2011-08-14 Mtv3: Ruohonen-Lerner puolustaa ensimmäisen kauden perussuomalaisia

[Nännijäkälä]

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner puolustaa ryhmätoveriensa oikeutta yksityiselämään.

STT teki pari viikkoa sitten perussuomalaisille kansanedustajille sähköpostikyselyn, jossa muun muassa kysyttiin, ovatko ryhmän jäsenet esiintyneet ja kirjoittaneet kansanedustajien arvovallalle sopivalla tavalla.

Yksikään perussuomalaisten 39 kansanedustajasta ei vastannut kysymyksiin. Muutamassa toimituksen saamassa kommentissa kysymyksiä pidettiin asiattomina.

Näihin kysymyksiin perussuomalaiset eivät vastanneet:

    Onko Timo Soini pystynyt tuomaan oikealla tavalla julki perussuomalaisten kannan Norjan tapahtumiin?
    Olisiko Soinin otettava enemmän julkisuudessa kantaa perussuomalaisia koskevaan julkiseen keskusteluun, esimerkiksi arvosteluun vihapuhekirjoittelusta?
    Ovatko perussuomalaisten kansanedustajat esiintyneet ja kirjoittaneet kansanedustajan arvovallalle sopivalla tavalla?
    Onko perussuomalaisten eduskuntaryhmän sisälle muodostunut erillinen tai erillisiä ryhmittymiä esimerkiksi maahanmuuttonäkemyksissä?
    Kaipaatteko Timo Soinilta ohjeita siihen, miten perussuomalaisten edustajien olisi esiinnyttävä julkisuudessa tai sosiaalisessa mediassa?
    Noudatatteko itse Soinin mahdollisia ohjeita tai seisotteko hänen esittämiensä näkemysten takana?
    Perussuomalaisten eduskuntaryhmä sanoutui toukokuussa irti kaikkinaisesta rasismista ja syrjinnästä. Eduskuntaryhmän kannanoton mukaan "Tuomitsemme mihin tahansa etniseen, uskonnolliseen, kulttuuriseen, aatteelliseen, kielelliseen tai poliittiseen ryhmään kohdistuvan yleistävän tai valheellisen mustamaalauksen ja demonisoinnin riippumatta siitä, edustaako ryhmä enemmistöä vai vähemmistöä." Ovatko kaikki perussuomalaisten kansanedustajat noudattaneet tätä yhteistä sopimusta?

Ruohonen-Lerner sanoo, että eduskuntaryhmä tekee yhteistä perussuomalaista politiikkaa eduskunnassa. Sen lisäksi jokaisella kansanedustajalla pitää olla mahdollisuus viettää normaalia yksityiselämää, jota muiden työtovereiden ei ole tarpeen seurata.

Populismia tutkinut yliopistonlehtori Emilia Palonen Helsingin yliopistosta sanoo, että populistisissa liikkeissä media liitetään usein eliittiin, jota vastaan ollaan.

– Jos pystyy boikotoimaan mediaa, voi kerätä siitä sulan hattuunsa ja argumentoida niin, että ei ole tämän eliitin kanssa tekemisissä vaan on eliitin ulkopuolella, Palonen sanoo.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/08/1373302/ruohonen-lerner-puolustaa-ensimmaisen-kauden-perussuomalaisia

[Nännijäkälä]

Iltalehden uutisesta bongattu "populismi asiantuntija":

Boikotoinnilla sulkia hattuun

Populismia tutkinut yliopistonlehtori Emilia Palonen Helsingin yliopistosta sanoo, että populistisissa liikkeissä media liitetään usein eliittiin, jota vastaan ollaan.

- Jos pystyy boikotoimaan mediaa, voi kerätä siitä sulan hattuunsa ja argumentoida niin, että ei ole tämän eliitin kanssa tekemisissä, vaan on eliitin ulkopuolella, Palonen sanoo.

Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Ville Pernaa arvioi, että perussuomalaisissa tiedostusvälineet nähdään saman eurooppalaisen, suvaitsevan ja liberaalin linjan edustajina kuin yleinen politiikan "mainstream", jota kolme muuta suurta puoluetta edustavat.

Palonen arvioi, että esimerkiksi Jussi Halla-aho (ps) ei katso välttämättä tarvitsevansa perinteistä mediaa. Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden olla suoraan yhteydessä kannattajiin.

- Populismissa yhdistetään monia erilaisia asioita, joiden suhteen ollaan hieman epämääräisiä. Edustetaan kansaa ja tavallaan kaikkia niitä ongelmia, joita kansalla on. Tarkkoihin kysymyksiin vastaaminen ei tunnu silloin mielekkäältä, Palonen sanoo.

Pernaa muistuttaa, että Suomen historiassa on politiikkaan muutamia kertoja aikaisemminkin tullut suuri joukko uusia kasvoja. Sodan jälkeen oltiin kuitenkin tilanteessa, jossa median merkitys ei ollut niin suuri, ja media oli poliittisesti sitoutunutta eli sanoma levisi toisella tavalla.

- 60- ja 70-lukujen vaaleissa tuli paljon silloisia nuoria suurten ikäluokkien edustajia, joista monet olivat taustaltaan toimittajia tai muuten julkisuudesta tuttuja, Pernaa huomauttaa.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011081414204473_uu.shtml

[sattuma]

Iltalehden uutisesta bongattu "populismi asiantuntija":

Populismia tutkinut yliopistonlehtori Emilia Palonen Helsingin yliopistosta sanoo, että populistisissa liikkeissä media liitetään usein eliittiin, jota vastaan ollaan.

- Jos pystyy boikotoimaan mediaa, voi kerätä siitä sulan hattuunsa ja argumentoida niin, että ei ole tämän eliitin kanssa tekemisissä, vaan on eliitin ulkopuolella, Palonen sanoo.

Hauskoja nämä "asiantuntijat"

Emilia Palosesta Ytimen uusi päätoimittaja
Ydin-lehteen on valittu uusi päätoimittaja. Valtiotieteen tohtori Emilia Palonen, 30, on toiminut paitsi tutkijana myös rauhanaktivistina Englannissa, jossa hän on myös suorittanut kaikki yliopisto-opintonsa. Hän on viettänyt viimeiset kymmenen vuotta Euroopassa: Englannissa,Unkarissa, Saksassa ja Itävallassa. Hän palasi Suomeen elokuussa 2007.

- Visionani on päätoimittaa keskustelevaa, suomalaista rauhanpolitiikan aikakauslehteä, joka toimii myös europpalaisessa ja kansainvälisessä kontekstissa.
------

Suomalaisista vaihtoehtolehdistä Palonen kiittää erityisesti Voimaa ja Liberoa, joiden rinnalla Ytimellä rauhanpoliittisena aikakauslehtenä on erilainen rooli. Ytimen pitäisi olla dynaaminen ja avarakatseinen foorumi, jolla yhdistyy terävä journalismi ja oivaltava asiantuntijuus.

----------
Ensimmäiset opintonsa Emilia Palonen teki Itä-Euroopan nykypolitiikasta Lontoon UCL:ssä School of Slavonic and East European Studies -instituutissa. Sen jälkeen hän muutti Essexin yliopistoon opiskelemaan ideologia- ja diskussianalyysiä. Jälkistrukturalistin ja -marxilaisen Professori Ernesto Laclaun ja hänen kollegojensa ohjauksessa Palonen perehtyi hegemonian ja radikaalin demokratian teoriaan. Maisterintutkinto syntyi Lontoon pormestarin Ken Livingstonen politiikasta Trafalgar Squarella - ja väitöskirja Unkarin nykypoliitikan suurimmasta ongelmasta, poliittisen kentän kahtiajaosta.

Palonen työskentelee tällä hetkellä vierailevana tutkijana Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumissa Suomen Akatemian projektissa, jota johtaa Jyväskylän valtio-opin laitoksella Heino Nyyssönen. Projektissa tutkitaan vuoden 1900 jälkeistä kansanrakennusta ja "toiseutta" Suomessa ja Unkarissa. Ideologia- ja diskurssianalyysiä Palonen opettaa Helsingin yliopiston valtio-opin laitoksella ja Jyväskylän yliopistossa. Eurooppalaisuuden, kansallisuuden ja paikallisuuden lisäksi Palosta kiinnostavat myös rakennetun ympäriston politiikat, joita hän myös opettaa kulttuuripolitiikan maisterintutkinto-ohjelmassa Jyväskylässä.

http://www.pax.fi/node/106