2011-08-12 TE Professori tylynä: HS:n ja Ylen vaaligallupit politiikan välineinä

[Pakkoanonyymi]

Jos puhelimeen vastaamaan sattuneista 10 prosenttia kertoo äänestäneensä edellisissä vaaleissa puoletta X, ja tiedämme että oikeasti puoluetta X äänestäneitä oli 20 prosenttia, korjauskertoimeksi tälle puolueelle tulee kaksi sillä olettamalla, että puolueen X kannattajia sattui vastaamaan puhelimeen pienempi osuus kuin heitä oikeasti on.

Tämä on ihan hyvä menetelmä, jonka avulla niinkin pienellä kuin tuhannen haastateltavan aineistolla saa kohtalaisen tarkkoja tuloksia.

Jos suomalaisiin puhelinnumeroihin soitettaisiin satunnaisesti, joukkoon voisi tulla eri alueiden ja ikäryhmien yli- ja aliedustuksia. Asuinpaikka ja ikä korreloi vahvasti puoluekannatuksen kanssa, joten nämä on hyvä saada vastaamaan todellista. Siksi haastattelija kysyykin, kun tietyt ikäkiintiöt ovat täynnä, että olisikohan taloudessanne ketään ikäryhmään se-ja-se kuuluvia henkilöitä.

Koska edellisten vaalien äänestyskäyttäytyminen on erityisen paljon tulevaa äänestyskäyttäytymistä ennustava tekijä, kysymällä edellisten vaalien äänestämistä pystytään myös korjaamaan niitä virheitä, joita tulee kun haastateltavien määrä on pieni. Virheitä voi tulla satunnaisesti kun soittopäivänä kaikki kepulaiset on kalassa kännykkä kiinni ja vihreät kaupungilla kännykkä auki, tai sitten esimerkiksi joidenkin puolueiden kannattajien merkittävänkokoisen vähemmistön piintyneestä tavasta olla kertomatta todellista kantaansa vieraalle ihmiselle.

Ikä ja asuinpaikka ovat varmaa tietoa, mutta ongelmia aiheuttaa se inhimillinen tekijä, etteivät ihmiset muista kunnolla, mitä he äänestivät neljä vuotta sitten. Osa persujen kannattajiksi kolme vuotta sitten kääntyneistä saattaa olla jo niin identifioitunut persuihin, ettei muistakaan ettei äänestänyt persuja viime kerralla. Korjausmekanismit tuottavat parempia tuloksia kuin pelkkä raakadata, mutta näiden inhimillisten syiden takia ne eivät korjaa tulosta täydellisesti. Parempia järkevän kustannustason menetelmiäkään ei ole tiedossa.

[RP]

Jos siellä on puoluekohtaisia korjauskertoimia ei kyse todellakaan ole mistään puhtaasta tilastomatematiikasta. Ei korjaus voi perustua siihen, mikä vastaus on, korjausten tulee perustua henkiöiden taustatietoihin.

Oli täysin älytöntä käyttää jotain tietoa perussuomalaisten äänestysaktiivisuudesta vuoden 2007 vaaleissa pohjana uusille kertoimille, kun puolueelle oli näkyvissä jopa vaalivoitto*. Tämän älyttömyyden jokainen täälläkin tajusi, joten se olisi pitänyt tajuta taloustutkimuksellakin. Mutta kukas omistaakaan taloustutkimuksen?

Olet vastaavasti sitä mieltä, että Vihreille pitäisi vuodesta ja vaaleista toiseen näyttää sallupeissa liian suureksi tiedettyjä galluplukuja (kun ihmiset "äänestävät" vihreitä enemmän kyselyissä kuin vaalikopissa)? Raakadata näytti heille miltei samanlaisia kannatuslukuja kuin demareille:
http://hommaforum.org/index.php/topic,43397.msg585649.html#msg585649

Jos korjauskertoimia korjattiin viimeiseen gallupiin johonkin suuntaan, tämä olisi oikeasti mielenkiintoista, tosin epäselväksi jää oliko proffalla käytössä useamman tutkimuksen raakadatoja tämän vertailun tekemiseksi.

Uuteen Kanava-lehteen kirjoittamassaan artikkelissa Laaksonen epäilee, että Ylen Taloustutkimukselta ja HS:n TNS-Gallupilta tilaamissa viimeisissä gallupeissa "painotuksia oikaistiin toivottuun suuntaan".

Siis 'epäilee', ei esimerkiksi 'totea', jonka pitäisi olla mahdollista sanoa riittävän tiedon pohjalta. Ilman tietoa juttu on pelkkää mutuilua.