Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[ämpee]

Grönlannissa oli asutusta senkin jälkeen, kun kolme sinne perustettua viikinkisiirtokuntaa hävisivät.

Entäs sitten ??
Grönlannissa asui ihmisiä jo kauan ennen kuin viikingit saapuivat sinne, joten ei ole kovinkaan erikoista, että samaiset ihmiset asuivat siellä viikinkien jälkeen.

1900-luvun alussa siellä asui yli 10 000 ihmistä, ja he harjoittivat karjataloutta ihan niillä samoilla alueilla, joilla viikinkejäkin oli asunut.

Tarkalleen ottaen joku perusti lammasfarmin jotakuinkin 1920, eikä nykyisiäkään kaikkiaan 37 farmia voi miksikään menestystarinoiksi sanoa, vaikka maassa voidaan sopivasti menetellen viljellä vaikkapa banaaneja.
Tosiasia on, että viikinkien aikaan ilmasto oli sen aikaisille menetelmille suotuisa, ja siihen aikaan kun viikingit katosivat olivat nämä olosuhteet myöskin kadonneet.
Nykyäänkin yli puolet elukoiden tarvitsemasta ravinnosta tuodaan tuontitavarana maahan, mihin ei viikinkien aikaan ollut mitään mahdollisuuksia.
Joten vieläkään ei olla niin suotuisassa tilanteessa jossa silloin joskus oltiin.

[ämpee]

Kaikkia glasiaali-interglasiaalivaihtelun mekanismeja ei vielä täysin tunneta, mutta perusmekanismi on selvä. Jotta tuo vaihtelu käynnistyy, ilmaston täytyy olla riittävän kylmä, ja ilmeisesti se, että etelänavalla nyt on mannerta, on ollut tässä yksi tekijä. Jotta tuo vaihtelu voisi käynnistyä, ilmakehässä täytyy myös olla riittävän vähän pitkäikäisiä kasvihuonekaasuja, ennen kaikkea hiilidioksidia, joka suurina pitoisuuksina lämmittäisi ilmastoa niin paljon, etteivät kiertorata- ja akselikulmamuutosten aikaansaamat itsessään varsin heikot muutokset säteilyn jakautumisessa kesäkuukausina maapallolle voisi vaikuttaa. Ne muutoksethan ovat olleet siellä niin kauan kuin Aurinkokunta on ollut nykyisen kaltainen, mutta ilmaston historiasta tunnetaan vain kaksi jaksoa, joissa tätä jäätiköitymisen ja lämpimän välikauden syklistä vaihtelua on ollut.

Viimeisestä laajasta jäätiköitymisestä tultiin pois, kun Maan rataparametrit ja akselikulma alkoivat muuttua niin, että pohjoiseen tuli yhä enemmän säteilyä kesäkuukausina. Tämä alkoi sulattaa jäätiköitä ja merijäätä, mikä johti pinta-albedon huonontumiseen, mikä nopeutti lämpenemistä. Lisäksi lämmenneistä meristä ja paljastuneilta maa-alueilta alkoi vapautua hiilidioksidia ja metaania ilmakehään, mikä ennestään nopeutti lämpenemisstä. Hiilidioksidi on siis tuolloinkin lämmittänyt ilmastoa, vaikka sen pitoisuuden kasvussa olikin kysymys palauteilmiöstä.

Paljon mutta paskaa, alleviivasin kuitenkin sen osuuden josta voimme olla yhtä mieltä.
Liitteenä kuva josta käy selville, että aina interglasiaalien lopussa on ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ollut huipussaan, ja jääkausien päättyessä matalimmillaan.
Lisäksi jopa tuosta kuvasta on silmin nähtävissä, että lämpötila laskee ensin ja vasta sen jälkeen hiilidioksidin määrä havahtuu seuraamaan.

Mikäli tuosta jotain pitäisi päätellä, niin se, että lämpötila johtaa ja hiilidioksidi seuraa.
Lisäksi päätelmä, paljon hiilidioksidia --> jääkausi, vähän hiilidioksidia ---> jääkauden loppu, voisi muuten pitää paikkansa jos asiaan ei mikään muu vakuttaisi, mutta emme vielä tiedä mikä mekanismi siellä takana on, sen me kyllä tiedämme ettei se ole hiilidioksidi.

[Lalli IsoTalo]

Eli ihan hyvin tuo lämpeneminen ja merenpinnan nousu n. 18 000 - 8 000 vuotta sitten osataan selittää.

Nyt kiertoratapakotteen pitäisi kylmentää ilmastoa ja laskea merenpintoja, mutta jokin kumoaa sen vaikutuksen, ja tuottaa siihen päälle lämpenemistä.

Tämä "jokin" jäi mieleeni oli se mikä jäi mieleeni siitä, että selitys olisi vajavainen. Mutta puhuitkin "nyt"-ajasta, et menneisyydestä.

Tämä siis oli minun mokani.

[Isagoge]

Liitteenä kuva josta käy selville, että aina interglasiaalien lopussa on ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ollut huipussaan, ja jääkausien päättyessä matalimmillaan.
Lisäksi jopa tuosta kuvasta on silmin nähtävissä, että lämpötila laskee ensin ja vasta sen jälkeen hiilidioksidin määrä havahtuu seuraamaan.

Mikäli tuosta jotain pitäisi päätellä, niin se, että lämpötila johtaa ja hiilidioksidi seuraa.

Mutta mikään noissa havainnoissa ei sulje pois sitä, etteikö hiilidioksidi myös voisi aiheuttaa lämpenemistä, jos sitä jostain syystä ilmakehään paljon pääsee. On hyvin todennäköistä, että näin on käynyt esimerkiksi Siperian laakiobasalttipurkausten yhteydessä jo pitkään ennen kuin ihmislajia on ollut olemassa. Jos hiilidioksidi nyt seuraisi lämpenemistä, tässä jäisi vielä se hankala kysymys, että mitä lämpenemistä. Maapallon ilmasto kylmeni uusimman tutkimustiedon perusteella hitaasti ja hyvin tasaisesti tuhansia vuosia ennen teollistumisen alkua, ja sitten teollistumisen alettua se alkoi lämmetä niin, että hiilidioksidipitoisuus ei suinkaan seurannut lämpenemistä, vaan kasvoi käytännössä yhtä matkaa lämpenemisen kanssa.

Ja onhan tässä nyt vielä sekin, että jo 1800-luvulla osoiteittiin, että kasvihuonekaasumolekyylit voivat absorboida ja emittoida lämpösäteilyä, ja tämä nähdään laboratoriokokeessa. 1900-luvun kuluessa osoitettiin, että näin tapahtuu myös ilmakehässä, ja että hiilidioksidin efekti ei ole vielä koko ilmakehässä saturoitunut. Kun on vielä hyvä näyttö siitä, että hiilidioksidin pitoisuus säätelee vesihöyryn pitoisuutta ilmakehässä, pakka on oikeastaan kasassa. Kysymys siitä, voiko hiilidioksidin lisääminen ilmakehään tosiaan lämmittää llmastoa, oli oikeasti avoin kysymys 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa, mutta ei enää.

mutta emme vielä tiedä mikä mekanismi siellä takana on, sen me kyllä tiedämme ettei se ole hiilidioksidi.

Selitin mekanismin yllä. Ei siinä ole oikeastaan mitään epäselvää. Toisten aurinkokunnan taivaankappaleiden olemassaolo ja liike saa Maan radan ja akselikulman vaihtelemaan, ja tällä on palaute-efektejä. Glasiaali-interglasiaalivaihtelussa on eräitä jaksoja, joihin liittyvien vaihtelujen ei pitäisi olla niin voimakkaita kuin ne ilmeisesti ovat olleet, ja tämä on vielä auki. Perusasiat tuosta vaihtelusta eivät ole.

[ämpee]

Kun käyrästä suoraan näkee ettei kyse voinut olla hiilidioksidin aloittamasta tai lopettamasta jääkaudesta niin eipä siihen selittelyvaraa paljoa pitäisi jäädä.
Ne Milankovitchin teoriat eivät heittämällä mene jääkausien rytmiin, eli ne eivät selitä jääkausia.
https://judithcurry.com/2018/09/08/beyond-milankovitch/

Sitä selitystä etsitään edelleen niiden toimesta jotka vielä haluavat tehdä tiedettä eivätkä rahastaa pelkällä muodilla ja politiikalla.

[mannym]

Maapallon ilmasto kylmeni uusimman tutkimustiedon perusteella hitaasti ja hyvin tasaisesti tuhansia vuosia ennen teollistumisen alkua, ja sitten teollistumisen alettua se alkoi lämmetä niin, että hiilidioksidipitoisuus ei suinkaan seurannut lämpenemistä, vaan kasvoi käytännössä yhtä matkaa lämpenemisen kanssa.

Ja onhan tässä nyt vielä sekin, että jo 1800-luvulla osoiteittiin, että kasvihuonekaasumolekyylit voivat absorboida ja emittoida lämpösäteilyä, ja tämä nähdään laboratoriokokeessa. 1900-luvun kuluessa osoitettiin, että näin tapahtuu myös ilmakehässä, ja että hiilidioksidin efekti ei ole vielä koko ilmakehässä saturoitunut. Kun on vielä hyvä näyttö siitä, että hiilidioksidin pitoisuus säätelee vesihöyryn pitoisuutta ilmakehässä, pakka on oikeastaan kasassa. Kysymys siitä, voiko hiilidioksidin lisääminen ilmakehään tosiaan lämmittää llmastoa, oli oikeasti avoin kysymys 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa, mutta ei enää.

Katsotaanpas, sen tuoreen tutkimustiedon mukaan ilmasto kylmeni 1900 luvulla. Kun siitä tutkimustiedosta otettiin 1900 luku pois ja lisättiin sen perään eri lämpötilasarja niin saadaan "nykytieteen" tutkimustulos joka näyttää juuri sitä mitä sen halutaan näyttävän.

Mikä onkaan lähteesi tuolle että hiilidioksidin efekti ei ole saturoitunut ja että hiilidioksidin pitoisuus säätelee vesihöyryn määrää ilmakehässä.

Mielläni näen miten noin 4% kasvihuonekaasusta säätelee sitä 95%:ia. Vesihöyryn pitoisuudessa pitäisi näkyä todella selvästi hiilidioksidipitoisuuden nousu.

[Golimar]

X

GLOBAL CLIMATE INTELLIGENCE GROUP
WWW.CLINTEL.ORG

3 world climate declaration June 27, 2022

There is no
climate emergency
Climate science should be less political, while climate policies should be more
scientific. Scientists should openly address uncertainties and exaggerations in
their predictions of global warming, while politicians should dispassionately
count the real costs as well as the imagined benefits of their policy measures
Natural as well as anthropogenic factors cause warming
The geological archive reveals that Earth's climate has varied as long as the
planet has existed, with natural cold and warm phases. The Little Ice Age
ended as recently as 1850. Therefore, it is no surprise that we now are experiencing a period of warming.
Warming is far slower than predicted
The world has warmed significantly less than predicted by IPCC on the basis
of modeled anthropogenic forcing. The gap between the real world and the
modeled world tells us that we are far from understanding climate change.
Climate policy relies on inadequate models
Climate models have many shortcomings and are not remotely plausible as
policy tools. They do not only exaggerate the effect of greenhouse gases, they
also ignore the fact that enriching the atmosphere with CO2 is beneficial.
CO2 is plant food, the basis of all life on Earth
CO2 is not a pollutant. It is essential to all life on Earth. More CO2 is favorable
for nature, greening our planet. Additional CO2 in the air has promoted growth
in global plant biomass. It is also profitable for agriculture, increasing the
yields of crops worldwide.
Global warming has not increased natural disasters
There is no statistical evidence that global warming is intensifying hurricanes,
floods, droughts and suchlike natural disasters, or making them more frequent.
However, there is ample evidence that CO2-mitigation measures are as damaging as they are costly.
Climate policy must respect scientific and economic realities
There is no climate emergency. Therefore, there is no cause for panic and
alarm. We strongly oppose the harmful and unrealistic net-zero CO2 policy
proposed for 2050. Go for adaptation instead of mitigation; adaptation works
whatever the causes are.

OUR ADVICE TO THE EUROPEAN LEADERS IS THAT SCIENCE SHOULD
STRIVE FOR A SIGNIFICANTLY BETTER UNDERSTANDING OF THE CLIMATE
SYSTEM, WHILE POLITICS SHOULD FOCUS ON MINIMIZING POTENTIAL
CLIMATE DAMAGE BY PRIORITIZING ADAPTATION STRATEGIES BASED ON
PROVEN AND AFFORDABLE TECHNOLOGIES.

X

https://clintel.org/wp-content/uploads/2022/06/WCD-version-06272215121.pdf

[Roope]

Ilmastonmuutoksen ihmiskunnan olemassaolon uhaksi uskova Vaasan yliopiston professori selittää Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessa tietämättömyyden tuottamisesta...

Tietämättömyyden tuottaminen on keskeinen vallankäytön muoto

Kun tietämättömyyttä käytetään omien tavoitteiden ajamiseen, tieto haudataan puolitotuuksiin tai puhtaisiin valheisiin.

IHMISKUNNAN historia on tiedon kasautumisen historiaa. Tieteen ansiosta tiedämme erilaisten ilmiöiden syistä ja seurauksista yhä enemmän. Esimerkiksi heinäkuussa James Webb -avaruusteleskooppi avasi meille näkymän lähes 14 miljardin vuoden takaiseen menneisyyteen.

Tietämisen ohella toimintaamme on syytä tarkastella myös tietämättömyyden näkökulmasta. Pelkästään tietämiseen keskittyminen on yhtä rajaavaa kuin taskusta pudonneiden avainten etsiminen vain sieltä, missä katuvalot palavat.

TIETÄMÄTTÖMYYS on keskeinen vallankäytön muoto. Tämän ovat kokeneet monet tiedemiehet, jotka ovat pyrkineet avaamaan maailmankaikkeuden toimintaa. Webbin ottamia kuvia nähneenä on vaikea käsittää sitä vastarintaa, jota Nikolaus Kopernikus kohtasi yrittäessään vakuuttaa aikalaisiaan siitä, että Maa kiertää Aurinkoa eikä päinvastoin.

Tietämättömyyden tyrannia on vahva voima, sillä yksin oikeassa oleminen on usein vaarallisempaa kuin väärässä oleminen yhdessä muiden kanssa. Hallitsevaa narratiivia haastava tieto tulkitaan usein uhkaavaksi. Ajankohtaisena esimerkkinä ovat Venäjän autoritaarisesta kehittymisestä varoittaneiden tutkijoiden kokemukset siitä, miten heidän Venäjään kohdistuvaa kritiikkiään on yritetty vaientaa. Hyvällä ei katsottu myöskään niitä harvoja, jotka näkivät Fortumin Uniper-kaupoissa ulko- ja turvallisuuspoliittisia riskejä.

[...]

Tietämättömyys on myös taloudellisesti kannattavaa. On olemassa kokonaisia teollisuudenaloja, joiden toimintalogiikka on rakentunut paljolti sen varaan, millaista tietämättömyyttä ne ovat kyenneet ylläpitämään toimintaansa kohtaan. Tiedehistorioitsija Robert N. Proctorin mukaan esimerkiksi tupakkayhtiöiden menestymistä selittää se, miten ne ovat vuosikymmenien saatossa kyseenalaistaneet tuotteidensa epäterveellisyydestä kertovia tietoja. Tupakkayhtiöt ovat valjastaneet joukkoihinsa tutkijoita, perustaneet toimialalle suotuisia tuloksia suoltavia "tieteellisiä" lehtiä ja haastaneet oikeuteen teollisuuden kannalta hankalia näkemyksiä esittäviä asiantuntijoita.

Sittemmin tupakkateollisuuden oppeja on hyödynnetty erityisesti ilmastonmuutoksen yhteydessä. Kaikesta tutkimustiedosta huolimatta ihmisen toiminnan ja ilmaston lämpenemisen yhteyttä kyseenalaistetaan edelleen aktiivisesti ja tietämättömyyttä kylvetään eri tavoin.

Tietämättömyyden tuottaminen on mahdollista, sillä ilmastonmuutos on ihmiskunnan olemassaoloa uhkaava tekijä ja siksi monille asia, josta emme halua tietää, mitä tiedämme. Kiusallisten asioiden kieltäminen on psykologiasta tuttu puolustusmekanismi.

EHKÄ viheliäisintä tietämättömyydessä onkin juuri sen arkisuus. Yhteisöt ja yksilöt ylläpitävät tietämättömyyttään vaikenemalla vaikeiksi kokemistaan asioista ja korostamalla vastaavasti helpoiksi arvioimiaan asioita.

Tietämättömyyteen vetoaminen on inhimillistä, sillä sen koetaan antavan vastuuvapautta tilanteissa, joissa historia tuomitsee aikalaisratkaisut. Olisi kuitenkin erheellistä ajatella tietämättömyyttä vain sitä kokevien ongelmaksi. Tietämättömyys on mitä suurimmassa määrin toimintaa, josta yhdet hyötyvät toisten kustannuksella. Erityisen vaaralliseksi tietämättömyys muuttuu, kun historiaa kirjoitetaan sen avulla uusiksi.

Harri Jalonen

Kirjoittaja on professori Vaasan yliopiston johtamisen akateemisessa yksikössä.

Helsingin Sanomat 17.9.2022

Hallitseva ilmastonarratiivi kylläkin perustuu juuri tietämättömyyteen kuten valtamediassa jatkuvasti erilaisin vihjauksin ja mielikuvin vahvistettavaan mutta tieteellisesti tarkasteltuna virheelliseen luuloon, että ilmastonmuutos olisi tuhoamassa ihmiskunnan.

Vallankäytön suhteen professori on oikeassa. Liioitellulla ilmastonarratiivilla perustellaan tuhansien miljardien eurojen pakotetut investoinnit ja vaiennetaan kriittiset äänet vaikka sitten vetoamalla Helsingin Sanomien kirjoituksessa teollisuuden salaliittoon, jolla pidetään ihmiset tietämättöminä ilmastonmuutoksesta.

[migri]

Ilmastonmuutoksen torjumista taiteen ohella ?

Näin Brad Pitt poistui Suomesta – yksityiskone lennätti Pirkkalasta Etelä-Ranskaan
Hollywood-tähti Brad Pitt vieraili Tampereella yllättäen. Näyttelijän veistoksia on esillä Sara Hildénin taidemuseossa.
https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/b3107dd0-73e4-4079-8909-b0d965bde404

Pitt vieraili Tampereella taideprojektinsa tiimoilta. Hän on yksi taiteilijoista, jonka töitä on esillä Sara Hildénin taidemuseossa, jossa avautui kuvanveistäjä Thomas Houseagon näyttely. Näyttelyssä nähdään teoksia, joita ovat Houseagon lisäksi tehneet sekä Pitt että niin ikään Tampereella lauantaina nähty muusikko Nick Cave.

[Dangr]

Ilmastonmuutoksen torjumista taiteen ohella ?

Näin Brad Pitt poistui Suomesta – yksityiskone lennätti Pirkkalasta Etelä-Ranskaan
Hollywood-tähti Brad Pitt vieraili Tampereella yllättäen. Näyttelijän veistoksia on esillä Sara Hildénin taidemuseossa.
https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/b3107dd0-73e4-4079-8909-b0d965bde404

Pitt vieraili Tampereella taideprojektinsa tiimoilta. Hän on yksi taiteilijoista, jonka töitä on esillä Sara Hildénin taidemuseossa, jossa avautui kuvanveistäjä Thomas Houseagon näyttely. Näyttelyssä nähdään teoksia, joita ovat Houseagon lisäksi tehneet sekä Pitt että niin ikään Tampereella lauantaina nähty muusikko Nick Cave.

You will own nothing(but billions of dollars, dozens of mansions, dozens of cars and private jet) and be happy

[Roope]

Kun itse ilmastonmuutoksesta ei ole ilmojen viilentyessä enää paljon sanomista, voi kauhistella kun ilmastotoimien vastustajat (kutsuttiin ennen ilmastonmuutoksen kieltäjiksi) levittävät netissä ilmastovalheitaan, mikä pitäisi ehdottomasti kieltää ja sensuroida maailmanlaajuisesti siinä missä lapsipornokin.

Ilmastoskeptikot ottivat aseekseen kulttuurisodat

Ilmastotoimien vastustajat onnistuivat 1990-luvulla kylvämään pitkäaikaista epäluuloa ilmastotiedettä kohtaan. Nyt he ovat etsineet uusia taktiikoita.

Ennätyshelteet ja äärimmäiset sääilmiöt ympäri maailmaa ovat viime kuukausina jälleen muistuttaneet siitä, että ilmastokriisi on jo täällä.

Vaikka yhä useammat ymmärtävät ilmastokriisin merkityksen, on ilmastotoimilla yhä vastavoimansa. Kesäkuussa julkaistiin mielenkiintoinen raportti siitä, miten ilmastotoimien vastustajien taktiikka on muuttunut.

Deny, Deceive, Delay -nimisen tutkimuksen aineistona oli satoja tuhansia sosiaalisen median postauksia englanninkielisestä maailmasta edellisen puolentoista vuoden ajalta. Erityishuomio oli Glasgowin viime syksyn ilmastokokouksen (COP26) ympärillä. Tutkimuksen julkaisivat Institute for Strategic Dialogue ja Climate Action Against Disinformation

Raportin mukaan yhä harvemmin ilmaston lämpeneminen suoranaisesti kiistetään. Sen sijaan vallitsevana on viivytystaktiikka: etsitään erilaisia verukkeita, miksi nopeisiin ilmastotoimiin ei pitäisi ryhtyä.

Ilmastosta huolestuneita on jo pitkään pilkattu paniikinlietsojiksi ja alarmisteiksi. Nyt heidät yhä useammin liitetään osaksi muita kulttuurisodan ja identiteettipolitiikan rintamia. Heidät kytketään samaan mustamaalattavien joukkoon kriittisen rotuteorian, abortin kannattajien sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien kannattajien kanssa. Ilmastotoimien vastustajat ovat löytäneet liittolaisia myös rokotusvastaisista.

Ilmastosta huolestuneita pilkataan kulttuurisodista tutuilla nimityksillä woke (tiedostava) ja snowflake (asioihin tunteella suhtautuva ja herkästi loukkaantuva).

[...]

Postaukset leimaavat ilmastotoimet liian kalliiksi, toteuttamiskelvottomiksi tai haitallisiksi.

Yksi yleinen taktiikka on leimata ilmastotoimien vaatijat elitistiksi, tekopyhiksi ja kaksinaismoralistisiksi. Mukaan saatetaan liittää salaliittoteorioita "uudesta maailmanjärjestyksestä" eli väitteitä juonittelusta epädemokraattisen maailmanhallituksen muodostamiseksi.

Toinen yleinen taktiikka on vierittää vastuu muiden niskoille. Länsimaissa tämä tarkoittaa usein sitä, että kun Kiinan ja Intian ei katsota tekevän tarpeeksi, ei länsimaidenkaan kannata tehdä mitään.

Yleisiä ovat myös väitteet, joiden mukaan uusiutuvat energialähteet ovat niin epäluotettavia, ettei niiden aika ole ainakaan vielä.

Raportissa esitetään, että maailman maiden olisi virallisesti tunnistettava valheellisen ilmastotiedon aiheuttama uhka. Ilmastoa koskevasta disinformaatiosta pitäisi laatia universaali määritelmä.

Raportti esittää myös, että sosiaalisen median alustat ryhtyisivät rajoittamaan ilmastoa koskevaa väärää tietoa samalla tavoin kuin väkivaltaisia ääriliikkeitä tai lapsipornoa.
...

Kansan Uutiset 18.9.2022

Toinen yleinen taktiikka on vierittää vastuu muiden niskoille. Länsimaissa tämä tarkoittaa usein sitä, että kun Kiinan ja Intian ei katsota tekevän tarpeeksi, ei länsimaidenkaan kannata tehdä mitään.

Tämä on olkiukko. Ei ole kyse vastuusta, joka sekin voidaan määritellä monista eri näkökulmista, vaan yksinkertaisesti mittakaavasta ja sitä kautta politiikan vaikuttavuudesta ja järkevyydestä.

Esimerkiksi Suomen hallituksen ilmastopolitiikan valinnoilla kuten muista EU-maista radikaalisti poikkeavalla hiilineutraalisuustavoitevuodella ei vain ole mitään havaittavaa vaikutusta ilmastonmuutokseen, kun taas Kiinan ilmastopoliittisilla päätöksillä on.

EU:n osuus maailman hiilipäästöistä on enää 9 prosenttia ja tasaisessa laskussa, kun taas Kiinan osuus on 30 prosenttia ja nopeassa kasvussa. On siis selvää, että EU:n vielä kovemmilla päästövähennyksillä ei olisi vaikutusta ilmastoon. Hiilipäästöjen kannalta ratkaisevat päätökset tehdään etenkin Kiinassa, oli kiinalaisten, länsimaiden tai yksittäisten ihmisten vastuista mitä mieltä tahansa.

Yleisiä ovat myös väitteet, joiden mukaan uusiutuvat energialähteet ovat niin epäluotettavia, ettei niiden aika ole ainakaan vielä.

Ei ole vain väite vaan yksiselitteinen fakta, että aurinko ja tuuli ovat energianlähteinä epäluotettavia, eivätkä ne pysty puuttuvan varastointiteknologian ja -infran vuoksi tyydyttämään energiantarvetta. Ne vaativat välttämättä rinnalleen paljon säätövoimaa, jollaista löytyy toistaiseksi lähinnä fossiilisista polttoaineista.

Sähköllä tuotettu vety ja synteettinen metaani ovat vielä korkeintaan pilkahdus isän silmäkulmassa, eivätkä takaa eurooppalaisten tarvitsemaa energiaa pitkiin, pitkiin aikoihin. Sitä vielä vuosikymmeniä odotellessa ei missään nimessä olisi pitänyt ajaa säätövoimaa alas liian nopeasti, kuten on ilmastouskonnon nimissä länsimaissa tehty.

Raportissa esitetään, että maailman maiden olisi virallisesti tunnistettava valheellisen ilmastotiedon aiheuttama uhka. Ilmastoa koskevasta disinformaatiosta pitäisi laatia universaali määritelmä.

Raportti esittää myös, että sosiaalisen median alustat ryhtyisivät rajoittamaan ilmastoa koskevaa väärää tietoa samalla tavoin kuin väkivaltaisia ääriliikkeitä tai lapsipornoa.

Hienoa, mutta rajoitukset totta kai somen lisäksi myös perinteisiin tiedotusvälineisiin. Ei enää valeuutisia mannerjäätiköiden sulamisesta kokonaan, merenpinnan noususta kymmenillä metreillä tai miljardista ilmastopakolaisesta vaeltamassa Eurooppaan, eikä pelottelua ihmiskunnan lopusta vuonna 2050.

Tästä ketjusta voi kerrata, mitkä tahot erityisesti ovat levittäneet väärää ilmastonmuutosta koskevaa tietoa.

[mannym]

Koska pohjoisen merijää on ilmeisesti saavuttanut miniminsä, eli kasvua on tapahtunut, ja nsidc julisti minimin, niin sehän on 4,674 miljoonaa neliökilometriä. Pohjoisessa on jäätä enemmän kuin viimeisen vuosikymmenen aikana on ollut.

Muistakaamme että kyseessä kuitenkin on, alati kiihtyvä, systemaattisesti vähenevä, ihan kohta katoava, malleja paljon nopeammin haihtuva, myyttinen jää. Joka nyt ei suostukaan yks kaks poistumaan. Vaikka on olemassa "selvä" trendi nollaan. Kuten olemme ystävältämme Peter Wadhamsilta oppineet. 10k€, on tänäkin vuonna turvassa. Isagoge ei ottanut osaa, kun tietää ilmastotieteen huippunimien kuten zeke koti isukin rummuttaneen vuosia kiihtynyttä sulamista ja selvää trendiä.

Ei tapahtunut, tänäkään vuonna, jäätön jäämeri siis. Onnea ensi vuodelle taas Wadhams...

[artti]

Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu. Maapallon ilmaston lämpimyys perustuu maapallon ilmakehän sopivaan pitoisuuteen hiilidioksidia. Kun fossiilisten polttoaineiden polttaminen lisää maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta niin se vahvistaa kasvihuoneilmiötä, joka nostaa maapallon ilmaston lämpötilaa, siksi tästä on johdettavissa, että kun fossiiliset polttoaineet ehtyvät niin maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus pienenee, joka lievittää maapallon ilmaston lämpenemistä. Se on simppeliä.

Ilmastorahastoja perustavat poliitikot ja ilmastohysteriaa lietsovat toimittajat ovat samaa jengiä, joka yrittää kavaltaa julkisia varoja ilmastorahastoihin.

Kun fossiilisten polttoaineiden ehtyminen alkaa konkretisoitumaan niin se laittaa ilmastorahastot kiistanalaiseen valoon, että mihin tarvitaan miljardien eurojen ilmastorahastoja, kun fossiiliset polttoaineet ehtyvät. On siinä varmaankin julkisia varoja ilmastorahastoihin siirtäneillä henkilöillä hieman vaikeuksia yrittää selitellä miljardien eurojen ilmastorahastojaan fossiilisten polttoaineiden ehtymisen konkretisoitumisen asiayhteydessä.

Ilmasto lämpenee pelottelijoiden motiivit näkee siitä mitä ei sanota, että ne vaikenevat fossiilisten polttoaineiden ehtymisestä siksi, että ne tietävät, että fossiilisten polttoaineiden ehtymisen konkretisoituminen pudottaa niiden ilmastorahastoilta perustelut. Ilmaston lämpenemisellä pelottelijat tietävät, että fossiilisten polttoaineiden ehtyminen pienentää fossiilisten polttoaineiden polttamista, joka pienentää hiilidioksidipäästöjä, joka lievittää ilmaston lämpenemistä. Ne tietävät, että ilmastorahastoja ei tarvita. Ne ilmastorahastot ovat tietyn piirin valtaa takaava jakovara.

Se on niin, että jääkauden kylmän kauden koittaessa tulevaisuuden ihmiskunta tulee tarvitsemaan ilmakehään vapautetun hiilidioksidin kykyä päästää auringon säteilyä lävitse ja pidättää maanpinnasta heijastuvaa lämpösäteilyä, että tulevaisuuden ihmiskunta kykenee torjumaan sen, että Skandinavia ja Kanada muuttuisivat jäätiköksi, ja Eurooppa ja Yhdysvallat ja Siperian metsäisetkin osat muuttuisivat tundraksi. Vallitseva aikakausi on nimeltään Holoseeni, joka on nykyinen lämmin kausi jääkauden kylmien kausien välissä.

(Isossa kuvassa alkaa vetytalouden ja fuusioreaktoreiden ja aurinkokunnan resurssien ja tähtienvälisten avaruuslentojen aikakausi.)

[JiM]

Greenpeacen perustaja: Ilmastonmuutos perustuu valheellisiin narratiiveihin
Ilmastohätätila on täyttä valhetta

Patrick Moore, yksi Greenpeacen perustajista, paljastaa The Epoch Timesin saamassa sähköpostissa syyt hänen lähtemiseensä Greenpeacesta, jotka olivat hyvin selvät: 

"Poliittinen vasemmisto 'kaappasi' Greenpeacen, kun he tajusivat, että ympäristöliikkeessä oli rahaa ja valtaa. [Vasemmistolaiset] poliittiset aktivistit Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa muuttivat Greenpeacen tieteeseen perustuvasta järjestöstä poliittiseksi varainkeruuorganisaatioksi", Moore aloittaa.

Moore jätti Greenpeacen vuonna 1986, 15 vuotta sen jälkeen, kun hän oli ollut mukana perustamassa järjestöä.

"Ympäristöliike on muuttunut enemmän poliittiseksi liikkeeksi ympäristöliikkeen sijaan. Siellä keskitytään ensisijaisesti narratiivien luomiseen, joiden tarkoituksena on kylvää pelkoa ja syyllisyyttä yleisöön, jotta kansa antaa heille rahaa."

Patrick Moore kertoo heidän toimivan pääasiassa suljettujen ovien takana muiden poliittisten toimijoiden kanssa YK:ssa, Maailman talousfoorumissa ynnä muissa, jotka ovat kaikki pääasiassa poliittisia.

Moore painottaa, että hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC) ei ole "tiedeorganisaatio". 

"Se on poliittinen järjestö, joka koostuu Maailman ilmatieteen järjestöstä (World Meteorological Organization, WMO) ja Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelmasta (United Nations Environment Program, UNEP).

IPCC palkkaa tutkijoita välittämään 'tietoa', joka tukee 'ilmastohätätilan' narratiivia.

Heidän kampanjansa fossiilisia polttoaineita, ydinvoimaa, hiilidioksidia, muovia jne. vastaan ovat harhaanjohtavia ja suunniteltu saamaan ihmiset uskomaan, että maailma tuhoutuu, ellemme lamauta sivilisaatiotamme. Heillä on tällä hetkellä kielteinen vaikutus sekä ympäristön että ihmiskunnan tulevaisuuteen."

Moore kirjoittaa sähköpostissaan Epoch Timesille, että vasemmisto on nykyisin hyväksynyt monia toimintatapoja, jotka olisivat hyvin tuhoisia sivilisaatiolle, koska ne eivät ole teknisesti toteutettavissa. 

"Katsokaa vain Eurooppaa ja Iso-Britanniaa uhkaavaa energiakriisiä, jota Putin käyttää viisaasti hyväkseen. Se on näiden omaa syytä kieltäytyessään kehittämästä omia maakaasuvarojaan, vastustaessaan ydinenergiaa ja muodostaessaan mahdottoman kannan fossiilisiin polttoaineisiin yleensä", Patrick Moore peräänkuuluttaa.
"Vihreys" ympäristölle ja "rauha" ihmisille olivat hänen mukaansa järjestön perusperiaatteita, mutta rauha suurelta osin unohdettiin, ja vihreydestä tuli ainoa agenda.

Monet niin sanotut "ympäristöjohtajat" sen sijaan alkoivat väittää niin, että "ihmiset ovat maan ja luonnon vihollisia". 

"En voinut hyväksyä sitä, että ihmiset ovat ainoa paha laji. Tämä muistuttaa liikaa 'perisyntiä', että ihmiset ovat syntyessään pahoja, mutta kaikki muut lajit ovat hyviä, jopa torakat, hyttyset ja taudit", hän taivastelee.

Moore luonnehtii  "uutta hallitsevaa ajattelutapaa" sellaiseksi, jossa maailman uskotellaan olevan parempi paikka, mikäli ihmisiä olisi vähemmän, ja hän on pannut merkille, että kuitenkaan ne ihmiset, jotka näin lausuvat, eivät vapaaehtoisesti ole itse valmiita ensimmäisenä uhrautumaan. 

"He käyttäytyvät ikään kuin he olisivat toisia parempia. Tällainen 'ylpeys' ja 'omahyväisyys' on kuolemansynneistä pahin", Moore ajattelee.

Merkittävänä tutkijana, ekologina ja pitkäaikaisena johtajana kansainvälisellä ympäristöalalla Patrick Moorea pidetään laajalti yhtenä maailman pätevimmistä ympäristöasiantuntijoista. Hän on myös Greenpeacen, maailman suurimman ympäristöaktivistijärjestön, perustaja.

Moore suoritti tohtorin tutkinnon ekologiasta Brittiläisen Kolumbian yliopistossa vuonna 1974 ja sai tieteen kunniatohtorin arvon Pohjois-Carolinan osavaltionyliopistosta vuonna 2005.

Hän oli mukana perustamassa Greenpeacea vuonna 1971 ja toimi Greenpeace Kanadan presidenttinä yhdeksän vuoden ajan. Vuosina 1979–1986 Moore palveli Greenpeace Internationalin johtajana, liikkeellepanevana voimana muotoillen ryhmän politiikkaa ja suuntaviivoja. Hänen 15-vuotisen toimikautensa aikana Greenpeacesta tuli maailman suurin ympäristöaktivistijärjestö.

Vuonna 1991 Moore perusti Greenspiritin, joka keskittyy ympäristöpolitiikkaan, energiaan, ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen, geneettisesti muunneltuihin elintarvikkeisiin, metsiin, kalastukseen, ruokaan ja luonnonvaroihin.

Vuosina 2006–2012 Moore toimi yhdysvaltalaisen ympäristönsuojeluryhmän, Clean and Safe Energy Coalitionin yhteispuheenjohtajana.

Vuonna 2014 hänet nimitettiin Ecology, Energy, and Prosperity of Frontier Centre for Public Policy -keskuksen puheenjohtajaksi, joka on puolueeton kanadalainen julkisen politiikan ajatushautomo.

Vuosina 2019 ja 2020 Moore toimi yhdysvaltalaisen voittoa tavoittelemattoman ympäristönsuojeluryhmä CO2 Coalitionin puheenjohtajana, jonka tarkoituksena on kiistää ilmastonmuutokseen liittyviä valheellisia väitteitä hiilidioksidista.

Päättäessään lähteä Greenpeacesta, Moore oli yksi Greenpeace Internationalin kuudesta johtajasta. 

Kysyttäessä, kuinka Greenpeace käyttää massiivisia lahjoituksiaan, Moore sanoo, että niitä käytettiin kustantamaan "erittäin suurta henkilökuntaa", laajamittaista mainontaa ja varainkeruuohjelmia. Ja lähes kaikki organisaation varainhankinnan mainokset perustuvat valheellisiin narratiiveihin, jotka hän oli perusteellisesti osoittanut vääriksi kirjoissaan, yhtenä esimerkkinä jääkarhut.

Oikea Media uutisoi tammikuussa 2018, miten aktivistit käyttävät mitä tahansa metkuja edistääkseen agendaansa ja kasvattaakseen lahjoituksia. Kysymys on vasemmistolaisesta ideologiasta, lähes uskonnollisesta hysteriasta, joka ei koskaan ole tiedettä.

Patrick Moore nostaa esille kansainvälisen sopimuksen jääkarhuista, josta "ei koskaan hiiskuta sanaakaan medioissa ja Greenpeacessa".

Kyse on sopimuksesta jääkarhujen rajoittamattoman metsästyksen kieltämiseksi, jonka kaikki maat, joissa suurin osa jääkarhujen elinympäristöstä sijaitsee, allekirjoittivat vuonna 1973. 

Siitä eivät myöskään puhu poliitikot, jotka väittävät, että jääkarhu kuolee sukupuuttoon arktisen alueen jäiden sulamisen vuoksi, Patrick Moore huomauttaa. 

"Itse asiassa jääkarhukanta on kasvanut 6 000:sta 8 000:een vuonna 1973 tämänpäiväiseen 30 000 - 50 000. Tätä ei aseteta kyseenalaiseksi", Moore alleviivaa. 

"Tosiasiassa viime talvena arktisella alueella nähtiin jään laajeneminen edellisistä vuosista, ja Etelämantereella oli kylmempää viimeisen talven aikana kuin kuluneen 50 vuoden aikana", Moore jatkaa.

Moore tietää, että pelottelemisessa ilmastonmuutoksen tuomalla tuholla, maailmanlopun teorialla,  on kyse enimmäkseen "poliittisesta vallasta ja hallinnasta".
Hän rauhoittelee, että ympäristön tilanne ei ole ollenkaan niin negatiivinen kuin ihmisille kerrotaan.

"Mielestäni ihmiset ovat aina olleet alttiita niille, jotka ennustavat tuhoa valheellisilla tarinoilla.

Ennusteita siitä, että maailma on menossa kohti loppuaan, on tehty tuhansia vuosia. Tämä ei ole toteutunut kertaakaan. Miksi meidän pitäisi uskoa se nyt?" hän tyynnyttelee.

Patrick Moore korostaa ennemminkin niitä päätöksiä, joita tällä hetkellä rikkaimmissa maissa tehdään ja joista lastenlapsemme joutuvat maksamaan.

Moore on huolissaan siitä, mitä tämän päivän nuorelle sukupolvelle opetetaan: että ihmiset eivät olisi arvokkaita ja ovat tuhoamassa tämän maan. Tämä aivopesu on saanut heidät tuntemaan syyllisyyttä ja häpeää itseään kohtaan, mikä on väärä tapa elää elämää.

Patrick Moore kiinnittää Epoch Timesille kirjoittamassaan sähköpostissa huomiota myös "hiilineutraaliuteen".

Hän sanoo, että "hiilineutraalius" on poliittinen käsite, ei tieteellinen.

"On yksinkertaisesti väärin kutsua hiilidioksidia 'hiileksi'. Hiili on alkuaine, josta timantit, grafiitti ja hiilimusta (noki) koostuvat. [Ja] hiilidioksidi (CO2) on molekyyli, joka sisältää hiiltä ja happea, ja on näkymätön kaasu, joka on ensisijainen ravinto koko elämälle. 

Samoin on väärin viitata natriumkloridiin (ruokasuola) 'kloorina', vaikka NaCl sisältää klooria", Moore luettelee ja lisää, että kun alkuaineet (atomit) yhdistyvät toisiinsa muodostaen yhdisteitä (molekyylejä), niillä on aina hyvin erilaiset ominaisuudet kuin alkuaineilla, joista ne on valmistettu.

Patrick Moore tuo esiin myös toisen "poliittisen termin", joka on "Net-Zero" - se on "aktivistien keksimä", hän muistuttaa.

Esimerkkeinä ylimmistä johtajista, jotka kampanjoivat ja ohjailevat "tätä ristiretkeä", Moore käyttää Al Gorea, Leonardo DiCapriota ja Greta Thunbergia, "joista kukaan ei ole tiedemies".

Mooren mukaan Venäjä, Kiina ja Intia muodostavat 40 prosenttia ihmisväestöstä, eivätkä he ole samaa mieltä tästä fossiilisten polttoaineiden vastaisesta agendasta.

"Kun siihen lisätään Brasilia, Indonesia ja useimmat Afrikan maat, suurin osa väestöstä ei ole ilmastofanaatikkoja", Moore huomauttaa.

Ironisena hän pitää myös sitä, että monet maat, joissa on kylmin ilmasto, kuten Kanada, Ruotsi, Saksa ja Iso-Britannia, ovat eniten huolissaan lämpenemisestä. 

"Esimerkiksi Kanadan vuotuinen keskilämpötila on -5,35 C astetta", hän havainnoi.
Moore toteaa myös, että moottoreista peräisin olevat höyryt eli kaasut (savut) eivät ole hiilidioksidia:

"Ne ovat muita aineita, koska CO2 on näkymätön ja hajuton. Pöly (tuhka)ei myöskään ole hiilidioksidia; se on nokea ja sitä voidaan hallita nykytekniikalla. Ja nykyään rakennetut hiilivoimalat ovat paljon puhtaampia kuin 20 vuotta sitten rakennetut."

Hän kommentoi niin ikään tuuli- ja aurinkovoimaa, joita hän nimittää "talouden siivelläelijöiksi":

"Ne tekevät maasta köyhemmän kuin jos käytettäisiin muita luotettavampia ja edullisempia teknologioita", Patrick Moore perustelee.

Moore näkee aurinko- ja tuulivoiman "sekä erittäin kalliina että hyvin epäluotettavina". 

"Se on melkein mielisairasta, että niin monet ihmiset on aivopesty ajattelemaan, että kokonaisia maita voidaan tukea näillä teknologioilla", Moore pohtii.

Greenpeacen perustaja Patrick Moore ottaa kantaa myös hiilidioksidin demonisointiin.

Mooren mukaan hyvin harvoja ihmisiä lukuun ottamatta, suurin osa uskoo maapallon lämpenemiseen. 

Muistiinmerkinnät osoittavat Patrick Mooren mukaan selvästi, että maapallo on lämmennyt noin vuodesta 1700 lähtien, eli 150 vuotta ennen kuin käytimme fossiilisia polttoaineita. 

"1700 oli pieni jääkausi kylmimmillään, joka aiheutti satovahinkoja ja nälänhätää. 

Sitä ennen noin vuonna 1000 jKr. oli keskiajan lämmin kausi, jolloin viikingit viljelivät Grönlantia. [Ja] ennen sitä noin vuonna 500 jKr. oli pimeä keskiaika ja ennen sitä Rooman lämmin kausi, jolloin oli lämpimämpää kuin nyt, ja merenpinta oli 1–2 metriä korkeammalla kuin nykyään", Moore kiteyttää.

"Jopa noin vuoteen 1950 asti käytetty fossiilisten polttoaineiden määrä ja hiilidioksidipäästöt olivat hyvin pieniä nykyiseen verrattuna. 

Emme tiedä syytä näihin ajoittain tapahtuviin lämpötilan vaihteluihin, mutta se ei missään tapauksessa ollut hiilidioksidi", Moore summaa.

Moore selventää, että "vähemmistöön jäänyt mielipide" ei koske maapallon lämpötilan historiaa, vaan kiistan keskiössä on lämpötilan ja hiilidioksidin välinen suhde.

Ja tämä "enemmistö" taas on pääasiassa poliitikkojen ja byrokraattien maksamia tutkijoita, otsikoita tekeviä medioita tai aktivisteja, jotka takovat tällä rahaa. 

"[Kaikki muut ovat] yleisöä, jotka uskovat tähän tarinaan", Patrick Moore kuittaa.

Moore on toimittanut Epoch Timesille lämpötiakaavion 350 vuoden ajalta (vuosilta 1659-2009) Keski-Englannista (lämpötila ja hiilidioksidipäästöt). 

"Jos hiilidioksidi oli lämpenemisen pääasiallinen syy, lämpötilan pitäisi nousta hiilidioksidikäyrän mukana, mutta näin ei ole", hän selittää.

Moore kuvaa hiilidioksidin demonisointia "täysin naurettavaksi". Hän muistuttaa, että hiilidioksidi on kaiken elämän perusta maan päällä ja sen pitoisuus ilmakehässä on nykyään, jopa kasvun myötä, pienempi kuin se on ollut suurimman osan elämän olemassaolosta.

Vuonna 2013 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että lisääntyneet hiilidioksidipitoisuudet (CO2) ovat auttaneet kasvattamaan vihreää lehvästöä maailman kuivilla alueilla viimeisten 30 vuoden aikana.

Toisin sanoen hiilidioksidin nousulla on yhteys lisääntyneen kasvillisuuden kanssa.

Australian valtion virasto (Commonwealth Scientific and Industrial Research Organisation, CSIRO) suoritti tutkimuksen yhteistyössä Australian kansallisen yliopiston (Australian National University, ANU) kanssa. Tiedot perustuivat satelliittihavaintoihin vuosilta 1982–2010 Australian, Pohjois-Amerikan, Lähi-idän ja Afrikan kuivien alueilla.

Tutkimuksesta kävi ilmi 11 prosentin kasvu lehtien peitossa (kasvillisuudessa) tutkitulla alueella niin sanotun "CO2-lannoituksen" ansiosta.

Tutkimuksessa todettiin, että lannoitusvaikutus tapahtuu, kun kohonneet CO2-tasot mahdollistavat lehden kehittymisen fotosynteesin (yhteyttämisen) aikana.

"Jos kohonnut CO2 aiheuttaa yksittäisten lehtien vedenkäytön vähenemisen, kuivissa ympäristöissä olevat kasvit reagoivat lisäämällä lehtien kokonaismäärää. Nämä muutokset lehtien peittävyydessä voidaan havaita satelliitin avulla, erityisesti aavikoilla ja savannilla, joissa lehtiverho ei ole yhtä kattava kuin kosteissa paikoissa", CSIRO:n tutkija Randall Donohue sanoo.

Suuremmasta määrästä hiilidioksidia on siis hyötyä ympäristölle ja ihmisille.
Mooren mukaan lähes kaikki kaupalliset kasvihuoneviljelijät ympäri maailmaa ostavat hiilidioksidia ruiskuttaakseen sitä kasvihuoneisiinsa saavuttaakseen jopa 60 prosenttia korkeamman sadon.

Hän kertoo olleensa vaikuttunut lentäessään Etelä-Korean yli ja nähdessään, kuinka monta kasvihuonetta laaksoissa on. Kuten Brittiläisessä Kolumbiassa, Koreassa on paljon vuoria eikä niinkään tasaista hedelmällistä viljelysmaata, hän sanoo.

Hän on varma, että kasvihuoneviljelijät laittavat kasvihuoneisiinsa enemmän hiilidioksidia, jopa kaksinkertaisesti ja kolminkertaisesti sen, mitä se on ilmakehässä. 

"Tämä johtuu siitä, että lähes kaikki ulkona luonnollisessa ympäristössä kasvavat kasvit kaipaavat kipeästi hiilidioksidia, ja se estää niitä kasvamasta nopeammin", Moore selostaa.

Hän kehottaa lukemaan luvun nimeltä "Pelon ja syyllisyyden ilmapiiri" (Climate of Fear and Guilt)  kirjastaan "Valheelliset näkymättömät katastrofit ja tuhon uhkat" [Fake Invisible Disasterss and Threats of Doom] , "jos haluaa saada täyden ymmärryksen näistä tosiasioista".

Kolme tärkeintä elämää ylläpitävää alkuainetta ovat happi, hiili ja typpi. Kaikki nämä ovat nyt massiivisen hyökkäyksen kohteena ympäri maailmaa.

Hiilidioksidi on julistettu saasteeksi, vaikka ilman sitä kasvit ei voi kasvaa, eivätkä voi täydentää hengittämiseen tarvittavaa happea.

Typpi on ilmakehän runsain kaasu, mutta sekin on tuomittu epäpuhtaudeksi. Ilman typpeä maatalous pysähtyy täysin, mikä saattaa aiheuttaa suuren mittakaavan nälänhätiä. Silti ilmastonmuutosta palvovat fanaatikot yrittävät nyt riistää typpilannoitteet maa- ja karjatiloilta ympäri maailmaa.

Brighteon.com- ja NaturalNews.com -sivustojen perustajan Mike Adamsin uusi 17 minuuttia kestävä minidokumentti hahmottaa asiat ja paljastaa, kuinka globalistit yrittävät kieltää kaikelle elämälle keskeiset alkuaineet, kuten hiilen, hapen ja typen, ja miten he käyttävät tätä taistelua alkuaineita vastaan tappaakseen ihmiskunnan nälkään vähentäen samalla maailman väestöä.

https://oikeamedia.com/o1-187500

https://www.theepochtimes.com/exclusive-former-greenpeace-founder-patrick-moore-debunks-the-false-narratives-of-climate-change_4709568.html

[Fiftari]

Maikkarilla oli greenpeacen edustaja joka sanoi että nordstreamin vuodon päästöt vastaa Suomen päästöjä eikä sillä ole globaalisti juuri merkitystä   

Kaappasin videon tiktokista mutta kun tänne ei voi oikein upottaa videoita niin en tiedä miten saisin tuon pikku lapsuksen jakoon 

[Emo]

Maikkarilla oli greenpeacen edustaja joka sanoi että nordstreamin vuodon päästöt vastaa Suomen päästöjä eikä sillä ole globaalisti juuri merkitystä   

Kaappasin videon tiktokista mutta kun tänne ei voi oikein upottaa videoita niin en tiedä miten saisin tuon pikku lapsuksen jakoon 

Tämä oli aamuteeveessä viikolla, katsoin se haastattelun ja ihmettelin myös tuon lausuman poikkeuksellista suhteellisuudentajua ja rehellisyyttä 👍🏻

Onko se sama mies päästetty vielä toisenkin kerran ääneen suorassa lähetyksessä? 😮

[Fiftari]

Löysin selaimella urlin tuolle videolle joka on jaossa.

Tuomaksen tiktok-tilin video

HUOM! Linkki vie sitten Tiktokiin eli älä käytä jos et perusta kyseisestä alustasta. Pitäisi näkyä ilman kirjautumatta.

[Kemolitor]

Vihreitten Hannu Oskala on astunut askeleen kohti reaalimaailmaa:

Ovatko kaivokset vihreiden seuraava ydinvoima?
-----
Kaivoslakia ollaan uudistamassa. Vihreä yleiskuva on, että ei riittävän tiukkaan suuntaan, liikaa kaivosyhtiöitä ymmärtäen. Näin se varmaankin onkin, työ- ja elinkeinoministeriön lähtökohta ei varmastikaan ole ollut luonnonsuojelullinen, vaan nimensä mukaisesti työ- ja elinkeinopoliittinen.

Varautunut suhtautuminen on täysin ymmärrettävää. Ajatus grafiittikaivoksesta Saimaalla saa sydämeni jäätymään – te ette saatana tule tuhoamaan maailman kauneinta järveä! Ylipäätään koko alaan ja sen ympäristöväitteisiin on hyvä suhtautua roimalla annoksella kriittisyyttä.

Toisaalta kirjoitan tätä läppärillä, jonka komponenteissa on kymmeniä eri alkuaineita alumiinista litiumiin ja kultaan. Jostain ne tulevat. Ja niitä tarvitaan vielä lisää.
-----
Suomessa on noin 2,5 miljoonaa henkilöautoa. Euroopassa 250 miljoonaa. Maailmassa arvioidaan vuonna 2030 olevan 2 miljardia henkilöautoa.

Jos haluamme torjua ilmastonmuutoksen, olisi näiden kaikkien oltava vuonna 2050 sähköisiä. Tietenkin kaikin voimin pitää pyrkiä siihen, että niitä olisi kokonaisuutena vähemmän, ja että niiden kaikkien ei tarvitsisi olla katumaasturin kokoisia sähköpanssarivaunuja, joissa on akkuja pienen kylän tarpeisiin.

Mutta vaikka niitä olisi pallolla vain miljardi ja Suomessa miljoona, on se silti aivan posketon määrä autoja, joihin tullaan tarvitsemaan aivan posketon määrä litiumia ja muita alkuaineita.
-----
Eikä alkuaineiden tarve tietenkään tähän lopu. Uusiutuvan energian tuotanto ja erityisesti lisääntyvä energian varastointitarve lisäävät omalta osaltaan painetta tuottaa lisää metalleja.

Kaikkea tätä ei voida tuottaa vain kierrättämällä, vaikka selvää on, että kierrätysasteen on noustava mahdollisimman lähelle sataa. Kierrättäminen ei onnistu kasvavan kulutuksen aikana – ja nyt kulutuksen on kasvettava, jotta ihmiskuntaa voidaan sähköistää.

Tulevaisuuden ilmastoneutraali yhteiskunta tulee siis vaatimaan kaivoksia. Ja niitä kaivoksia tulee olemaan kaikkialla missä louhittavia alkuaineita löytyy. Niitä tulee olemaan niin Suomessa, Perussa kuin Kongossakin.

Miten Vihreä liike tulee toimimaan kaivosten kohdalla? Onko löydettävissä vihreä kriteeristö, jolla Suomeen voidaan jatkossakin perustaa kaivoksia? Vaikka ne tuottaisivat myös haittoja – koska kyllä ne aina tuottavat – vai suljemmeko me silmämme ja ulkoistamme kaivosteollisuuden ongelmat köyhempiin maihin, jonne olemme jo ulkoistaneet suuren osan teollisen tuotannon päästöistämme?
Kaivokset vihreässä kipukohdassa

Viime aikoina omiin silmiini ja korviini on sattunut yhä ehdottomampia kannanottoja kaivoksiin liittyen. Se ei ole kestävää. On pelättävissä, että kaivosteollisuudesta tuleekin vihreille uusi ydinvoima. Jotain mitä todellisuudessa kipeästi tarvitsemme tavoitteidemme saavuttamiseksi, mutta jota ei voida hyväksyä, koska se on ristiriidassa muiden hyvien tavoitteiden kanssa. Tällainen ristiriita, kognitiivinen dissonanssi kuten tavataan sanoa, on kultaa kriitikoillemme ja myös sisäisesti tuhoisa. Tämä ristiriita kun osuisi tarkasti Vihreän liikkeen sydämeen: ilmastopolitiikan ja luonnonsuojelun risteyskohtaan.
-----
Vihreiden kannattaa nykyhallituksen tavoin vaatia kaivosyhtiöiltä enemmän ja asettaa tiukempia ehtoja niiden toiminnalle. Mutta toisinaan, ainakin puolueena, meidän on löydettävä myös niitä kaivoksia, joiden perustamisen voimme hyväksyä. Kaikkea emme voi vastustaa, niin pitkään kuin haluamme ajaa sähköautoilla, junilla ja sähköpyörillä tai kirjoittaa kiistakirjoituksia läppärillä internettiin. Miltä näyttäisi kaivos, jota Vihreä liike voisi kannattaa?
-----
Koko juttu:
Hannu Oskala (Verde-lehti): Ovatko kaivokset vihreiden seuraava ydinvoima?

[ApuaHommmaan]

^ Kyllä naisoletetut nopeasti siivoaa pois, jos Virheistä kuuluu koskaan missään asiassa mitään järkevää.

[Roope]

Maa- ja metsätalousministeriössä on ollut kehitteillä ilmastoruokaohjelma. Ohjelma on laajempi, mutta tuo perusteluiltaan mieleen aiemmin rummutetun ns. planetaarisen ruokavalion. Ohjelman mukaan suomalaiset pitäisi ohjata vähentämään nopeassa tahdissa lihan ja maidon kulutusta, koska globaali reiluus ja ilmastonmuutoksen estäminen. Ilmastonmuutos esitetään ilmastoruokaohjelman tieteellisesti kyseenalaisessa oheismateriaalissa (mm. oletus ilmaston vähintään kolmen asteen lämpenemisestä) "eksistentiaaliseksi riskiksi ihmiskunnalle".

Antti Kurvinen ei kuitenkaan ministeriksi tultuaan ollut kovin innoissaan huuhaaohjelmasta, eikä ilmastoruokaohjelman lanseeraaminen etene siksi aiotussa aikataulussa ja muodossa. Ilmastouskovaiset ovat tästä raivoissaan Kurviselle.

Osa maininnoista lihan ja juuston käytön vähentämisestä katosi ministeriön valmistelemasta ilmasto­ruoka­ohjelmasta

TOUKOKUUN 24. päivänä maa- ja metsätalousministeriön oli tarkoitus järjestää webinaari, jossa olisi esitelty Suomen ilmastoruokaohjelma. Sen tavoitteena on tukea yhteiskunnan siirtymistä kohti ilmastokestävää ruokajärjestelmää.

Tilaisuus kuitenkin päätettiin siirtää kesäkuulle, ja asiaa selitettiin ministerinvaihdoksella. Jari Lepän (kesk) tilalle maa- ja metsätalousministeriksi oli huhtikuussa tullut Antti Kurvinen (kesk).

Julkistustilaisuutta ei ole järjestetty vieläkään.

Viime kuussa Longplay-julkaisu kertoi, että Kurvinen ei pitänyt ilmastoruokaohjelmasta, koska siinä puhuttiin lihankulutuksen vähentämisestä. Kurvinen ei vastannut Longplayn soittopyyntöön.

HS:lle Kurvinen sanoo nyt, että ohjelman on turha sanoa valmistuneen, koska se ei ole valmis. Sen luonnos valmistui kuitenkin jo keväällä 2021.

"Asia on valmistelussa. Ohjelmaa viimeistellään ja se julkistetaan syksyllä", Kurvinen vastaa puhelimessa.

[...]

ILMASTORUOKAOHJELMAN laatimisesta on sovittu hallitusohjelmassa, ja sitä on valmisteltu vuodesta 2020. Ohjelmaa varten on kuultu sidosryhmiä, kerätty lausuntoja, tehty laaja tavoiteraportti ja järjestetty Erätauko-nimisiä keskusteluja.

HS pyysi maa- ja metsätalousministeriöstä keväällä kertaalleen valmistuneeksi ajatellun, vielä julkaisemattoman ilmastoruokaohjelman ja luki sen läpi.

Julkaisemattomalla ohjelmalla on kuusi tavoitetta: lisätä kalan, sienten ja kasvisten osuutta ruokavaliossa, ohjata lihan ja maitotuotteiden kulutusta, varmistaa, että kulutetut tuotteet ovat entistä kestävämmin tuotettuja, vähentää ruokahävikkiä, lisätä sesonkisyömistä sekä tuottaa ruokajärjestelmän sivuvirroista lisäarvoa.

Ohjelman tarkoitus on auttaa Suomea hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.

JULKAISEMATTOMASSA ohjelmassa kiinnostavia ovat erityisesti kohdat, jotka ovat muuttuneet virkamiesten tekemään, vuonna 2021 valmistuneeseen luonnokseen verrattuna. Muutokset kertovat siitä, mihin asioihin poliittisessa valmistelussa on kiinnitetty huomiota.

Helsingin Sanomat 4.10.2022

Hallitusohjelmaan kirjatusta ilmastoruokaohjelmasta löytyi herkkä kipupiste – "Ruokavalion muutos on ympäristön näkökulmasta väistämätön"

[...]

Kansallisen ilmastoruokaohjelman keskeisin asia on ruokavalion muutos, tiivistää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Jyrki Niemi.

Niemi kollegoineen on laatinut Luken laajan raportin ilmastoruokaohjelman vaikuttavuustavoitteista.

– Raportti perustui viime vuosien tutkimushankkeisiin. Raportin pohjalta ministeriö lähti työstämään ohjelmaansa, Niemi taustoittaa.

Ilmastoruokaohjelman mukaan kestävä ruokavalion muutos vaatii, että lihankulutusta vähennetään kolmanneksella nykyisestä. Niemi kuvailee tavoitetta radikaaliksi.

– Ruokavalion muutos on ympäristön näkökulmasta väistämätön, ja uskon sen toteutuvan aikanaan, mutta ilmastoruokaohjelman tavoitevuosi 2035 on kunnianhimoinen.

Niemen mukaan tavoitteen tiellä ovat kuluttajien sitkeät tottumukset ja asenteet. Myös hinta painaa valinnoissa.

– Se vaikuttaa myös, saako elintarviketeollisuus kaupan hyllyille kasvipohjaisia tuotteita, joilla kuluttajat voivat näppärästi korvata nykyistä lihankulutustaan.

Niemi muistuttaa, että kestävämpi ruokavalio olisi myös kansalaisten terveydelle suotuisampi.

– Nykytutkimusten mukaan suomalaiset syövät punaista ja prosessoitua lihaa yli suositusten, etenkin miehet.

Ilmastoruokaohjelma vaatisi vauhdikasta sopeutumista paitsi kuluttajilta myös maataloudelta.

– Elintarviketeollisuus ja jalostus sopeutuisivat varmasti helpommin, mutta alkutuotannon asema on vaikea, Niemi sanoo.

– Suomalaisen maatalouden suhteellinen kilpailukyky perustuu vahvaan kotieläintuotantoon, ei niinkään peltojen kasvituotantoon. Olisi varsin todennäköistä, että kasvipohjaisten tuotteiden tuonti lisääntyisi.

Kainuun Sanomat/STT 5.10.2022

Ilmastoruokaohjelman mukaan kestävä ruokavalion muutos vaatii, että lihankulutusta vähennetään kolmanneksella nykyisestä. Niemi kuvailee tavoitetta radikaaliksi.

– Ruokavalion muutos on ympäristön näkökulmasta väistämätön, ja uskon sen toteutuvan aikanaan, mutta ilmastoruokaohjelman tavoitevuosi 2035 on kunnianhimoinen.

Luken tutkimusprofessori Niemi sekoitti ilmastoruokaohjelman tavoitevuoden Suomen hiilineutraalisuuden tavoitevuoteen. Suomalaisten lihankulutusta vähennettäisiin kolmanneksella jo vuoteen 2030 mennessä.

[Lalli IsoTalo]

Ohjelman mukaan suomalaiset pitäisi ohjata vähentämään nopeassa tahdissa lihan ja maidon kulutusta, koska globaali reiluus ja ilmastonmuutoksen estäminen.

Reilun lihat syödään ensimmäisenä.

[Lalli IsoTalo]

Ohjelman tarkoitus on auttaa Suomea hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.

Se tarkoittaisi takapakkia "vihreälle" siirtymälle , koska Suomi on jo "biocapasivty creditor 100-150%", siis ekologisen reservin tuottaja. https://data.footprintnetwork.org/#/

[Nikolas]

Ilmastoruokaohjelmasta vähän lisää.

Ilmastoruokaohjelman mukaan kestävä ruokavalion muutos vaatii, että lihankulutusta vähennetään kolmanneksella nykyisestä. Niemi kuvailee tavoitetta radikaaliksi.

– Ruokavalion muutos on ympäristön näkökulmasta väistämätön, ja uskon sen toteutuvan aikanaan, mutta ilmastoruokaohjelman tavoitevuosi 2035 on kunnianhimoinen.

Niemen mukaan tavoitteen tiellä ovat kuluttajien sitkeät tottumukset ja asenteet. Myös hinta painaa valinnoissa.

– Se vaikuttaa myös, saako elintarviketeollisuus kaupan hyllyille kasvipohjaisia tuotteita, joilla kuluttajat voivat näppärästi korvata nykyistä lihankulutustaan.

Niemi muistuttaa, että kestävämpi ruokavalio olisi myös kansalaisten terveydelle suotuisampi.

– Nykytutkimusten mukaan suomalaiset syövät punaista ja prosessoitua lihaa yli suositusten, etenkin miehet.

Elimistö tarvitsee kollageenia monenlaiseen ylläpitoon. Kollageeni on proteiinia, jota myös ihmisen elimistö tuottaa, mutta iän myötä kollageenin tuotanto vähenee. Puuttuvaa kollageenia voi kuitenkin hankkia elimistöön syömällä. Kollageenia voi saada eläinperäisistä elintarvikkeista.

Lysiiniä on useissa maitovalmisteissa, varsinkin juustoissa. Se on välttämätön aminohappo, jota ihmiskeho ei itse pysty valmistamaan muista aineista, ja siksi sitä on saatava ravinnosta. Monen muun hyödyllisen ominaisuuden ohella lysiini auttaa elimistöä torjumaan koronaviruksia.

Minun silmiini ilmastoruokaohjelma vaikuttaa siltä että tavallisilta ihmisiltä otetaan pois kollageenia ja lysiiniä. Tämä ei tietenkään koske parempia ihmisiä^*, joilla on aina jokin hyvä syy syödä muita paremmin.





* Ville Pellisen suurempi oikeus on mitä parhain esimerkki:

Itse asiassa heillä, jotka ajavat aktiivisesti yhteiskuntamme muuttamista kaikille paremmaksi ja kestävämmäksi, on suurempi oikeutus "luksuselämäntyyleihin" kuin heillä, jotka tyytyvät mässäilemään ja huutelemaan sivurajalta sekä pahimmassa tapauksessa jarruttavat muutosta.

https://twitter.com/VillePellinen/status/1549362158923816964

Tuohon verrattuna Sanna Kurrosen kohupaljastus tai Anna Abreun kauhea ristiriita ovat vain talousloogisia tai hupsuja.

[Pöhisijä]

Vitutuskäyrä on taas leijunut Kármánin rajan yläpuolella kun lukenut tuosta ilmastoruokaohjelmasta. Eikö ole mitään asiaa mitä sosialisti ei halua kontrolloida? Varsinkin kun nyt jutut liikkuu jo aivan epätieteellisellä puolella, maatalouden hiili kiertää nopeasti, mutta agenda pakottaa esittämään, että se lisäisi päästöjä kumulatiivisesti kuten fossiilinen energia. Agenda pakottaa myös kiistämään kaikki kasvisruoan viljelystä johtuvat haitat, ei se pelkkää ihanaa ja mahtavaa ole jos karja hävitetään ja nurmipellot korvataan jollain muulla.

Siitä sentään heille kiitos, että myöntävät jo suoraan, ettei suosituksia tehdä terveys edellä (vaikka näin kovaa esittävät siinä sivussa), vaan ilmastoagendaan keskittyen. Ja ei se ilmasto ole edes oikea syy, vaan keppihevonen pakottaa ihmiset kasvissyöjiksi, mitä ovat yrittäneet jo yli 100 vuotta. Ensin uskonto käski, mutta uskovaisuus lähti pois muodista. Sitten tuli eettiset kysymykset, jotka eivät yllättäen kellään kiinnostaneet, aika harvan mielestä kun liha on murha. Sitten yritettiin jankuttaa terveellisyydestä hatarin perustein, mikä ei taaskaan kiinnostanut. Mutta lopulta se aurinko paistoi vegaaninkin naudanlihan makua jäljittelevään kasvispihviin, ilmastonmuutos saapui uudeksi maailmanlopuksi ja siinä sivussa tilaisuus alkaa pakottamaan haavetta lainsäädännöllä.

Toivottavasti tähän touhuun saadaan pian joku järki, en haluaisi muuttaa Suomesta pois, mutta tällä menolla ei ole muuta vaihtoehtoa.

[ApuaHommmaan]

Vitutuskäyrä on taas leijunut Kármánin rajan yläpuolella kun lukenut tuosta ilmastoruokaohjelmasta. Eikö ole mitään asiaa mitä sosialisti ei halua kontrolloida?

Minkä nimiset ihmiset tuota ovat valmistelleet?

[Roope]

Tulva hautaa Helsingin ja rantaviiva vetäytyy Kehä III:n seutuville Mikko-Pekka Heikkisen romaanissa

Mikko-Pekka Heikkisen romaanissa Norppaöljy Helsingistä veden pinnan yläpuolelle nousevat enää tornitalojen huiput.

Romaani

Mikko-Pekka Heikkinen: Norppaöljy. Johnny Kniga. 221 s.

VEDENPAISUMUS on kulttuurien vakiokuvastoa. Me länsimaiset tunnemme parhaiten Vanhan testamentin kertomuksen, jossa Jumala vihastuu ihmisten pahoista teoista ja hukuttaa maailman. Vain Nooa arkkeineen säästyy hävitykseltä.

Viime vuosikymmeninä kaunokirjallisuudessa valtavirtaistunut ilmastofiktio antaa vedenpaisumustarinoille modernin kehyksen.

[...]

Suomalaisessa kirjallisuudessa ilmastofiktion merkkipaalu on Risto Isomäen vuonna 2005 ilmestynyt ja Finlandia-ehdokkaaksi päässyt Sarasvatin hiekkaa. Isomäen romaanissa jäätiköiden sulaminen nostattaa jättimäisen hyökyaallon, joka pyyhki yli läntisen maailman.

Syyllinen tuhoon on sama kuin Vanhassa testamentissa: ihminen. Sarasvatin hiekkaa herätteli lukijoita tajuamaan, että mannerjäätiköt menettävät massaansa ennustettua nopeammin. Edessä olisi vedenpaisumus, ellei hiilipäästöjä saataisi kuriin.

MIKKO-PEKKA HEIKKISEN uusi romaani lähtee liikkeelle samanlaisista asetelmista kuin Sarasvatin hiekkaa. Norppaöljyssä tulva hautaa Helsingin alleen ja veden pinnan yläpuolelle nousevat vain tornitalojen huiput. Rantaviiva vetäytyy Kehä III:n seutuville.

"Suomen valtiota ei enää ollut, mutta Tampere kuvitteli olevansa Suomen pääkaupunki. Siellä istui niin sanottu hätätilahallitus, jolla Tampereen tavoin oli harhaisia kuvitelmia asemastaan."

Ilmastofiktiolle on tunnusomaista, että se sijoittuu mieluummin lähitulevaisuuteen kuin kymmenien tai satojen vuosien päähän. Ekologinen kriisi kouraisee lukijoita syvemmältä, kun sen taustalta kajastaa oman maailmamme muisto.

Heikkinen noudattaa tätä hyväksi havaittua kaavaa, sillä Norppaöljyn preesens on vuodessa 2029. Kolme vuotta aikaisemmin jäätiköt ovat alkaneet romahdella mereen.

DYSTOPIAKIRJALLISUUDEN perusvaatimus on saada lukija uskomaan kirjan sivuilla hahmottuvaan tulevaisuuden maailmaan. Parhaiten se onnistuu, kun kerronta keskittyy romaanin nykyhetken tapahtumiin eikä taustoita vanhan maailman romahtamista yksityiskohtaisesti.

Norppaöljyssä varsinaista tarinaa katkovat väliluvut, joissa vuosille 2022–2027 sijoitetut uutistekstit kertovat ilmastokriisin kehittymisestä.

Kivihiilivoimalat käynnistetään uudestaan, koska puhdas energia käy liian kalliiksi. Taustalla vaikuttavat "kansainväliset bulvaani- ja veroparatiisiyhtiöt", jotka kaappaavat vihreät voimayhtiöt omistukseensa.

Toisin sanoen ne perustavat eräänlaisen kartellin, joka hinnoittelee itsensä ulos markkinoilta. Melkoisen huono diili sekä puhtaan energian ostajille että myyjille.

Helsingin Sanomat 7.10.2022

Ilmastofiktiolle on tyypillistä, että sen visioihin suhtaudutaan kuin tietokirjallisuuteen. Esimerkiksi ilmastoasiantuntijana esiintyvä kirjailija Risto Isomäki on huoletta sekoittanut keksimänsä mielikuvitukselliset tapahtumat ilmastosaarnoihinsa antaen ymmärtää, että hänen visionsa ovat tieteeseen perustuvia ennusteita.

Kun tyypillisillä ilmastofiktion lukijoilla ei ole kykyä ja tietoa erottaa faktaa fiktiosta, heidän käsityksensä ilmastonmuutoksesta perustuu pitkälti ilmastofiktiossa maalattuihin dystopioihin. Oikeasti kivihiilivoimaloiden käynnistäminen tai mikään muukaan teko ei voi aiheuttaa muutamassa vuodessa tai vuosikymmenessäkään jäätiköiden romahtamista ja vedenpaisumusta, vaikka moni lukija epäilemättä uskoo tällaiseen, mutta kirjailija voi aina puolustautua, että vitsi, vitsi, fiktiotahan tämä.

Heikkisen tapauksessa kirjan tyylilaji on muutenkin ilmeisesti satiiri, mutta arvaan, että ilmastonmuutoksen mielettömiin sfääreihin paisutteleva kehyskertomus ja sellaiseen uskovat eivät ole naurun kohteena. Jos olisivat, ilmastonmuutosuskonnon kyseenalaistamisesta olisi tullut sanomista arvosteluissa.

[Roope]

Traagisiin tositapahtumiin perustuvassa palomies­elokuvassa riittää äijäuhoa

Arizonaan sijoittuvassa Only the Brave -elokuvassa maastopalojen sammuttaminen on kuin urheilua tai sodankäyntiä. Palojen syille ei uhrata ajatustakaan.

Harri Römpötti

TOIMINTA

Only the Brave ★★

USA 2017

Sub klo 23.50 (K12)

KALIFORNIAN tuhoisista maastopaloista uutisoidaan meilläkin, mutta on niitä myös muualla Yhdysvalloissa. Arizonassa palot polttivat yli 200 000 hehtaaria pelkästään viime vuonna. Sinne sijoittuu elokuva Only the Brave.

[...]

Lisääntyvien maastopalojen syille ei uhrata ajatustakaan eikä ilmastonmuutosta mainita. Sen sijaan palomiehistä tehdään sankareita kuten nimikin – suomeksi "vain urheat" – kertoo. Palojen sammuttaminen on kuin urheilua tai sodankäyntiä. Äijäuhoa riittää.

Tarina pohjautuu tositapahtumiin, Yarnell Hillin paloon vuonna 2013. Sen seuraukset olivat poikkeuksellisen ikävät.

[...]

Elokuvan parasta antia ovat hurjat maisemakuvat tulipaloista. Tehosteet ovat uskottavia.

Helsingin Sanomat 12.10.2022

Lisääntyvien maastopalojen syille ei uhrata ajatustakaan eikä ilmastonmuutosta mainita.

Voin kuvitella toimittajan kaipaaman toimintaelokuvan, jossa keskustellaan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta maastopalojen yleistymiseen. Noin 90 prosenttia maastopaloista on muuten ihmisten aiheuttamia.



Muistatteko, kuinka suomalaisessa valtamediassa julistettiin pari kuukautta sitten isojen värikuvien kanssa faktana, että metsää oli muka tuhoutunut Euroopan maastopaloissa jo siinä vaiheessa enemmän kuin minään tilastovuonna niin, että kaikkien aikojen tuhoennätykset paukkuivat?

Näin ei sitten tapahtunutkaan. Tuolloisen palokauden jälkeen ei ole tullut uusia isoja paloja, joten Euroopan tämän vuoden metsäpalotuhot (noin 800 000 hehtaaria) tulevat todennäköisesti jäämään kauaksi 80-luvun ja 2000-luvunkin (noin miljoona hehtaaria) ennätyksistä.

Valtamedia varmaan korjaa kohta virheensä ja pyytää anteeksi perusteetonta pelotteluaan.

[Roope]

Muistatteko, kuinka suomalaisessa valtamediassa julistettiin pari kuukautta sitten isojen värikuvien kanssa faktana, että metsää oli muka tuhoutunut Euroopan maastopaloissa jo siinä vaiheessa enemmän kuin minään tilastovuonna niin, että kaikkien aikojen tuhoennätykset paukkuivat?

Näin ei sitten tapahtunutkaan. Tuolloisen palokauden jälkeen ei ole tullut uusia isoja paloja, joten Euroopan tämän vuoden metsäpalotuhot (noin 800 000 hehtaaria) tulevat todennäköisesti jäämään kauaksi 80-luvun ja 2000-luvunkin (noin miljoona hehtaaria) ennätyksistä.

Valtamedia varmaan korjaa kohta virheensä ja pyytää anteeksi perusteetonta pelotteluaan.

Tai sitten ei.

Äsken Ylen tv-uutisissa sekä Marjo Rein studiossa että toimittaja Jari Tanskanen valehtelivat edelleen, että Euroopassa on palanut tänä vuonna ennätykselliset 800 000 hehtaaria metsää.

Luku ei näillä näkymin tule olemaan likimainkaan uusi ennätys, ellei Euroopassa pala metsää vielä loppuvuodesta 200 000 hehtaaria lisää.

[simppali]

Tuuliropellien vuoksi laitetaan metsää lappeelleen,koska tarvitaan uusia sähkönsiirtolinjoja, metsien omistajat eivät hymyile suut vehnäsellä,,

https://yle.fi/uutiset/3-12655694

Tuulivoimabuumin seuraus: Suomessa alkaa ennennäkemätön sähkövoimalinjojen rakennusurakka – tuhansien metsänomistajien maat lunastetaan linjojen tieltä
Maita pakkolunastetaan voimalinjojen alta verkkoyhtiön käyttöön. Tuhannet metsänomistajat ovat näreissään pakkolunastusten korvaustasoista.

En ole varma,,mutta uusien sähkölinjojen rakentaminen voisi johtua tuulivoiman ns. sattuma energiasta,,eli vanha sähköverkko ei kestä suuria jännitteen vaihteluita.

Lunastuslaki on vuodelta 1977. Tiirolan mukaan iso ongelma on tällä hetkellä se, että lunastuslupa annetaan kaupallisille toimijoille eli tuulivoima- ja aurinkovoimatoimijoille, jotka tekevät isoa liiketoimintaa.

– Kantaverkon osalta lunastukset ovat tietysti ymmärrettäviä. Maanomistajatkin ymmärtävät kantaverkon tarpeellisuuden, mutta nämä korvaustasot ovat ihan toisesta maailmasta (= liian matalat).

[ApuaHommmaan]

Tuuliropellien vuoksi laitetaan metsää lappeelleen,koska tarvitaan uusia sähkönsiirtolinjoja, metsien omistajat eivät hymyile suut vehnäsellä,,

https://yle.fi/uutiset/3-12655694

Tuulivoimabuumin seuraus: Suomessa alkaa ennennäkemätön sähkövoimalinjojen rakennusurakka – tuhansien metsänomistajien maat lunastetaan linjojen tieltä
Maita pakkolunastetaan voimalinjojen alta verkkoyhtiön käyttöön. Tuhannet metsänomistajat ovat näreissään pakkolunastusten korvaustasoista.

Tuota ei tietenkään koskaan oteta huulivoiman kustannukseksi, vaikka se syntyy sen takia:

Uusien sähkövoimalinjojen rakentamisurakka on valtava, varsinkin kun kulutus on pääosin Etelä-Suomessa ja tuotanto muualla.

– Yhteensä 5 200 kilometriä 110:n ja 400 kilovoltin voimalinjaa ja 200 sähköasemaa ympäri Suomen. Kymmenen vuotta aikaa, hintalappu kolme miljardia euroa. Ennenkokematon tilanne, luonnehtii Parviainen.

Kalliiksi käy hullujen päättäjien houreet.