Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[mannym]

Ihan kuten Aapo tuossa toteaa, en ole missään väittänyt, että sähköautoilu toimisi kokonaan aurinkosähköllä. Idioottikin ymmärtää ettei se ole realistinen tavoite.

Totesin, että luonteeltaan aurinkosähkö on sellaista, että se soveltuu juuri liikennekäyttöön. Syy on se, että suurin osa autoista seisovat paikallaan päivisin, jolloin myös on valoisaa ja ne voidaan ladata aurinkosähköllä.
Aurinkosähkö toimii myös talvisin joskin lyhyemmän ajan päivässä.

Aurinkosähkön eräs etu on siinä, että se skaalautuu lähes loputtomiin. Kapasiteettia voi lisätä hyvin pienin kustannuksin ja tarpeen mukaan.

Tämän myötä aurinkoenergian määrää voidaan siis lisätä pienillä inkrementaalisilla lisäinvestoinneilla sen myötä kun markkinat kehittyvät.

Liiketaloudellisesti se on ideaalinen tapa tuottaa energiaa koska suuria pääomia ei sitoudu yksittäisiin laitoksiin ydinvoiman tapaan suurin markkinariskein.

Suomessa missä maan kustannus on alhainen, aurinkosähkö on erityisen mielenkiintoinen energiamuoto. Eli se mitä hävitään etelän auringossa voitetaan halvassa maassa. Eli isommat areaalit otetaan käyttöön.

Kerros nyt paljonko haluat aurinkosähköä rakennettavan, mitä sillä korvaa, paljonko se maksaa, kuinka pitkä on takaisinmaksuaika ja pelkästään markkinaehtoisesti. Tukiaisia ei lueta siihen. Toiseksi se ei skaalaudu varsinkaan tehokkaasti. Jos se tuottaa 10% kapasiteetistaan vuodessa se on varsin surkea kohde. Tiesitkö muuten että Olkiluoto 3:n jälkeen on aloitettu ja saatu valmiiksi 22 ydinvoimalaa? Näistä 20 puskee joka tuotantotunti enemmän sähköä kuin hehtaari aurinkopaneelia vuodessa.

Liikenne on jo siirtymässä sähköiseksi koska sähköautoilu tuo valtavia taloudellisia etuja suhteessa mihinkään muuhun teknologiaan.

Edut eivät vain koske itse autoa vaan myös jakeluverkkoa, energian tuotantoa, ympäristöä ja poliittista riippuvuutta öljymaista. Valtava määrä kallista autoiluun liittyvää infraa poistuu sähköautojen myötä. Sen takia sähköauto tulee väistämättä olemaan vallitseva liikennöintimuoto tulevaisuudessa.

Katsotaan kymmenen vuoden päästä onko asia noin. Mulla on olemassa muuten lehtileike vuodelta 1988, jossa mainostetaan sähköautojen korvaavan bensiiniautot jo 10 vuoden sisällä, akkuteknologian kehittyessä. Mihin se kallis infra poistuu sähköautojen myötä?

Muutos ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Sähköautoilu alkaa pienautoilusta ja siirtyy suurempiin kulkuneuvoihin. Tämän myötä hiilivetyenergiasta tulee yhä marginaalisempi energiamuoto ja jää lopulta erikoissovellusten energialähteeksi, kuten edellä totesin.

Jos miettisit asioita hieman nenää pitemmälle olisit ymmärtänyt tämän itsekin.

Jos esittäisit kouriintuntuvia lukuja utopiasi tueksi, voitaisiin nauraa sille yhdessä. Mm, aikataulua, kustannuksia, valtion tukiaisia jne...

Liikenteen sähköistämistrendiä eivät ohjaa poliittiset päätökset vaan kaupallinen tarve. Sähköautoja ja akkuja kehitetään nimenomaan kaupallisten toimijoiden puolesta, jotka näkevät öljyautoilun tulevan tiensä päähän.

Nyt löit kourasi paskaan. Miksi kaupalliset toimijat kehittävät sähköautoja ja akkuja? Koska yhteiskunnat tukevat ekoegoilua valtavilla summilla. Aseta autoilulle verot sille tasolle kuin infran ylläpitoon menee ja katso sähköistymistrendisi kulkevan kohti etelää. Vapauta nestekaasu liikennepolttoaineeksi kuten muualla euroopassa, poista fossiilisten polttoaineiden raippaverot ja autoilta ylimääräiset rangaistukset, aseta kaikki autot siis samalle viivalle riippumatta polttoaineesta jolla ne kulkevat ja markkinat kertovat sähköautojen jäävän Teslan tehtaan hyllyyn.

Poliitikot ovat itse asiassa tässä asiassa jäljessä. He ovat vasta heräämässä tähän muutokseen ja muuttamassa lainsäädäntöä siihen suuntaan

.
Tulihan se sieltä. Lainsäädännöllä ideologinen utopia rakennetaan.

Uusiutuvat eivät tarvitse tukiaisia. Jos niitä annetaan, se on puhtaasti poliittinen päätös, jolle ei ole varsinaisia kaupallisia perusteita.

Uusiutuvat eivät tarvitse tukia, silti jokaisessa läntisessä maassa niitä rakennetaan koska niille annetaan valtavia tukiaisia. Eli ne tarvitsevat tukiaisia ja koska poliitikot ovat päättäneet niitä myöntää, kyseessä on poliittinen ideologinen tuotantotapa joka ei edes poliitikkojen utopistisessa mielessä pärjää markkinoilla.

Uusiutuvien hinnat laskevat koko ajan. Ne ovat jo lähes saavuttaneet ydinvoiman ja hiilen hinnan. Tosin hintavertailut ovat vaikeita, koska esim. hiilen saaste- ja terveyskustannukset jätetään usein laskuista pois kokonaan hankalan arvioinnin takia.

Uusiutuvien elinkaarikustannuksien sekä päästöjen osalta et myöskään ole osoittanut mitään. Lisäksi uusiutuvat tarvitsevat melkoisesti säätövoimaa, vaikka kuvitteletkin niiden korvaavan fossiiliset. Saksa on tästä hieno esimerkki, valtavat määrät uusiutuvia ja silti valtava määrä fossiilisia pitää käyttää jotta sähköä riittäisi.

Uusiutuvat tulevat siis joka tapauksessa ihan riippumatta tukiaisista. Aikataulu toki muuttuu tuen määrän myötä.

Suomessa on kuitenkin poikkeuksellisen halpaa sähköä ja referenssinä on ydinsähkö, joka sisältää valtavasti piilokustannuksia ja epäsuoria subventioita.
Jos nämä otettaisiin huomioon, monet uusiutuvat olisivat jo nyt kilpailukykyisiä.

Eli kun tuet lasketaan nollaan, niin ne eivät tule ikinä. Tämä on ihan selkeää. Suomessa sähkön hinta ei määräydy ydinsähkön hinnan mukaan. Sähkön hinta seuraa pörssissä kalleimmalla tuotantotavalla tuotettua sähköä. Eli kivihiili kertoo paljonko sähkö maksaa. Kerroppa miten vielä tulee valtavasti piilokustannuksia ja epäsuoria subventioita? Äläkä vaan missään nimessä ota vihreiden kantaa joka kulkee seuraavasti. Koska fossiilisia ei veroteta niin paljon kuin voitaisiin niin niitä oikeastaan tuetaan.

[mannym]

Tuulivoiman voi karkeasti esittää seuraavasti. Investointikustannukset ovat 1,5 miljoonaa €/MW. Keskimääräinen Tuulivoimala Suomessa on 2,5MW teholtaan (1GW/387), Investointikustannukset ovat siten 3,75 miljoonaa €/Potkuri. Potkurin kokonaiskapasiteetti on 21 900MWh/vuosi, se tuottaa kuitenkin vain 25% ajasta jolloin sen tuotanto on, 5475MWh. Tuo kertaa 35€/MWh tekee, 191 625€ vuodessa. Miinus verot ja juoksevat kustannukset. Otetaan pois karkeasti 25% koska for the sake of argument. Jäljelle jää 153 300€.

Keskimääräinen tuulivoimalan elinikä on 15 vuotta. Täten se tuottaa 3,75 miljoonan investoinnilla 2 299 500€ käteen, tai 2 874 375€/brutto.  Eihän tuosta tule turpaan kuin 880 000€.
Jos tuohon laskisi vielä korot mahdollisesta lainasta niin luku on vielä rumempi.

Sitten on tukiaiset. Lainaan wikiä koska olen laiskalla tuulella.

Tuulivoimaa tuetaan sähköveron palautuksen verran eli 0,69 senttiä kilowattituntia kohden ja lisäksi uuden teknologian tuulivoimainvestointeihin voi saada jopa 40 % investointitukea.[27]

Vuodesta 2011 alkaen Suomessa tuulivoimalat ovat voineet saada syöttötariffi-takuuhintana 83,5 €/MWh. Takuuhintaa maksetaan 12 vuoden ajan. Uudet tuulivoimalat ovat voineet saada lisän, jonka kanssa syöttötariffi on 105,3 €/MWh. Lisää maksetaan enintään kolmen vuoden ajan vuoden 2015 loppuun saakka.[28]

Asiantuntijalaskelmien mukaan tuulivoimatukiin meni vuonna 2015 noin 130 miljoonaa euroa[29], ja summa voi nousta 300 miljoonaan euroon vuodessa lähivuosina.[30]

Tuosta kun katselee niin sen voi todeta hämeen hitainkin. Ilman tukia ei nouse potkureita. Tuosta kun vielä laskee 130/387, niin keskimäärin 330 000€/vuosi saa tukea potkuri. Kaikki potkurit eivät ole oikeutettuja tukiin. Tuet tekevät kuitenkin sen että ne poistavat tappion jo 3 vuodessa, kts. yllä tulos ilman tukia.

[mannym]

Tässäpä on se mihin olen halunnut vastauksen jo pitkään. IPCC:n mukaan ihmisen vaikutus ilmastoon kyetään havaitsemaan 1950 jälkeisestä ajasta. Miten kyseisestä kuvasta ja kuvassa näkyvistä 3 trendistä voidaan havaita ihmisen vaikutus? Joka IPCC:n mukaan on vielä yli 50% tapahtuneesta lämpenemisestä? Varsinkin kun ennen tuota tapahtunut luonnolliset lämpenemiset (2kpl) ovat liki identtisiä.

[ämpee]

Jos halutaan sanoa, että viimeisin 0,16C ponnahdus on tapahtunut korkeammalta kuin edelliset, niin millä voidaan sanoa tämän 0,10C:n olevan ihmisen ansiota, ja onko tosiaan niin, että ihmisen "ansiot" ovat kokonaisuudessaan vain tuo 0,10C ?
Millä muuten luotettavasti mitataan 0,10C globaalisti ??

Keskiajan lämpökaudella, joka oli "alunperin" ihan vaan paikallinen, ihmisillä eläminen oli paljon helpompaa kuin pitkään aikaan ennen sitä, ja historian mukaan voidaan olettaa silloin olleen vähintäänkin yhtä lämmintä kuin nykyään, mutta huomattavasti paljon pitemmän aikaa.
Nykyään tämän asiantilan katsotaan olevan jotenkin epänormaalia, ja asiantilan edelleen kehittymisen katastrofaalista.
Tutkimukset ovat tuoneet esille, että keskiajan lämpökausi olikin globaali, joten siitä ei alarmistien keskuudessa enää paljoa puhuta, joten jostain ainakin on olemassa jossain merkittävä konsensus.

Kylmistä kausista, ihmisen kannalta, ehkäpä alarmistitkin ovat samaa mieltä denialistien kanssa, mutta miksi esiteollisen ajan pitäisi kylmänä kautena olla joku normaali josta parempaan poikkeaminen ei ole toivottavaa ??
Tutkimusten mukaan tällä interglasiaalikaudella elämme juuri niitä viileämpiä aikoja, eli ystävämme jääkarhut ovat aiemmin selvinneet hankalammistakin ajoista.

Artikikeli jossa jääkauden jälkeiset lämpöjaksot Grönlannin jääkairausten perusteella.
Vastaavaan tulokseen on päästy myös muualla, muun muassa puulustotutkimuksilla Suomen Lapissa

[mannym]

Vastauksena tuohon miten luotettavasti mitataan 0,10C globaalisti, ei mitenkään. Sen tietenkin tiesimme jo, mutta alarmistileireissä pallon lämpötila on mahdollista mitata 0,01 asteen tarkkuudella 15% pallon pinta-alalta.

Virhemarginaali on asia jota harvemmin noissa nähdään. mm, GISS sanoo sen olevan ±0,10C. Mutta pelkästään asemadatan virhemarginaali on ±0,2C, Joten tuo ±0,1C virhemarginaali ei vaan voi pitää paikkaansa.

Eräs Patrick Frank, julkaisi 2010 paapperin josta wuwt otti kopin.

https://wattsupwiththat.com/2011/01/20/surface-temperature-uncertainty-quantified/

Sen abstrakti kuuluu seuraavasti.

Sensor measurement uncertainty has never been fully considered in prior appraisals of global average surface air temperature. The estimated average ±0.2 C station error has been incorrectly assessed as random, and the systematic error from uncontrolled variables has been invariably neglected.The systematic errors in measurements from three ideally sited and maintained temperature sensors are calculated herein. Combined with the ±0.2 C average station error, a representative lower-limit uncertainty of ±0.46 C was found for any global annual surface air temperature anomaly. This ±0.46 C reveals that the global surface air temperature anomaly trend from 1880 through 2000 is statistically indistinguishable from 0 C, and represents a lower limit of calibration uncertainty for climate models and for any prospective physically justifiable proxy reconstruction of paleo-temperature. The rate and magnitude of 20th century warming are thus unknowable, and suggestions of an unprecedented trend in 20th century global air temperature are unsustainable.

Artikkelin lopusta

The ±0.46 C lower limit of uncertainty shows that between 1880 and 2000, the
trend in averaged global surface air temperature anomalies is statistically
indistinguishable from 0 C at the 1σ level. One cannot, therefore, avoid the conclusion
that it is presently impossible to quantify the warming trend in global climate since
1880.

Tuosta oli nätti graafikin jossa on tuo virhemarginaali GISS:in sarjaan ympättynä.

[Pyöräilijä]

Jos ydinvoima olisi kovin kannattava investointi, yritykset seisoisivat jonossa rahoineen ja painostaisivat poliitikkoja jakamaan lupia. Mutta missä ovat kaikki luvanhakijat?

Taloushistoriamme viisaimmat päätökset ovat Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalat.

Tämä viisas ja hieno perinne katkesi vuonna 1993, kun keskustapuolueen kansanedustaja Matti Vanhanen vaati eduskunnassa hylättäväksi kaikki uudet ydinvoimalat. Vanhasen ponsiesityksen takana seisoivat muun muassa kansanedustajat Mauri Pekkarinen ja puheenjohtaja Esko Aho ja suurin osa muita keskustan edustajia.

Vasemmistoliitto, vihreät ja pääjoukko demareista lähti Vanhasen taakse.

Matti Vanhasen ponsi vuonna 1993 työnsi energiapolitiikkamme alamäkeen. Tämä johtaa samaan kaaokseen kuin Isossa-Britanniassa, jossa kaikki energiantuotanto - jopa ydinvoima - saa valtion tukea ja takuuhinnan. Suoraan palkansaajan lompakosta.

On selvää, että vapailla markkinoilla tällaiseen hulluuteen ei olisi varaa.

Yksityistä rahaa riittäisi ydinvoimaan loputtomasti, jollei voimalahankkeeseen kuuluisi niitä poliittisia riskejä, mitkä Matti Vanhanen avasi 1993. Olkiluoto kolmonen ja Fennovoiman hanke ovat molemmat pakkoratkaisuja, joiden hankaluudet ovat puhtaasti poliittisesti. Esimerkiksi Fennovoiman omistajakunnasta ovat vetäytyneet monet kunnat, mikä on silkkaa politiikkaa -  ei sijoitustoimintaa -  sekin.

Maailman yksityinen raha suorastaan huutaa kohteita, jotka voivat taata edes yhden prosentin prosentin tuoton 30-40 vuodeksi. Esimerkiksi Suomen valtio maksaa 30 vuoden lainoista noin puoli prosenttia korkoa - jos sitäkään.

Ilmastonmuutos, jos joku siihen uskoo, suorastaan vaatii ydinvoimaa.

Viisas energiapolitiikka ei ole vaikeaa:

1. Suomi jauhaa energiaa riittävästi omaan tarpeeseen ja mielellään vientiinkin.
2. Suomi tuottaa energiaa mahdollisimman edullisesti ja ilman tukiaisia.
3. Suomi saa energiaa luotettavasti, ennustettavasti ja turvallisesti.

Kaikki nämä vaatimukset on helposti saavutettavissa ydinvoimalla. Ja olisi jo saavutettu ilman Matti Vanhasen pontta eduskunnassa 1993.

[mannym]

Kun alarmistit huusivat Antartiksen merijään katoamisesta ja Antartiksen sulamisesta (joka sittemmin todettiin virheelliseksi), eikä se manner osoittanut merkkejä AGW kässärin noudattamisesta, se jätettiin rauhaan. Telegraph kaata lisää kylmää vettä Alarmistien niskaan.
http://www.telegraph.co.uk/science/2016/11/24/scott-shackleton-logbooks-prove-antarctic-sea-ice-not-shrinking/

Antarctic sea ice had barely changed from where it was 100 years ago, scientists have discovered, after poring over the logbooks of great polar explorers such as Robert Falcon Scott and Ernest Shackleton.

Experts were concerned that ice at the South Pole had declined significantly since the 1950s, which they feared was driven by man-made climate change.

But new analysis suggests that conditions are now virtually identical to when the Terra Nova and Endurance sailed to the continent in the early 1900s, indicating that declines are part of a natural cycle and not the result of global warming.

Pienin askelin, pienin askelin, kohti järjen voittoa ideologiasta...

[Totti]

Jos ydinvoima olisi kovin kannattava investointi, yritykset seisoisivat jonossa rahoineen ja painostaisivat poliitikkoja jakamaan lupia. Mutta missä ovat kaikki luvanhakijat?

Taloushistoriamme viisaimmat päätökset ovat Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalat.

Päätökset noista ydinvoimaloista tehtuiin 70-luvulla ja ne oli tuotannossa 80-luvun alussa. Suomi oli täysin erilainen maa silloin mitä tulee erengian käytöön, etenkin suuretollisuudessa.

Matti Vanhasen ponsi vuonna 1993 työnsi energiapolitiikkamme alamäkeen. ....

Väittteesi ovat henkilökohtaisia poliittisia mielipiteitä. Niistä ei kannata kinailla.

On selvää, että vapailla markkinoilla tällaiseen hulluuteen ei olisi varaa.

Energiaa harvemmin voi tuottaa vapailla markkinolla ihan käytännön syistä. Etenkään ydinvoimaa ei voi edes harkita olevan sääntelystä vapaata. Ajatuskin on järjetön.

Yksityistä rahaa riittäisi ydinvoimaan loputtomasti, jollei voimalahankkeeseen kuuluisi niitä poliittisia riskejä, mitkä Matti Vanhanen avasi 1993.

Väitteesi on täysin vailla pohjaa.

Tilanne ydinvoiman kanssa on sama koko länsimaailmassa: yksityiset eivät ole valmiit sijoittamaan siihen koska pääomariskit ovat aivan liian suuret.
Itse asiassa, yhtä ainoatakaan yli 400 reaktorista maailmassa ei olla rakennettu pelkästään yksityisen rahan varaan.

Ydinvoiman rakenteellinen ongelma on se, että kertaluontoinen sijoitusssumma on valtavan suuri. Esimerkiksi Olkiluoto 3 lähentelee 10 miljardia ja hintalappu on samankaltainen muualla. Suuri rahoitustarve johtaa siihen, että riskit kasvavat valtavasti ja tuotto on olematon.

Ydinvoiman elinikä on ehkä 50 vuotta ilman merkittäviä lisäinvestointeja. Tämän jälkeen ydinvoimalalla on negatiivinen hinta koska se ei ole jälleenmyytävissä ja sen purkaminen maksaa (0,5-1 miljardia euroa).

Tämä tarkoittaa, että 10 mrd ydinvoimalan pitää tuottaa (inflaatiokorjaamatonta) nettovoittoa reilusti yli 200 miljoonaa euroa vuodessa, jotta saataisiin pääoma takaisin 50 vuoden aikana.

Kirjanpidollisesti sama voidaan ilmaista niin, että ydinvoimala tekee 200 miljoonaa rakenteellista tappiota joka vuosi alaskirjausten kautta (alaskirjausaika lienee lain mukaan lyhyempi kun 50 vuotta, mutta sen voi jakaa koko eliniälle kun tehdään kustannusarvio).

Jos tarkastellaan yhtä konkreettista esimerkkiä, Olkiluoto 3, niin sen vuosittainen sähkötuotto arvioidaan olevan 13 TWh. Sähkön tukkuhinta lienee jotain 30 eur/MWh, jolloin Olkiluoto 3 saisi 390 miljoonaa vuodessa sähköstään jos kaikki myytäisiin kaupallisilla markkinoilla.

Tästä pitää siis poistaa heti kättelyssä 200 miljonaa vuotuista alaskirjausta. Seuraavaksi poistetaan pääomakustannukset (lanojen korot esim. 1%) keskim. 5 miljonaa vuodessa. Purkukustannukset 10 miljoonaa (0,5 mrd kokonaishinta). Polttoaine (1,5 eur / MWh) 20 miljoonaa.

Ilman muita pienempiä kuluja (palkat jne.) ja jätteenkäsittelykuluja jäljelle jäisi voittoa ennen veroja 155 miljoonaa vuodessa eli 1,5% sijoitetulle pääomalle. Koknaisverojen jälkeen ollaan jossain 1% tasolla.

Yksityisen sijoittajan näkökulmasta tämän yhtälön ongelmat ovat:

1. Erittäin heikko pääoman tuotto suurin riskein. Jos sähkön hinta esim. laskisi Ruotsin tasolle (20 eur /MWh), niin hanke on roimasti tappiolla.

2. 50 vuoden sijoitusaika on kauhistus yksityisille sijoitusmarkkinoille, jotka eivät halua sitoa rahojaan juuri 10 vuotta pitempään.

3. Valtavat operointiriskit. Jos pienikin ongelma syntyy, joka johtaa laitoksen pysäyttämiseen tai merkittävän tehon laskun. Tappio on jopa miljoona euroa päivässä.

4. Kapasiteettiriski, missä uusio sähkötuotantokapasiteetti, esim. yksi uusi ydinvoimala, alentaa tukkuhintaa pysyvästi alle tappiorajan.
Juuri ydinvoiman rakentaminen onkin sen pahin vihollinen. Suuri lisälaitos kun alentaa hintoja niin, että kaikki ydinvoimalat alkavat tuottamaan tappiota.

5. Rahoitusriskit, missä korkojen muutos voi johtaa valtaviin lisäkuluihin suuren pääoman takia.


Mikään näistä sijoittajan näkemistä ongelmista ei liity politiikkaan millään lailla. Politiikka tulee vielä kaikkien näiden päälle, missä lainsäädäntö voi muodostua epäedulliseksi 50 vuoden sijoitushankkeelle.

Ei siis ihme, että kaupallisilta markkinoilta ei löydy rahaa ydinvoimaloiden rakentamiseen, vaan niissä on käytännössä aina mukana valtiollinen toimija jollain lailla.

[mannym]

Päätökset noista ydinvoimaloista tehtuiin 70-luvulla ja ne oli tuotannossa 80-luvun alussa. Suomi oli täysin erilainen maa silloin mitä tulee erengian käytöön, etenkin suuretollisuudessa.

Niin nykyäänhän sitä sähköä ei enää tarvita. Mitä nyt sitä tuodaan 20% vuosikulutuksesta ulkomailta.

Väittteesi ovat henkilökohtaisia poliittisia mielipiteitä. Niistä ei kannata kinailla.

Väite oli kyllä poliittista historiaa ja ihan mallisyy siihen miksi tilanne on nykyään se mikä se on.

Energiaa harvemmin voi tuottaa vapailla markkinolla ihan käytännön syistä. Etenkään ydinvoimaa ei voi edes harkita olevan sääntelystä vapaata. Ajatuskin on järjetön.

Vapaa markkina = ilman sääntelyä, ei ole sama asia. Vapaalla markkinalla pääoma saisi rakentaa sellaista tuotantoa kuin se näkisi parhaaksi. Laitoksen turvallisuussäädökset voivat olla olemassa senkin puitteissa. Mutta sen sääntelyn pitäisikin rajoittua pelkästän turvallisuus puoliin. Nyt sitä on joka puolella.

Väitteesi on täysin vailla pohjaa.

Tilanne ydinvoiman kanssa on sama koko länsimaailmassa: yksityiset eivät ole valmiit sijoittamaan siihen koska pääomariskit ovat aivan liian suuret.
Itse asiassa, yhtä ainoatakaan yli 400 reaktorista maailmassa ei olla rakennettu pelkästään yksityisen rahan varaan.

Yksityiset sijoittajat pidetään loitolla, pelkästään sillä että ydinvoiman alasajo pidetään liipaisimella. Sijoittaisitko itse rahaa sellaiseen joka saatetaan poliittisesta oikusta kieltää huomenna? Tai joka on ollut poliittisen vähennysaikeen kohteen vuosikymmeniä?

Ydinvoiman rakenteellinen ongelma on se, että kertaluontoinen sijoitusssumma on valtavan suuri. Esimerkiksi Olkiluoto 3 lähentelee 10 miljardia ja hintalappu on samankaltainen muualla. Suuri rahoitustarve johtaa siihen, että riskit kasvavat valtavasti ja tuotto on olematon.

Esimerkiksi kirsikanpoiminnalla otettu Olkiluoto 3, joka on katastrofi, johtuen juuri politiikasta ja ylimääräisestä sääntelystä.

Ydinvoiman elinikä on ehkä 50 vuotta ilman merkittäviä lisäinvestointeja. Tämän jälkeen ydinvoimalalla on negatiivinen hinta koska se ei ole jälleenmyytävissä ja sen purkaminen maksaa (0,5-1 miljardia euroa).

Sen 50 vuotta se kuitenkin tahkoaa niin paljon voittoa, että sitä aiottiin alkaa verottamaan, windfall vero??

Tämä tarkoittaa, että 10 mrd ydinvoimalan pitää tuottaa (inflaatiokorjaamatonta) nettovoittoa reilusti yli 200 miljoonaa euroa vuodessa, jotta saataisiin pääoma takaisin 50 vuoden aikana.

Vuodessa on 8760 tuntia. Palttiarallaa ydinvoimalaitos on käynnissä niistä 7200 tuntia (huoltoseisokit). 1000MW voimala tuottaa siten 7,2 TWh sähköä vuodessa. 50€/MWh hinnalla se tekee 360 mijoonaa vuodessa, tai 35€/MWh se tuottaa 252 miljoonaa €. Tuosta kuitenkin miinus verot yms. Ja ilman tukiaisia jopa. Toisin kuin tuulivoima.

Jos tarkastellaan yhtä konkreettista esimerkkiä, Olkiluoto 3, niin sen vuosittainen sähkötuotto arvioidaan olevan 13 TWh. Sähkön tukkuhinta lienee jotain 30 eur/MWh, jolloin Olkiluoto 3 saisi 390 miljoonaa vuodessa sähköstään jos kaikki myytäisiin kaupallisilla markkinoilla.

Jos siis tarkastellaan yhtä kirsikanpoiminnalla otettua ydinvoimalaitosta, joka on sääntelyn kourissa. Sitten otetaan sähkötukkuhinta jota poljetaan alas tukiaisten avulla muualla ja osoitetaan jotain? Jos tuulivoimatuet otetaan pois niin sähkön hinta nousee markkinoilla, jolloin markkinat maksavat sen, toisin kuin nyt kun sitä tukkuhintaa alennetaan veronmaksajien avulla.

Tästä pitää siis poistaa heti kättelyssä 200 miljonaa vuotuista alaskirjausta. Seuraavaksi poistetaan pääomakustannukset (lanojen korot esim. 1%) keskim. 5 miljonaa vuodessa. Purkukustannukset 10 miljoonaa (0,5 mrd kokonaishinta). Polttoaine (1,5 eur / MWh) 20 miljoonaa.

Ilman muita pienempiä kuluja (palkat jne.) ja jätteenkäsittelykuluja jäljelle jäisi voittoa ennen veroja 155 miljoonaa vuodessa eli 1,5% sijoitetulle pääomalle. Koknaisverojen jälkeen ollaan jossain 1% tasolla.

Annoin aiemmin luvut Tuulivoimalle. Osaisitko kommentoida niitä?

Yksityisen sijoittajan näkökulmasta tämän yhtälön ongelmat ovat:

1. Erittäin heikko pääoman tuotto suurin riskein. Jos sähkön hinta esim. laskisi Ruotsin tasolle (20 eur /MWh), niin hanke on roimasti tappiolla.

2. 50 vuoden sijoitusaika on kauhistus yksityisille sijoitusmarkkinoille, jotka eivät halua sitoa rahojaan juuri 10 vuotta pitempään.

3. Valtavat operointiriskit. Jos pienikin ongelma syntyy, joka johtaa laitoksen pysäyttämiseen tai merkittävän tehon laskun. Tappio on jopa miljoona euroa päivässä.

4. Kapasiteettiriski, missä uusio sähkötuotantokapasiteetti, esim. yksi uusi ydinvoimala, alentaa tukkuhintaa pysyvästi alle tappiorajan.
Juuri ydinvoiman rakentaminen onkin sen pahin vihollinen. Suuri lisälaitos kun alentaa hintoja niin, että kaikki ydinvoimalat alkavat tuottamaan tappiota.

5. Rahoitusriskit, missä korkojen muutos voi johtaa valtaviin lisäkuluihin suuren pääoman takia.


Mikään näistä sijoittajan näkemistä ongelmista ei liity politiikkaan millään lailla. Politiikka tulee vielä kaikkien näiden päälle, missä lainsäädäntö voi muodostua epäedulliseksi 50 vuoden sijoitushankkeelle.

Ei siis ihme, että kaupallisilta markkinoilta ei löydy rahaa ydinvoimaloiden rakentamiseen, vaan niissä on käytännössä aina mukana valtiollinen toimija jollain lailla.

Puolustelet edelleen valtion tuppaantumista joka kolkkaan asioita. Sitten ihmettelet miksi ihmiset eivät sijoita ja sitten vielä toivot että valtio olisi entistä enemmän mukana.
Olkiluoto 3 on kirsikanpoimintaa ja tiedät sen itsekin.
https://planeetta.wordpress.com/2015/09/14/olkiluoto-ja-22-muuta/

Maailmalla on jo valmistunut 22 muuta ydinvoimalaa, joiden rakentaminen on aloitettu Olkiluoto 3:n aloittamisen jälkeen. Ne ovat:

CHASNUPP 2 – Pakistan – 300 MW
FANGJIASHAN-1 – Kiina – 1000 MW
FANGJIASHAN-2 – Kiina – 1000 MW
FUQING-1 – Kiina – 1000 MW
FUQING-2 – Kiina – 1000 MW
HONGYANHE 1 – Kiina – 1000 MW
HONGYANHE 2 – Kiina – 1061 MW
HONGYANHE 3 – Kiina – 1000 MW
LING AO 3 – Kiina – 1007 MW
LING AO 4 – Kiina – 1007 MW
NINGDE 1 – Kiina – 1018 MW
NINGDE 2 – Kiina – 1018 MW
NINGDE 3 – Kiina – 1018 MW
QINSHAN 2-3 – Kiina – 610 MW
QINSHAN 2-4 – Kiina – 610 MW
ROSTOV-3 – Venäjä – 1011 MW
SHIN-KORI-1 – Etelä-Korea – 950 MW
SHIN-KORI-2 – Etelä-Korea – 950 MW
SHIN-WOLSONG-1 – Etelä-Korea – 950 MW
SHIN-WOLSONG-2 – Etelä-Korea – 950 MW
YANGJIANG-1 – Kiina – 1021 MW
YANGJIANG-2 – Kiina – 1000 MW
Niiden yhteisteho on 20481 MW ja keskimääräinen rakentamisaika on ollut viisi ja puoli vuotta. Olkiluoto 3:lla se tulee olemaan yli kaksitoista vuotta. Laitosten rakentamisajat näkyvät tässä kaaviossa, rakentamistöiden alkamisesta siihen hetkeen kun ne on otettu kaupalliseen käyttöön...

Kiina on rakentanut ydinvoimaa vaiheittain. Ensimmäinen vaihe, "first wave", käsitti kolme voimalaa, toinen kahdeksan, meneillään oleva neljäs vaihe kolmekymmentä, joista puolet on vielä rakenteilla. Kaikkien rakennusprojektien pituus tähän saakka on ollut 4,3 ja 6,9 vuoden välillä. Fukushima keskeytti uusien projektien aloitukset kahdeksi vuodeksi, sekä pidensi hieman rakennusaikaa turvallisuusmääräysten tiukennuttua. Yksin Kiinassa ehtii vielä valmistua useita laitoksia ennen kuin Olkiluoto 3 valmistuu. Vuosien 2015...2030 välillä Kiinassa on suunniteltu rakennettavan 101 uutta voimalaa.

Huolesi Kiinan ilmastopäästöistä voit heittää romukoppaan tuon tiedon myötä. Antaisitko nyt vastaavat laskelmat kuin annoit ydinvoimalalle, sille tuulivoimalle myös?

[artti]

Ilmakehän CO2 pitoisuus kuvastaa sitä paljonko sitä on, se pitoisuus nousee päästöjen myötä. Paitsi että se kasvutahti näyttää hidastuneen vaikka päästöt ovat kasvaneet.

Ei niitä juttuja kannata aivan suorilta uskoa, kriittinen mieli on hyvä etenkin nykyaikana, kun mihinkään ei voi uskoa, etenkin mediassa toimivat politrukit valehtelee sumeilematta täysin tiukalla naamalla saadakseen valheen näyttämään auktoriteetin totuudelta. Kannattaa epäillä aina, jos asia sanotaan hieman liian tiukasti ja aivan liian monta kertaa ilman mitään todisteita.

Mauna Loan mittausaseman numeroiden kasvutahti on nousussa, mutta lukuja tarkastellessa pitää ensin huomioida muutamia seikkoja. Mauna Loan mittausasema Havaiji saarilla Tyynen valtameren keskiosassa ilmoittaa lukuja auktoriteetin jyrkkyydellä, joka laittaa epäilemään niitä, tunkeeko nuo kurkusta alas, miksi ne niin tekee, onko se epäilyttävä.

Meillä on öljyn kysynnän hidastuminen, joka on alentanut öljyn hintaa, joka johtuu siitä, että kansantalouksien kysyntä on laskenut. Kysyntä vauraissa länsimaissa on laskenut siksi, että niiden työpaikat ovat siirtyneet kehittyviin talouksiin. Kun kysyntä laskee niin me vedämme perässä kehittyvien talouksien kysynnän alas ja tämä puolestaan vaikuttaa kasvihuonekaasujen päästöjen määrään, jonka voi olettaa olevan laskusuunnassa sittenkin, vaikka se näyttäisi olevan nousussa Mauna Loan mittausasemalla siksi, että Tyynen valtameren keskiosa tulee jälkijunassa päästötilanteen mittaamisessa. Edellisten vuosikymmenien päästöt alkavat näkyä vasta nyt Tyynellä valtamerellä Havaijisaarilla sijaitsevalla Mauna Loan mittausasemalla, hiilidioksidin määrää mittaava mittaustulos raketoi, edellisten vuosikymmenien päästöt alkavat saapua paikalle, se vähän kesti, että pitoisuuden nousu etenee Havaijille asti. Mittari kilisee kiivaasti Havaijilla kirkuen dramaattista kasvutahtia samaan aikaan, kun mantereella kasvutahti on hidastumassa varsin pitkäksi aikaa. Että jotta pääsemme uuteen kasvuun niin systeemin useissa valtioissa pitää ensin muuttua todellisuutta rehellisesti näkeväksi.

Numeroista on hieman vaikea väitellä puoleen tai toiseen, niiden laskentaperusteet voivat olla mitä tahansa ja laskentaperustetta voidaan muuttaa kesken kaiken, että vain hämmästelee, että mitä ihmettä, jolloin vertailukelpoisuus katoaa, ne voivat olla tilaustyötä aina, kun tarvitaan asian edistämiseen, esimerkiksi suurten ilmastonmuutoskokousten alla alarmistisuus lisääntyy koska ilmastonmuutoksella tienaavat piirit kuten konsultit ja media nostaa lämpötilaa. Numerot ovat vain numeroita ilman konkretiaa, ja tällä tavalla tarjoavat loputtoman väittelyn lähteen koska niitä ei pysty keskimääräinen väittelijä todistamaan koska ne tosiaan ovat vain numeroita.

Satelliittivalokuva ja maan pinnalta otettu valokuva ja niiden valokuvien vertailu edellisiin vuosiin kertoo varsin havainnollisesti ja yksiselitteisesti mikä se tilanne on. Ilmoitettuja väkilukuja olen epäillyt katsomalla Google Earth karttapallon satelliittikuvista sivilisaation infran laajuutta, että valtio valehtelee väkilukunsa. Valtion luontoympäristön kantokyky ei vain mahdollista niin suurta väkilukua kuin kyseinen valtio väittää siksi, että sen pitää liioitella valtapoliittisista syistä väkilukuaan.

Antarktiksen kohdalla ei tarvitse tarkastella väkilukuja. Ei siellä asu kukaan.

https://worldview.earthdata.nasa.gov/?p=antarctic&l=MODIS_Aqua_CorrectedReflectance_TrueColor,Coastlines&t=2016-11-27&z=3&v=-7774208,-3919872,7954432,4149248&ab=off&as=2016-09-29&ae=2016-10-08&av=3&al=true

Tässä on satelliittikuva Antarktiksesta 2016-11-27. Klikkaillaan vuosilukuja, näet vuoden 2016, 2015, 2014, 2013 ja 2012 kuvan. Näyttää kuin 2016-11-27 merijään sulaminen olisi pidemmällä vertaillen edellisten vuosien samaan päivämäärään.

https://worldview.earthdata.nasa.gov/?p=antarctic&l=MODIS_Aqua_CorrectedReflectance_TrueColor,Coastlines&t=2016-02-27&z=3&v=-7826432,-3850240,7902208,4218880&ab=off&as=2016-09-29&ae=2016-10-08&av=3&al=true

Tässä linkissä on Antarktiksen merijää 2016-02-27. Helmikuussa merijää on pienimmillään, klikkaillaan huvikseen vuosilukuja edellisiin vuosiin vertailun vuoksi. 

https://worldview.earthdata.nasa.gov/?p=antarctic&l=MODIS_Aqua_CorrectedReflectance_TrueColor,Coastlines&t=2016-09-27&z=3&v=-7826432,-3850240,7902208,4218880&ab=off&as=2016-09-29&ae=2016-10-08&av=3&al=true

Tässä linkissä Antarktiksen merijää 2016-09-27. Syyskuussa merijää on suurimmillaan, klikkaillaan vuosilukuja, kun se on niin kivaa.

Pyytäisin vertailemaan merijään pienintä laajuutta eri vuosina ja merijään suurinta laajuutta eri vuosina ja sitten tietysti merijään sulamisen astetta eri vuosina. Tuossa voi tietenkin olla suurta luontaista vaihtelua, että sen vaihtelun trendin näkemiseksi tarvitaan pidempiä aikasarjoja ja pidempään kestävää tarkkailua. Weddellinmeri tulevana helmikuuna on mielenkiintoinen, se on Etelänapamantereen ainoa paikka, jossa merijää on selvinnyt kesän yli.

[mannym]

Ei niitä juttuja kannata aivan suorilta uskoa, kriittinen mieli on hyvä etenkin nykyaikana, kun mihinkään ei voi uskoa, etenkin mediassa toimivat politrukit valehtelee sumeilematta täysin tiukalla naamalla saadakseen valheen näyttämään auktoriteetin totuudelta. Kannattaa epäillä aina, jos asia sanotaan hieman liian tiukasti ja aivan liian monta kertaa ilman mitään todisteita.

Mauna Loan mittausaseman numeroiden kasvutahti on nousussa, mutta lukuja tarkastellessa pitää ensin huomioida muutamia seikkoja. Mauna Loan mittausasema Havaiji saarilla Tyynen valtameren keskiosassa ilmoittaa lukuja auktoriteetin jyrkkyydellä, joka laittaa epäilemään niitä, tunkeeko nuo kurkusta alas, miksi ne niin tekee, onko se epäilyttävä.

Mauna Loan mittausasema on toki vain yksi paikka jossa mitataan. Lisäksi on OCO2 satelliitti joka kertoo että vaikka Mauna Loalla mitataan 405ppm, niin valtavassa osassa maailmaa on samaan aikaan 380 ppm. IPCC:n standardilla CO2 on Well Mixed kaasu, mitä se ei ole. Kasvutahti eli ppm/per vuosi, ei ole suinkaan jyrkentynyt. Jos siis uskoo vast ikään Naturessa julkaistua tutkimusta. http://www.nature.com/articles/ncomms13428 Laitan kuvan viestin loppuun siitä kasvutahdin paussista. Mikä on varsin hieno ja alarmisteille valtava ikävyys. Sillä päästöjen kasvutahti ei ole ottanut paussia.

Meillä on öljyn kysynnän hidastuminen, joka on alentanut öljyn hintaa, joka johtuu siitä, että kansantalouksien kysyntä on laskenut. Kysyntä vauraissa länsimaissa on laskenut siksi, että niiden työpaikat ovat siirtyneet kehittyviin talouksiin. Kun kysyntä laskee niin me vedämme perässä kehittyvien talouksien kysynnän alas ja tämä puolestaan vaikuttaa kasvihuonekaasujen päästöjen määrään, jonka voi olettaa olevan laskusuunnassa sittenkin, vaikka se näyttäisi olevan nousussa Mauna Loan mittausasemalla siksi, että Tyynen valtameren keskiosa tulee jälkijunassa päästötilanteen mittaamisessa.

Vähän tuolle öljyn kysynnän hidastumiselle kaipaisin lähdettä. Kun IEA:n raportissa tälle vuodelle annetaan arvoksi 95 - 97 miljoonaa barrelia/päivä. Joka on kuitenkin miljoonia barreleita enemmän kuin 2013.  https://www.iea.org/oilmarketreport/omrpublic/
Toiseksi hinnan laskulle annetaan syyksi myös Fracking. Yhdysvalloissa onkin hieno meininki. Maakaasua käytetään enemmän ja verrokkina aurinkosähköön. Jokainen tonni minkä aurinkosähkö säästää hiilidioksidipäästöissä, maakaasu säästää 11. Tyynen valtameren keskiosien tienoilla on kuitenkin sademetsiä. Joiden uloshengittämä CO2 näkyy OCO2 satelliitissa valtavana röyhtäyksenä. Ne näkyvät huikeasti selvemmin kuin Kiinan tai yhdysvaltojen teolliset päästöt.

Edellisten vuosikymmenien päästöt alkavat näkyä vasta nyt Tyynellä valtamerellä Havaijisaarilla sijaitsevalla Mauna Loan mittausasemalla, hiilidioksidin määrää mittaava mittaustulos raketoi, edellisten vuosikymmenien päästöt alkavat saapua paikalle, se vähän kesti, että pitoisuuden nousu etenee Havaijille asti. Mittari kilisee kiivaasti Havaijilla kirkuen dramaattista kasvutahtia samaan aikaan, kun mantereella kasvutahti on hidastumassa varsin pitkäksi aikaa. Että jotta pääsemme uuteen kasvuun niin systeemin useissa valtioissa pitää ensin muuttua todellisuutta rehellisesti näkeväksi.

Kun lämmin merivesi röyhtäisee lämpöä ilmakehään, se vapauttaa sisästään varsin melkoisen määrän hiilidioksidia. Kylmä merivesi varastoi itseensä enemmän hiilidioksidia kuin lämmin. Mauna Loa on El Ninon reitillä. Se on yksi syy miksi Mauna Loalla on suurta vaihtelua vuosien välillä. Ja tuossa annat selkeästi ymmärtää myös ettei hiilidioksidipitoisuudet ole tasaisesti sekoittuneet ilmakehään. Miltä tuntuu kun näet oman mielipiteesi ja toteat IPCC:n olevan väärässä?

Numeroista on hieman vaikea väitellä puoleen tai toiseen, niiden laskentaperusteet voivat olla mitä tahansa ja laskentaperustetta voidaan muuttaa kesken kaiken, että vain hämmästelee, että mitä ihmettä, jolloin vertailukelpoisuus katoaa, ne voivat olla tilaustyötä aina, kun tarvitaan asian edistämiseen, esimerkiksi suurten ilmastonmuutoskokousten alla alarmistisuus lisääntyy koska ilmastonmuutoksella tienaavat piirit kuten konsultit ja media nostaa lämpötilaa. Numerot ovat vain numeroita ilman konkretiaa, ja tällä tavalla tarjoavat loputtoman väittelyn lähteen koska niitä ei pysty keskimääräinen väittelijä todistamaan koska ne tosiaan ovat vain numeroita.

Kyllä, viimeisimpien suurten ilmastokokouksien korvilla, maanpäällisissä sarjoissa on havaittu lämpötila adjusteerauksia. Aina tietenkin lämpimämpään suuntaan ja menneisyyttä kylmentäen. Mauna Loan osalta taas mittaustapa on säilynyt samana 50 luvulta lähtien. Joskin laitteet ovat päivittyneet ajan saatossa mutta toimintaperiaate on sama. Ennen Mauna Loaa haettiin maailman eri kolkista ilmanäytteitä pulloihin. Osa niistä näytti jopa 500ppm:ää.

Satelliittivalokuva ja maan pinnalta otettu valokuva ja niiden valokuvien vertailu edellisiin vuosiin kertoo varsin havainnollisesti ja yksiselitteisesti mikä se tilanne on. Ilmoitettuja väkilukuja olen epäillyt katsomalla Google Earth karttapallon satelliittikuvista sivilisaation infran laajuutta, että valtio valehtelee väkilukunsa. Valtion luontoympäristön kantokyky ei vain mahdollista niin suurta väkilukua kuin kyseinen valtio väittää siksi, että sen pitää liioitella valtapoliittisista syistä väkilukuaan.

Antarktiksen kohdalla ei tarvitse tarkastella väkilukuja. Ei siellä asu kukaan.

Antartiksella asuu ympäri vuoden 15 - 20 tiedemiestä, kesällä toki enemmän kuin huoltotöissä. Satelliittikuva kyllä kertoo, niin kertoo pitkä keskiarvokin.

Tässä on satelliittikuva Antarktiksesta 2016-11-27. Klikkaillaan vuosilukuja, näet vuoden 2016, 2015, 2014, 2013 ja 2012 päivänä 27.11 kuvan. Näyttää kuin 2016-11-27 merijään sulaminen olisi pidemmällä vertaillen edellisten vuosien 27.11 kuvaan.

Tässä linkissä on Antarktiksen merijää 2016-02-27. Helmikuussa merijää on pienimmillään, klikkaillaan huvikseen vuosilukuja edellisiin vuosiin vertailun vuoksi. 

Tässä linkissä Antarktiksen merijää 2016-09-27. Syyskuussa merijää on suurimmillaan, klikkaillaan vuosilukuja, kun se on niin kivaa.

Pyytäisin vertailemaan merijään pienintä laajuutta eri vuosina ja merijään suurinta laajuutta eri vuosina ja sitten tietysti merijään sulamisen astetta eri vuosina. Tuossa voi tietenkin olla suurta luontaista vaihtelua, että sen vaihtelun trendin näkemiseksi tarvitaan pidempiä aikasarjoja ja pidempään kestävää tarkkailua. Weddellinmeri tulevana helmikuuna on mielenkiintoinen, se on Etelänapamantereen ainoa paikka, jossa merijää on selvinnyt kesän yli.

Laitoin viestin loppuun toisen liitteen jossa näkyy kuinka jäätilanne vaihtele, se on helppolukuinen ja kertoo tilanteen olevan varsin stabiili.

[Totti]

Yksityisen sijoittajan näkökulmasta tämän yhtälön ongelmat ovat:

1. Erittäin heikko pääoman tuotto suurin riskein. Jos sähkön hinta esim. laskisi Ruotsin tasolle (20 eur /MWh), niin hanke on roimasti tappiolla.

2. 50 vuoden sijoitusaika on kauhistus yksityisille sijoitusmarkkinoille, jotka eivät halua sitoa rahojaan juuri 10 vuotta pitempään.

3. Valtavat operointiriskit. Jos pienikin ongelma syntyy, joka johtaa laitoksen pysäyttämiseen tai merkittävän tehon laskun. Tappio on jopa miljoona euroa päivässä.

4. Kapasiteettiriski, missä uusio sähkötuotantokapasiteetti, esim. yksi uusi ydinvoimala, alentaa tukkuhintaa pysyvästi alle tappiorajan.
Juuri ydinvoiman rakentaminen onkin sen pahin vihollinen. Suuri lisälaitos kun alentaa hintoja niin, että kaikki ydinvoimalat alkavat tuottamaan tappiota.

5. Rahoitusriskit, missä korkojen muutos voi johtaa valtaviin lisäkuluihin suuren pääoman takia.


Mikään näistä sijoittajan näkemistä ongelmista ei liity politiikkaan millään lailla. Politiikka tulee vielä kaikkien näiden päälle, missä lainsäädäntö voi muodostua epäedulliseksi 50 vuoden sijoitushankkeelle.

Ei siis ihme, että kaupallisilta markkinoilta ei löydy rahaa ydinvoimaloiden rakentamiseen, vaan niissä on käytännössä aina mukana valtiollinen toimija jollain lailla.

Puolustelet edelleen valtion tuppaantumista joka kolkkaan asioita. Sitten ihmettelet miksi ihmiset eivät sijoita ja sitten vielä toivot että valtio olisi entistä enemmän mukana. Olkiluoto 3 on kirsikanpoimintaa ja tiedät sen itsekin.

Mistä ihmeen valtioista ja kirsikoista sinä höpiset?

Edellä esitetyt rahoitusriskit ovat olemassa ihan riippumatta valtiosta. Ne ovat rahoitusalan peruasioita, joita jokainen järkevä sijoittaja miettii ennen kun sitoo rahansa mihinkään.

Olkiluoto 3 ei ole mikään kirsikka vaan konkreettinen ydinvoimalahanke tänä päivänä Suomessa. Olk3 osoittaa mitä ydinvoimalan rakentaminen maksaa ja mitä tuottoa siitä on odotettavissa.

Pitkä listasi ydinvoimaloita ovat kaikki valtiollisia hankkeita, joita ei rakenneta sen takia, että ne ovat kannattavia vaan sen takia, että Kiinalla ei ole vaihtoehtoja.

Kiinan jättimäisen väestön energiakulutusta ei pysty tyydyttämään fossiilisilla polttoaineilla ilman vakavia terveysongelmia. Jokainen, joka on vieraillut Kiinan suurkaupungeissa tietää tämän. Pekinigssä aurinko ei edes näy enää sasteiden takaa.

Ydinvoima on vain yksi uusi energia muoto, johon Kiina nyt satsaa.

Kiina on myös maailman suurin tuuli- ja aurinkoenergian tuottaja. 2015 Kiinan tuulivoimakapasitetti oli 154 GW ja aurinkovoima 43 GW. Yhteensä siis 200 GW. Kiina tuulienergian kapasiteetti kasvoi 2015 30 GW:lla ja aurinko 18 GW. Kymenien gigawattien edestä on uutta kapasitetttia suunnitteilla lähivuosille. Samalla Kiina pysäytti kaikkien uusien hiilivoimaloiden lupien myöntämisen vuodesta 2016.

Toisin kun siis kuvittelet, hiilivoima on häviämässä kuviosta koska hallitus toisensa jälkeen ymmärtää, miten ongelmallinen energianlähde se on.

Kyse ei ole vain ilmastomuuoksesta vaan siitä, että hileen perustuva energiantuotanto saastuuttaa hengitysilman niin pahasti, ettei sen kanssa yksinkertaisesti pysty elämään.

Kiinassa ydinvoima on vahvasti mukana tässä kuviossa koska valtio sijoittaa siihen. Ei yksityinen raha. Suomessa on myös kaupalliset vaatimukset ydinvoimalle ja sen takia lupia ei enää haeta.

[mannym]

Mistä ihmeen valtioista ja kirsikoista sinä höpiset?

Edellä esitetyt rahoitusriskit ovat olemassa ihan riippumatta valtiosta. Ne ovat rahoitusalan peruasioita, joita jokainen järkevä sijoittaja miettii ennen kun sitoo rahansa mihinkään.

Olkiluoto 3 ei ole mikään kirsikka vaan konkreettinen ydinvoimalahanke tänä päivänä Suomessa. Olk3 osoittaa mitä ydinvoimalan rakentaminen maksaa ja mitä tuottoa siitä on odotettavissa.

Olkiluoto 3 alkuperäinen hinta oli nykyistä edullisempi, se piti myös rakentaa nopeammin. Kiina on osoittanut että alkuperäinen hinta ja aikataulu olisivat olleet saavutettavissa. Se ryssittiin sitten toimittajan puolelta ja muutenkin. Olkiluoto 3 ongelmallisena tapauksena on kirsikanpoimintaa kun pyritään osoittamaan ongelmia ja rakennusaikatauluja.

Pitkä listasi ydinvoimaloita ovat kaikki valtiolisia hankkeita, joita ei rakenneta sen takia, että ne ovat kannattavia vaan sen takia, että Kiinalla ei ole vaihtoehtoja.

Kiinan jättimäisen väestön energiakulutusta ei pysty tyydyttämään fossiilisilla polttoaineilla ilman vakavia terveysongelmia. Jokainen, joka on vieraillut Kiinan suurkaupungeissa tietää tämän. Pekinigssä aurinko ei edes näy enää sasteiden takaa.

Ydinvoima on vain yksi uusi energia muoto, johon Kiina nyt satsaa.

Niin, Kiina satsaa eniten maailmassa ydinvoimaan, samalla se satsaa eniten ydinvoiman tutkimiseen. Luultavasti Kiina on ensimmäinen joka tuo markkinoille sulasuolareaktorit, joita me muut sitten ostamme, vaikka se teknologia oli läntisissä käsissä 1950 luvulla jo. Menetetty mahdollisuus jonka Kiina kapitalisoi. Kiinalla ei tosiaan ole pahemmin vaihtoehtoja kansan energiantarpeen tyydyttämiseksi. Se kuitenkin ymmärtää sen että se on tuotettava tehokkaasti. Toisin kuin täällä jossa lähdetään leikkimään energian säästöillä ja potkureilla.

Kiina on myös maailman suurin tuuli- ja aurinkoenergian tuottaja. 2015 Kiinan tuulivoimakapasitetti oli 154 GW ja aurinkovoima 43 GW. Yhteensä siis 200 GW. Kiina tuulienergian kapasiteetti kasvoi 2015 30 GW:lla ja aurinko 18 GW. Kymenien gigawattien edestä on uutta kapasitetttia suunnitteilla.

Kiinalla on myös valtavia vesivoimaloita ja kaikkea muuta jännää. Sellaista se on kun pitää tuottaa ja tuotetaan, eikä kuunnella vihreitä kaikessa.

Samalla kiina pysäytti kaikkien uusien hiilivoimaloiden lupien myöntämisen vuodesta 2016.

Jaa no näemme sitten ensi vuonna lopettiko Kiina tuon vaiko ei. Tai seuraavana vuonna. Parisen sataa lupaa on ehditty antaa jo tänä vuonna ja niitä kuitenkin rakennetaan tovi. Se ettei lupia anneta ei tarkoita etteikö rakennettaisi.

Toisin kun siis kuvittelet, hiilivoima on häviämässä kuviosta koska hallitus toisensa jälkeen ymmärtää, miten ongelmallinen energianlähde se on.

Toisin kuin kuvittelen? Hiili ei ole häviämässä kuvioista vielä pitkään aikaan. Niin kauan kuin tarvitaan luotettavasti ja tehokkaasti energiaa, kivihiili on käytössä. Kuten maakaasukin joka myös on niitä fossiilisia joiden kuvittelet poistuvan ihan kohta. Saksasta voi katsoa kuinka energiewenden kävi. Karmiva määrä uusiutuvia ja samalla hiilen käyttö kasvoi ja päästöt sitä myötä. Ne uusiutuvat kun tarvitsevat valtavasti säätövoimaa.

Kyse ei ole vain ilmastomuuoksesta vaan siitä, että hileen perustuva energiantuotanto saastuuttaa hengitysilman niin pahasti, ettei sen kanssa yksinkertaisesti pysty elämään.

Kiinassa ydinvoima on vahvasti mukana tässä kuviossa koska valtio sijoittaa siihen. Ei yksityinen raha. Suomessa on myös kaupalliset vaatimukset ydinvoimalle ja sen takia, lupia ei enää haeta.

Oletko koskaan käynyt Helsingissä? Siellä on kaksi kivihiilivoimalaitosta jotka polttavat kovina päivinä satoja tonneja hiiltä tunnissa. Tuottaen kaupungin tarvitsemaa sähköä ja lämpöä. Ilmeisesti Helsingin hengitysilmakin on niin pahasti saastunutta ettei sen kanssa yksinkertaisetsi pysty elämään. Jännää, kun Ruoholahteen ja jätkänsaareen kuitenkin nousee lisää asuntoja, jotka ovat alle kilometrin päässä siitä toisesta kivihiilivoimalaitoksesta.

Siellä asuntojen kupeessa on myös varavoimalaitos joka on kaasuturbiinilaitos, sitä kutsutaan kellosaareksi. Käy joskus huviksesi tarkistamassa voiko Helsingissä hengittää, varsinkin talvella jolloin tuotannot ovat suurimmillaan tarpeen niin vaatien. Sitten kerro pitääkö väitteesi kivihiilen hengitysilman saastuttavasta vaikutuksesta paikkansa. Puhdas energiantuotanto kivihiilellä on mahdollista ja toteutettukin. Vaikka et uskoisi siihen.

[ämpee]

Tilanne ydinvoiman kanssa on sama koko länsimaailmassa: yksityiset eivät ole valmiit sijoittamaan siihen koska pääomariskit ovat aivan liian suuret.
Itse asiassa, yhtä ainoatakaan yli 400 reaktorista maailmassa ei olla rakennettu pelkästään yksityisen rahan varaan.

Mihin tuo väitteesi oikein perustuu ??

Saksan ydinvoimalat (HS-linkki) ainakin näyttäisivät uutisen mukaan olevan yksityisiä, joten yksityiset ovat ne rakentaneetkin.
Tuossa edellä olevassa uutisessa kerrotaan miten ydinvoima-yhtiöt vaativat Saksalta korvauksia Fukushiman onnettomuuden jälkeisessä paniikissa tehtyjen ydinvoimapäätösten takia.

Asia taitaa olla niin, että länsimaissa ydinvoimalat on rakennetty yksityisin varoin, ja sosialistisissa sekä muissa kehitysmaissa valtion varoin.

[ApinA]

Pitkä listasi ydinvoimaloita ovat kaikki valtiollisia hankkeita, joita ei rakenneta sen takia, että ne ovat kannattavia vaan sen takia, että Kiinalla ei ole vaihtoehtoja.
...
Kiinassa ydinvoima on vahvasti mukana tässä kuviossa koska valtio sijoittaa siihen. Ei yksityinen raha. Suomessa on myös kaupalliset vaatimukset ydinvoimalle ja sen takia lupia ei enää haeta.

Miksi Kiina ei sitten rakenna kannattavia energiamuotoja? Onko ne vaan tyhmiä?

[Totti]

Pitkä listasi ydinvoimaloita ovat kaikki valtiollisia hankkeita, joita ei rakenneta sen takia, että ne ovat kannattavia vaan sen takia, että Kiinalla ei ole vaihtoehtoja.
...
Kiinassa ydinvoima on vahvasti mukana tässä kuviossa koska valtio sijoittaa siihen. Ei yksityinen raha. Suomessa on myös kaupalliset vaatimukset ydinvoimalle ja sen takia lupia ei enää haeta.

Miksi Kiina ei sitten rakenna kannattavia energiamuotoja? Onko ne vaan tyhmiä?

Kiinassa prioriteetit ovat ihan erilaiset kun Suomessa.

Kiina elää edelleen voimakasta talouskasvun kautta. Silloin kannattamatonkin ydinvoima voi olla järkevä sijoitus jos se poistaa pullonkauluoja teollisuuden kasvulta eli tuotolta muualla. Toisaalta ilmanlaatu Kiinassa alkaa olemaan niin huono, että kaupallisesti kannattamatonkin ydinvoimala voi olla järkevä investointi.

Suomessa meillä ei ole tällaisia tarpeita vaan ydinvoiman kaupallinen kannattavuus on ensisijainen prioriteetti ydinvoimaivestoinneille.

En ihan ymmärrä, miksi ydinvoima halutaan väittää huippuinvestoinniksi vaikka yksityiset tahot loistavat poissaolollaan.

Yksinkertainen lasku ja rahoitusalan pinnallinenkin ymmärtämys näyttää ilmiselvästi ettei ydinvoima ole järkevä sijoitus. Tuotto on yksinkertaisesti liian pieni ja liian kaukana tulevaisuudessa, jotta hanke olisi järkevä.

Fennovoiman suuret rahoitusongelmat todistavat juuri tämän pointin. Lopulta Venäjän valtio tuli hankkeeseen mukaan, ei kannattavuus vaan polittisista syistä.

[Totti]

Tilanne ydinvoiman kanssa on sama koko länsimaailmassa: yksityiset eivät ole valmiit sijoittamaan siihen koska pääomariskit ovat aivan liian suuret.
Itse asiassa, yhtä ainoatakaan yli 400 reaktorista maailmassa ei olla rakennettu pelkästään yksityisen rahan varaan.

Mihin tuo väitteesi oikein perustuu ??

Saksan ydinvoimalat (HS-linkki) ainakin näyttäisivät uutisen mukaan olevan yksityisiä, joten yksityiset ovat ne rakentaneetkin. Asia taitaa olla niin, että länsimaissa ydinvoimalat on rakennetty yksityisin varoin, ja sosialistisissa sekä muissa kehitysmaissa valtion varoin.

Yksityinen omistus on eri asia kun yksityinen rahoitus. Kaikki ydinvoimalahankkeet maailmalla ovat nauttineet julkisesta tuesta vaikka itse laitos saattaisi olla yksityisten hallussa. Tämä koskee Suomeakin, missä valtio takaa mm. lainoja ja mahdollisia ydinturmia.

[mannym]

Kiinassa ydinvoiman investointihinta on näemmä 1500$/kw. Suomessa ja muaalla länsimaissa se on liki 4000€/kw. Kiina on onnistunut polkemaan hinnat alas periaatteessa sillä että se tilaa paljon samankaltaisia voimaloita. Tuulivoiman investointihinta Suomessa on muuten 1500€/kw.
Ydinvoimalan ja tuulivoimalan suurin ero on käyttöikä. Tuulivoimalan käyttöikä on 15 vuotta. Ydinvoimalat suunnitellaan käytettäväksi 60 vuotta.

Listaan tähän uudelleen. Tuulivoimalan investointikustannukset ovat 1500€/kw tai 1,5 miljoonaa/MW. Keskimääräinen tuulivoimaöa on 2.5MW à 3,75miljoonaa €. Se tuottaa sähköä 25% hyötysuhteella. Tuottaen vuodessa 5475MWh sähköä. 30€/MWh se tekee 164 250€/vuosi. Miinus verot, miinus korot jne. Kuinka pitkä aika tuolla kestää tuottaa sijoitettu pääoma takaisin? Kuinka kauan kestää että se alkaa tuottamaan voittoa? Kun 15 vuoden käyttöiän jälkeen se on tuottanut 2 463 750€/brutto.

Hyvin kevyellä rahoitusalan pinnallisella ymmärryksellä en saa tuosta kannattavaa sijoitusta aikaan. Numerot ei vaan stemmaa.

[ApinA]

Pitkä listasi ydinvoimaloita ovat kaikki valtiollisia hankkeita, joita ei rakenneta sen takia, että ne ovat kannattavia vaan sen takia, että Kiinalla ei ole vaihtoehtoja.
...
Kiinassa ydinvoima on vahvasti mukana tässä kuviossa koska valtio sijoittaa siihen. Ei yksityinen raha. Suomessa on myös kaupalliset vaatimukset ydinvoimalle ja sen takia lupia ei enää haeta.

Miksi Kiina ei sitten rakenna kannattavia energiamuotoja? Onko ne vaan tyhmiä?

Kiinassa prioriteetit ovat ihan erilaiset kun Suomessa.

Kiina elää edelleen voimakasta talouskasvun kautta. Silloin kannattamatonkin ydinvoima voi olla järkevä sijoitus jos se poistaa pullonkauluoja teollisuuden kasvulta eli tuotolta muualla. Toisaalta ilmanlaatu Kiinassa alkaa olemaan niin huono, että kaupallisesti kannattamatonkin ydinvoimala voi olla järkevä investointi.

Miksi Kiinalaiset eivät rakenna kannattavia energiamuotoja? Onko ne vaan tyhmiä? Mitä se kannattava en energiantuottomuoto olisi?

Suomessa meillä ei ole tällaisia tarpeita vaan ydinvoiman kaupallinen kannattavuus on ensisijainen prioriteetti ydinvoimaivestoinneille.

En ihan ymmärrä, miksi ydinvoima halutaan väittää huippuinvestoinniksi vaikka yksityiset tahot loistavat poissaolollaan.

Yksinkertainen lasku ja rahoitusalan pinnallinenkin ymmärtämys näyttää ilmiselvästi ettei ydinvoima ole järkevä sijoitus. Tuotto on yksinkertaisesti liian pieni ja liian kaukana tulevaisuudessa, jotta hanke olisi järkevä.

Fennovoiman suuret rahoitusongelmat todistavat juuri tämän pointin. Lopulta Venäjän valtio tuli hankkeeseen mukaan, ei kannattavuus vaan polittisista syistä.

Ei kai kukaan ydinvoimaa ole huippuinvestoinniksi ylistänyt.

Yksinkertainen lasku ja rahoitusalan pinnallinenkin ymmärtämys näyttää ilmiselvästi ettei Suomessa ole yhtäkään kannattavaa energiantuottomuotoa, ainakaan ilman tukiaisia.

[ämpee]

Yksityinen omistus on eri asia kun yksityinen rahoitus. Kaikki ydinvoimalahankkeet maailmalla ovat nauttineet julkisesta tuesta vaikka itse laitos saattaisi olla yksityisten hallussa. Tämä koskee Suomeakin, missä valtio takaa mm. lainoja ja mahdollisia ydinturmia.

Saisinko jo vähän lähteitäkin eikä pelkkiä väitteitä ??
Ei siis Suomesta.

[Edit] Tässä kuitenkin esimerkki suomalaisten ydinvoimalaoiden rahoituksesta, eikä siinä yhteiskunnan rahaa kasoittain näy. Sitten vaan niitä esimerkkejä julkisesta tuesta, etukäteen jo Kiitos !![/Edit]

[Totti]

Yksityinen omistus on eri asia kun yksityinen rahoitus. Kaikki ydinvoimalahankkeet maailmalla ovat nauttineet julkisesta tuesta vaikka itse laitos saattaisi olla yksityisten hallussa. Tämä koskee Suomeakin, missä valtio takaa mm. lainoja ja mahdollisia ydinturmia.

Saisinko jo vähän lähteitäkin eikä pelkkiä väitteitä ??
Ei siis Suomesta.

[Edit] Tässä kuitenkin esimerkki suomalaisten ydinvoimalaoiden rahoituksesta, eikä siinä yhteiskunnan rahaa kasoittain näy. Sitten vaan niitä esimerkkejä julkisesta tuesta, etukäteen jo Kiitos !![/Edit]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinvoima_Suomessa#Ydinonnettomuuden_vastuu

http://yle.fi/uutiset/3-5557842

[Totti]

Yksinkertainen lasku ja rahoitusalan pinnallinenkin ymmärtämys näyttää ilmiselvästi ettei Suomessa ole yhtäkään kannattavaa energiantuottomuotoa, ainakaan ilman tukiaisia.

Niin, tilanne todellakin on se, että Suomessa sähkö on varsin halpaa.

Tässä on eräs vertailu: https://www.statista.com/statistics/263492/electricity-prices-in-selected-countries/

Tämän myötä minkä tahansa uuden sähkölaitoksen kannattavuus on automaattisesti koetuksella.

Ydinvoiman erityinen haitta on se, että jokainen uusi laitos kasvattaa kokonaiskapasiteettia kertaheitolla varsin paljon, jolloin hinnat laskevat nopeasti.

Koska sähkö on edullista Suomessa meillä olisi myös varaa tehdä ympäristövalintoja menemättä konkurssiin. Esim. parin sentin kesihinnan korotus vähentäisi tukitarvetta uusiutuvalle energialle merkittävästi. Tai ehkä poistaisi tuet kokonaan.

Toisaalta, Suomella on halvan sähkön hinnan turvin myös mahdollisuus kasvattaa sähkön kulutusta esim. panostamalla sähköautoiluun. Sähköutoilun lisäenergiantarve ei merkittävästi nostaisi sähkön hintaa ainakaan alussa.

Eräs strategia mennä eteenpäin onkin panostaa sekä sähköautoihin ja uusiutuviin rinnakkain, jolloin kysyntä ja tarjonta kasvaa samanakaisesati.

Nykyiselläänhän uusiutuviin panostaminen vain heikentää sekä olemassa olevien että uusien sähkölaitosten kannattavuutta kun kysyntä ei kasva samalla. Eli tavallaan uusiutuviin panostaminen nykyisellä kulutuksella johtaa vaan tukitarpeen kasvamiseen.

[mannym]

Tuon statista linkin takana Suomen sähköhinnaksi annetaan 6,42sent/kWh. Joka muunnettuna on 64,2€/MWh. Joka nyt vaan on 34,2€/MWh korkeampi kuin antamasi sähkönhinta ydinvoiman takaisinmaksulle. Katselin itse keskihinnan vuoden 2014 mukaan (viimeinen normaali vuosi ilman El Ninon vaikutusta), Jolloin keskihinnaksi tuli 4,4sent/kwh tai 44€/MWh.

Ottaen 1000MW voimalan ja sen vuosituotannon (tuottaa 10,5 kk/vuosi). 1000*44*7560= 332 640 000€. Siinä on markkinahinta, jonka päälle tulee sitten vielä verot yms. Tuon statistan sivun mukaan tosin se vuosituotto on 485 352 000€.

Lisäksi on huomautettava. Ruotsissa ja Suomessa molemmissa sähkömarkkinoita häiriköi valtion maksama tariffi uusiutuville. Ilman tariffeja keskihinta olisi sentin kenties 2 korkeampi kuin se on. Eli lähempänä statistan lukuja kuin mitä minä poimin keskiarvoksi pörssistä.

Laskeppa huviksesi 1000MW ydinvoimalaitoksen kannattavuus kun sähkön keskihinta on 44€/MWh, tai statistan 64,2€/MWh.

[mannym]

Tämän päivän wuwtissa oli jälleen hengästyttävän pitkä kirjoitus Bob Tisdalelta, niille joille hän ei ole tuttu, hän kirjoittaa liki kuukausittain merivirroista ja merien lämpötilojen muutoksista. Tällä kertaa aiheena oli tieteen politisoiminen. Erään Trumpin on nyt väitetty politisoivan tieteen, kun tämä on esittänyt nykyistä politisoituneen tieteen vastaisia kommentteja.

Tisdale todentaa hienosti kuinka tiede tai varsinkin ilmastotiede politisoitui jo silloin kun se poliittisen elimen toimesta päätettiin kerätä yksiin kansiin. Viimeistään se politisoitui vuonna 1995, jolloin IPCC:n toisesta raportista poistettiin hienoja juttuja.

Of Studies of Changes in Global Mean Variables (8.4.1): 'While none of these studies has specifically considered the attribution issue, they often draw some attribution conclusions, for which there is little justification.'

Of the greenhouse signal in studies of modelled and observed spatial and temporal patterns of change (8.4.2.1): 'none of the studies cited above has shown clear evidence that we can attribute the observed changes to the specific cause of increases in greenhouse gases.'

Of pattern studies 'fingerprinting' the global warming (see discussion in later post): While some of the pattern-base studies discussed have claimed detection of a significant climate change, no study to date has positively attributed all or part [of the climate change observed] to [anthropogenic ] causes. Nor has any study quantified the magnitude of a greenhouse gas effect or aerosol effect in the observed data—an issue of primary relevance to policy makers.

Of the overall level of uncertainty: Any claims of positive detection and attribution of significant climate change are likely to remain controversial until uncertainties in the total natural variability of the climate system are reduced.

Of the question: When will an anthropogenic effect on climate be identified? (8.6): It is not surprising that the best answer to this question is, `We do not know.'

[ämpee]

Yksityinen omistus on eri asia kun yksityinen rahoitus. Kaikki ydinvoimalahankkeet maailmalla ovat nauttineet julkisesta tuesta vaikka itse laitos saattaisi olla yksityisten hallussa. Tämä koskee Suomeakin, missä valtio takaa mm. lainoja ja mahdollisia ydinturmia.

Saisinko jo vähän lähteitäkin eikä pelkkiä väitteitä ??
Ei siis Suomesta.

[Edit] Tässä kuitenkin esimerkki suomalaisten ydinvoimalaoiden rahoituksesta, eikä siinä yhteiskunnan rahaa kasoittain näy. Sitten vaan niitä esimerkkejä julkisesta tuesta, etukäteen jo Kiitos !![/Edit]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinvoima_Suomessa#Ydinonnettomuuden_vastuu

http://yle.fi/uutiset/3-5557842

Tummentelin vähän, siis ei esimerkkiä Suomesta, joka on jossain kapitalismin ja sosialismin välimaastossa.
YLE:n uutisesta kävi ilmi, että Yhdysvalloissa tämäkin tuki yhtiöiltä puuttuu, joten ne ovat menneet kimpaan jakamaan riskejä.

Ydinvoimalat länsimaissa ovat siis rahoitukseltaan yksityisiä yrityksiä, eikä valtiot niitä muuten tue kuin antamalla niiden olla verotettavina toiminnassa.
Noiden valtioittenkin valittavana on joko sitä energiaa, tai sitten virheää aatetta, ei molempia.

[mannym]

Ilmastoskeptikot ovat tutkailleet vanhoja paappereita pohjoisesta jääpeitteestä. Tullen lopputulokseen ettei pohjoisen merijää ole ennenäkemättömällä tasolla tai merkittävästi muuttunut viimeisen 80 vuoden aikana.
http://notrickszone.com/2016/11/28/there-has-been-no-significant-net-change-in-arctic-sea-ice-extent-in-the-last-80-years/#sthash.njksZ09i.dpbs


1 kuva on Yhdysvaltojen energiaviraston raportin osa vuodelta 1985. Sisältäen pohjoisen merijään muutokset 1920 luvulta lähtien vuoteen 1975.
2 kuva on IPCC:n raportista 1990.
3 kuva on näiden yhdistelmä.

Mikä näiden tarkoitus on? Osoittaa että pohjoisen jääpeite vaihtelee. 2 kuvan kohtaan vuoden 1979 kannattaa kiinnittää huomiota. Se on miljoona neliökilometriä suurempi kuin keskiarvo ja 2 miljoonaa neliökilometriä suurempi kuin 1972. Ollen siten valtava poikkeamavuosi. Käykää katsomassa miltei mikä tahansa graafi/lähde joka tarkastelee pohjoisen merijäätä. Se lähtee aina vuodesta 1979. Joka on siis poikkeama vuosi.

Tämä on alarmistien tavallinen tapa toimia, poikkeamien huipulta tai pohjalta. Lämpötilojakin lähdetään katselemaan 1970 luvulta tähän päivään, vaikka tiedetään että pallo kylmeni 1940 luvulta 1970 luvulle. Koska se ei sopinut narratiiviin niin lämpötilasarjat adjustoitiin, viilentämällä menneisyyttä ja lämmittämällä nykyisyyttä. Salaliittoa tässä ei ole, vain korruptiota ja politiikkaa.

[mannym]

Satelliittisarjoissa on tapahtunut päivitystä. Aikaisemmasta veikkauksestani poiketen 2016 tulee luultavasti olemaan lämpimin vuosi satelliittien aikana. Joulukuun jälkeen tiedämme kuinka monta asteen osasta se oli lämpimämpi kuin 1998.

Itse asiassa se että 2016 on lämpimäpi kuin 1998 on hyvin todennäköistä, kun vaadittaisiin melkoisen kylmä joulukuu jotta tasapeliin päädyttäisiin. Se ei ole mahdotonta, mutta epätodennäköistä.

Mitä tästä vuodesta voidaan kuitenkin todeta. El Nino vuosi on lämmin ja tämä El Nino aloitti jo 2014 kehittymisensä. Sen hiipumisen jälkeinen viileneminen on ollut jo nyt 0,6 asteen luokkaa globaalisti. Jostain syystä se lämpö minkä meri röyhtäisee sisuksistaan hajoaa jonnekin ja pallo viilenee. Vaikka tämänkin palstan jäsenien sr, tinnitus, dredex ja mitä näitä nyt oli, ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden pitäisi sulkea se lämpö sisäänsä, pallon ei tulisi viilentyä. Vaan se viilentyi.

Ensi vuosi tulee hyvällä todennäköisyydellä olemaan La Ninan näytöstä. 2017 tulee siten olemaan huomattavasti 2016 viileämpi. Kuten tavallista on El Ninon ja La Ninan kohdalla. Maanpäällisissä sarjoissa taasen 2017 tulee olemaan tietysti 2016 lämpimämpi. Ne kun ovat eläneet jossain omassa todellisuudessaan jo vuosia.

[ämpee]

El Nino ei ole riippuvainen vuodenajoista, eli missä määrin sen osuminen kalenterivuoteen saa kalenterivuoden näyttämään lämpimältä ??

[mannym]

Kun El Nino kehittyy ja röyhtäisee saavuttaen huippunsa, se puskee valtavasti lämpöä. On siten täysin sattumanvaraista miten se osuu kalenterivuodelle. Nyt se huippu osui 2015/2016 vaihteen lähelle lämmittäen molempia.  Nyt tällä hetkellä näyttäisi siltä että 2017 alkaa samasta lämpötasosta kuin 2015 mutta siitä jää puuttumaan El Ninon kehitys ja huipun piikki. mikä lämmitti 2016:n.

Vain aika kertoo kuinka homma etenee. Laitoin viestin loppuun satelliitit vuodesta 2015 joista näkee hyvin El Ninon vaikutuksen ilmakehän lämpötilaan. Siitä näkee myös hienosti sen että pallo jäähtyy huipun jälkeen

Toinen kuva on maan päällisen osalta lämpötilan käyrä. Sillä maanpäällä lämpötilat vaihtelevat suuremmin. Meret eivät viilene niin vikkelästi kuin maa. Tuosta kuvasta näkee hienosti kuinka globaalisti maan päällä lämpötila laski vuodessa noin 0,8 astetta, huolimatta korkeasta CO2 pitoisuudesta jne...

[mannym]

Dr, Roy Spencer on antanut ennusteensa tämän vuoden lopullisesta lämpötilasta. 2016 tulee olemaan lämpimin vuosi satelliittisarjoissa. Ollen 0,03 - 0,04C lämpimämpi kuin 1998.

It should be pointed out that 2016 will end up being 0.03-0.04 deg. C warmer than 1998, which is probably not a statistically significant difference given the uncertainties in the satellite dataset adjustments.

Aikaväliä 18 vuotta ja olemme saaneet 0,04 astetta lämpimämän vuoden nyt kuin 1998. Ilmakehän hiilidioksiditasot ovat tuona aikana nousseet 40ppm. Joka on karkeasti 44% kokonaisnoususta sitten vuoden 1950. 40/90ppm, tai 315 -> 405ppm.

Huikean tehokasta on tuo hiilidioksidin lämmittävä vaikutus.