2011-08-02 GF: Somalian merirosvot: suurrikollisia, bisnesmiehiä vai

[törö]

Somalian merirosvot: suurrikollisia, bisnesmiehiä vai yhteisönsä tukipilareita?

Piraatit pyörittävät kasvuyrityksiä, joiden osakkeisiin voi sijoittaa pörssissä, ja luovat työpaikkoja äärimmäisen köyhyyden keskelle. Laivasto-operaatioilla on mahdollista vähentää kaappauksia, mutta meririkollisuuden syyt ja ratkaisut löytyvät maalta.

"Somalian merirosvot ovat liikemiehiä, joiden toiminta perustuu kustannus–hyöty-analyysiin. Heidän tavoitteenaan on liiketoiminnan kasvattaminen", Hampurin yliopiston tutkija Kerstin Petretto sanoo.

Kasvustrategia on toiminut verrattain hyvin.

Vuonna 2005, jolloin kauppa-alusten kaappaukset Somalien edustalla Intian valtamerellä alkoivat yleistyä, piraatit toimivat rannikon läheisyydessä ja saivat onnistuneesta keikasta muutamia satoja tuhansia Yhdysvaltain dollareita.

Viime vuonna keskisumma oli jo 5,4 miljoonaa, ja yhteensä lunnaita maksettiin 238 miljoonan edestä. Uusi ennätys syntyi tämän vuoden huhtikuussa, jolloin kreikkalaisen öljytankkerin ja sen miehistön vapauttaminen kasvatti kaappaajien kassaa 11–14 miljoonalla dollarilla (summa vaihtelee lähteestä riippuen).

"Somalian merirosvojen ansaintalogiikka poikkeaa perinteisestä piratismista juuri siinä, että he keskittyvät lunnaisiin. Muualla tavoitteena on ollut lastin kaappaaminen", Petretto huomauttaa.

Paikallistalouden kivijalka

Piraattien laitteet ja toimintatavat kehittyvät jatkuvasti. Operaatiot ulottuvat jo satojen kilometrien päähän, kohteet paikallistetaan GPS-teknologialla ja tarvittava lisäinformaatio ostetaan hyvää korvausta vastaan esimerkiksi Lähi-idässä toimivilta tiedonantajilta.

Merirosvojen ydinalueilla, kuten Koillis-Somaliassa sijaitsevassa Puntmaassa, suuri osa taloudellisesta toiminnasta liittyy laivakaappauksiin.

Piratismitalous synnyttää kysyntää tavaroille ja palveluille ja luo työpaikkoja paitsi merimiehille myös vartijoille, mekaanikoille, kokeille, kirjanpitäjille ja monenlaiselle palvelusväelle.

Yksi osoitus toiminnan kehittyneisyydestä ovat "piraattipörssit", joista suurin sijaitsee Haradheeren kylässä 400 kilometriä Mogadishusta pohjoiseen. Pörssin kautta sijoittajat voivat ostaa osakkeita alueen yli 70 merirosvoyrityksessä. Onnistunut laivakaappaus tuottaa mukavat osingot.

Reutersin haastatteleman haradheerelaisvirkamiehen mukaan merirosvot maksavat tuloistaan osuuden paikallishallinnolle, ja näillä varoilla kustannetaan muun muassa sairaaloiden ja koulujen toimintaa.

Pörssit myös linkittävät piratismin globaaleille rahoitusmarkkinoille, mikä helpottaa likaisen rahan pesua ja uudelleensijoittamista.

2011, kaikkien aikojen piraattivuosi

Kuluva vuosi on ollut merirosvohistorian aktiivisin.

Kansainvälisen kauppakamarin alaisen International Maritime Bureaun (IMB) mukaan somalipiraatit hyökkäsivät tammi–kesäkuussa 163 kauppa-aluksen kimppuun. Se on 63 prosenttia edellisvuotta enemmän ja miltei kaksi kolmasosaa kaikista maailman merirosvoiskuista.

Tällä hetkellä "merten pelastajiksi" (badaadinta badah) itseään kutsuvat somalikaapparit pitävät hallussaan 18 laivaa ja niiden 401 miehistönjäsentä (ks. kartta, EU Navfor).

Toiminnan hyötysuhde on tosin laskenut, sillä kuluvana vuonna harvempi kuin joka seitsemäs kaappausyritys on onnistunut. Viime vuonna onnistumisprosentti oli lähes 30.

IMB arvioi muutoksen johtuvan kauppa-alusten parannetuista turvatoimista sekä sotilaslaivojen lisääntyneestä läsnäolosta.

...

Lue loput linkin takaa.

http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=225794&nodeid=15782&contentlan=1&culture=fi-FI

[Outo olio]

Merirosvojen ydinalueilla, kuten Koillis-Somaliassa sijaitsevassa Puntmaassa, suuri osa taloudellisesta toiminnasta liittyy laivakaappauksiin.

Piratismitalous synnyttää kysyntää tavaroille ja palveluille ja luo työpaikkoja paitsi merimiehille myös vartijoille, mekaanikoille, kokeille, kirjanpitäjille ja monenlaiselle palvelusväelle.

Yksi osoitus toiminnan kehittyneisyydestä ovat "piraattipörssit", joista suurin sijaitsee Haradheeren kylässä 400 kilometriä Mogadishusta pohjoiseen. Pörssin kautta sijoittajat voivat ostaa osakkeita alueen yli 70 merirosvoyrityksessä. Onnistunut laivakaappaus tuottaa mukavat osingot.

Reutersin haastatteleman haradheerelaisvirkamiehen mukaan merirosvot maksavat tuloistaan osuuden paikallishallinnolle, ja näillä varoilla kustannetaan muun muassa sairaaloiden ja koulujen toimintaa.

Pörssit myös linkittävät piratismin globaaleille rahoitusmarkkinoille, mikä helpottaa likaisen rahan pesua ja uudelleensijoittamista.

Siellähän on täysin normaali yhteiskunta ja markkinavetoinen talousjärjestelmä... mitä nyt alkutuotanto järjestetty vähän epätavanomaisesti.

Toisaalta tämä on erittäin, erittäin positiivinen uutinen, koska se osoittaa 100% vääräksi aidosti rasistiset väitteet siitä että "neekereiltä nyt vaan ei yhteiskunnan pyörittäminen onnistu, ja sillä hyvä, ei voi mitään".

Toisaalta on hyvin hyvin ikävää että talous tällä hetkellä perustuu rosmoukseen, koska tällaista taloutta on vaikea normalisoida siirtymään rosvoilusta normaaliin lailliseen tuotantoon. Merirosvouksen tulisi muuttua kannattamattomaksi, ja samanaikaisesti tulisi syntyä korvaavia laillisia tuotantomuotoja. Yksi teoreettinen vaihtoehto olisi että Kiina hankkisi Somaliasta luonnonvaroja, työllistäisi paikallisia, ja Kansanarmeija pitäisi yllä yhteiskuntarauhaa, kuten siirtomaa-armeijat aikoinaan. Noin ei ikävä kyllä tule tapahtumaan, koska Kiina suosii omiaan paikallisten kustannuksella, ja Somaliassa ei välttämättä ole luonnonvaroja joista Kiina olisi kiinnostunut.

[Professori]

Hieno kuulla positiivisia uutisia Somaliasta. Jutusta unohtui se, että tällä piratismilla on myös länsimaissa työllistävä vaikutus. Laivojen turvaamisen varjolla on epäilemättä syntynyt uutta businesta. Samoin eri maiden sotalaivastoille on syntynyt ennennäkemättömiä harjoitusmahdollisuuksia.

Kun tuo piratismi on kerran niin hieno juttu, niin eiköhän kannusteta suomalaisia kalastajia ryhtymään piraateiksi Itämerelle. Ainoana ehtona se, että näin saadut rahavarat ilmoitetaan verottajalla, jolloin homma hoituu koko yhteiskunnan hyödyksi. Saisikohan parhaita rahoja kaappaamalla kesäisin isorikkaiden täyttämiä luksusristeilijöitä? Kerrassaan nerokasta.

[retired]

Tätä innovaatiota voi verrata suojelurahojen keräilyyn, eli meillä suomessakin olisi mahdollista synnyttää enemmän tällaista yrittämistä, onhan suojelurahabisnes lastenkengissä maassamme.

[Phobos]

Mitä pidemmälle tuo touhu päästetään, sitä enemmän se kehittyy. Sen sijaan, että somalipiraatit tekisivät itsessään jotain kehittävää, he repivät muilta. Tämä on mielestäni huolestuttavaa kehitystä ajatellen alueen tulevaisuutta.

Tuo piraattitoiminta on suurempaa, mitä luulinkaan. Olen ajatellut kuitenkin jo pitkään samalla tavalla kuin, mitä uutisessa todetaan: merirosvous on merirosvoille ainoastaan bisnestä. Sitä tehdään, koska se on kannattavaa.

Tehokkainta olisi laittaa Venäläiset asialle kitkemään tätä merirosvousta. Heitä ei paljoa "ihmisoikeudet" hetkauta, jos rosvot on aseiden kanssa tulossa ryöstämään. En muista mitään muuta paikkaa tai aikaa, jolloin/jossa merirosvoja on säälitty ja paapottu tällä tavalla. Maailma on mennyt aika hölmöksi.

[Outo olio]

Henri Purje

Kirjoittaja on kehityskysymyksiin perehtynyt vapaa toimittaja.

On muuten varsin mielenkiintoinen veto pistää artikkelin otsikoksi juuri "Somalian merirosvot: suurrikollisia, bisnesmiehiä vai yhteisönsä tukipilareita?". Itse en ihan kuvailisi näitä henkilöitä bisnesmiehiksi tai yhteisönsä tukipilareiksi. Missä tahansa normaali(mma)ssa tiedotusvälineessä otsikkona olisi jotain tyyliin "Somalian talous perustuu merirosvoukseen" tai "Rosvotalous nousukiidossa".