2009-04-19 HS: Muualta Suomeen tulleiden naisten työllistyminen

[juge]

Afrikan naiset työllistyvät huonoimmin

Maahanmuuttajien työttömyysaste on kolminkertainen ja naisten vielä huonompi valtaväestöön verrattuna.

Maahanmuuttajanaisista parhaiten työllistyvät lähialueiden naiset, Pohjoismaista tulleet, sekä venäläiset ja baltit.

Huonoiten työllistyvät Lähi-idän ja Afrikan, erityisesti Saharan eteläpuolisen Afrikan naiset.

Helsingin kaupungin tietokeskuksessa asiaa tutkineen Tuula Jorosen mukaan naisten työllistyminen on pääkaupunkiseudulla huomattavasti helpompaa kuin muualla Suomessa, sillä maaseudulla naisia on selvästi enemmän kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella.

Työllistymisen esteenä ovat usein huono tai olematon koulutus ja huono suomen kielen taito. Lisäksi on kulttuurisia kysymyksiä, kuten lastenhoito-ongelmat tai aviopuolison suhtautuminen. Monet naiset esimerkiksi kokevat, että he eivät voi olla pois kotoa iltaisin.

(http://i383.photobucket.com/albums/oo277/juge_qwerty/Tyllisyysaste.jpg)

Kotitehtävä: paraneeko huoltosuhde, jos Suomi täytetään Afrikasta ja Lähi-idästä tulevilla naisilla?

[Jaska Pankkaaja]

Kotitehtävä 2 : paraneeko huoltosuhde, jos Suomi täytetään Afrikasta ja Lähi-idästä tulevilla miehilläkään?

[skrabb]

Asiaan liittyvä toinen juttu:

http://www.hs.fi/digilehti/kotimaa/artikkeli/Ammattioppia+ja+suomen+kielt%C3%A4+samalta+luukulta/1135245279897

Ammattioppia ja suomen kieltä samalta luukulta
Maahanmuuttajanaisille räätälöity oma kauneudenhoitolinja
Kristiina Markkanen

helsingin sanomat

Takahuoneessa pestään hiuksia porukalla. Liberialainen Joyce Freeman, 19, murmanskilainen Natalia Meier, 32, virolainen Raili Loos, 29, ja suomalainen Elina Lötjönen, 20, toteuttavat unelmaansa.

Raili Loos kertoo, että hän on lapsesta asti haaveillut kauneudenhoitoammatista. Saa laittaa meikkiä, hiustenpidennyksiä, kynsiä . . . "Ja saa myös oppia laittamaan itseään kauniiksi", hän kertoo.

Naiset ovat Helsingin Vaihtoehtoisen ammattikoulun ensimmäisen maahanmuuttajanaisille räätälöidyn kauneudenhoitolinjan oppilaita.

Sisäministeriö pani vuosi sitten alulle hankkeen, jossa autetaan heikoimmassa asemassa olevia naisia sopeutumaan Suomeen. Kristillisellä pohjalla toimiva Vaihtoehtoinen ammattikoulu on yksi ministeriön yhteistyökumppaneista.

Vaikka kauniit rakennekynnet asiakkaalle syntyvät ihan hyvin ilman suomen kielen taitoakin, koulutuksen yksi idea on oppia sen verran suomea, että asiakastyössä pärjää.

Puoli vuotta kestävään koulutukseen haki 168 naista, joista monien suomen kielen taito ja aikaisempi koulutus olivat lähes olemattomia.

Ensimmäiselle kurssille näyttää kuitenkin valikoituneen suurimmaksi osaksi oppilaita, joiden työllistymismahdollisuudet ovat kohtuullisen hyvät.

Freeman, Meier ja Loos puhuvat jo valmiiksi hyvää suomea, ja he ovat käyneet Suomessa myös koulua.

Tarkoitus on, että opiskelijat selviytyisivät koulun yhteydessä tehtävän harjoittelun kautta mahdollisimman nopeasti oikeisiin, palkallisiin töihin tai jatkokoulutukseen. Niinpä koulutuksen yksi rahoittaja on iso kauneudenhoitoalan yritys, joka tarjoa kurssilaisille palkattomia harjoittelupaikkoja.

Opiskelijat voivat etsiä työ- ja harjoittelupaikkoja myös vapailta markkinoilta.

Rahoituksessa ovat apuna yhteistyöyrityksen ja TE-keskuksen lisäksi Helsingin kaupungin opetusvirasto ja Raha-automaattiyhdistys.

Opetusministeriön tuella tehdään myös niin sanottua etsivää työtä, jossa oppilaita haetaan esimerkiksi thaihierontapaikoista kädestä pitäen kuntoutukseen ja koulutukseen.

"Naisten syrjäytyminen ja masentuneisuus eivät näy rötöstelynä, vaan aloitekyvyttömyytenä ja rikoksiin osalliseksi joutumisena. On vihdoin aika, että myös naiset ja erityisesti maahanmuuttajanaiset saavat kuntouttavaa koulutusta", sanoo ammattikoulun toiminnanjohtaja Ulla-Maija Nikula.

Mutta mitä koulutus merkitsee naisille itselleen?

Raili Loos miettii pitkään ja sanoo: "Se muuttaisi elämää, jos pääsisi työelämään. Pystyisi elättämään itseään."

----

Herää kysymys: millä ihmeellä virolainen Raili Loos nykyään sitten elättää itsensä?
Saa Viron sossusta rahaa?

----


Lisää aiheesta:
Valtio lipesi sopimuksesta

http://www.hs.fi/digilehti/kotimaa/artikkeli/Valtio+lipesi+sopimuksesta/1135245279889

POIMINTA

Valtio lipesi sopimuksesta


Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen peräsi taannoin maahanmuuttoministeri Astrid Thorsilta (r) valtion osuutta jo sovittuun maahanmuuttajien nopeutettuun koulutukseen tähtäävään aiesopimukseen.

Pääkaupunkiseudun kunnat ja valtio solmivat hallitusohjelmassa sovitun linjauksen mukaisesti nelivuotisen ja neljä miljoonaa euroa maksavan sopimuksen koulutuksen lisäämisestä ja nopeuttamisesta.

Helsinki panostaa kaksi miljoonaa, ja valtion piti tuoda hankkeeseen loput. Rahalla oli aikomus lisätä työhallintoon 140 henkilötyövuotta.

Valtio ei kuitenkaan pystynyt lunastamaan lupaustaan, ja tämän vuoden rahat jäivät Helsingiltä saamatta. Elokuun budjettiriiheen jää nähtäväksi, josko valtion rahaa on luvassa ensi vuodelle.

Valtion ensi vuoden budjetin valmistelua varten laaditussa menokehyksessä maahanmuuttajien tarpeet on ilmaistu 200 miljoonan euron menokohdassa, johon sisältyy myös muuhun aikuiskoulutukseen ja elvytykseen liittyviä menoja.

Mahdollisesti sieltä löytyvät myös ne Pajusen kaipaamat kaksi miljoonaa.