2009-04-18 HS PÄÄKIRJOITUS: Ammattiopistojen rahoja pitää valvoa tarkemmin

[skrabb]

http://www.hs.fi/digilehti/paakirjoitus/artikkeli/Ammattiopistojen+rahoja+pit%C3%A4%C3%A4+valvoa+tarkemmin/1135245260610

"Ammattiopistojen rahoja pitää valvoa tarkemmin


Seinäjoen koulutuskuntayhtymässä Sedussa paljastunut erityistukien maksaminen venäläisopiskelijoille paljastaa perin kummallisia käytäntöjä ammattioppilaitosten ylläpitämisessä, oppilasvalinnoissa ja rahoituksessa.

Ainakin osassa ammattioppilaitoksia näyttää olevan tärkeää säilyttää olemassa olevat virat ja hankkia niiden ylläpitämiseen tarvittavat valtionavut rekrytoimalla oppilaita vaikka Suomen ulkopuolelta sen sijaan, että koulutusta kehitettäisiin tarvetta ja opiskelijoiden määrää vastaavaksi.

Valtionhallinto toimii oppilaitosen suhteen lähinnä rahanjakokonttorina. Kun vielä sekä Opetushallitus että opetusministeriö puuttuvat vuosittain vain muutamien oppilaitosten toimintaan, sadoille oppilaitoksille jää tilaa kehitellä omia menetelmiään pitääkseen toimintansa mahdollisimman kannattavana.

Lapualla paljastunut rahan maksaminen venäläisopiskelijoille ei ole suinkaan ainoa tapaus laatuaan. Ulkomaalaisille – lähinnä venäläisille – on maksettu rahaa muuallakin, jopa enemmän kuin Lapualla. Suomen ammattiopistoissa opiskelee yli 3 000 venäläistä, mutta he kaikki eivät saa oppilaitosten maksamaan "opintotukea".

Koulutuskuntayhtymä Sedu on toiminut selkeästi vastoin säännöksiä käyttäessään valtionapuja maksaakseen ulkomaalaisille opiskelijoille erityistukia. Opiskelijoilla on kuitenkin voimassa olevat sopimukset tuen maksamisesta, eikä niitä voida noin vain yksipuolisesti purkaa.

Koska venäläiset opiskelijat eivät saa suomalaista opintotukea, monen opiskelu käy mahdottomaksi ilman tukirahoja. Kaikki eivät saa rahaa kotoaan. Työtä ei myöskään riitä kaikille, ja opiskelijoiden on syötävä myös viikonloppuisin. Viikolla he saavat ateriat koulussa.

Opetusministeriössä ja Opetushallituksessa on kuitenkin syytä pysähtyä miettimään, millaista ohjausta ja valvontaa tarvitaan, jotta ammattioppilaitoksissa keskityttäisiin enemmän järjestämään kysyntää vastaavaa koulutusta kuin maksimoimaan valtionapuja kyseenalaisin konstein. Opiskelijoita on tuskin enää tarpeellista houkutella ulkomailta, kun tämän kevään 49 000:ta aloituspaikkaa haki 62 000 ensisijaista pyrkijää kotimaasta.

Viranomaisten kannattaisi myös tutkia, onko valtionosuuksien perustana olevat yksikköhinnat koulutuksessa laskettu oikein, jos valtionavuista jää niin paljon rahaa yli, että siitä voidaan maksaa opintotukea ulkomaalaisille.

Myös tapaa, jolla oppilasmäärät lasketaan valtionosuuksia määriteltäessä, kannattaisi kehittää niin, että nykyisin lähes maan tapana käytetty kikkailu oppilasmäärillä tulisi mahdottomaksi. Nykyisin oppilaitoksissa kirjoilla olevat opiskelijat lasketaan syys- ja tammikuun 20. päivänä. Oppilasmäärä on valtionavun tärkeä peruste.

Oppilaitokset järjestävät kurssit niin, että opiskelijamäärä on suurimmillaan tiettyinä päivinä. Jo parin viikon kuluttua laskentapäivästä opiskelijoiden joukko voi olla melko paljonkin pienempi.

Ammatillisen koulutuksen tehtävä on tuottaa työvoimaa elinkeinoelämän tarpeisiin joustavasti ja taloudellisesti. Koulutuksen hyvään järjestämistapaan kuuluu myös se, että työssä noudatetaan lakeja ja yhteisesti sovittuja sääntöjä."


Eipä mainittu nigerialaisia, joita on houkuteltu Suomeen opiskelemaan!

[reino]

Meinasin sanoa juuri samaa, että näiden venäläisten ja virolaisten houkutteleminen Suomeen opiskelemaan on kaikkein fiksuinta houkuttelemista, jos nyt jotain pitää oikein varta vasten houkutella.

Montakohan nigeriankirjettä tämän vuoden yhteishakuun tulee?