2011-10-21 Kaupunkipakolaisuus/Apua Somaliaan/Asiaton oleskelu kielletty

[Roope]

Lokakuun numerossa kerrotaan Suomen somalien avustusmatkasta Mogadishuun, kaupunkipakolaisuudesta Ugandassa, Pakolaisavun lukutaitomateriaalin menestystarinasta Liberiassa ja maahanmuuttajien tekemästä arvokkaasta kotouttamistyöstä.

Pakolainen 3/2011 (pdf)

PERHEENYHDISTÄMISKEKUSTELU
Suomalaista perheenyhdistämis­keskustelua
ohjaa poliittisten irtopisteiden kalastelu

KAUPUNKIPAKOLAISUUS
Kaupungissa pakolainen
on suojaton, mutta saa
työskennellä ja liikkua vapaasti.

ITÄ-AFRIKAN KRIISI
Suomensomalit matkustivat
Mogadishuun jakamaan ruokaa
ja vettä keräämillään avustuksilla.

PARASTA KOTOUTTAMISTA
R3 auttaa nuoria alkuun.

VAPAA­EHTOISTEN VARASSA ITALIASSA
Maahanmuuttajat ovat Italiassa vapaaehtoistyön varassa.
Eniten maahanmuuttajia Euroopassa vastaanottava
yhteiskunta ei juuri julkista tukea tarjoa.

ASIATON OLESKELU KIELLETTY
Paperittomat Suomessa.

TURVAPAIKANHAKIJA ENGLANNISSA
Chris Cleaven kirja koskettaa.

Geneven sopimus on historiallinen saavutus, vaikka sen heikkou­-
tena onkin, että oikeus turvapaikkaan kuuluu käytännös­-
sä vain niille, jotka pääsevät sopimusmaahan anomaan
turvapaikkaa.

Sopimus ei edellytä vieraanvaraisuutta vastaanottavil­-
ta mailta. Pakolaisen oikeudet ovat voimassa riippumat­-
ta siitä, miten hyvin esimerkiksi rasismin torjunnassa on
onnistuttu. Tästä syystä on väärin peräänkuuluttaa lain­
tulkinnan tiukentamista vetoamalla kansalaisten oikeus­-
tajuun.

Toimivan demokratian laeissa heijastuu kansalaisten
oikeustaju. Viime kädessä pakolaisten auttamisen ydin on
ihmisten kyky tunnistaa lähimmäinen toisessa ihmisessä.
Lakiin kirjataan, usein viiveellä, kansalaisten käsityksiä
siitä, mitä unelma kaikkien ihmisten yhtäläisestä, louk­-
kaamattomasta ihmisarvosta meille käytännössä merkit­-
see. Jos kansalaisten oikeustaju kääntyy pakolaisten ih­-
misarvoa vastaan, tämä heijastuu ennemmin tai myöhem­-
min myös lakiin.

Pääkirjoitus, Thomas Wallgren: PAKOLAISAVUN YDIN

On syytä kysyä kovaan ääneen: mitä muuta kuin tiukennuksia tämänkin teks­-
tin alkupuolella mainitut, edellisellä vaali­kaudella tehdyt muutokset ovat? Miksi jo
mainitut tiukennukset eivät riitä?

Yleisradio uutisoi kesän alussa näky­västi siitä, että somalialaisten perheen­-
yhdistämiset Ruotsissa ovat käytännössä loppuneet. Syynä on se, että maahan tu­-
levilta perheenjäseniltä vaaditaan henki­löllisyyspapereita, joita ei ole ollut saata­-
villa 20 vuoteen, eikä muita todisteita hy­väksytä. Poliitikot ja virkamiehet riensivät
kertomaan, että Suomeen on odotettavissa tiukennuksia Ruotsin malliin, ja tässä käy­-
tettiin vanhaa koodia: »yhtenäinen menet­tely, vertailukohtana muut Pohjoismaat.»

Näyttää vahvasti siltä, että niin halli­tuksen kuin oppositionkin kova poliittinen
tahto on de facto lopettaa perheenyhdistä­miset. Suoremmin sanottuna puolueet ha­-
luavat luopua lapsen edun periaatteesta ja perhe-elämän suojasta sekä irrottautua
Eurooppa-neuvoston perheenyhdistämis­direktiivistä (2003/86/EY) ja YK:n lapsen
oikeuksien yleissopimuksesta, jonka ar­tiklassa 9.1 taataan, ettei lasta eroteta van­-
hemmistaan heidän tahtonsa vastaisesti.

Yleensä edellä mainitun kaltaiset kan­sainväliset ihmisoikeusinstrumentit ovat
oikeusvaltioiden suosiossa, koska ne li­säävät maiden välistä vertailukelpoisuut­-
ta ja muodostavat yhtenäisen minimitason niin hallinto- kuin rikosoikeusasioissakin.
Maahanmuuton ja maahanmuuttajien yh­teydessä suosionkipeät poliitikot ovat kui­-
tenkin valmiita luopumaan keskeisimmis­täkin ihmisoikeusperiaatteista.

Heikki Kerkkänen: PERHEENYHDISTÄMISKESKUSTELULLA
KALASTELLAAN POLIITTISIA IRTOPISTEITÄ

Heikki Kerkkästä ärsyttää, että Suomen perheenyhdistämissääntöjä aiotaan tiukentaa lähemmäs muiden maiden käytäntöjä. Tällä kertaa Ruotsi ei käykään meille esimerkiksi, koska siellä on huimasti tiukemmat säännöt somalien (jotka vastaavat suurimmasta osasta perheenyhdistämisistä Suomessa) suhteen. Silti Kerkkänen vertaa taulukossa Suomen turvapaikkapäätösten ja perheenyhdistämisten määriä juuri Ruotsiin. Vieläpä niin, että Suomen perheenyhdistämisten kasvava trendi on piilotettu ottamalla Suomen viime vuoden vertailuluvuksi 12 edellisen vuoden keskiarvo.

Kerkkänenkin todennäköisesti tietää tasan tarkkaan, että EU-direktiivi ei velvoita ehdottomaan perheenyhdistämiseen kuin pakolaisstatuksen saaneiden (myönnetty turvapaikka, kiintiöpakolainen) kohdalla. Näitä taas on vain pieni osa kaikista 10 000:sta perheenyhdistämisjonossa odottavasta. Ruotsin tänä vuonna romahtanut somaliturvapaikanhakijoiden määrä todistaa yksiselitteisesti, että valtaosa somaliturvapaikanhakijoista on matkannut Pohjoismaihin asti nimenomaan helpon perheenyhdistämisen takia.

Jos Euroopan maat yhtenäistävät turvapaikkakäytäntöjään, niin se voi tapahtua lähinnä tiukentamalla Suomen käytäntöjä lähemmäs direktiivien määrittelemää tasoa. Muut maat kun eivät taatusti ota esikuvakseen Suomea. Senkin jälkeen erityiseksi vetotekijäksi jäisi muun muassa Suomen sosiaaliturva.

»Syrjäytynyt maahanmuuttaja maksaa yhteiskunnalle 30  000 euroa vuodessa ja
noin miljoona euroa yhteensä elämänsä ai­kana, jos häntä ei saada osaksi yhteiskun­-
taa», toteaa Järjestöhautomon järjestökon­sultti Matti Forsberg.

MAAHANMUUTTAJIEN
KOTOUTTAMISTA
PARHAIMMILLAAN

Sosiologi ja aktivisti Mervi Leppäkorpi toimi vuosia paperittomien
parissa ulkomailla.  Suomeen palattuaan
häntä hämmästyttivät yhteiskunnan
ksenofobiset asenteet ja viranomaiskäytännöt sekä
se, että paperittomat olivat täysin näkymätön osa
suomalaista yhteiskuntaa.
[...]
Leppäkorpi ei pidä uhkaavana sitä, et­tä Suomessakin on henkilöitä tai ryh­-
miä, joita emme tunne tai voi kont­rolloida. Paperittomien demoni­-
sointi turhauttaa.
[...]
»Ajatus palauttamisesta tai kotiinpa­luusta on hieman outo. Turvapaikkapro­-
sessit ovat pitkiä ja ihmiset ovat usein ol­leet todella pitkään liikkeellä. Ihmisen ko­-
ko sosiaalinen elämä on Suomessa siinä vaiheessa, kun pitäisi lähteä.

KUKAAN EI OLE LAITON

Maahanmuuttoon tulisi Chris Cleaven mu­kaan suhtautua positiivisena ongelma­-
na. »Teillähän on mahtava tilanne: Suo­mi on niin rikas maa ja hyvä paikka elää,
että muutkin haluavat tulla tänne!» Clea­ve muistuttaa. »Teillä ei ole sisällissotaa tai
nälänhätää, vaan ainoastaan eettinen ky­symys siitä, kuinka montaa ihmistä te voit­-
te – ja haluatte – auttaa.»
[...]
Cleaven mukaan kaikkien suomalaisten ei tarvitse olla samaa mieltä pakolaisista vaan
riittää, että osa väestöstä puoltaa heidän oikeuksiaan. Poliittisten päätösten odot­-
telun sijaan Cleave patistaa ihmisiä teke­mään henkilökohtaisia valintoja ja uhrauk­-
sia. Vastaanottokeskuksissa voi vierailla, turvapaikanhakijoille voi kirjoittaa kirjei­-
tä, paperittomia siirtolaisia voi piilottaa kotiinsa ja poliitikkoja voi lobata. Cleave ker­-
too vaimonsa isoisän piilottaneen henkensä uhalla juutalaisia kotiinsa Natsi-Saksassa.

»Samaa 'peliä' voi pelata edelleen. Ny­kyään erona on vain se, että jos jäät kiinni,
saat ehkä sakot kuolemantuomion sijaan», Cleave sanoo.

CHRIS CLEAVE USKOO YKSILÖÖN

[dothefake]

Sivulla yhdeksän on kuva Lieksan keskustasta.

[M.E]

Sivulla yhdeksän on kuva Lieksan keskustasta.

Kiitos. Ilman tätä tietoa, en olisi läpyskää viitsinyt avata, mutta nyt on ihan pakko katsoa, että miltä Lieksan keskusta näyttää.

[MoonShine]

Sivulla yhdeksän on kuva Lieksan keskustasta.

Niinpäs olikin, vaan kovasti on paikat ja väen väri muuttunut viime käynnistä.

[Nauris]

Miksi jo mainitut tiukennukset eivät riitä?

Suoraan sanottuna emme tarvitse mm. tuhansia somaleita lisää elätettäväksi, joten lisää tiukennuksia, kuten toimeentuloedellytyksen ulottaminen kaikille myös Suomen kansalaisille olisi hyvä uudistus. Poikkeuksena jääköt mm. kiintiöpakolaiset, joiden vastaanottaminen on myös osaltaan hölmöläisten hommailua.

Itse lähden siitä, että pakolaisongelmat on ratkaistava lähellä kotimaata, eikä haalimalla tai antamalla vuosittain oleskelulupia muutamille tuhansille onnekkaile saavuteta kuin enimmäkseen harmia ja suuria kuluja verrattuna siihen, että näitä ihmisiä autetaan esim. Keniassa tai Etiopiassa, josta on helppo sitten palata Somaliaan kun kaiken lisäksi turvallisuustilanne on varsinkin Mogadishussa huomattavasti parantunut.

VIDEO LIFE AND BUSINESS BEGINNING TO IMPROVE IN MOGADISHU

Suoremmin sanottuna puolueet haluavat luopua lapsen edun periaatteesta ja perhe-elämän suojasta sekä irrottautua Eurooppa-neuvoston perheenyhdistämisdirektiivistä (2003/86/EY) ja YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksesta, jonka artiklassa 9.1 taataan, ettei lasta eroteta vanhemmistaan heidän tahtonsa vastaisesti.

Täytyisi tarkemmin perehtyä näihin sopimuksiin, mutta mulle on muodostunut sellainen käsitys, että lasten perheitä ei ole pakko yhdistää useissa tapauksissa vaan Suomi voisi rajoittaa sitä merkittävästi asettamalla toimeentuloedellytyksiä, huostaanottaa lapsi tai palauttaa hänet takaisin perheen luo. Sitä voi myös kysyä, mihin esim. 16-vuotias äidin helmoista maailmalle lähtenyt nuori mies, joka osaa masturboida, jallittaa suomalaisia naisia ja mahdollisesti myös tupakoida tarvitsee vanhempiaan kun hyvin useasti on käynyt myös selväksi, että kotimaasta lähdön syyt ovat mm. köyhyys, työttömyys, Suomen parempi elintaso ja sosiaaliturva, eikä pelko.

Alaikäisen A:n vanhemmat olivat lähettäneet lapsen yksin Suomeen turvapaikanhakijana...
Maahanmuuttovirasto: "Erityisen suuri määrä perheenjäseniä ... odotettavissa"
Perheenyhdistämiseen vaadittu tuloraja liian korkea
LAPSEN ETU VASTAANOTTOTOIMINNAN SOSIAALITYÖSSÄ
Neuvoston direktiivi 2003/86/EY

Leppäkorpi viittaa Juha Suorannan kirjoittamaan Piilottajan päiväkirjaan, jossa kerrotaan turvapaikkaa hakevan Asrafin tarina. Asrafin status tarinan kuluessa vaihtelee jatkuvasti. Lopulta hän sai Suomesta pysyvän oleskeluluvan humanitaarisilla perusteilla.

»On totta, että Asraf oli jossain vaiheessa laittomasti maassa. Onko se väärin, kun loppujen lopuksi todettiin, että hänellä on humanitaariset perusteet jäädä?»

En ole täysin varma, mutta eikös sille kuitenkin myönnetty opiskelijan oleskelulupa ja jos se olisi humanitaarinen esim. toissijainen, niin ei se tietääkseni heti ole pysyvä vaan se on jatkuva eli määräaikainen.

Tanska: Hyväntekeväisyysjärjestö palkkaa karkotettavia irakilaisia
16-vuotiasta SM-mitalistia uhkaa käännyttäminen
Todellisuudessa näin tapahtuu aniharvoin.
Over 130,000 Afghan refugees repatriated last year: official

Paperittomien määrää ei kukaan tiedä, mutta Mervi Leppäkorven arvion mukaan Suomessa kyse on marginaali-ilmiöstä. Tämä käsitys vahvistuu ehkä tahattomasti myös siinä, että kirjassa esiintyvät henkilötarinat ovat lähes kaikki jo muista medioista tuttuja.

Tietenkin Suomessa laittomasti maassaoleskelevien määrä on muihin länsimaihin verrattuna pienempi, mutta nyt on nähtävästi alkanut huolestuttava kehitys Vapaaliikkuvuus yhteisön, Diakonissalaitoksen ja muiden tahojen toimesta, joka tulee määrää todennäköisesti kasvattamaan.

Ei niitä laittomasti maassaoleskelevia muissa maissa olisi nykyisiä määriä, jos viranomaiset eivät katsoisi sitä läpisormien (harmaa talous) tai hyväntekeväisyysjärjestöt ruokkisi heitä. Lisäksi määrän vaikuttaa vähemmistöjen koko ja muut kieleen, ilmastoon ja etäisyyteen liittyvät syyt.

Ruotsi: Maanalainen Malmö

Kirjan päätteeksi Leppäkorpi heittääkin pallon lukijalle: mitä sinä voisit tehdä näiden ihmisten auttamiseksi?

Ainakin auttajat tulee tuomita oikeudessa rikoksesta ja laittomasti maassaoleskelevien tulee hakeutua viranomaisten luo.

Rikoslaki

[Professori]

Pakolainen 3/2011 (pdf)
Geneven sopimus on historiallinen saavutus, vaikka sen heikkou­-
tena onkin, että oikeus turvapaikkaan kuuluu käytännös­-
sä vain niille, jotka pääsevät sopimusmaahan anomaan
turvapaikkaa.

Sopimus ei edellytä vieraanvaraisuutta vastaanottavil­-
ta mailta. Pakolaisen oikeudet ovat voimassa riippumat­-
ta siitä, miten hyvin esimerkiksi rasismin torjunnassa on
onnistuttu. Tästä syystä on väärin peräänkuuluttaa lain­
tulkinnan tiukentamista vetoamalla kansalaisten oikeus­-
tajuun.

[/quote]

Tässä lienee hiukkanen ajatuksia herättävää.

Lienee nimittäin jokseenkin toivotonta pyrkiä estämään kolmannen maailman ihmisten vyöryä länsimaihin niin kauan kuin heille on tarjolla paratiisi. Sen sijaan heidät tulisi sijoittaa olosuhteiisn, jotka eivät houkuta; toisin sanoen vähentää lännen vetovoimaa. Huolta toki tulee pitää (=ruoka ja katto pään päälle), mutta liikkumisvapaus ja diskoraha olisi hyvä evätä ainakin niin kauan kuin turvapaikanhakija on itse osoittanut turvapaikantarpeensa ja saanut sen mukaisen statuksen sekä osoittautunut omaksuneensa suomalaisen kulttuurin niin hyvin, että pystyy toimimaan yhteiskunnan jäsenenä.

Itse asiassa olen ennenkin kirjoitellut tästä.

[Roope]

Leppäkorpi viittaa Juha Suorannan kirjoittamaan Piilottajan päiväkirjaan, jossa kerrotaan turvapaikkaa hakevan Asrafin tarina. Asrafin status tarinan kuluessa vaihtelee jatkuvasti. Lopulta hän sai Suomesta pysyvän oleskeluluvan humanitaarisilla perusteilla.

»On totta, että Asraf oli jossain vaiheessa laittomasti maassa. Onko se väärin, kun loppujen lopuksi todettiin, että hänellä on humanitaariset perusteet jäädä?»

En ole täysin varma, mutta eikös sille kuitenkin myönnetty opiskelijan oleskelulupa ja jos se olisi humanitaarinen esim. toissijainen, niin ei se tietääkseni heti ole pysyvä vaan se on jatkuva eli määräaikainen.

Tanska: Hyväntekeväisyysjärjestö palkkaa karkotettavia irakilaisia
16-vuotiasta SM-mitalistia uhkaa käännyttäminen

Ashrafin hakemus käsiteltiin Suomessa, koska Suomi ei palauta alaikäisiä Dublin-tapauksia Kreikkaan. Alaikäisyyden todistava dokumentti oli unohtunut Turun poliisille. Käännytyspäätöksen täytäntöönpanokiellon aikana Ashraf pääsi opiskelemaan ja sitä myötä sai oleskeluluvan. Turvapaikkaan ei ollut missään vaiheessa perusteita, sillä Ashraf saapui tänne Pakistanista. Näin muistelen.

Periaatteessa Ashrafin olisi kai voinut palauttaa myös turvallisiin kauttakulkumaihin, mutta silloin olisi pitänyt todistaa hänen käyneen niissä. Jostain syystä Kreikan jälkeen Italia, Ranska, Belgia, Hollanti, Tanska ja Ruotsi eivät kelvanneet.

[akez]

Thomas Wallgren toteaa lehden kirjoituksessa: "Geneven kansainvälisen pakolaissopimuksen mukaan ihmisellä, jota kotimaassaan vainotaan, on oikeus turvapaikkaan. Sopimus velvoittaa sen allekirjoittaneita valtioita, ja se antaa Suomen Pakolaisavun työlle sen oikeudellisen pohjan."

Chris Cleave vetää maton alta edelliseltä tulkinnalta toteamalla, että lakeja voi (ja pitää) rikkoa: "Cleave patistaa ihmisiä teke­mään henkilökohtaisia valintoja ja uhrauksia. ... paperittomia siirtolaisia voi piilottaa kotiinsa."

Jos lakeja ei ole tarpeen noudattaa, niin ei sitten myös sopimuksiakaan. Esimerkkejä rikotuista sopimuksista:

- Geneven sopimuksesta huolimatta neuvostoaikana kaikki tänne loikanneet palautettiin samantie takaisin. Eikä asylumin huutelu auttanut.
- Euron vakaussopimuksen (max. valtion budjetin alijäämä ja max. valtiovelan määrä) ovat rikkoneet jo lähes kaikki.
- Rahoitusjärjestelyjä etelän hulttiomaille toteutetaan EU:ssa vastoin EU:n peruskirjaa.

... listaa voi jatkaa mielinmäärin. Kysymys siis kuuluu, miksi ainoastaa turvapaikkahuijareiden kohdalla sopimuksia pitäisi noudattaa ja lakeja taas saa rikkoa? Vastauksen taidankin jo tietää valmiiksi.

[JmR]

Cleave ker­too vaimonsa isoisän piilottaneen henkensä uhalla juutalaisia kotiinsa Natsi-Saksassa.

Somali Somaliassa onkin samassa asemassa kuin juutalainen natsi-Saksassa