Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Isagoge]

Jäsen mannym yllä ansiokkaasti opasti jäsen Isagogea. Tässä vielä lisää faktaa. Höpinät 4 C lämpenemisestä perustuvat epärealistiseen RCP8.5-skenaarioon.

Olen itsekin sitä mieltä, että IPCC:n rpc8.5 on epätodennäköinen. Näin on jo pelkästään siitä syystä, että kivihiilen käyttäminen energialähteenä näyttää saavuttaneen huippunsa jo muutama vuosi sitten.

IPCC:n uusissa skenaarioissa on kuitenkin mukana SSP5, joka johtaisi myös hyvin korkeaan säteilypakotteeseen.

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0959378016300681

Koska ilmastoskeptikot kuitenkin yleensä menevät oma agenda edellä ("ilmasto ei todellisuudessa lämpene, ja jos lämpenee, ei ainakaan ihmisen ansiosta ja jos lämpenee ihmisen ansiosta, siitä ei ole mitään haittaa"), he eivät tässä asiassa huomaa epäloogisuuttaan.

Tässäkin ketjussa ilmastoskeptikot ovat toistuvasti kyseenalaistaneet ilmaston kehitystä ennustavat fysikaaliset mallit ja niiden kyvyn tuottaa päteviä ennusteita. Yhtäkkiä nämä samat mallintamisen kriitikot ovat aivan varmoja siitä, että heidän yhteiskunnallista  kehitystä koskeva mallinsa, jonka mukaan rcp8.5 ei voi toteutua, ennustaa aivan varmasti tulevaisuuden. Tämä on jopa hieman hassua, kun otetaan huomioon se, miten vaikeaa yhteiskunnallisen kehityksen ennustaminen globaalisti tai edes yhden valtion sisällä on.

Kuten totesin, tässäkin ketjussa moni on kritisoinut ilmastomalleja. Kritiikki on sikäli epäloogista, että moni skeptikko väittää ilmastomallien yhtä aikaa tuottavan sattumanvaraisia tuloksia ja yliarvioivan lämpenemistä. Joka tapauksessa: jos ilmastomalleihin ei ole luottamista, ei siis ole poissuljettua, että ilmastomallit erehtyvät alakanttiin: maapallon ilmasto voikin lämmetä jatkossa jopa nopeammin kuin sen noin 200 viime vuoden aikana on lämmennyt, vaikka kasvihuoneilmiön voimistuminen pysähtyisi. Koska ilmastoskeptikkojen uskonkappale on se, että ilmastomallit ennustavat lämpenemisen yläkanttiin (ja samalla antavat sattumavaraisia ennusteita), tällainen ajatus tietysti tuntuu mahdottomalta hyväksyä.

Tosiasiassa meidän pitäisi myös myöntää se, että emme tiedä kovin tarkasti, miten vahvasti erilaiset palauteilmiöt vaikuttavat ilmaston keskilämpötilaan. On kuitenkin paljon tutkimustietoa siitä, mihin suuntaan palauteilmiöt vaikuttavat:
-kun ilmastojärjestelmä lämpenee, merten kyky sitoa hiilidioksidia laskee
Tämä on perusfysiikkaa, joten ei varmaan tarvita lähteitä.
-kun ilmasto lämpenee, jäätiköiden alta vapautuu yhä enemmän metaania ja hiilidioksidia vapauttavaa maaperää, ja lämpeneminen kasvattaa myös makean veden ekosysteemien metaanipäästöjä.
https://www.nature.com/articles/s41467-018-04236-2
https://www.nature.com/articles/nature14338
-kun ilmasto lämpenee, maapallon albedo huonontuu
Suurin osa maapallon pinta-alasta on merta. Maapallolla on myös sen pinta-alan kannalta huomattavia jäätiköitä. Kun merijää sulaa ja jäätiköt sulavat, maapallon albedo eli heijastuskerroin huononee, ja yhä suurempi osa avaruudesta tulevasta säteilystä imeytyy meriin ja maaperään. Kyseessä on jälleen niin perustavalla tavalla hyväksytty näkemys, että tutkimuslähteitä tuskin tarvitaan.

Näiden palautemekanismien toiminnasta ei ole tarkkaa tietoa, koska niitä ei ole koskaan ennen nykyhetkeä päästy havainnoimaan. Jos niiden efekti on oletettua voimakkaampi, neljän asteen tai vielä voimakkaampi lämpeneminen ei ole mitenkään poissuljettua. 

[Isagoge]

Olen ollut siinä luulossa, että lämpö lisää haihtumista ja lisääntynyt haihtuminen kasvattaa sateita.
Saa korjata jos luuloni onkin väärä ja lisääntynyt lämpö pelkästään kuivattaa ilmaa entisestään.
Saa sitten olla melkoisen hyvä selitys...Ihmiskunnalla on aina mennyt hyvin silloin kun lämpöä on riittänyt, ja aina mennyt huonosti kun sitä lämpöä ei ole riittänyt.

Aivan arkijärjellä ajatellen pelkästään se, että nyt tiheästi asutut rannikot jäävät ilmaston lämmetessä meren alle, on ihmiskunnan kannalta todella ikävä juttu.

Mitä tulee sadantaan, tässä viestissä liitekuvana on IPCC:n AR5:n ennuste  sadannan kehittymisestä.

Kuten kuvasta näkyy, sadanta vähentyisi rajusti erityisesti päiväntasaajan ympäriltä jopa Etelä-Eurooppaan asti. Erityisesti kuivuudesta kärsittäisiin Etelä-Amerikan pohjois- ja eteläosissa, Pohjois-Afrikassa, eteläisessä Afrikassa, Lähi-idässä, Australiassa, ja Pohjois-Amerikan eteläosissa. Kuvasta näkyy myös se, että nyt tiheästi asutuilla alueilla tapahtuu myös sadannan lisääntymistä lämpötilan noustessa. Aasiassa talvisadanta saattaa lisääntyä eräiden mallinnosten mukaan jopa 50%. Kasvien kannalta tämä voi olla hyväkin asia, mutta ihmisten ei. Esimerkiksi Aasiassa ja Afrikassa päiväntasaajalla laajoilla alueilla lämpötila yhdessä ilmankosteuden kanssa nousisi jo vuosisadan loppuun mennessä ainakin osaksi vuotta niin korkeaksi, että ihminen ei pysy ulkoilmassa pitkään hengissä.

[Isagoge]

Kyllä tämä näyttää nyt siltä että olet onnistunut ratkaisemaan 11 000 000 palan palapelin 4 palalla.

Tässä näkyy perustava ajatusvirheesi. Oletat, että ne miljoonat tekijät, jotka maapallon säähän eri alueilla vaikuttavat, voisivat jotenkin toimia niin, että ne joko
1) "boostaisivat" Auringosta maapallolle tulevaa energiaa siten, että sen määrä lisääntyisi tai
2) voisivat itse luoda energiaa

Nykyfysiikan näkökulmasta kumpikin vaihtoehto on mahdoton.

Ilmaston pitkäaikaiseen lämpenemiseen tarvittava valtava energiamäärä voi tulla vain Auringosta. Jos Auringon säteilyteho ei rajusti kasva ja Maan albedo ei huonone, vain kasvihuoneilmiön voimistuminen voi nostaa maapallon keskilämpötilaa ja merten lämpösisältöä niin nopeasti kuin nyt on tapahtunut. Jos on olemassa jokin muu mekanismi, joka voi tuottaa näin nopean lämpenemisen, kerro, mikä se on. 

[Ajattelija2008]

Jäsen mannym yllä ansiokkaasti opasti jäsen Isagogea. Tässä vielä lisää faktaa. Höpinät 4 C lämpenemisestä perustuvat epärealistiseen RCP8.5-skenaarioon.

Olen itsekin sitä mieltä, että IPCC:n rpc8.5 on epätodennäköinen. Näin on jo pelkästään siitä syystä, että kivihiilen käyttäminen energialähteenä näyttää saavuttaneen huippunsa jo muutama vuosi sitten.

IPCC:n uusissa skenaarioissa on kuitenkin mukana SSP5, joka johtaisi myös hyvin korkeaan säteilypakotteeseen.

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0959378016300681

Koska ilmastoskeptikot kuitenkin yleensä menevät oma agenda edellä ("ilmasto ei todellisuudessa lämpene, ja jos lämpenee, ei ainakaan ihmisen ansiosta ja jos lämpenee ihmisen ansiosta, siitä ei ole mitään haittaa"), he eivät tässä asiassa huomaa epäloogisuuttaan.

...

Näiden palautemekanismien toiminnasta ei ole tarkkaa tietoa, koska niitä ei ole koskaan ennen nykyhetkeä päästy havainnoimaan. Jos niiden efekti on oletettua voimakkaampi, neljän asteen tai vielä voimakkaampi lämpeneminen ei ole mitenkään poissuljettua.

Minä olen looginen, sinä et ole. Olen tietoinen kaikista väitteistä, joita esität tuossa pitkässä viestissä.

Palautemekanismien voimakkuutta on päästy havainnoimaan. Tiedämme kohtuullisen hyvin viimeisen 50 miljoonan vuoden lämpötilat sekä geologisen historian.

https://en.wikipedia.org/wiki/Geologic_temperature_record
Katso diagrammi Initial Eocene Thermal Maxima. Antarktiksen sulaminen nostaa lämpötilaa 2 C. CO2:n moninkertaistuminen (PETM) nostaa lämpötilaa 2 C. Jääkauden lopussa 9700 eKr. lämpötila nousi nopeasti 5 C. Mitään yllättäviä palautemekanismeja ei ollut, vaan nousu tuli Kanadan jäätikön sulamisesta ja CO2:n noususta 1/3.

Kaaviosta näkyy, että maapallo oli 10 C lämpimämpi kuin nyt 50 miljoonaa vuotta sitten. Tiedämme, että elämä kukoisti silloin maapallolla. Viimeiset 2.5 miljoonaa vuotta ovat olleet jääkautta ja huonoa aikaa elollisen luonnon kannalta. Vain 22 000 vuotta sitten oli niin kylmä kausi, että se meinasi hävittää Afrikan sademetsät.

[Ajattelija2008]

https://climate.copernicus.eu/surface-air-temperature-february-2021
Myös Copernicus kertoo, että helmikuu oli samoissa lukemissa kuin paussin 2000 - 2014 aikana. Syy kylmyyteen on todennäköisesti La Niña. La Niña yleensä kestää pari vuotta. Sitten on taas lämpimämpää tiedossa.

[Alarik]

...
Olen itsekin sitä mieltä, että IPCC:n rpc8.5 on epätodennäköinen. Näin on jo pelkästään siitä syystä, että kivihiilen käyttäminen energialähteenä näyttää saavuttaneen huippunsa jo muutama vuosi sitten.
(...)

Kivihiilenkäytön arvioista (ei politiikasta) voisi sanoa pari seikkaa: suurimmista kolmesta USA on koko ajan vähentänyt käyttöä, myös edellisen pressansa aikana jolloin viime vuonna pudotus oli suurin -11%. Takaisin se kulutus ei tule ellei sitä haluta.

Näkymä on nyt se, että nykypressan johdolla USA suunnittelee nostavansa hiilenkulutusta tänä vuonna +16% ja ensi vuonna lisää.

Se mistä USAn edellinen pressa valitti, on se ettei muut isot vähennä Pariisin sopparissa mitään. Irtaantuminen pyrki painostamaan isot kuluttajat suurempiin vähennyksiin.
- mutta jos henkilöstä ei pidetä, niin ilmastonmuutos ja päästövähennykset on toissijainen asia.
Siksi vastustettiin henkilöä eikä haluttu lisätä päästöleikkauksia.

Nyt USA liittyi Pariisin soppariin, jossa Kiina ja Intia ensin kasvattaa päästöjä + sitten kasvattaa päästöjä vähemmän (leikkaa päästöjä suhteessa talouskasvuun).

Kiina kuluttaa yli puolet hiilestä ja suunnittelee nostavansa vielä kulutusta. Intia kuluttaa 11% maailman hiilestä ja suunniteltu kasvu on 3× nykytasoon lisää. Sen kasvukauden jälkeen ne siis sitovat kulutuksen talouskasvuun, jolloin jos talous kasvaa ne saa lisätä hiilen kulutusta. Tämä on nyt sitten se, mitä Pariisin sopimuksen kanssa haluttiin - länsimaiden vähennysten jälkeen tulevaa kulutuskasvua.

[Ajattelija2008]

https://www.iea.org/data-and-statistics/charts/world-total-coal-production-1971-2019-provisional
Tuolta näkee, että maailman hiilentuotannon kasvu pysähtyi jo 2012. Se on 7.9 mrd tonnia vuodessa.

https://www.iea.org/articles/global-energy-review-co2-emissions-in-2020
Korona leikkasi viime vuonna 4 % pois.

[Roope]

Tässäkin ketjussa ilmastoskeptikot ovat toistuvasti kyseenalaistaneet ilmaston kehitystä ennustavat fysikaaliset mallit ja niiden kyvyn tuottaa päteviä ennusteita. Yhtäkkiä nämä samat mallintamisen kriitikot ovat aivan varmoja siitä, että heidän yhteiskunnallista  kehitystä koskeva mallinsa, jonka mukaan rcp8.5 ei voi toteutua, ennustaa aivan varmasti tulevaisuuden. Tämä on jopa hieman hassua, kun otetaan huomioon se, miten vaikeaa yhteiskunnallisen kehityksen ennustaminen globaalisti tai edes yhden valtion sisällä on.

Kuten totesin, tässäkin ketjussa moni on kritisoinut ilmastomalleja. Kritiikki on sikäli epäloogista, että moni skeptikko väittää ilmastomallien yhtä aikaa tuottavan sattumanvaraisia tuloksia ja yliarvioivan lämpenemistä. Joka tapauksessa: jos ilmastomalleihin ei ole luottamista, ei siis ole poissuljettua, että ilmastomallit erehtyvät alakanttiin: maapallon ilmasto voikin lämmetä jatkossa jopa nopeammin kuin sen noin 200 viime vuoden aikana on lämmennyt, vaikka kasvihuoneilmiön voimistuminen pysähtyisi. Koska ilmastoskeptikkojen uskonkappale on se, että ilmastomallit ennustavat lämpenemisen yläkanttiin (ja samalla antavat sattumavaraisia ennusteita), tällainen ajatus tietysti tuntuu mahdottomalta hyväksyä.
...
Näiden palautemekanismien toiminnasta ei ole tarkkaa tietoa, koska niitä ei ole koskaan ennen nykyhetkeä päästy havainnoimaan. Jos niiden efekti on oletettua voimakkaampi, neljän asteen tai vielä voimakkaampi lämpeneminen ei ole mitenkään poissuljettua.

Viittasit nykyään liki mahdottomana pidetyn RCP8.5-skenaarion yli neljän asteen lämpenemiseen edelleen relevanttina tulevaisuudenkuvana.

Jos spekuloidaan, että liki mahdoton muuttuukin ilmastomallien epävarmuuden vuoksi todellisuudeksi ja ilmasto lämpenee IPCC:n ennusteista poiketen sittenkin jopa tuon RCP8.5-skenaarion mukaisesti, niin sehän tarkoittaa sen tunnustamista, että ennusteilla ei ole oikeastaan mitään arvoa, eikä ihmisten ponnistelujen tuloksilla ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä ennustettavuutta. RCP8.5 lähtee esimerkiksi hiilen käytön kymmenkertaistamisesta vuosisadan loppuun mennessä, kun nykyisen käsityksen mukaan hiilen käytön huippu on jo ohitettu tai ohitetaan kohta, mutta näiden ääripäiden lopputulos voisi siis olla sama yli neljän asteen lämpeneminen.

Näin suuri epävarmuus ja epätietoisuus tukisi politiikassa paremminkin valmistautumista kuin epätoivoisia yrityksiä nipistää lämpenemisestä suurin vaivoin ja kustannuksin pois asteen sadasosia tai muutosnopeudesta muutamia kuukausia.

Itse lähden jos ei muuten niin keskustelun sujuvoittamisen vuoksi siitä, että IPCC:n ennusteet ja todennäköisyydet ovat parhaaseen tieteelliseen tietoon perustuvia (en oikeasti tiedä, ovatko) ja keskustelun lähtökohta etenkin nykyisen mielestäni järjettömän ilmastopolitiikan vastustamisessa, kun kerran valtamedia, poliitikot ja ilmastoaktivistit vetoavat ilmastopolitiikan puolustamisessa virheellisesti ja häpeämättömän valheellisesti juuri IPCC:n raportteihin ja auktoriteettiin.

Aivan arkijärjellä ajatellen pelkästään se, että nyt tiheästi asutut rannikot jäävät ilmaston lämmetessä meren alle, on ihmiskunnan kannalta todella ikävä juttu.

Varmaan ikävä juttu ja käy pitkän päälle joissain paikoissa kalliiksi, mutta merenpinnan nousu on niin hidasta, että muutos ei ole ihmisille saati ihmiskunnalle sellainen katastrofi, jollaiseksi sitä propagandassa (mm. sadoilla miljoonilla "ilmastopakolaisilla" pelottelu) kuvataan. Jos ei halua varpaiden kastuvan, rannikon välittömässä tuntumassa elävien on siirryttävä muutaman vuosikymmenen aikana etäämmälle merestä. Tämä on kuitenkin pientä verrattuna vaikka mannerten väliseen siirtolaisuuteen ja sen seurauksiin.

[ämpee]

Ja kyllä lämmin keskiaika oli globaali ilmiö.

Kun nyt olet kuuluttanut lähteiden perään niin olisin kiinnostunut mihin tämän väitteen perustat. Viimeksi kun minulle on tarjottu "todisteita", kävi ilmi että metodologiana oli etsiä parin sadan vuoden haarukalla lämpimiä jaksoja eri puolilta maailmaa ja julistaa ne samaksi ilmiöksi. Ehkä sinulla on jotain uudempaa tietoa.

Joitakin vuosia sitten kysyin ilmataiteen laitoksen edustajalta, Nevanlinnalta, millä mekanismilla keskiajan lämpökausi pysytteli pelkästään €Uroopassa.
En koskaan saanut vastausta kysymykseeni.
Ehkä se oli uskonnon vastainen.

Lapissa on tunturijärvissä puufossiileita jotka todistavat aikaisemmin olleen huomattavasti nykyistä lämpimämpää.
Odottelen tässä niitä todisteita joiden nojalla ainoastaan Lapissa oli lämpimämpää, muualla vastaavasti kylmempää koska ei ollut sitä hiilidioksidia.
Koittakaa nyt uskovaiset ryhdistäytyä ja kiikuttakaa kerettiläisen silmien eteen nivaska todisteita.
Niitä odotellessa...

[HDRisto]

Tekniikan Maailmasta:
https://tekniikanmaailma.fi/tutkijoiden-hammastyttava-havainto-gronlannin-mannerjaatikon-alta-loytyi-kasvien-jaanteita-mannerjaatikko-on-sulanut-kokonaan-miljoonan-viime-vuoden-aikana/

"Suuri osa Grönlannista on nykyään jään peitossa, mutta miljoona – mahdollisesti vain muutama satatuhatta – vuotta sitten saaren pinta oli vihreän kasvillisuuden peittämä".

"Kansainvälisen tutkimusryhmän lisätutkimuksissa paljastui, että koko Grönlanti, tai ainakin suuri osa siitä, on ollut sula viimeisen miljoonan vuoden aikana".

Alkuperäinen juttu:
https://www.pnas.org/content/118/13/e2021442118

[ämpee]

Nimi on enne, sanotaan, mutta Grönlannin kohdalla tämä näyttäisi pitävän.
Nyt sitten odotellaan miten todistetaan nykyään olevan lämpimintä koskaan.
Katumaastureita ei miljoona vuotta sitten kovinkaan montaa ollut.

[mannym]

Kyllä tämä näyttää nyt siltä että olet onnistunut ratkaisemaan 11 000 000 palan palapelin 4 palalla.

Tässä näkyy perustava ajatusvirheesi. Oletat, että ne miljoonat tekijät, jotka maapallon säähän eri alueilla vaikuttavat, voisivat jotenkin toimia niin, että ne joko
Nykyfysiikan näkökulmasta kumpikin vaihtoehto on mahdoton.

Tässä näkyy perustava ajatusvirheesi, oletat minun olettavan jotain mitä en olettanut tai suinkaan kirjoittanut. Mutta täsmennettäköön.

Oletan tai oikeastaan tiedän ettei niiden miljoonien tekijöiden mekanismeja tai vaikutuksia toisiinsa tunneta, nykyfysiikka tunnustaa tämän ja sen tunnustavat myös ilmastotieteilijät. Joskin he yrittävät kuulostaa ja näyttää kovin uskottavilta kertoen tietävänsä ja tuntevansa ne mekanismit.

Tämän vuoksi voisitkin jo kertoa meille lähteineen ja lukuineen kuinka paljon auringon aktiivisuus on milloinkin kasvanut. Kun nyt kerran nykyfysiikan tunnet niin mainiosti että kykenet sen piikkiin lausumaan asioista.

IPCC:n uusissa skenaarioissa on kuitenkin mukana SSP5, joka johtaisi myös hyvin korkeaan säteilypakotteeseen.

Tuota mitäs me tehdään jaetulla sosioekonomisella polulla? Eikun unohdin, maalitolpat siirtyivät kun RCP:t eivät enää myy. RCP joka kertoo kasvihuonekaasujen konsentraatiosta ilmakehässä ja ovat IPCC:n ilmastomallien pohjana, väittävät seuraavaa. Ihmisen päästöjen ja ilmastomallien eriäväisyyksien mukaan. Säteilypakote kasvaa 2,6, 4,5, 6 ja 8,5Wm² vuoteen 2100 mennessä.

Kuvan lopussa niiden esiintymät. Huomaa että 2,6Wm² säitelypakotteen pitäisi olla jo tätä päivää. Onhan lukema 421ppm CO² ekvivalentti, joka 415ppm CO² pitoisuudessa pitäisi jo näkyä. Tosin sekin malli on mainiosti hajallaan, ollen 0,5 - 1,5°C lämpimämpi vuonna 2100 verraten vuoteen 2000.

Koska ilmastoskeptikot kuitenkin yleensä menevät oma agenda edellä ("ilmasto ei todellisuudessa lämpene, ja jos lämpenee, ei ainakaan ihmisen ansiosta ja jos lämpenee ihmisen ansiosta, siitä ei ole mitään haittaa"), he eivät tässä asiassa huomaa epäloogisuuttaan.

Tässäkin ketjussa ilmastoskeptikot ovat toistuvasti kyseenalaistaneet ilmaston kehitystä ennustavat fysikaaliset mallit ja niiden kyvyn tuottaa päteviä ennusteita. Yhtäkkiä nämä samat mallintamisen kriitikot ovat aivan varmoja siitä, että heidän yhteiskunnallista  kehitystä koskeva mallinsa, jonka mukaan rcp8.5 ei voi toteutua, ennustaa aivan varmasti tulevaisuuden. Tämä on jopa hieman hassua, kun otetaan huomioon se, miten vaikeaa yhteiskunnallisen kehityksen ennustaminen globaalisti tai edes yhden valtion sisällä on.

Tuota tuosta epäloogisuuden osalta et voi tehdä muuta kuin katsoa peiliin. Kun tässä ketjussa on vuosia keskusteltu ilmaston lämpenemisestä, paussista, lämpötilasarjojen adjustoinneista, sekä siitä onnettomasta tosiasiasta ettei ihmisen signaalia näy eikä tutkimustuloksia jossa ihmisen signaali näkyisi ole esitetty. Mallien kyseenalaistusta taasen olemme harrastaneet paljonkin. Sekä esittäneet todelliseen maailmaan perustuvin seikoin ne fysikaalisten mallien heikkoudet että epäonnistumiset. Huomaan että myös sinä pidät RCP 8.5:ttä epätodennäköisenä koska hiilen polton huippu on saavutettu. Mutta todellisuudessa vaikka kaikki tunnetut fossiilisten polttoaineiden varannot poltetaan, ei päästä lähellekään niitä pitoisuuslukemia ilmakehässä joita RCP 8.5 vaatisi.

Jopa IPCC hylkäsi jo RCP 8.5:n, korvaten sen uudella RCP 7:llä. Joten jo se todistaa sen ettei RCP 8.5 fysiikkamalli ollut todennäköinen tai pitänyt paikkaansa lainkaan.

Kuten totesin, tässäkin ketjussa moni on kritisoinut ilmastomalleja. Kritiikki on sikäli epäloogista, että moni skeptikko väittää ilmastomallien yhtä aikaa tuottavan sattumanvaraisia tuloksia ja yliarvioivan lämpenemistä. Joka tapauksessa: jos ilmastomalleihin ei ole luottamista, ei siis ole poissuljettua, että ilmastomallit erehtyvät alakanttiin: maapallon ilmasto voikin lämmetä jatkossa jopa nopeammin kuin sen noin 200 viime vuoden aikana on lämmennyt, vaikka kasvihuoneilmiön voimistuminen pysähtyisi. Koska ilmastoskeptikkojen uskonkappale on se, että ilmastomallit ennustavat lämpenemisen yläkanttiin (ja samalla antavat sattumavaraisia ennusteita), tällainen ajatus tietysti tuntuu mahdottomalta hyväksyä

.

No jaa, jos CMIP-5 ilmastomallit kertovat meille että ilmasto lämpenee minimissään 1,5°C ja maksimissaan 3,3°C vuoteen 2100 mennessä, niin se kertoo ettei se kovin vaikuttavalta näytä. Voisit lopettaa tuon skeptikoiden suuhun sanojen laittamisen. Sillä ilmastoskeptikothan ovat kertoneet minä mukaan lukien mallien ennustaneen toteutuneen lämpenemisen yläkanttiin. Kun toteutunut lämpeneminen ei ole noudattanut mallien lämpenemistä ja erkaneminen jatkuu, niin tuskimpa ilmastomallit erehtyvät alakanttiin.

Tosiasiassa meidän pitäisi myös myöntää se, että emme tiedä kovin tarkasti, miten vahvasti erilaiset palauteilmiöt vaikuttavat ilmaston keskilämpötilaan.

Kannattaisi lukea niitä skeptikoiden juttuja, sillä hehän ovat vuosikymmeniä kertoneet ettei kukaan tiedä miten erilaiset palauteilmiöt vaikuttavat ilmaston keskilämpötilaan. Sen sijaan malliuskovaiset ovat vuosikymmeniä julistaneet tietävänsä koska heidän mallinsa eivät erehdy ja vaikka erehtyvätkin se johtuu epätäydellisestä todellisuudesta.

Näiden palautemekanismien toiminnasta ei ole tarkkaa tietoa, koska niitä ei ole koskaan ennen nykyhetkeä päästy havainnoimaan. Jos niiden efekti on oletettua voimakkaampi, neljän asteen tai vielä voimakkaampi lämpeneminen ei ole mitenkään poissuljettua. 

On se hauskaa että CMIP-5 mallit viime vuosikymmeneltä ovat ensin erehtymättömiä ja nyt sitten joidenkin palautemekanismien toiminnasta ei ole tarkkaa tietoa kun niitä ei tätä ennen ole päästy havainnoimaan.

Se tahtoo sanoa sen että mitä enemmän tiedämme, sitä enemmän tiedämme kuinka vähillä tiedoilla pleikkaritieteilijät tekivät ennustuksiaan, kuinka heikoin perustein poliitikot tekivät päätöksiään ja kuinka sokeasti malliuskovaiset uskoivat pleikkaritieteilijöitä.







[/quote]

[Roope]

Näyttää siltä, että Illman ja Toiviainen olivat vasta alkua uudelle ajalle.

KHO:n presidentti esittää selvitystä tuomioistuinten riippumattomuudesta Suomessa: "Demokratian täytyy kestää erilaisten ryhmien valtaan pääsy"

Presidentti Kuusiniemi on huolissaan myös lainsäädännön kyvystä vastata ilmastonmuutokseen.

KORKEIMMAN hallinto-oikeuden (KHO) presidentin Kari Kuusiniemen mielestä Suomessa tulisi käynnistää selvitys siitä, pystyvätkö tuomioistuimet toimimaan riippumattomasti mahdollisissa poikkeuksellisissa tilanteissa tulevaisuudessa.

[...]

PRESIDENTTI Kuusiniemi on myös huolissaan ilmastonmuutoksesta ja suomalaisen lainsäädännön kyvystä vastata siihen.

"Suomalainen ympäristölainsäädäntö sisältää rakenteellisia piirteitä, jotka heikentävät tuomioistuinten mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastonmuutoksen ja luontokadon ratkaisemiseen", Kuusiniemi sanoo.

Hän mainitsee esimerkkinä, ettei ympäristönsuojelulaki anna nykyisin tuomioistuimille mahdollisuutta ottaa kasvihuonepäästöjä huomioon ympäristölupaharkinnassaan.

Kuusiniemi esitti näkemyksensä tuomioistuinten riippumattomuudesta ja ilmastonmuutoksesta vuosittaisessa hallintotuomioistuinpäivässä perjantaina.

Helsingin Sanomat 19.3.2021

XVIII hallintotuomioistuinpäivä

Kari Kuusi­nie­mi, pre­si­dent­ti, kor­kein hal­lin­to-oi­keus

[...]

Omassa puheenvuorossani käsittelen oikeusvaltion puolustamisen näkökulmasta kolmea isoa teemaa: ilmastoa ja luontokatoa, koronaa sekä demokratian kyseenalaistamista ja totuuden jälkeistä aikaa. Yhteinen punainen lanka on hallintotuomioistuinten rooli, luottamuksen rakentaminen ja usko tieteeseen.

Tiedeyhteisö ja kansalaisyhteiskunta tunnustavat tätä nykyä laajasti ilmastonmuutoksen todellisuuden. Myös teollisuus, elinkeinoelämä ja sijoittajat ovat lähteneet aktiivisesti ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Kiina on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuonna 2060. Yhdysvallat palasi takaisin Pariisin sopimuksen piiriin. "Ilmastokriisi ei ole vain ympäristöongelma vaan ihmiskunnan olemassaoloon kohdistuva monialainen turvallisuusuhka", Yhdysvaltain ilmastoerikoislähettiläs John Kerry painotti Münchenin turvallisuuskongressissa. Sään ääri-ilmiöt, kuten nyt viimeksi Texasin ennätyspakkaset helmikuussa, aiheuttavat tuhoa ja kuolemia. Lämpeneminen aiheuttaa aavikoitumista sekä pulaa vedestä ja ruoasta lisäten näin esimerkiksi pakolaisuutta.

[...]

Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu ei tarkoita kehityksen pysäyttämistä tai paluuta menneisyyteen. Köyhyyden poistaminen ja oikeus kehitykseen eivät vaarannu, koska uudet puhtaat energiantuotantomuodot ovat halvempia kuin vanhat ja saastuttavat. Vahva panostaminen uusiutuviin energialähteisiin ja uusiin tuotantotapoihin, vetytalouteen sekä kiertotalouteen tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia menestyä kansainvälisessä kilpailussa, kunhan pidämme huolta osaamisesta ja koulutuksesta innovaatioiden ja investointien mahdollistamiseksi.

Valittujen Palojen vuoden eurooppalaiseksi valittu WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas vaatii ilmastokeskustelulta yhtäältä realismia ja kunnianhimoa, toisaalta suurten ja pienten asioiden erottamista toisistaan. Nuoret ovat olleet aktiivisia ilmastouhan edessä. Kysymys ei ole vain Greta Thunbergista, vaan esimerkiksi portugalilaisista nuorista, jotka ovat haastaneet useat valtiot Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen vitkastelusta ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Kyse on tulevien sukupolvien oikeudesta elämään.

[...]

Mikä sitten on tai voisi olla hallintotuomioistuinten rooli edellä mainittujen ihmiskunnan kohtaamien viheliäisten ongelmien ratkaisemisessa?

Suomalainen ympäristölainsäädäntö sisältää erinäisiä rakenteellisia piirteitä, jotka heikentävät tuomioistuinten mahdollisuuksia osallistua ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseen. Lainsäädäntö pohjautuu usein perinteiseen lupaohjaukseen, vaikka globaalit ongelmat edellyttävät kaikenkattavaa käyttäytymisen ohjausta, jossa tuomioistuinten rooli voi lainsäädännöstä ja muista ohjauskeinoista johtuen jäädä marginaaliseksi. Esimerkiksi ympäristönsuojelulaki ei mahdollista kasvihuonekaasupäästöjen huomioon ottamista ympäristölupaharkinnassa. Jos hallintotuomioistuimille halutaan merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, välineitä täytyy kehittää. Se on lainsäätäjän asia.

Puhemies Anu Vehviläinen sanoi valtiopäivien avajaispuheessaan 3.2.2021: "Vallan kolmijako on erinomainen kompassi kansanedustajille myös kotimaan myrskyissä. Meidän tonttimme on lainsäätäjän tontti. Pidetään me itse huoli siitä, että emme politisoi juridiikkaa, emmekä juridisoi politiikkaa." Vastaavasti tuomioistuinten tulee visusti pitää huoli siitä, että emme politisoi tuomioistuintoimintaa. Kuulija voi kysyä, miten sitten muualla maailmassa on erilaisia ilmasto-oikeudenkäyntejä, joissa valtio on velvoitettu ilmastotoimiin. Kysymys on erilaisesta lainsäädännöstä, osin myös erilaisesta vakiintuneesta käsityksestä siitä, mikä on tuomioistuimen rooli. Itseäni askarruttaa nykytilanteessa se, että jos hollantilaisen Urgenda-tapauksen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen viedyn portugalilaisnuorten kanteen hengessä ilmastonmuutoksen todetaan loukkaavan nykyisten ja tulevien sukupolvien ihmisoikeuksia, pitääkö tuomioistuinten kyseenalaistaa kansallisen lainsäädännön rakenteet ja rajoitukset. Oikeusvaltioon nimittäin kuuluu paitsi enemmistödemokratia myös kaikkien ihmisoikeuksien kunnioittaminen.

[...]

Viime vuosina yhteiskunnalliseen keskusteluun ovat pesiytyneet käsitteet valeuutinen, vaihtoehtoinen totuus ja totuudenjälkeinen aika. Tieteen auktoriteettia kyseenalaistetaan. Professori Esa Väliverronen on kritikoinut termiä "totuuden jälkeinen aika", mutta hänen luonnehdintansa "luottamuksen jälkeisestä ajasta" osuu nähdäkseni kohdalleen. Totuutta on muunneltu ennenkin. Kriittinen ajattelu on terve piirre yhteiskunnassa, mutta epäluulon kylväminen ja populistiset yksinkertaistukset nakertavat luottamusta perusteettomasti.

[...]

Hätkähdyttävät tapahtumat maailmalla pysäyttävät. Mikään ei ole meilläkään itsestään selvää. Olisiko Suomi valmis kestämään mahdolliset demokratiaa ja oikeusvaltiota kyseenalaistavien voimien toimet? Määräaikaishuollolle olisi tarve. Jotta tuomioistuimet kykenevät varmistamaan oikeusvaltion toiminnan ja puolustamaan jokaisen yksilön oikeuksia jatkossakin, olisi selvitettävä tarvetta vahvistaa tuomioistuinten riippumattomuuden perustuslaillisia takeita. Näin tehdään paraikaa Ruotsissa. Selvityksen tekemisen aika on meilläkin nyt. Myöhemmin voi olla liian myöhäistä.

Korkein hallinto-oikeus 19.3.2021

[Isagoge]

...ilmastoskeptikothan ovat kertoneet minä mukaan lukien mallien ennustaneen toteutuneen lämpenemisen yläkanttiin. Kun toteutunut lämpeneminen ei ole noudattanut mallien lämpenemistä ja erkaneminen jatkuu, niin tuskimpa ilmastomallit erehtyvät alakanttiin

Ilmastomallien ennusteet näyttävät menneen yläkanttiin vain silloin, kun kirsikkapoimitaan vähiten lämpenemistä osoittavat aikasarjat. Ainoa vertaisarvioitu tutkimus asiasta on edelleenkin Hausfather ym. 2019, ja sen päätuloksen mukaan ilmastomallit ovat ennustaneet lämpenemisen onnistuneesti.

Kun nyt tuli puhetta noista satelliittimittauksiin perustuvista aikasarjoista, ehkä niistä vähän enemmän.

Niin kauan kuin olen näistä asioista lukenut ja kuullut, minua on ihmetyttänyt se, että monet ilmastoskeptikot pitävät UAH:n tai RSS:n lämpötilatuotteita paljon luotettavampina kuin pintalämpötilamittauksiin perustuvia tuotteita.

Syyksi yleensä esitetään se, että pintalämpötilatuotteiden taustalla on valtavasti adjustointia/mallintamista, ja pintalämpötilaa mittaavia asemia on liian harvassa. On myös syytä mainita, että monet satelliittidataan luottavat skeptikot halveksivat kaikkia tutkimuksia, joissa lämpötilaa ei mitata suoraan, vaan käytetään prokseja. Ja useiden mielestä myös kaikki tietokonemallintaminen on pahasta. 

(Tai he eivät sentään halveksi kaikkea prokseja käyttävää tutkimusta. Halveksuntansa kohdistuu vain sellaisiin tutkimuksiin, joissa tuloksena näkyy lätkämaila, mutta esimerkiksi Mauri Timosen tai Dansgaard et al.:n proksitutkimukset maittavat, koska tulos on mieluisa). 

Mutta katsotaanpa tarkemmin, miten UAH:n tai RSS:n lämpötilatuotteet syntyvät.

UAH:n tai RSS:n käyttämät satelliitit eivät mittaa ilmakehän lämpötilaa, vaan käyttävät sen proksina happimolekyylien emittoimaa mikroaaltotaajuuden säteilyä.

Ja jotta näistä mittaustuloksista päästäisiin lämpötilaan täytyy käyttää, ... niin mitä? Aivan oikein, tietokonemallinnusta. Lämpötilan päätteleminen satelliittien MSU-antureiden outputtina tallennetuista jännitevaihteluista jo itsessään on todella monimutkainen prosessi, ja siihen liittyvässä mallinnuksessa tehdään monia oletuksia. Liitteenä olevasta kuvasta (Mears et al. 2011)

https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2010JD014954

käy ilmi, mitkä päävaiheet tässä mallintamisessa täytyy käydä läpi; ja tuohon on tosiaan merkitty vain päävaiheet.

Ja vielä monimutkaisemmaksi asia menee vielä sen takia, että satelliittien kiertoradat eivät pysy ajan kuluessa identtisinä, vaan rappeutuvat. Tämän takia mittaustuloksia ja niistä muodostettuja aikasarjoja täytyy adjustoida, ja tässähän esimerkiksi UAH:n tutkijat tekivät kohtalaisen noloja virheitä, joiden pohjalta he päätyivät aikoinaan väittämään, että troposfääri ei ole lämminnyt ollenkaan. Mears et al.(2005) puolestaan saivat tulokset, jonka perusteella Christyn ja Spencerin esittämää trendiä piti korjata peräti 40%.

Ja noita adjustointeja onkin sitten riittänyt. UAH:n lämpötila-aikasarjaa on adjustoitu 1990-luvulta lähtien melkeinpä kerran vuodessa. Toinen samoja raakamittaustuloksia käyttänyt taho (RSS) saa myös samoista mittaustuloksista erilaisia tuloksia. Ja mallintaa ja adjustoi ihan yhtä ahkerasti kuin Spencer ja Roy. RSSv4 itse asiassa näytti jopa voimakkaampaa lämpenemistä kuin GisTemp.

[mannym]

Ilmastomallien ennusteet näyttävät menneen yläkanttiin vain silloin, kun kirsikkapoimitaan vähiten lämpenemistä osoittavat aikasarjat. Ainoa vertaisarvioitu tutkimus asiasta on edelleenkin Hausfather ym. 2019, ja sen päätuloksen mukaan ilmastomallit ovat ennustaneet lämpenemisen onnistuneesti.

Tuota, Chirsty et al 2020, on julkaistu samassa vertaisarvioidussa läpyskässä kuin Hausfatherin https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2020EA001281
Sitten on Mitchell et al 2020 joka myöskin on vertaisarvioitu https://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-9326/ab9af7


Ei siinä ole mitään kirsikanpoimintaa. Ilmakehää ei mitata 2 metrin korkeudesta ja ilmakehää bulkkina mallintavat ilmastomallit eivät myöskään mallinna ilmastoa 2 metrin korkeudelta.

Niin kauan kuin olen näistä asioista lukenut ja kuullut, minua on ihmetyttänyt se, että monet ilmastoskeptikot pitävät UAH:n tai RSS:n lämpötilatuotteita paljon luotettavampina kuin pintalämpötilamittauksiin perustuvia tuotteita.

Syyksi yleensä esitetään se, että pintalämpötilatuotteiden taustalla on valtavasti adjustointia/mallintamista, ja pintalämpötilaa mittaavia asemia on liian harvassa. On myös syytä mainita, että monet satelliittidataan luottavat skeptikot halveksivat kaikkia tutkimuksia, joissa lämpötilaa ei mitata suoraan, vaan käytetään prokseja. Ja useiden mielestä myös kaikki tietokonemallintaminen on pahasta. 

Tjaa. Alarmistit taasen ovat vuosia karjuneet sen perään että skeptikot käyttävät kaikkein tarkimpia mittausmenetelmiä ilmakehän lämpötilan mittaukseen. Eivätkä suostu hyväksymään maanpäällistä sarjaa jonka keskimääräinen asemakohtainen virhe on ±2 astetta, joiden ekstrapolaatio on mieletöntä ja perustuvat mallinnuksiin alueilta joilla ei asemia ole. UHI ilmiö on myös noissa hyvin edustettuna. Voin myös sanoa etteivät satelliittidataan luottavat skeptikot halveksi kaikkia tutkimuksia joissa käytetään proxeja. Vain sellaisia tutkimuksia joissa käytetään Proxeja ja jotka kirsikanpoiminalla pätkäistään sopivaan kohtaan ja jatketaan siitä lämpötilasarjalla.

(Tai he eivät sentään halveksi kaikkea prokseja käyttävää tutkimusta. Halveksuntansa kohdistuu vain sellaisiin tutkimuksiin, joissa tuloksena näkyy lätkämaila, mutta esimerkiksi Mauri Timosen tai Dansgaard et al.:n proksitutkimukset maittavat, koska tulos on mieluisa). 

Kuulehan sr tämä harhasi on vieläkin tiukassa kuin lanta junttilan tuvan seinässä. Timosen paperi ei taida olla lätkämailapaperi vaan puhdas proxy paperi. Tiedäthän sellainen jossa proxyn kertoma alusta loppuun. Ei lätkämailaa jossa on Proxy ja lapana jotain muuta.

Mutta katsotaanpa tarkemmin, miten UAH:n tai RSS:n lämpötilatuotteet syntyvät.

UAH:n tai RSS:n käyttämät satelliitit eivät mittaa ilmakehän lämpötilaa, vaan käyttävät sen proksina happimolekyylien emittoimaa mikroaaltotaajuuden säteilyä.

Ja jotta näistä mittaustuloksista päästäisiin lämpötilaan täytyy käyttää, ... niin mitä? Aivan oikein, tietokonemallinnusta. Lämpötilan päätteleminen satelliittien MSU-antureiden outputtina tallennetuista jännitevaihteluista jo itsessään on todella monimutkainen prosessi, ja siihen liittyvässä mallinnuksessa tehdään monia oletuksia. Liitteenä olevasta kuvasta

'

Hohhoijaa jälleen kerran. Jos on vähääkään tätä ketjua lukenut, niin tietää että satelliittien keräämä data ajetaan tietokonemallin läpi joka sitten muodostaa niistä koherentin mittaustuloksen. Siinä ei käytetä ilmastosimulaatiota lisäämään tai vähentämään lämpöä sinne mistä ei mitattu.

Ja noita adjustointeja onkin sitten riittänyt. UAH:n lämpötila-aikasarjaa on adjustoitu 1990-luvulta lähtien melkeinpä kerran vuodessa. Toinen samoja raakamittaustuloksia käyttänyt taho (RSS) saa myös samoista mittaustuloksista erilaisia tuloksia. Ja mallintaa ja adjustoi ihan yhtä ahkerasti kuin Spencer ja Roy. RSSv4 itse asiassa näytti jopa voimakkaampaa lämpenemistä kuin GisTemp.

Spencer ja Roy kyllä adjustoivat sarjaansa, kompensoiden satelliittien vajoamista yms. RSS sarjan Mearlisaatio tai Karlizaatio taasen ilmestyi kun RSS sarjan ylläpitäjä suivaantui skeptikoiden käytettyä hänen sarjaansa ja adjustoi sen sitten kauas todellisuudesta.

Toista se tosin on vaikkapa GISSTEMP:issä jossa aikasarjaa adjustoidaan parhaimmillaan päivittäin. Aina samalla tavalla, kylmentäen menneisyyttä ja lämmittäen nykyisyyttä.

Täytyy sanoa, lue ketju, se on pitkä, se on pitkäpiimäinen. Mutta kenties tovin tauon jälkeen ovat nuo unohtuneet ja pitää vain jauhaa taas tyhjää.

Kenties jo seuraavassa viestissäsi annat lähteesi väittämillesi auringon aktiivisuuden muutoksille, lukuineen. Vai onko tämä jälleen yksi fire and forget hail mary huuto?

[artti]

Paras ilmaston indikaattori on lumi ja jää. Lumen ja jään muutokset näkyvät parhaiten Maapalloa kiertävien satelliittien ottamista satelliittikuvista ja satelliittikuvien perusteella piirretyistä kartoista. Näkyvän aallonpituuden satelliittikuvissa on runsaasti pilviä, tämän takia satelliittikuva selvennetään piirtämällä karttaversio pinnoista heijastuvien erilaisten aallonpituuksien perusteella. Lumen ja jään pinta-ala on helppo kuvata kartoilla. Merijään merkittävä indikaattori on kuutiokilometrit, joka havainnollistetaan käppyröillä

Merijään pinta-ala piirrettyinä karttoina

https://seaice.uni-bremen.de/sea-ice-concentration/amsre-amsr2/

Merijään pinta-ala NASA satelliittikuvina

https://worldview.earthdata.nasa.gov/?v=-8973323.3404295,-4364473.797777202,7292474.055515005,3573574.202222798&p=arctic&t=2021-03-19-T13%3A24%3A44Z

Merijään pinta-ala käppyränä

https://nsidc.org/arcticseaicenews/charctic-interactive-sea-ice-graph/

Merijään paksuus kuvattuna eri väreillä piirrettynä karttana ja kuutiokilometrit käppyränä

http://ocean.dmi.dk/arctic/icethickness/thk.uk.php

Merijään paksuus käppyröinä

http://psc.apl.uw.edu/research/projects/arctic-sea-ice-volume-anomaly/

[mannym]

Läjäys historian kirjoista, viestiä vuodelta 2015 päivitettynä uusilla lukemilla.

Niin ja jäsen tinnitus, kun nykytiedemiesten tuotokset ovat nätisti netissä niin vertaileppa huviksesi. GISS tempin 2001 vs 2015.
http://wayback.archive.org/web/20010507094631/http://www.giss.nasa.gov/data/update/gistemp/graphs/FigA.txt 2001.
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/graphs_v3/Fig.A.txt 2015.

Tästä kohtaa jatkuu vielä alkuperäinen lainaus mutta lisään siihen alemman linkin mukaisesti uudet lukemat kun tuo alkuperäisen linkin lukemat päättyivät vuoteen 2015 ja tällä hetkellä se vie vuoteen 2019.

20 vuotta ja muutamia pieniä eroja löytyy historiasta.
1940, 2001 mukaan, annual .13 ja 5y mean .09
1940, 2015 mukaan, annual .06 ja 5y mean .01
1940, 2020 mukaan, annual .08 ja 5y mean .02

1974, 2001 mukaan, annual -.06 ja 5y mean -.03
1974, 2015 mukaan, annual -.03 ja 5y mean .01
1974, 2020 mukaan, annual -.04 ja 5y mean .00

20 vuodessa noiden vuoden mittauksista tehdyt arviot muuttuivat noinkin paljon. Vaikka uusia mittauksia ei ole olemassa on vain niistä vanhoista mittauksista tehdyt arviot.

Ehkä suurimmat muutokset ovat kuitenkin mittauksien alkupäässä. Joista ei todellakaan ole saatu uusia mittaustuloksia.

1882. 2001 mukaan annual -.01 ja 5ymean -.14
1882. 2015 mukaan, annual -.46 ja 5y mean -.56
1882. 2020 mukaan, annual -.36 ja 5y mean -.47
On se kyllä hienoa kuinka arvioita saadaan menneisyyden mittaustuloksien perusteella. Kun 20 vuodessa arviot muuttuvat vain ,45 astetta C ja ,42 astetta C. ja vielä vähän takaisin.

Tässä vielä kuvaajina, txt tiedostoista voit tehdä itse omasi jos huvittaa. Olisi toisaalta mukava saada vähän vanhempia GISS tempin txt tiedostoja, koska 2001 on jo adjusteerattu isosti. Se ei kuitenkaan poista sitä seikkaa että 14 vuodessa adjustoinnit kasvoivat entuudestaan, vaikkei menneisyydestä uusia mittaustuloksia olekaan olemassa.
2001.
(http://realclimatescience.com/wp-content/uploads/2015/08/Fig.A_20010501-1024x792.gif)

2015.
(http://realclimatescience.com/wp-content/uploads/2015/08/Fig.A_20150829.gif)

Kuvat liitteinä Mutta tuosta pääsee tarkastelemaan niin mittaustulokset elävät vieläkin.

[Isagoge]

Pahoittelen taas, että aikataulu ei salli tällä hetkellä kuin yhden väitteen käsittelyn:

UHI ilmiö on myös noissa hyvin edustettuna.

UHI eli Urban Heat Island siis tarkoittaa sitä, että ihmiskunnan harjoittama rakentaminen on luonut albedoltaan ja eräiden muiden tekijöiden osalta sellaisia urbaaneja saarekkeita, joissa on selvästi lämpimämpää kuin ympäröivällä maaseudulla.

UHIa korjataan pintalämpötilan keskiarvojen laskemista varten, ja sillä on joka tapauksessa mitättömän pieni vaikutus globaalin keskilämpötilan hilalaskentaan, koska suurin osa maapallon pinta-alasta on merta ja vain 1% urbaania aluetta. Jos keskilämpötila esitetään yhden kymmenesosan tarkkuudella, on täysin samantekevää, korjataanko UHI vai ei.

Esim tästä lisäsivistystä:

https://static.berkeleyearth.org/papers/UHI-GIGS-1-104.pdf

Parker...concluded that the effect of urban heating on the global trends is minor, HadCRU use a bias error of 0.05°C per century, and NOAA estimate residual urban heating of 0.06°C per century for the USA and GISS applies a correction to their data of 0.01°C per century. All are small on the scale of global warming.

Ja edelleenkin: OHC on ilmastotutkimuksen kannalta paljon pintalämpötiloja parempi indikaattori siitä, kerääntyykö maapallon ilmastojärjestelmään energiaa, ja miten paljon sitä kerääntyy.

[mannym]

Pahoittelen taas, että aikataulu ei salli tällä hetkellä kuin yhden väitteen käsittelyn:

UHI eli Urban Heat Island siis tarkoittaa sitä, että ihmiskunnan harjoittama rakentaminen on luonut albedoltaan ja eräiden muiden tekijöiden osalta sellaisia urbaaneja saarekkeita, joissa on selvästi lämpimämpää kuin ympäröivällä maaseudulla.

UHIa korjataan pintalämpötilan keskiarvojen laskemista varten, ja sillä on joka tapauksessa mitättömän pieni vaikutus globaalin keskilämpötilan hilalaskentaan, koska suurin osa maapallon pinta-alasta on merta ja vain 1% urbaania aluetta. Jos keskilämpötila esitetään yhden kymmenesosan tarkkuudella, on täysin samantekevää, korjataanko UHI vai ei.

Esim tästä lisäsivistystä:

Ja edelleenkin: OHC on ilmastotutkimuksen kannalta paljon pintalämpötiloja parempi indikaattori siitä, kerääntyykö maapallon ilmastojärjestelmään energiaa, ja miten paljon sitä kerääntyy.

Berkeleyn yliopisto siis kävi läpi näitä kuinka UHI otetaan huomioon. GISS:in osalta

!e approach of the GISS team is to identify urban, "periurban" (near urban) and rural stations using satellite images of
nighttime lights [8]. Urban and peri-urban stations are then adjusted
by subtracting a two-part linear trend based on comparison to an
average of nearby rural stations. !e result of the adjustment on their
global average is a Reduction of about 0.01C in warming over the
period 1900-2009.

GISS siis vertaa asemadataa öisiin kuviin valoista.

NOAA taasen.

!e NOAA group does not perform a speci$c urban adjustment
in their most recent analysis, GHCN-M version 3. !ey use an
automated pairwise comparison procedure to make adjustments
for documented and undocumented changes in station records,

HadCru poppoo.

!e HadCRU group does not speci$cally model or adjust for
urban warming (although some sites suspected to be in&uenced
by urbanization are excluded from their analysis [11,12]). Instead,
they include an estimate for the UHI e"ect when they give their
uncertainty statement.

Eli Berkeley sitten omalla mallillaan käy läpi joitain seikkoja mitä GISS, NOAA tai HadCru eivät tee ja siten selittävät ettei UHI vaikuta mihinkään. Berkeleyn poppoo vielä sanoo etteivät UHI:n ilmiöt ole suuria.

Eräs Anthony Watts pisti aikanaan pystyyn Surface station projectin jossa käytiin läpi Yhdysvalloissa olevien asemien virheitä ja sijainteja vs missä niiden pitäisi määritelmiensä mukaan olla. Siitä julkaistiin paperikin 2011. Fall et al 2011 https://pielkeclimatesci.files.wordpress.com/2011/07/r-367.pdf

Otetaan siitä paperin pressistä otos ja paperista toinen. Kuvat lopussa.

Surfacestations projekti lähti liikkeelle siis selvityksestä missä havaintoasemat ovat, missä kunnossa ne ovat, missä kunnossa ympäristö on ja missä kategoriassa ne ovat NOAA:n kirjoissa.

Sitten kuva asemasta joka on hyvin hoidettu ja kriteerien mukainen, eli ympäristö ei aiheuta virheitä mittauksissa. Siinä on graafikin havaituista lämpötiloista GISS:in toimesta.

Sitten on kuva asemasta jonka ympärille on rakennettu monenlaista ja jonka ympäristö aiheuttaa virheitä mittauksissa. Graafikin on GISS:in.

Kumman aseman graafi näyttääkään yhteensopivalta ns, globaalin lämpötilasarjan kanssa?

Mutta Isagoge on ihan oikeassa. Maapallon pinta-alasta suurin osa on merta. Karkeasti 70% siitä on merta. 30% on maata. Tuosta maasta noin 15% on pintamittaussarjan alaisuudessa ja siitä noin puolet on WMO:n kriteeristön mukaisia. Tahtoo sanoa että 7% pinta-alasta on kunnollisen mittaus aseman alaisuudessa. Tosin niistäkin asemista suurin osa on kaupunkien lähistöllä nykyisin. Tai lentokentillä.

Se tahtoo sanoa myös jos 1007 asemaa 1221:stä pelkästään Yhdysvalloissa voidaan jakaa neljään kategoriaan.
CRN 1 ja 2 joiden virhemarginaali on alle 1°C. Joita on yhteensä 7,9% asemista.
CRN 3 joiden virhemarginaali on yli 1°C mutta alle 2°C, joita yhteensä 21,5% asemista.
CRN 4 joiden virhemarginaali on yli 2°C mutta alle 5°C, joita yhteensä 6,4% asemista.
CRN 5 joiden virhemarginaali on yli 5°C joita yhteensä 6,2% asemista.

Tahtoo sanoa että hyvälaatuisia asemia joiden virhe on alle 1°C on 7,9% ja hyvin kehnoja asemia joiden virhe on yli 5°C joita on 6,2%. Niin nuo äärimmäisen kehnot asemat käytännössä jyräävät nuo parhaat asemat.

Sen voi myös sanoa toisinpäin yli 1°C asemakohtaista virhettä näyttävät 92,1% Yhdysvaltalaisista asemista.

Tai jos ottaasr:npaperista sen mitä hän ei itse lainannut. Hän kyllä kertoi että 1% on urbaania aluetta. Mutta se mitä jäi lainaamatta kuuluukin taas.

Urban areas are heavily overrepresented in the siting of temperature stations: less than 1% of the globe is urban but 27% of the Global Historical Climatology Network Monthly (GHCN-M) stations are located in cities with a population greater than 50,000.

[Isagoge]

Odottelen tässä niitä todisteita joiden nojalla ainoastaan Lapissa oli lämpimämpää, muualla vastaavasti kylmempää koska ei ollut sitä hiilidioksidia.
Koittakaa nyt uskovaiset ryhdistäytyä ja kiikuttakaa kerettiläisen silmien eteen nivaska todisteita.
Niitä odotellessa...

Miten olisi kolme viimeistä Naturessa tai Sciencessä julkaistua isoa ja aineistoltaan tähän mennessä kattavinta globaalia lämpötilarekonstruktiotutkimusta:

https://science.sciencemag.org/content/339/6124/1198

https://www.nature.com/articles/s41561-019-0400-0

https://www.nature.com/articles/s41597-020-0530-7

Viestini ensimmäisessä liitteessä näiden lämpötila-aikasarjat.

Nuo tutkimukset eivät tietenkään osoita sitä, että ainoastaan lapissa oli lämpimämpää keskiajalla kuin nyt. Ne viittaavat siihen, että keskiajan lämmin kausi ja pieni jääkausi olivat paikallisia ilmiöitä.

Keskiajan lämpökausi oli muunkin uusimman tutkimuksen mukaan ajallisesti ja paikallisesti hajaantunut, eli löytyy lapin lisäksi muitakin alueita, joissa lämpeneminen tuolloin oli voimakasta, mutta globaaliin lämpötilaan se ei juuri vaikuttanut.

https://www.nature.com/articles/s41586-019-1401-2

Mitä ilmaston lämpenemiseen vaikuttaviin tekijöihin tulee, kukaan ammattitutkija ei ole koskaan väittänyt, että ainoastaan hiilidioksidi voisi aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Muita mahdollisia tekijöitä ovat
-Auringon säteilytehon vaihtelu
-Maan albedon muutokset
-Maan kiertoradan ja akselikulman muutokset
-mannerten liike
-poimuttuminen
-merivirtojen muutokset

Mutta näiden tekijöiden vaikutus on joko ollut olematon, ilmastoa viilentävä tai liian hidas, jotta ne voisivat selittää nykyisen lämpenemisen.

[Isagoge]

Viestini ensimmäisessä liitteessä näiden lämpötila-aikasarjat.

Liite unohtui, joten tässä vielä se.

[Ajattelija2008]

Viestini ensimmäisessä liitteessä näiden lämpötila-aikasarjat.

Liite unohtui, joten tässä vielä se.

Hyvä että tulee lisää lämpöä. Lapissa voi alkaa viljellä Etelä-Suomen viljelykasveja, metsät kasvavat paljon nopeammin ja lämmityskuluissa säästyy. Ihmisten terveys paranee, kun kylmä talvi ei enää aiheuta niin paljon ylimääräistä kuolleisuutta. Postaamasi käyrät ovat hyvä uutinen Suomelle ja koko ihmiskunnalle.

[ämpee]

Nuo tutkimukset eivät tietenkään osoita sitä, että ainoastaan lapissa oli lämpimämpää keskiajalla kuin nyt. Ne viittaavat siihen, että keskiajan lämmin kausi ja pieni jääkausi olivat paikallisia ilmiöitä.

Keskiajan lämpökausi oli muunkin uusimman tutkimuksen mukaan ajallisesti ja paikallisesti hajaantunut, eli löytyy lapin lisäksi muitakin alueita, joissa lämpeneminen tuolloin oli voimakasta, mutta globaaliin lämpötilaan se ei juuri vaikuttanut.

Millä mekanismilla jokin alue maapallolla pysyisi joko lämpimämpänä tai kylmenpänä vuosisatoja ilman ettei vaikutus leviäisi muille alueille ?
Nyt ei sitten tarkoiteta napa-alueita vaan vaikkapa €Urooppaa.
Kukaan ei tätä ole tähän päivään mennessä kyennyt selvittämään.

Hieman lukemista.
http://ilmastorealismia.blogspot.com/2016/02/jaakauden-jalkeinen-ilmastohistoria.html
http://ilmastorealismia.blogspot.com/2016/02/jaakauden-jalkeinen-ilmastohistoria_29.html

[mannym]

Miten olisi kolme viimeistä Naturessa tai Sciencessä julkaistua isoa ja aineistoltaan tähän mennessä kattavinta globaalia lämpötilarekonstruktiotutkimusta:

https://science.sciencemag.org/content/339/6124/1198

Ensimmäisenä lätkämaila Marcott. Jep. Esivalittuja Proxeja joista koostetaan kaunis graafi. https://climateaudit.org/2013/03/14/no-uptick-in-marcott-thesis/

https://www.nature.com/articles/s41561-019-0400-0

Jälleen esivalittuja Proxeja. Joista ei löydy 50 vuotta tuoreempaa aineistoa.

https://www.nature.com/articles/s41597-020-0530-7

Joka itse asiassa kertoo 1000 vuotta tapahtuneesta globaalista kylmenemisestä ennen 1900 lukua. . "Previous work has shown convincingly that the world naturally and slowly cooled for at least 1,000 years prior to the middle of the 19th century,

Mikäs päättyikään sen tuhannen vuotta takaperin? Aivan lämmin keskiaika.

Viestini ensimmäisessä liitteessä näiden lämpötila-aikasarjat.

Nuo tutkimukset eivät tietenkään osoita sitä, että ainoastaan lapissa oli lämpimämpää keskiajalla kuin nyt. Ne viittaavat siihen, että keskiajan lämmin kausi ja pieni jääkausi olivat paikallisia ilmiöitä.

Ne viittaavat, mutta eivät tietenkään todista. Riippuu tietysti siitä aikasarjan resoluutiosta yms, jolla saadaan haluttu tulos.

Keskiajan lämpökausi oli muunkin uusimman tutkimuksen mukaan ajallisesti ja paikallisesti hajaantunut, eli löytyy lapin lisäksi muitakin alueita, joissa lämpeneminen tuolloin oli voimakasta, mutta globaaliin lämpötilaan se ei juuri vaikuttanut.

https://www.nature.com/articles/s41586-019-1401-2

Ajatella, keskiaasiassa on melko suuri alue joka ei ole proxyjen mukaan lämmennyt lainkaan reiluun 400 vuoteen. https://rmets.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/joc.6097

Nykyinen lämpöaika näyttää olevan ajallisesti ja paikallisesti hajaantunut, globaaliin lämpötilaan vaikuttavat eniten ne joiden halutaan vaikuttavan.

Mitä ilmaston lämpenemiseen vaikuttaviin tekijöihin tulee, kukaan ammattitutkija ei ole koskaan väittänyt, että ainoastaan hiilidioksidi voisi aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Muita mahdollisia tekijöitä ovat
-Auringon säteilytehon vaihtelu
-Maan albedon muutokset
-Maan kiertoradan ja akselikulman muutokset
-mannerten lii
-poimuttuminen
-merivirtojen muutokset

Mutta näiden tekijöiden vaikutus on joko ollut olematon, ilmastoa viilentävä tai liian hidas, jotta ne voisivat selittää nykyisen lämpenemisen.

Lukuja olen odotellut jo tovin. Kenties ihan kohta jo annat lukuja mm, auringon säteilytehon vaihtelusta ja varsinkin sen suuruudesta. Muistathan että mm, hiilidioksidin määrän lisääminen vaikka se kokonaisuudessa lämmittääkin ilmastoa, niin ensimmäiset 80ppm lämmittivät ja lämmittävät ilmastoa enemmän kuin seuraavat 1000ppm lämmittää.

Kasvihuonekaasuistakin vesihöyryn määrä ei ole suuremmin muuttunut. Hiilidioksidin määrä on noussut jo 400ppm:ään ja metaanin taso on edelleen pyöristysvirheen sisällä 2ppm:ssä. Joten tuota, mitä muuta jää? sanotaan 120 ppm hiilidioksidin lisäystä joka IPCC:n matematiikalla tarkoittaa 0,06°C lämpenemistä.

[Ajattelija2008]

Muistatteko metelin Australian maastopaloista tammikuussa 2020? Valemedia otsikoi näyttävästi, että ilmastonmuutos on aiheuttanut ennätykselliset palot Australiaan.

https://www.industry.gov.au/data-and-publications/estimating-greenhouse-gas-emissions-from-bushfires-in-australias-temperate-forests-focus-on-2019-20

Kuvassa 2 on tilasto palaneesta alueesta. Palanut alue oli poikkeuksellisen pieni kaudella 2019 - 20! Viimeksi näin vähän maastopaloja on ollut 2011.

Uudessa Etelä-Walesissa oli kyllä runsaasti paloja. Siitä valemedia sai tehtyä otsikot.

Australian paloista on vaikea löytää mittausdataa. Ikään kuin paikallinen luontoväki ei haluaisi, että todellinen tilanne paljastuu ihmisille. Australiassa ei ole trendiä, että palot olisivat lisääntyneet viime vuosikymmeninä.

[HDRisto]

Muistaakseni Australiassa luonnonsuojelijat saivat aikaan sen ettei siellä saa raivata "palokatkoja", siis teitä (meikäläisittäin metsäautotiet hoitavat samaa asiaa) eikä puita raivata talojen läheltä.

[Tunkki]

Muistaakseni Australiassa luonnonsuojelijat saivat aikaan sen ettei siellä saa raivata "palokatkoja", siis teitä (meikäläisittäin metsäautotiet hoitavat samaa asiaa) eikä puita raivata talojen läheltä.

Samalla pelikirjalla suorittivat siis kuin Kalifornian vihreät. Talojen ympäristöä ei saa raivata, metsien hoito seis, etenkin paloihin varautuminen.

[Isagoge]

Australian ja Kalifornian maasto- tai metsäpaloista ja niiden syistä spekuloiminen menee helposti siihen, että valitaan vain se näkökulma, joka tukee omaa agendaa. Näin sekä ilmastoskeptikoilla että alarmisteilla.

Tämän

https://www.nature.com/articles/s43247-020-00065-8

tutkimuksen mukaan iso palo on mahdollinen, jos neljä "kytkintä" on sopivassa asennossa
-on olemassa riittävästi polttoainetta (biomassaa)
-polttoaine on riittävän kuivaa
-jokin sytyttää palon
-säätila on sellainen, että palo voi levitä nopeasti ja kauas

Itse lisäisin tuohon vielä raivaamalla tai tarkoituksellisilla poltoilla tehtyjen palokatkojen puutteen, mutta sen voi tietysti ajatella ensimmäiseen kytkimeen sisältyväksi asiaksi: jos katkot on tehty oikein, riittävästi polttoainetta isompaan paloon ei ole.

Australian pintalämpötilat ovat kohonneet 1,44 ± 0,24 °C kansallisten lämpötilamittausten alusta 1910. Samalla sadanta on vähentynyt. Tämä luonnollisesti kääntää toista kytkintä niin, että isot maastopalot ovat koko ajan todennäköisempiä. Ja kun ilmaston ihmisperäisestä lämpenemisestä viime- ja tällä vuosisadalla on vahva näyttö (ja ei-ihmisperäisten tekijöiden efektistä ei juuri näyttöä), on sinänsä oikein sanoa, että kasvihuonekaasupäästöt lisäävät tuolla palojen todennäköisyyttä.

Mitä tulee palokatkojen puuttumiseen Kaliforniassa, tämän

https://www.nature.com/articles/s41893-019-0451-7

tutkimuksen mukaan syynä eivät ilmeisesti niinkään ole Kalifornian vihreät, vaan
-riskiin liittyvät esteet (korvausvelvollisuus tarkoituksellisen palon karatessa, ihmisten negatiiviset asenteet tarkoituksellisten polttojen tuottamaan savuun ja karkaamisriskiin)
-resursseihin liittyvät esteet (osavaltion/valtion rahoitusta ei ole riittävästi, ammattitaitoista henkilökuntaa ei ole riittävästi)
-säätelyyn liittyvät esteet (säätelyn takia sopivia kelejä palokatkojen tekemiseen polttamalla on siellä vähän, julkista rahaa polttoihin saavien täytyy käydä arviointiprosesseja läpi)

Pitää muistaa myös, että on ilmeinen virhepäätelmä väittää, että maasto- ja metsäpaloissa palaneen alueen laajuuden vähentyminen on suora osoitus siitä, että ilmastonmuutos ei lisää näiden palojen todennäköisyyttä. Tämä tietysti siksi, että palonalkujen tarkkailu- ja sammutusjärjestelmät ovat vuosi vuodelta kehittyneet yhä paremmiksi ja valistus syttymisriskien välttämisestä on varmaankin myös uponnut kansaan. Sama koskee muutettavat muuttaen myös sitä väitettä, että hirmumyrskyissä kuolleiden vuotuisen lukumäärän laskeminen osoittaisi, että ilmaston lämpeneminen ei lisää hirmumyrskyjen todennäköisyyttä.

[Ajattelija2008]

Australian ja Kalifornian maasto- tai metsäpaloista ja niiden syistä spekuloiminen menee helposti siihen, että valitaan vain se näkökulma, joka tukee omaa agendaa. Näin sekä ilmastoskeptikoilla että alarmisteilla.

https://www.nature.com/articles/s43247-020-00065-8
Australian pintalämpötilat ovat kohonneet 1,44 ± 0,24 °C kansallisten lämpötilamittausten alusta 1910. Samalla sadanta on vähentynyt. Tämä luonnollisesti kääntää toista kytkintä niin, että isot maastopalot ovat koko ajan todennäköisempiä. Ja kun ilmaston ihmisperäisestä lämpenemisestä viime- ja tällä vuosisadalla on vahva näyttö (ja ei-ihmisperäisten tekijöiden efektistä ei juuri näyttöä), on sinänsä oikein sanoa, että kasvihuonekaasupäästöt lisäävät tuolla palojen todennäköisyyttä.

Australian sadannassa ei ole selvää trendiä viime vuosikymmeninä. Lämpötilan nousu ei välttämättä nosta metsäpaloriskiä. Saharassa ei ole ollenkaan metsäpaloja, mutta kylmässä Siperiassa niitä on paljon. Olet siis jälleen kerran väärässä.

[Isagoge]

Australian sadannassa ei ole selvää trendiä viime vuosikymmeninä. Lämpötilan nousu ei välttämättä nosta metsäpaloriskiä. Saharassa ei ole ollenkaan metsäpaloja, mutta kylmässä Siperiassa niitä on paljon. Olet siis jälleen  kerran väärässä.

http://www.bom.gov.au/state-of-the-climate/

In the southeast of Australia there has been a decline of around 12 per cent in April to October rainfall since the late 1990s.

Mitä tulee siihen, että lämpötilan nousu ei välttämättä nosta metsäpaloriskiä: ei tietenkään silloin, jos toiset kytkimet pysyvät siinä asennossa, että laajaa metsäpaloa ei voi syttyä. Mutta jos nuo muut kytkimet heilahtelevat tietyllä aikavälillä satunnaisesti tai niissäkin on trendiä suurempaan riskiin päin, silloin lämpötilan nousu lisää palon riskiä. Ei kai siitä pääse mihinkään?