Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Arkipiispa]

Miksi myöntäisin...

juu, qasia tuli selväksi. Olet aina oikessa, vaikka olisitkin väärässä. Anteeksi että hetken häiritsin mielenrauhaasi.

[mannym]

Miksi myöntäisin...

juu, qasia tuli selväksi. Olet aina oikessa, vaikka olisitkin väärässä. Anteeksi että hetken häiritsin mielenrauhaasi.

Joko sinä myönnät että vaimon hakkaaminen on tyhmää? Eikun ethän sinä väittänytkään että se olisi fiksua. Pahoittelen kovasti että käytettyäsi aikaa huomattavasti olkiukon kanssa telmimiseen, sen sijaan mitä kirjoitin, eli omasta ajostani, omasta kirjanpidostani ja sen myötä johdetusta omakohtaisesta kokemuksesta, et vieläkään tunnu ymmärtävän sitä, vaan telmit olkiukon

edelleen mannym väittää että pienemmällä tai suuremmalla ajonopeudella ei ole väliä - sitten yhtään mihinkään.

kanssa.

[MW]

Ostin taannoin (taas) moottoripyörän, ja vaikkei se mikään tykki olekaan, ajan paskat pihalle siitä.

Ei yhtään kiinnosta, kuluttaako se. Tosikot.

[mannym]

Hetken aikaa mietin mistä arkipiispa olikaan tuttu, mutta hetken pohdinnan ja forumin hakutoiminnon käytön jälkeen löysinkin. Arkipiispahan kävi tässä ketjussa aiemmin julistamassa lihansyönnin turmiollisuutta, yliampuen sen huimasti. Sitten tulikin ne hyvin kauniit jutut.

No niin, tässä tulee vastaan juuri se vastuuysymys. Eli jos amerikkalaisten nautakarjat jäisivät syömättä ja se vaihdettaisiin kanaksi (en oleta että kalaan vaihtaisivat mäkkärin pihvejään), niin silleen 20-40 prosenttia maaliman CO2-päästöistä olisi anteeksi annettu.
Vertaapa tätä siihen 0.1%:iin, jonka suomalaiset voivat parhaimmillaan säästää, lahjoittamalla työpaikat Kiinaan, jossa hiilidioksidipästöt per tuotettu tuote ovat silleen ... järkyttävästi isommat.

Anteeksi annettu suurempi osuus päästöistä kuin mitä tuotettiin koko liittovaltion alueella, kaikilla sektoreilla yhteensä, vain koska moraalinen ongelma naudanlihan tuotannossa. Sekä julmettu vastaus kysymykseen.

Niin ja muuten jos ajatellaan että Amurikkalaisia on se 300 miljoonaa, niin 10% kulutuksen vähentämisellä ruokitaan miljardi ihmistä millä tasolla? Vetisellä riisi/maissipuurolla?

No hitto soikoon, nyt rasismi pois !!!

Riisi on noille köyhien aasian maiden köyhille ainoa mikä pitää heidät hengissä. Älköön sinun ylpeytesi nouse sille tasolle että ikinä, vähimmässäkään määrin vähättelet riisin ja ruokaöljyn merkitystä. Kun ihminen köyhyydessään elää käytännössä palmuöljyllä ja riisillä, niin älä ikinä tuo julkisuuteen halveksuntaasi kyseistä ihmispoloista kohtaan, jookos ? Muuten alamme olla varsin eri puolella pöytää !!! Ja kerronpa sinulle että he osaavat keittää riisinsä silleen 100 kertaa paremmin kuin sinä ! Joten heidän riisinsä ei ole vetistä, se on henkiinjäämiskysymys, se !!!

Muista arkipiispa, jos olen demonstroidusti väärässä, myönnän sen. Mutta jos minun väitetään olevan väärässä käyttäen väitettä jota en esittänyt, niin mitään myönnettävää ei ole.

Nyt seuraa ilmaston kannalta suurin ja merkityksekkäin kysymys. Minkäs pyörän se MW oikein osti?

[Kokoliha]

Olen itse ajanut 88 kilometrin matkaa eestaas vuosia ja sanon, että 82kmh tai 102 kmh ovat tyystin toisenlaisia kulutusprofiililtaan. Ajallisesti ei ole eroa kumpaa nopeutta ajaa, mutta sataa ajaessa joutuu jatkuvasti ohittamaan ja hidastamaan ja ajansäästöstä ei voi puhua. Kulutus on noin 20-40% korkeampi ajaessa liikennevirrassa poikkeavaa nopeutta.
Lapsenomainen usko on karissut, että voisit omalla ajamisella merkittävästi vaikuttaa matka-aikaan, muulloin kuin öisin.
Ilmastoa en ole miettinyt, lähinnä verenpainetta.

Totta turiset siinä mielessä, että jarrutukset + kiihdytykset sen perään ovat autosta riippumatta aina erittäin huono juttu kulutuksen kannalta. Jokainen jarrutus on aina huono homma. Ja sellainen vakkari (jollaisia kuulemma nykyautoissa on), joka oikeasti jopa jarruttaa alamäessä, on no-no, enkä sellaista huoli. Motarilla voi kuitenkin ajaa (pahimpien ruuhkien ulkopuolella) s.e. mennään vakkari päällä ja jos jonossa kaukana edessä jarruvalot välähtää ja huomaa, että kohta pitää hidastaa, niin heti vakkari pois päältä jolloin rullataan nollakulutuksella kuutosella moottorilla jarruttaen. Ennakoiva ajotapa on aa ja oo.

Ja sitten kun/jos pitää taas kiihdyttää, niin ripeä (eikä piiiitkä) kiihdytys tavoitenopeuteen ja sitten taas vakkari päälle. On muuten vielä parempi sydeemi kuin ns. adaptiivinen vakkari.

Ajonopeuden noston vaikutus riippuu paljolti autosta. Joku Skoda Fabia 1.0 bensavapari rankaisee taatusti rajusti kun nopeus nostetaan 80-140 km/h. Sitten taas softattu BMW 530d manuaali hyvin rullaavilla renkailla on hiukan eri juttu, eikä kulutuksen kasvu ollenkaan samalla tavalla kirpaise.

No, toki niitä jarrujakin pitää joskus kunnolla polkaista, ettei ala satulat/liukutapit jumittamaan eikä levyt/palat lasitu. Mainittakoon tosin vielä sekin, että varma tapa saada jarrulevyt kieroiksi ja täristämään on kova jarrutus, jonka päätteeksi ajetaan vesilätäkköön... = xxx euroa. Kokemusta on siitäkin, valitettavasti.

[Herbert]

Autoilu- ja polttoaineteeman ohella hieman myös ilmastonmuutosasiaa:

Hesari lietsoo ilmastopaniikkia

Hesari jatkaa valitsemallaan ilmastonmuutoshysteerisellä linjallaan. Niinpä jatkan minäkin näiden Hesarin kirjoitusten ruotimista.

Pääkirjoitustoimittaja Paavo Rautio kirjoittaa pääkirjoitusaukeamalla kolumnissa "Merkintöjä" ilmastonmuutoksesta näkökulmana ajan loppuminen kesken ilmastonmuutostaistelussa. Hesarihan on puolensa valinnut ja sen voi määritellä olevan Pariisin ilmastosopimuksen mukainen, jossa tavoitteena on rajoittaa maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen ja toimenpiteisiin on aikaa pari kymmentä vuotta tai muuten meille käy huonosti.

Rautio käsittelee jälleen kerran metsähakkuita. Meillähän on EU:n siunaama hakkuumäärä, jonka hallitus nosti 60 miljoonasta 80 miljoonaan kuutioon. Tässä kohtaa on kiva todeta, että Hesari joutui täysin ristiriitaan EU:n kanssa, joka on heidän toimintalinjansa yksi valittu kohde: EU tekee oikein, koska sen arvot ovat eurooppalaisia ja meidän suomalaisten pitää hyväksyä tämä asia.

...

Samassa lehdessä on koko aukeaman juttu metsien hakkuista. Tästä on tullut Hesarille pakkomielle. Hesarin toimittajat eivät halua tunnustaa, että juna meni jo. Puoluejohtajista Rinne meni höläyttämään metsien hakkuiden rajoittamisesta, mutta taisi palata ruotuun. Kävi niin, että AY-liikkeen toverit muistuttivat käytännön tosiasioista. Jos omat koirat eivät vielä purreet, niin haukkuivat kuitenkin. 

Pääkirjoitussivulla on myös vieraskynäpalstalla WWF:n johtavan ruoka-asiantuntijan Annukka Valkeapään kirjoitus, että suomalaisten nykyinen lihankulutus on haitaksi. Niin varmaan onkin, myönnetään. Entäs ne muiden maiden lihankulutukset?

Maailman parantamisessa on mielestäni kolme totuutta. Ensimmäinen on se, että suuret luvut ratkaisevat. Suomen osuus hiilidioksidipäästöistä on globaalisti luokkaa 0,1 %. Suomen tekemisillä ei ole mitään vaikutusta globaaleihin hiilidioksidipäästöihin ja niiden määrä hukkuu mittaustarkkuuksiin. Kiina kasvattaa päästöjään lupaustensa mukaan vuoteen 2030 saakka eli silloin maailma Hesarin mukaan meni jo peruuttamattoman tuhon tielle. Hesarihan oli jo tekemässä Kiinasta ilmastonmuutosasioiden esimerkkimaata, kun Trump ilmoitti USA:n irtaantuvan Pariisin ilmastosopimuksesta. Kyllä harkinta petti pahasti.

Toinen totuus on ns. Pareto-sääntö, jonka mukaan 20 prosenttia syistä aiheuttaa 80 prosenttia vaikutuksista. Tämä tarkoittaa sitä, että pitää valita kaikista vaihtoehdoista ne pari kolme, joilla on eniten vaikutusta ja keskittyä niihin. Niiden avulla käytännössä asiat ratkaistaan. Hiiidioksidipäästöistä puheenolleen pitää keskittyä energiateollisuuteen ja niihin maihin, joissa on suurimmat päästöt.

...

Hesarin kirjoitusten tavoite on lietsoa ilmastopaniikkia. Mielestäni heidän toimituspolitiinen linjansa on mennyt pahasti överiksi. Suuri enemmistö suomalaisia ei koe tätä politiikka oikeaksi, vaikka vaaleista yritetään tehdä ilmastovaalit.

Elämme ilmasto-optimin aikaa, kuten historia on osoittanut näistä lämpimistä jaksoista. Luonto ja ihminen menestyvät lämpimässä, kylmä tappaa. Viljasadot kasvavat kaiken aikaa myös kaikkein kuumimmissa maissa ja ilmaston ääri-ilmiöiden esiintyminen on laskenut kaikkialla, vaikka valtamedia toista väittää. Muutama kuva todisteeksi.

http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272211-hesari-lietsoo-ilmastopaniikkia

[Pkymppi]

 Vähemmän ilmastomöykkää käydään eri tuloluokkien aiheuttamista päästöistä.
 
Suurituloisimmat on ne pahimmat ilmastontuhoajat.

  "Ylin tulodesiili, parhaiten ansaitseva kymmenesosa talouksista, on aivan omassa sarjassaan ympäristön kuormittajana.
   KHK-päästöt liikenteestä sekä kulttuuri- ja vapaa-aika­kulutuksesta erottuvat selvästi alemmista tuloryhmistä.
  Huipputuloisten päästöt ovat noin 2,6-kertaiset pieni­tuloisimpiin verrattuna."

Lähde:  http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2018/kotitalouksien-aiheuttamat-paastot-ovat-laskusuunnassa/

 

[Larva]

Lukuvuorossa Matti Virtasen Ilmastopaniikki. Olen menossa sivulla 110 ja tähän saakka olen ollut tyytyväinen, täytyy suositella kirjaa muillekin.

[AcastusKolya]

Katumaastureista maitopurkki bensakippoihin, ja TM:n käyrät eivät mitenkään voi erota tavallisessa maailmassa suoritetusta matka ajosta.

Mutta ei buhara.

[AcastusKolya]

"Mitattu tasaisella kestotiellä, suurimmalla vaihteella."

Vähän jyrkemmässä ylämäessä pitääkin sitten laittaa pienempää vaihdetta, ettei matkanteko katkea...

Ei tarvitse. Itse ajan 1,2 litran turbottomalla bensiinivoimanpesällä (75 hv) eikä ole vielä löytynyt mäkeä, jota ei selvitä suurimmalla vaihteella, kun alku nopeus on 80 km/h.

[HDRisto]

Kaikissa polttoainelaskuissa ja -vertailuissa tulee laskelmat tehdä kiloissa eikä litroissa. Kilolla kaasua, bensaa tai dieseliä pääsee niin ja niin pitkälle.

[newspeak]

"Mitattu tasaisella kestotiellä, suurimmalla vaihteella."

Vähän jyrkemmässä ylämäessä pitääkin sitten laittaa pienempää vaihdetta, ettei matkanteko katkea...

Ei tarvitse. Itse ajan 1,2 litran turbottomalla bensiinivoimanpesällä (75 hv) eikä ole vielä löytynyt mäkeä, jota ei selvitä suurimmalla vaihteella, kun alku nopeus on 80 km/h.

Huomaa, että alin mitattu kulutus oli nopeudella 60 km/h.

[AcastusKolya]

Katumaasturi: Ei buhara.
Pieni bensiinikippo: Ei buhara.

No, josko Volvo V60 D4 ja BMW 520d olisivat buhara. 2 litran dieselit MOLEMMISSA.

[mannym]

"Mitattu tasaisella kestotiellä, suurimmalla vaihteella."

Vähän jyrkemmässä ylämäessä pitääkin sitten laittaa pienempää vaihdetta, ettei matkanteko katkea...

Ei tarvitse. Itse ajan 1,2 litran turbottomalla bensiinivoimanpesällä (75 hv) eikä ole vielä löytynyt mäkeä, jota ei selvitä suurimmalla vaihteella, kun alku nopeus on 80 km/h.

Etkö ajakaan koko aikaa 60km/h isoimmalla vaihteella, kun se on niin taloudellista? *Gasp* Sehän on varsin jännää.

Oikeastaan vieläkin kun katselee noita kulutuskäyriä niin taajama ajo pitäisi lopettaa välittömästi.

Tai sitten voikin väittää seuraavasti. 40km/h ja 100km/h välillä 100km/h kulutus on pienempi. Tai tarkennetaan 100km/h moottoritiellä on parempi kuin 40km/h, taajamassa. Kyl kaikkien pitäis muuttaa taajamista pois, hajautetusti, näin säästetään sitten polttoaineessa kun ei siellä taajamassa tarvitse pyörittää autoa.

Näin muuten on löydetty sarjatuotannostakin auto joka kuluttaa kovilla nopeuksilla vähemmän kuin matalilla. Taitaa päteä muuten jokaiseen sarjatuotettuun autoon että se kuluttaa 100km/h moottoritiellä vähemmän kuin 40km/h taajamassa.

Siten oikeastaan todellisemmiin vastaten alkuperäiseen väitteeseen, polttoainetalouden kannalta moottoritienopeuksien ulottaminen taajamiin säästäisi merkittävästi.

[mannym]

Hetki siinä meni, kun laiskana lähdin etsimään niitä kulutuskäyriä joista näkyy se alkukin.

[John Johnson]

Ihan mielenkiintoista käppyrää, mutta onnea vaan teille molemmille jos meinaatte ajaa suomessa maantierajoituksilla joko 60 km/h tai 120 km/h bensaa säästääksenne. Toki vain toinen näistä on laillinen nopeus.

[mannym]

Katumaasturi: Ei buhara.
Pieni bensiinikippo: Ei buhara.

No, josko Volvo V60 D4 ja BMW 520d olisivat buhara. 2 litran dieselit MOLEMMISSA.

Noniin, kaupunkiajo keskikulutus 7,5l/100km 41km/h.
Moottoritie 114km/h 5,7l/100km
kestotie 79km/h 4,9l/100km.

Tuossa on 80 ja 114km/h välisessä keskikulutuksessa 0,8l/100km eroa. Tasanopeuden kulutuksen 80km/h ja 110km/h on 1,2l/100km. Eroa keskikulutukseen nähden on siten vain +50%.

Niin ja 41km/h keskikulutus oli vain melko tasan tupla verrattuna 60km/h tasanopeuteen.

Tämä siis Volvolla.

Bemarilla Näkyykin vain keskinopeus ja kulutus, mutta ei keskikulutusta.

Eli oikeastaan, ajamalla kovempaa säästää polttoaineessa kuin ajamalla hitaasti. Volvonkin 120km/h tasanopeus on taloudellisempi kuin 40km/h taajamakulutus.

[Kokoliha]

No, josko Volvo V60 D4 ja BMW 520d olisivat buhara. 2 litran dieselit MOLEMMISSA.

Kuvan mukaan Volvon keskikulutus maantiellä 79 km/h on 4,9 l/100km. Motarilla 114 km/h se on 5,7 l/100km. Eli 80 km/h -> 115 km/h tuli nousua 8 desiä.

Suurinpiirtein linjassa omien havaintojeni kanssa; itselläni on joka tankkaus + km-lukema taulukossa viimeisen 7 vuoden ajalta ja sen avulla ajotiekone kalibroitu.

Ei tuo nyt ihan siltä vaikuta, että jo 100 km/h ajo olisi polttoainetalouden surmaa vai miten se nyt menikään jos nopeutta nostettiin 80-> 100.

Iso bemari tuolla pikkukoneella on kyllä näköjään melkoinen juoppo tai sitten tomaatissa häikkää tai sitten kylmät ilmat mittausajankohtana. Itsehän vannon nykyään manuaalin nimiin; uusi wltp-mittaushan on ainakin VW-tuotteissa osoittanut, että myös esmes kaksoiskytkinhimmeli eli DSG-loota on sittenkin janoisempi kuin wanha kunnon manuaali.

[AcastusKolya]

Mannym muistuttaa kyllä yhtä tuttavaani, joka kärsii bipolaarisuudesta. Tällä on tapana muuttaa määritelmiä kesken keskustelun mielivaltaisesti ja jankuttaa mitä sattuu. Koskaan ei myönnä olevansa väärässä.

On absurdia vedota keskikulutuslukemiin, koska kyseisen ajolenkin tarkka profiili ei ole tiedossa.

Ja milloin olen väittänyt ajavani maantieajoa 60 km/h? Parempi löytyä todiste ja äkkiä.

[mannym]

Mannym muistuttaa kyllä yhtä tuttavaani, joka kärsii bipolaarisuudesta. Tällä on tapana muuttaa määritelmiä kesken keskustelun mielivaltaisesti ja jankuttaa mitä sattuu. Koskaan ei myönnä olevansa väärässä.

On absurdia vedota keskikulutuslukemiin, koska kyseisen ajolenkin tarkka profiili ei ole tiedossa.

Ja milloin olen väittänyt ajavani maantieajoa 60 km/h? Parempi löytyä todiste ja äkkiä.

Ja tasamaakulutuslukemaan ei ole absurdia vedota, vaikka senkään ajolenkin tai tahdin tarkkaa profiilia ei ole tiedossa. Keskikulutuslukemat kertovat niin keskikulutuksen ko nopeudella, siitä minä olen jatkuvasti puhunut, keskikulutuksesta. Sinä jauhat tuosta TM:n mitattu taloudellisin ajonopeus tasamaalla, joka ei kerro kuin yhden pätkän hetkittäisen kulutuksen ja minä puhun edelleen keskikulutuksesta.

Minä en väittänyt sinun väittäneen ajavasi maantieajoa 60km/h, vaan hämmästelin sitä että miksi et aja sitä 60km/h maantiellä kun sen nopeuden voittanutta ei taloudellisessa mielessä mielestäsi ole. Sekä lähes samaan hengenvetoon olit ulottamassa moottoriteille 80km/h nopeusrajoitukset, säästetyn polttoaineen vuoksi.

Eli, jos olet muodostanut mielipiteen joka TM:n lukuihin perustuen on "The fakta", jolloin 60km/h on taloudellisesti se paras nopeus, ja moottoriteille pitäisi lyödä säästöjen vuoksi 80km/h nopeusrajoitus nykyisten 100/120km/h rajoitusten sijaan. Niin onhan se hienoa että sen sijaan että ajaisit sitä nopeutta maanteillä jonka tiedät taloudellisimmaksi, et kuitenkaan aja sitä nopeutta.

Se muistuttaa kovasti tuota vihreiden bipolaarisuutta. On väärin että lennetään ulkomaille, paitsi jos on vihreä ja haluaa lähteä lomalle aurinkoon, tai shoppailemaan jonnekin ihkuun kaupunkiin. On väärin että ajetaan autoilla ja saastutetaan, paitsi jos pitää itse päästä mökille, silloin sillä ei ole väliä. Puunpoltto on väärin koska pienhiukkaset, paitsi tietysti se oman mökin saunankiuas on ok lämmittää puilla. Optimaalinen ajonopeus polttoainetalouden kannalta on 60km/h ja motarille sopisi 80km/h, mutta itse ajelen maantiellä sellaista nopeutta kuin haluan, enkä sitä optimaalista.

Sinä olet kyllä alusta asti selittänyt tuota että optimaalinen nopeus TM:n testin mukaan on tämä, mutta kuten todettua minä en pidä sitä hetkittäistä nopeutta juuri minään vaan kuten olen alusta saakka todennut, tarkastelen keskikulutusta enkä testimittarin osoittamaa nopeutta, josta jätetään pois suurin osa datasta ja jossa sen oman datan mukaan, voi nähdä keskikulutuksen alittavan mitatun nopeuden kulutuksen.

Keskikulutus on se mittari joka kertoo mitä se auto kuluttaa, ei se hetkittäinen kulutus. Tai no kokeile, ota ajopäiväkirja käyttöön, tankkaa auto täyteen, nollaa trippi, aja lenkki ja vertaa keskikulutustasi sitten ilmoitettuun hetkittäiseen kulutukseen. Oma pätkäni oli ihan helppo. Kotoa lähtien muutama kilometri 50km/h nopeusrajoitusta, sitten reilu 10km 80km/h nopeusrajoitusta, 73 - 75km moottoritietä 90/110km/h, sitten 5km 60km/h ja 50km/h nopeusrajoitusta mitä koskelantieltä parrukadulle on. noin 93km, keskikulutuksella 4,9-5,2l/100km.

Eli ota käyttöön ajopäiväkirja, kokeile muutamia eri nopeuksia ja katso miten se vaikuttaa siihen keskikulutukseen. Onko se 3-8dl/100km, vai onko se 1,2l/100km kuten TM:n tasanopeus kulutukset antavat ymmärtää.

[Roope]

Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suominen kirjoittaa ruotsalaisesta mediatutkijasta, joka vaatii valtamedialta vieläkin kokonaisvaltaisempaa agendajournalismia:

Ruotsalaisprofessori: Ilmastonmuutos ei saa olla mediassa erilliskysymys

MEDIALLA ON SUURI VASTUU ilmastonmuutoksesta. Näin sanoo ilmastouutisointia tutkinut ruotsalaisprofessori Anna Roosvall Tukholman yliopiston mediatutkimuksen laitokselta.

Roosvallin mukaan media ohjailee sitä, mitä pidetään keskustelun arvoisena ja miten asioista puhutaan. Lisäksi moni saa tietonsa ilmastonmuutoksesta median kautta.

"Oleellista on, mihin keskitytään ja miten kuvataan ongelmat. Miten poliitikoilta vaaditaan vastauksia. Medialla on valtaa asettaa päiväjärjestys, siksi sillä on myös vastuu", hän sanoo Vihreälle Langalle.

[...]

Viime syksystä alkaen ilmastosta on raportoitu aiempaa enemmän ja esimerkiksi lentämättömyydestä puhutaan ruotsalaismediassa paljon. Ongelma on, että journalismissa aihe on edelleen erilliskysymys.

Erityisesti ilmastokokousten aikaan aihetta on perinteisesti käsitelty omissa ilmastojutuissa tai -liitteissä. Roosvallin mukaan on hyvä, että erikoissivut antavat aiheelle painoarvoa. Toisaalta osa lukijoista selaa ilmastoliiteen ohi eikä aiheesta muistuteta muissa jutuissa.

"Ilmastonmuutos ei näy esimerkiksi lehtien matka-, talous- tai autosivuilla", Roosvall sanoo.

Journalismin erilliset ilmastojutut voi nähdä sekä oireena että syynä sille, ettei ilmasto näy kaikissa poliittisissa päätöksissä tai yhteiskunnallisessa keskustelussa.


Ruotsissa ilmasto ei noussut viime syksynä vaalikysymykseksi, vaikka maassa oli juuri hetkeä aiemmin koettu historialliset helteet ja metsäpalot.

"Luonnonkatastrofit kuten metsäpalot vaikuttavat ihmisistä pysäyttämättömiltä luonnonvoimilta. Eikä niistä uutisoitu erityisemmin ilmastonmuutoksen näkökulmasta", Roosvall sanoo.

Lisäksi vaaliraportointi painottui hallituksen kokoonpanoon ja ruotsidemokraatteihin, joilla ei ole Roosvallin mukaan mitään sanottavaa ilmastoaiheesta.

[...]

Monen toimituksen johto on sanonut jo vuosia, että ilmaston pitää olla läpileikkaava teema. Esimerkiksi Dagens Nyheterin kulttuuritoimituksen esimiehen Björn Wiman on haastatteluissa sanonut ilmaston olevan aikamme tärkein uutinen. Hänen mukaansa ilmastojutut keräävät paljon lukijoita ja koskettavat yleisöä.

[...]

Ruotsissa mediat eivät ole Roosvallin mukaan tehneet kampanjajournalismia, kuten esimerkiksi brittilehti Guardian, jonka juttusarja vaati säätiöitä vetämään sijoituksensa fossiilisista.

Jotta ilmastokeskusteluun saadaan erilaisia ääniä ja perspektiivejä, pitää toimittajien Anna Roosvallin mukaan tehdä monenlaisia ilmastojuttuja.

"Ei saa häikäistyä poliittisista johtajista. Poliittisen pelin tai Trumpin sijaan pitää keskittyä asiakysymyksiin ja yrittää integroida ilmasto kaikkiin eri aiheisiin."

Vihreä Lanka 25.3.2019

Se vaan, että Ruotsin ilmastopolitiikan valintojen vaikutukset ovat olemattomat verrattuna Ruotsin maahanmuuttopolitiikan valintojen vaikutuksiin.

Jos Ruotsin valtamedian pitäisi politiikan valintojen uhkien ja haitallisten seurausten perusteella valita yksi aihe lähivuosien läpileikkaavaksi teemaksi, se olisi ylivoimaisesti maahanmuuttopolitiikka, ei ilmastonmuutospolitiikka.

Tätä voi itse kukin arvioida vaikka sen perusteella, olisiko ollut tärkeämpää ja vaikutuksiltaan vaikuttavampaa keskittyä Ruotsissa 10-20 vuotta sitten maahanmuuttopolitiikan vai ilmastopolitiikan nopeaan kiristämiseen.

[Nikolas]

Kestävyyttä ajatellen teräskisko olisi hyvä, mutta kalliimmaksihan se tulee, jos vertaa vaikka kokonaan betonirakenteiseen ALWEG-tyyppiseen yksiraiteiseen. Lisäksi kumipyörän ja betonikiskon yhdistelmä tarjoaa paremman pidon kuin teräspyörän ja teräskiskon yhdistelmä. Se vaikuttaa mäennousukykyyn ja kiihtyvyyteen.

Ilmaton rengas voisi olla yksi vaihtoehto. Useat rengasvalmistajat ovat panostaneet ilmattomien renkaiden kehittelyyn, ja kehitystä on myös tapahtunut.

• Michler, Andrew: Airless, Springy 'Energy Return Wheel' Tire Promises To Improve Gas Mileage Inhabitat, 2011-12-28.

• Hankook Tire's Future-oriented Tire Succeeds High-speed Driving without Air Pressure Hankook, 2015-07-14.

Inductrack olisi varmaankin halvempi, mutta en tiedä onko sellaista rakennettu vielä mihinkään.

Ilmeisesti tuota Inductrackia aiotaan käyttää hyperloopissa.

• Hyperloop Transportation Technologies, Inc. Reveals Hyperloop™ Levitation System PR Newswire, 2016-05-09.

[Lasse]

Grillit kuumiksi. Katastrofi peruutettu?

[tweet]1110452699865272320[/tweet]

[mannym]

No EU tässä pari päivää taaksepäin kyllä ilmaisi että kauhea huoli on.
https://wattsupwiththat.com/2019/03/25/in-a-victory-for-energy-reality-eu-dumps-2050-climate-alarmist-targets-and-commitments/

In a victory for energy reality, EU dumps 2050 climate alarmist targets and commitments

In a spectacular climate alarmist policy failure the EU dumped its "carbon neutrality by 2050" commitment and targets driven by the sacred but highly arbitrary and unsubstantiated 1.5 degree C global temperature "limit" and ended its Brussels summit with no climate commitments or targets for year 2050.

Eikun tuota, joo. Hupsista.

Eräs Tony Heller noin vuosi sitten kertoi muuten ko jäätikön kasvamisesta. NASA on suurella rahoituksella näemmä hitaampi kuin sähköinsinööri ilman rahoitusta.

[pyrokatti]

Eija-Riitta Korholalla on hyvä kirjoitus lihansyönnin ilmastovaikutuksista. Tämähän näyttää nyt olevan hyvinkin kuuma kysymys.

Lisäksi alkuun on hyviä huomioita ilmastovouhotuksen käytöstä vaaleissa asiaosaamisen puutteen korvaajana.

Väärinkäsitetty liha

Ilmastonmuutos taitaa olla lottovoitto sellaiselle poliitikolle, joka haluaa päästä helpolla vaaleista ja väistellä sisällöllisesti vaikeammat osaamista vaativat kysymykset. Ilmastopuheen keskeiset hokemat on vaivatonta opetella – lapsikin pystyy siihen, kuten on nähty. On näköjään maailman helpointa ryhtyä ilmastopoliitikoksi kahden tunnin pikakurssilla ja ilmoittautua ympäristön puolustajaksi, koska perusfraasit tuntuvat kelpaavan ja menevän läpi myös lehdistössä. Totuus on kuitenkin, että kovaa työtä ei korvaa mikään, kuten keksijä Thomas Edison sanoi: There is no substitute for hard work. Ympäristöasiantuntijaksi ei tulla hetkessä, eikä se varsinkaan ole ilmoitusasia.

Hyvä esimerkki ilmastohömpästä on tapaus liha. Makuasioista ei tietenkään pidä kiistellä, ja ihmiset saavat puolestani syödä mitä tahtovat, mutta ruokasuositusten yhteydessä esitetyt faktat tulisi sentään osua kohdalleen. On jossain määrin hämmentävää, etteivät faktantarkistajat nosta meteliä. Viimeksi tänään on aiheesta uutisoitu: WWF:n suosittelemaan ilmastoystävälliseen ruokavalioon kuuluu korkeintaan lasi maitoa tai muutama siivu juustoa päivässä. Kananmunia saisi syödä korkeintaan kuusi kuukaudessa. Broileria saisi vetää muutaman kerran viikossa ja punaista lihaa kerran viikossa. En puutu nyt dieetin terveellisyyteen vaan annan näkökulman sen ilmastoväitteistä:

Liha on erityisen suosittu ilmastoalarmismin uhri, ja meillä Suomessakin sille on vilauteltu veroa. Eräs perusväite taustalla on, että ruoan tuotanto tuottaa enemmän kasvihuonekaasuja kuin vaikkapa koko kuljetussektori. Tieto oli pujahtanut jopa YK:n tiedotteisiin vuonna 2006. Tämä tieto on perätön. Silti se on johtanut useisiin vääriin johtopäätöksiin lihan ja ilmastonmuutoksen suhteista. Voi tosiaan olla monta hyvää syytä valita lihan sijasta kasvikset, mutta ilmaston pelastamisesta ei juurikaan ole kyse – ja on syytä muistaa, että lihan poisjättäminen saattaa olla haitallista ravitsemukselliselta kannalta. Myös Worldwatch-instituutti esitti vuonna 2009 jopa niin villin väitteen, että 51% kasvihuonekaasuista tulee karjan kasvatuksesta ja jalostuksesta.

Yhdysvaltain ympäristönvuojeluvirasto EPA:n mukaan vuoden 2016 kasvihuonekaasujen suurimmat osuudet tulivat sähköntuotannosta 28%, liikenteestä 28% ja teollisuudesta 22%, maatalouden ollessa vain 9%. Tämä on huomattavasti uskottavampi luku, ja pitää muistaa että eläintuotanto on tästä alle puolet, USA:n tilastojen mukaan 3,9% . Luku on aika kaukana liikenteen päästöistä tai puolesta tai WWF:n luvusta, vaikka sitä sovellettaisiinkin globaaleihin oloihin.

Miten näin huikea väärinkäsitys syntyi? Vuonna 2006 YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO julkisti tutkimuksen otsikolla Livestock's Long Shadow, joka sai kansainvälistä huomiota. Tutkimus totesi, että karjankasvatus tuotti huikeat 18 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Virasto veti johtopäätöksen: karjankasvatus teki harmia enemmän kuin koko kuljetussektori yhteensä. Jälkimmäinen väite oli väärä, ja on sen jälkeen korjattu. Ongelmaksi osoittautui, että FAO:n analyytikot olivat käyttäneet kattavaa elinkaarianalyysiä tutkiessaan karjankasvatuksen ilmastovaikutuksia, mutta eivät enää samaa metodia analysoidessaan liikennettä, jolloin vertailu vääristyi. Maatalouden kohdalla otettiin huomioon kaikki maankäytön muutoksista lannoitteisiin ja eläinten ulosteisiin, liikenteen kohdalla vain auton pakoputken päästöt, ei esimerkiksi liikenteen vaatiman infran rakentaminen. FAO korjasi sittemmin väärän väitteensä mutta se jäi johtopäätöksiltään elämään ilmastojargoniin. FAO:n alkuperäinen väite siitä, että karjankasvatus vastaisi päästöjen leijonanosuudesta oli jo ehtinyt levitä ja nyt sitä jatkaa näköjään WWF ja poliitikot. Olisi faktantarkistuksen paikka. Uusimmassa tutkimuksessaan FAO arvioi karjankasvatuksen osuudeksi 14,5% ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Vastaavaa kokonaisvaltaista arviota ei liikenteestä ole.
...

[ämpee]

Uusimmassa tutkimuksessaan FAO arvioi karjankasvatuksen osuudeksi 14,5% ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Vastaavaa kokonaisvaltaista arviota ei liikenteestä ole.

Tuossa ensinnäkin on se virhe ettei kokonaispäästöjen osia voida jakaa jos ei olla selvitetty kaikkien osien määrää samalla menetelmällä.
Eli jos liikenteen kokonaisvaltaista arviota ei ole, niin mitenkään ei voida sanoa, että jokin toinen toimiala on niin ja niin monta prosenttia kokonaisuudesta.

Toinen mikä kiinnostaa, ja mitä ilmeisesti ei olla selvitetty, on kasvisten tuotannon kokonaisvaltainen arvio.
Vasta kun se tiedetään voidaan vertailla päästäänkö mihinkään säästöön vaihtamalla kulutustottumuksia suunnasta toiseen, ja kuinka paljon säästetään.

Oletan kuitenkin, että molemmat maatalouden toimialat ovat niin naimisissa keskenään ettei lopputuloksista ota selvää "vanha Erkkikään".
Karjan lanta kun on monesti kasvisten tuotannossa lannoitteena ja siten "osallistuu säästötalkosiin".

Yhdysvaltain ympäristönvuojeluvirasto EPA:n mukaan vuoden 2016 kasvihuonekaasujen suurimmat osuudet tulivat sähköntuotannosta 28%, liikenteestä 28% ja teollisuudesta 22%, maatalouden ollessa vain 9%.

Kun kyseessä kuitenkin ovat arviot, eikä parempaa tietoa todellakaan ole, niin kuluttajana otan oikeuden valita EPA:n arvio.
Olisiko EPA:n 9% ilman karjankasvatusta 8,75%, emme koskaan tule saamaan selville, mutta se kyllä tiedetään ettei karjaa laidunneta parhaalla peltomaalla.

[mannym]

Yhdysvaltain ympäristönvuojeluvirasto EPA:n mukaan vuoden 2016 kasvihuonekaasujen suurimmat osuudet tulivat sähköntuotannosta 28%, liikenteestä 28% ja teollisuudesta 22%, maatalouden ollessa vain 9%. Tämä on huomattavasti uskottavampi luku, ja pitää muistaa että eläintuotanto on tästä alle puolet, USA:n tilastojen mukaan 3,9%

Seuraa luovaa matematiikkaa, silmät tarkkana nyt, jos huomaatte virheen korjatkaa se, sitten kun olette lakanneet nauramasta tietenkin...

3,9% USA:n kasvihuonepäästöistä on siis eläintuotantoa, lihaa, kanaa jada jada. Lasketaan se 4% se on kaunis luku ja pyöristys.

USA:n päästöt globaalista kokonaisuudesta (ihmisen) ovat tuota, no 2015 ne olivat 15%. https://www.ucsusa.org/global-warming/science-and-impacts/science/each-countrys-share-of-co2.html

4% 15%:sta on 0,6% maailman kokonaispäästöistä. Yhdysvaltojen päästöt ovat siten eläintuotannon osalta vain neljä kertaa koko Suomen päästöt.

Mutta muistakaamme,

Eli jos amerikkalaisten nautakarjat jäisivät syömättä ja se vaihdettaisiin kanaksi (en oleta että kalaan vaihtaisivat mäkkärin pihvejään), niin silleen 20-40 prosenttia maaliman CO2-päästöistä olisi anteeksi annettu.

Sovitaan että tuo 0,6% on kaikki nautakarjaa ja vaihtamalla sen kanaan, saavutamme päästöissä puolituksen. Eli Yhdysvaltojen lihantuotanto aiheuttaisi 0,3% kokonais kasvihuonepäästöt. Mikä on vieläkin tuplasti Suomen, mutta hei, he saivat nyt sitten anteeksi 1,33 - 2,66 kertaisesti omat päästönsä.

On se kyllä jännää. Ei oikein tiedetä kuka päästää ja mitä päästää ja miten paljon päästää, mutta kyllä hyvät arviot tietysti on ja siten on aina hyvä heitellä. Nyt kieli keskellä suuta ettei vain tule väärin ymmärretyksi. Minulla ei ole mitään sitä vastaan että tutkitaan mistä lähteestä mikäkin päästö on peräisin, eikä myöskään mitään sitä vastaan että niiden päästöjen kokonaismäärät selvitetään tarkasti, eikä sitäkään vastaan että ne kirjataan yhteen nivaskaan, eikä sitäkään vastaan että sen nivaskan perusteella tehdään rehellisiä poliittisia päätöksiä.

Se tässä on nyt pidemmän aikaa nakertanut, koska ei tiedetä, arvataan, sovelletaan kauniisti arvaillen lukuja mappeihin, niistä sitten arvataan mitä tuleman pitää, sitten propagandistisesti ja epärehellisesti pakotetaan poliittisia päätöksiä.

Kuten eräs totesi tuntuu että on herännyt Trumpin uneen, kun tuon Grönlannin tuhoontuomitun jäätikön uudelleen kasvusta uutisoitiin, sekä sen tutkinnan mikä ei liity tähän ketjuun, niin epäuskoisesti pitää katsella ympärilleen mihin sitä tuli herättyä vai onko vieläkin unessa. Jos ison jäätikön käyttäytyminen yllättää sitä tutkineet tiedemiehet, niin se kertoo siitä ettei sitä jäätikön käyttäytymistä tunnettu kunnolla. Oltiin askarreltu käytösmalli ja sen mukaan oletettu, sitten kun se penteleen jäätikkö käyttäytyy kuin teini eikä niinkuin tiedemiesten malli, se yllättää tiedemiehet.

[Kokoliha]

Grillit kuumiksi. Katastrofi peruutettu?

Jumankekka.

Tarkoittaako tämä nyt sitä, että jo ensi talvena päästään taas skimbaamaan Grönlannissa? Ja että juuri hiljattain Tyyneenmereen kuulemma uponneet asutut saaret nousevat taas hipihiljaa pinnan yläpuolelle, jotta ns. Hyvät ihmiset voivat ilmastomiekkareidensa välissä maailmantuskaansa lievittäkseen lentää taas turisteina sinne? Ja sitten esitellä Sanna Marinin tapaan ruskettuneita sääriään Instagramissa:

http://paivanbyrokraatti.com/2018/10/22/punavihreat_aurinkomatkat/

Valitettavasti Sanna Marinin ja hänen punavihreiden kollegoidensa some-tileiltä löytyy enemmän sanoja kuin tekoja. Kokosimme Päivän Byrokraatin toimistotornin 12. kerroksen kahvihuoneen piristykseksi seinätaulun virtuaalikorteista, joita vihervasemmiston johto on viimeaikaisilta lomamatkoiltaan lähettänyt.

Maaseudun Tulevaisuuden uutisoiman tutkimuksen mukaan yksi lentomatka Bangkokiin kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin kahdeksan vuotta Suomessa pysyvä naudanlihansyöjä. Yhden Phuketin lennon päästöillä taas perhe autoilee yli 10 vuotta.

[ämpee]

Matematiikka on mukavaa tiedettä.

Oletetaan että Suomessa asiat ovat kuten Yhdysvalloissa, vaikka meidän maataloutemme pohjoisesta sijainnista johtuen ei ole yhtä tuottavaa kuin Yhdysvalloissa, mutta numeroita on mukava pyöritellä.

Suomen maatalouden päästöt olisivat siten 9% kokonaispäästöistämme, ja jäsen Mannymin ottaman pyöristyksen mukaan eläintuotantoa olisi se 4%.
Maailman kokonaispäästöistä olemme vastuussa 0,14%:n verran, josta eläintuotannon kuormitusta edellisen mukaan on huikeat 0,0056%.

Kun muistamme että edistyneimmän(??) arvion mukaan maailman keskilämpötila on muuttunut esiteollisesta ajasta lähtien 0.9 astetta celsiusta, joka tarkoittaa 0,006 astetta celsiusta vuotuisesti, mikäli esiteollinen aika katsotaan loppuneeksi 150 vuotta sitten.

Kun Suomen osuus tästä huimasta lämpenemisestä on prosenttuaalisesti se 0,14%, niin laskennallisesti Suomen osuus maailman vuotuisesta lämmön noususta, mikäli katsotaan hiilidioksidin aiheuttaneen kaiken tuon arvioidun lämmön nousun, on peräti 0,0000084 astetta celsiusta.
Suomessa harjoitetun eläintuotannon osuus tuosta maailmaa radaltaan suistavassa lämmönnousussa on 0,000000336 astetta celsiusta.

Miljoonassa vuodessa siis saisimme nostettua koko maapallomme keskilämpötilaa pelkällä nykyisellä eläintuotannolla 0,336 astetta celsiusta.
Inferno odottaa jälkeläisiämme, joskus !!1!

[Kokoliha]

^ Kiitos.

Nyt voin hyvällä omallatunnolla syödä huomenna rohkeasti sipulipihvin sen sijaan, että söisin soijapalasista tehtyä kebab-kastiketta, joka btw on kuin fillarin sisäkumia pureskelisi. Nälkähän moisella kun ei lähde mutta ruokahalu kylläkin.

Mutta makuasiahan tuo, toki. Kukin siis tyylillään ja mun puolesta saa syödä vaikka joka päivä soijaa/tofua niin paljon kuin sielu sietää.