2011-08-19 Korkein hallinto-oikeus taas vauhdissa

[-gentilhommehki-]

http://www.kho.fi/paatokset/55279.htm

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus 27.8.2009 nro 09/0711/1

Oikeudenkäynnin kohde

Maahanmuuttoviraston päätös

1. Maahanmuuttovirasto on 21.1.2009 hylännyt O:n (jäljempänä "hakija") oleskelulupahakemuksen, jonka perusteena on perheside hänen aviopuolisoonsa S:ään (jäljempänä "perheenkokoaja").

2. Maahanmuuttovirasto on selostettuaan sovellettavat säännökset perustellut päätöstään muun muassa seuraavasti:

3. Perheenkokoajan nettotulot eivät yllä tasolle, joka turvaisi hakijan toimeentulon ulkomaalaislain 39 §:n tarkoittamalla tavalla. Perheenkokoajalla tai hakijalla ei ole esitetty olevan muita sellaisia tulonlähteitä tai varallisuutta, jotka voidaan huomioida toimeentuloedellytyksen täyttymistä arvioitaessa. Asiassa ei myöskään ole esitetty edellä mainitun lainkohdan tarkoittamaa poikkeuksellisen painavaa syytä toimeentuloedellytyksestä poikkeamiselle, eikä lapsen edun voida katsoa sitä vaativan.

4. Ulkomaalaislain 66 a §:n mukaan, kun oleskelulupaa on haettu perhesiteen perusteella, luvan myöntämättä jättämistä harkittaessa on otettava huomioon ulkomaalaisen perhesiteiden luonne ja kiinteys, hänen maassa oleskelunsa pituus sekä hänen perheeseen liittyvät, kulttuuriset ja sosiaaliset siteensä kotimaahan. Maahanmuuttovirasto on ottanut ulkomaalaislain 66 a §:n mukaisesti huomioon edellä mainitut seikat. Kaiken edellä mainitun huomioon ottaen oleskeluluvan myöntämiselle ei ole ulkomaalaislain mukaisia edellytyksiä.

Helsingin hallinto-oikeuden päätös

5. Helsingin hallinto-oikeus on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään hylännyt Maahanmuuttoviraston päätöksestä tehdyn valituksen.

6. Hallinto-oikeus on selostettuaan sovellettavat säännökset perustellut päätöstään muun muassa seuraavasti:

7. Perheenkokoaja oleskelee Suomessa pysyvällä oleskeluluvalla. Hän on päätoiminen opiskelija ja hänen tulonsa muodostuvat pääosin opintotuesta. Hänellä on edellisestä avioliitostaan lapsi, jonka on kerrottu olevan hyvin kiintynyt hakijaan. Hakija, joka on Norsunluurannikon kansalainen, asuu Italiassa, jossa hänellä on pysyvä työpaikka.8. Perheenkokoaja ei ole esittänyt sellaista selvitystä palkasta, yritystulosta, varallisuudesta saatavista tuloista tai muusta vastaavasta tulosta, jonka perusteella hänen perheensä toimeentulo voitaisiin katsoa turvatuksi ulkomaalaislaissa tarkoitetulla tavalla. Lupaus työpaikasta ei ole riittävä selvitys turvatusta toimeentulosta. Asiassa ei ole ilmennyt sellaista poikkeuksellisen painavaa syytä, jonka vuoksi toimeentuloedellytyksestä tulisi poiketa. Myöskään lapsen etu ei vaadi toimeentuloedellytyksestä poikkeamista. Maahanmuuttoviraston päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

9. Hakija ja perheenkokoaja ovat hakeneet muutosta hallinto-oikeuden päätökseen.

.......

35. Korkein hallinto-oikeus on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja pyytää SEUT 267 artiklan nojalla unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisun SEUT 20 artiklan tulkinnasta. Ennakkoratkaisun pyytäminen on tarpeen korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevan asian ratkaisemiseksi.

Ennakkoratkaisukysymykset

1. Onko SEUT 20 artikla esteenä sille, että kolmannen maan kansalaiselta evätään oleskelulupa toimeentulon puuttumisen vuoksi perhetilanteessa, jossa hänen aviopuolisollaan on huollossaan lapsi, jolla on unionin kansalaisuus, ja jossa kolmannen maan kansalainen ei ole tämän lapsen vanhempi eikä huoltaja?

2. Jos vastaus kysymykseen 1 on kielteinen, onko SEUT 20 artiklan vaikutusta arvioitava toisin, jos oleskelulupaa vailla oleva kolmannen maan kansalainen, hänen aviopuolisonsa ja aviopuolison huollossa oleva lapsi, jolla on unionin kansalaisuus, asuvat yhdessä?

Saatuaan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisun yllä oleviin kysymyksiin korkein hallinto-oikeus antaa lopullisen päätöksen asiassa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pekka Vihervuori, Anne E. Niemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta ja Eija Siitari-Vanne. Asian esittelijä Monica Gullans.

Ja sitten tämä:

http://www.kho.fi/paatokset/55278.htm

Oikeudenkäynnin kohde

Maahanmuuttoviraston päätös

1. Maahanmuuttovirasto on 15.8.2008 hylännyt Algerian kansalaisen L:n (jäljempänä "perheenkokoaja") hakemuksen, jolla tämä on hakenut oleskelulupaa aviopuolisolleen Algerian kansalainen M:lle (jäljempänä "hakija") perhesiteen perusteella.

2. Maahanmuuttovirasto on selostettuaan sovellettavat säännökset perustellut päätöstään muun muassa seuraavasti:

3. Hakemuksen liitteeksi toimitetun sosiaalityöntekijän 29.2.2008 antaman lausunnon mukaan perheenkokoaja saa kahden lapsensa kanssa jatkuvasti toimeentulotukea. Hän saa myös Kansaneläkelaitokselta kotihoidontukea, lapsilisää ja asumistukea sekä kunnan maksamaa elatustukea. Nämä ensisijaiset etuudet eivät riitä kattamaan perustoimeentulotukea. Huomioon ottaen, että perheenkokoaja saa jatkuvasti toimeentulotukea, Maahanmuuttovirasto katsoo, ettei hakijan toimeentulo Suomessa ole turvattu ulkomaalaislain 39 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla. Toimeentuloedellytyksestä poikkeamiselle ei myöskään ole poikkeuksellisen painavaa syytä. Myöskään lasten edun ei voida katsoa vaativan toimeentuloedellytyksestä poikkeamista.

4. Ulkomaalaislain 66 a §:n mukaan, kun oleskelulupaa on haettu perhesiteen perusteella, luvan myöntämättä jättämistä harkittaessa on otettava huomioon ulkomaalaisen perhesiteiden luonne ja kiinteys, hänen maassa oleskelunsa pituus sekä hänen perheeseen liittyvät, kulttuuriset ja sosiaaliset siteensä kotimaahan. Maahanmuuttovirasto on ottanut ulkomaalaislain 66 a §:n mukaisesti huomioon edellä mainitut seikat. Kaiken edellä mainitun huomioon ottaen oleskeluluvan myöntämiselle ei ole ulkomaalaislain mukaisia edellytyksiä.

.....Mutta oikeus on eri mieltä...:

Helsingin hallinto-oikeus on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään L:n valituksesta kumonnut Maahanmuuttoviraston päätöksen ja palauttanut asian virastolle uudelleen käsiteltäväksi katsoen, että M:lle tulee myöntää oleskelulupa perhesiteen perusteella.

6. Hallinto-oikeus on selostettuaan sovellettavat säännökset perustellut päätöstään muun muassa seuraavasti:

7. Perheenkokoaja on Algerian kansalainen ja hänelle on myönnetty 17.1.2003 oleskelulupa Suomessa perhesiteen perusteella. Avioliitto on päättynyt avioeroon 10.12.2004. Avioliitosta on yksi lapsi, joka on Suomen kansalainen ja jonka huoltaja perheenkokoaja on. Perheenkokoaja oleskelee Suomessa pysyvällä oleskeluluvalla. Perheenkokoaja on solminut uuden avioliiton 19.10.2006 Suomessa Algerian kansalaisen M:n kanssa. Heille on 14.1.2007 syntynyt lapsi. Perheenkokoaja on toimittanut oleskelulupahakemuksen liitteeksi perhesideselvityslomakkeen. Perheenkokoajan puolisoa on kuultu 27.5.2006 Suomen suurlähetystössä Tunisissa.

8. M on perheenkokoajan perheenjäsen, jolle voidaan laissa säädettyjen muiden edellytysten täyttyessä myöntää oleskelulupa. Perheenkokoajan toimeentulo perustuu toimeentulotukeen ja muihin etuuksiin. M:n toimeentulosta ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella perheen toimeentulo olisi katsottava turvatuksi Suomessa.

9. Asiassa ilmenevissä olosuhteissa lasten edun voidaan kuitenkin katsoa edellyttävän toimeentuloedellytyksestä poikkeamista. Ei voida kohtuudella edellyttää, että perheenkokoajan vanhempi lapsi, joka on Suomen kansalainen, muuttaisi Algeriaan. Lapsen edun mukaista on jatkaa elämää Suomessa. Myös perheenkokoajan ja hänen puolisonsa yhteisen lapsen edun mukaista on, että perhe voi yhdistyä Suomessa, jonne perheen siteiden voidaan katsoa kokonaisuudessaan painottuvan.

10. Maahanmuuttovirasto ei ole voinut esittämillään perusteilla hylätä perheenkokoajan puolison oleskelulupahakemusta.

...

. Korkein hallinto-oikeus on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja pyytää SEUT 267 artiklan nojalla unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisun SEUT 20 artiklan tulkinnasta. Ennakkoratkaisun pyytäminen on tarpeen korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevan asian ratkaisemiseksi.

Tämä on paras:

http://www.kho.fi/paatokset/53441.htm

Tosiseikat

Kongon demokraattisen tasavallan kansalainen A on saapunut Suomeen turvapaikanhakijana vuonna 1991. Hänelle on myönnetty oleskelulupa suojelun tarpeen perusteella vuonna 1995 ja pysyvä oleskelulupa vuonna 1997. Hän on avioitunut vuonna 1995 saman maan kansalaisen B:n kanssa, joka on saapunut Suomeen vuonna 1997 perhesiteen perusteella myönnetyllä oleskeluluvalla. Väestötietojärjestelmästä saatavien tietojen mukaan puolisoilla on kolme yhteistä lasta.

Maahanmuuttoviraston päätöksistä ilmenee Kansaneläkelaitoksen ilmoittaneen sille, että perhe on poistettu Suomen sosiaaliturvan piiristä 1.12.2005 pysyvästi Ranskaan muuttaneena. Väestötietojärjestelmästä saatavan tiedon mukaan A perheineen on poistettu Suomen väestörekisteristä 18.8.2008.

Asiakirjoihin liitetyn Ranskan maahanmuuttoministeriön 1.6.2009 antaman selvityksen mukaan A on saapunut Ranskaan laittomasti 13.12.2005 ja hakenut 24.2.2006 Ranskasta turvapaikkaa nimellä F. Hän on saanut hakemukseen kielteisen päätöksen 14.8.2008.

Oikeudellinen arviointi

Määritelmädirektiivi on tullut voimaan 19.5.2004, ja se on tullut saattaa kansallisesti voimaan viimeistään 10.10.2006. Direktiivi on pantu Suomessa kansallisesti täytäntöön 8.5.2009 annetulla ja 1.6.2009 voimaan tulleella lailla ulkomaalaislain muuttamisesta (323/2009). Ulkomaalaislain tulkinnassa on tietyin edellytyksin otettava huomioon unionin oikeusjärjestyksen sisältö, vaikka kyseistä oikeussäännöstä ei olisi vielä saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Määritelmädirektiivin velvoittavat säännökset on siten tullut soveltuvin osin ottaa huomioon 10.10.2006 lähtien ulkomaalaislakia sovellettaessa. Lisäksi on otettava huomioon, että määritelmädirektiivi koskee ainoastaan kansainväliseen suojeluun liittyviä, henkilöiden määrittelyä koskevia vähimmäisvaatimuksia. Lainmuutosta 323/2009 koskevassa hallituksen esityksessä (HE 166/2007 vp) 19 artiklan soveltamista ei ole ajallisesti rajattu. Näin ollen direktiivin 19 artiklan 1 kohtaa ei voida tulkita siten, että sen 16 artikla ei koskisi ennen direktiivin voimaantuloa tehtyjä kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia.

A:lle ei ole myönnetty nykyisen ulkomaalaislain 88 §:ssä tarkoitettua toissijaista suojelua, vaan aikaisemman ulkomaalaislain (378/1991) 31 §:n mukainen oleskelulupa suojelun tarpeen perusteella. Toisin kuin nykyisessä 88 §:ssä, tuossa lainkohdassa ei ole otettu huomioon vasta myöhemmin säädettyä määritelmädirektiiviä. Molemmilla säännöksillä on kuitenkin pyritty kansainvälisen suojelun tarpeessa olevan henkilön hengen ja terveyden suojeluun, kun edellytykset turvapaikan antamiselle eivät ole täyttyneet. Näin ollen ulkomaalaislain 107 §:n 2 momentin säännösten toissijaisen suojeluaseman peruuttamisesta on katsottava soveltuvan myös aikaisemman ulkomaalaislain 31 §:n nojalla suojelun tarpeen nojalla myönnetyn oleskeluluvan peruuttamiseen, eikä sen perusteella aikanaan myönnettyä oleskelulupaa voida peruuttaa voimassa olevan ulkomaalaislain 58 §:n nojalla.

Ulkomaalaislain 107 §:n 2 momentin mukaan henkilön toissijainen suojeluasema lakkautetaan, jos toissijaisen suojeluaseman myöntämiseen johtaneet olosuhteet ovat lakanneet olemasta tai muuttuneet siinä määrin, ettei suojelua enää tarvita. Harkittaessa oleskeluluvan peruuttamista on tutkittava, ovatko ne perusteet, joilla oleskelulupa on myönnetty, edelleen olemassa. Hallituksen esityksen 166/2007 vp mukaan tämä suoritetaan yksilöllisellä tutkinnalla, jossa on suoritettava yhtä perusteellinen kokonaisharkinta kuin toissijaista suojeluasemaa myönnettäessä.

Maahanmuuttoviraston olisi tullut ennen A:n ja hänen perheenjäsentensä oleskelulupien ja muukalaispassien peruuttamista selvittää, ovatko edellytykset toissijaisen suojeluaseman lakkauttamiselle olemassa. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita

Moniosaajia tulvii suorastaan Suomeen...

[Melbac]

Onko tuolla raha vaihtanut omistajaa vai mitä?.Paljonkohan tollaiset päätökset muuten maksaa.

[MoonShine]

Yksi naula lisää Suomi-Neidon arkkuun.

Pitäisi muistaa, että tälläisten maahanmuuttoviranomaisia kyykyttävien päätösten vaikutukset ovat pitkäkestoisia ja ovat omiaan murentamaan kansalaisten luottamusta oikeuslaitokseen.

Jos Maahanmuuttovirasto on määrätty tutkimaan ja päättämään näitä juttuja ja jatkuvasti niillä päätöksillä pyyhitään 'arse', niin miten se vaikuttaa siellä työmotivaatioon?
Vai onko juurikin sen heikentäminen agendalla?

[JoKaGO]

Yksi naula lisää Suomi-Neidon arkkuun.

Pitäisi muistaa, että tälläisten maahanmuuttoviranomaisia kyykyttävien päätösten vaikutukset ovat pitkäkestoisia ja ovat omiaan murentamaan kansalaisten luottamusta oikeuslaitokseen.

Jos Maahanmuuttovirasto on määrätty tutkimaan ja päättämään näitä juttuja ja jatkuvasti niillä päätöksillä pyyhitään 'arse', niin miten se vaikuttaa siellä työmotivaatioon?
Vai onko juurikin sen heikentäminen agendalla?

Koitas muuten arvata?

Koko tämän holhoamisyhteiskunnan tavoitteena on tehdä kansasta tahdotonta moraalitonta massaa, jota valvontaorganisaatio valvoo. Ainoa ohjenuora on laki, jota tulkitsee valtaapitävien hallussa oleva tuomioistuinlaitos.
Laki on moraalin alaraja.