South_Pole#Climate_and_day_and_night

Jotta etelämanner sulaisi lämpötilan pitäisi nousta yli 26 C. Koska etelänavalla aurinko on korkeimmillaan vain 23 asteen kulmassa ja aurinkotunteja on vuodessa vähän, sinne tulee aika vähän jäitä sulattavaa energiaa auringosta.

Tämä tarkoittaa, että jos etelänapa lämpenee 26 C aina 0 C sulamispisteeseen saakka, päiväntasaajan lämpötila olisi vastaavasti kymmeniä asteita korkeampi ja lähentyisi todennäköisesti 100 C.

En ole laskeskellut tätä sen tarkemmin, mutta intuitioni sanoo, että skenaario missä etelämanner sulaa ei mitenkään voi tapahtua väitetyn apokalyptisen 1,5 C lämpökatastrofin puitteissa. Etelämanner on yksinkertaisesti liian kylmä, jotta se voisi alkaa sulamaan muutaman asteen keskilämpötilan nousun takia.

Käsittääkseni Etelämantereen sulaminen on käytännössä mahdollista vain kahden mekanismin kautta: joko Etelämantereen pitää siirtyä pohjoiseen päin (ei ihmisaikaskaalan ongelma) tai merivirtojen on muututtava dramaattisesti (ei todennäköisesti mahdollista ilman merenpohjan suuria muutoksia, eli ensimmäinen vaihtoehto).

Jääpeite voi toki (varsinkin meren päältä) surkastua mutta se on aivan eri asia kuin "Etelämantereen sulaminen."