Murhia, murhia ja murhia!

[Kommeli]

Henkilöstä riippuen altistuksen pitää olla "jatkuvaa", kuten armeijassa: ero armeijan tappamisen ja elokuvien välillä on siinä, että armeijassa tappamista kontrolloidaan käskyillä, kotona tai teatterissa ei ole ketään huutamassa "Saa ampua!" ennen kuin tappaminen alkaa.

Millaista on jatkuva altistuminen? Altistunko minäkin jatkuvasti väkivallalle, kun pelailen väkivaltapelejä päivittäin ja katselen niin X-Filesiä, NCIS-sarjaa sekä CSItä, ai juu ja tietenkin Criminal Mindsia, kun se telkkarista tulee.
Voi ei, olen potentiaalinen uhka yhteiskunnalle!

En tiedä oletko uhka mutta hermostosi on tuon takia muokkautunut väkivaltaan ja tappamiseen joustavammaksi. Tappaminenhan on helpompaa mitä kauempaa sen suorittaa, läheltä ampuminen on vaikeinta, koska siinä tekonsa ymmärtää täysin. Me katsomme tälläistä väkivaltaa päivittäin. Edes armeijassa ei kaikkia kouluteta tappamaan lähietäisyydeltä.

Juu. Myönnän, että väkivaltaviihde saattaa laukaista joissakin yksilöissä jonkinlaisen psykoosin kaltaisen tilan tai muuta sellaista. Mutta kun se ei aiheuta sellaista edes suurimmassa osassa ihmisistä, niin miksi pitäisi alkaa mitään kieltämään? Yksittäiset idiootit ovat yksittäisiä idiootteja.

Mutta koska yhteys löytyy, niin olisi varmaankin suotavaa keksiä keinot näiden yksilöiden seulomiseksi ja tapahtumien ehkäisemiseksi, siis kyse on valinnasta: hyväksymmekö sen, että joku jossain ajoittain sekoaa ja tappaa todella paljon ihmisiä, koska me tahdomme katsella leffoja ja pelailla, vai lisäämmekö vaikka poliiseja kaikkialla tapahtumissa, jotta tilanteet voidaan ennaltaehkäistä.

[citizen]

Mieluummin poistaisin tekijänoikeuden väkivaltapeleiltä tai -elokuvilta kuin alkaisin rajoittamaan esim. ampumaharrastusta tai metsästystä. Maalla on monilla tapana, että poika lähtee isänsä kanssa metsälle teininä, eikä siinä ole mitään pahaa, päinvastoin. Tärkeä aikuistumisriitti ja oppii aseen vastuullista käsittelyä. Yksinhuoltajaperheessä kasvaneella norjalaisella murhaajalla ei ollut mahdollisuutta tähän.

[Sininärhi]

En tiedä oletko uhka mutta hermostosi on tuon takia muokkautunut väkivaltaan ja tappamiseen joustavammaksi. Tappaminenhan on vaikeampaa mitä kauempaa sen suorittaa, läheltä ampuminen on vaikeinta, koska siinä tekonsa ymmärtää täysin. Me katsomme tälläistä väkivaltaa päivittäin. Edes armeijassa ei kaikkia kouluteta tappamaan lähietäisyydeltä.

En ole huomannut hermostossani muutoksia väkivaltaisempaan suuntaan. Tappaa en voisi, en edes harkitsisi tappamista. Jos minulle maksettaisiin jonkun tappamisesta, en tekisi sitä siltikään, vaikka normaalisti olen ihmisluonnon mukaisesti melkomoisen ahne.

Mutta koska yhteys löytyy, niin olisi varmaankin suotavaa keksiä keinot näiden yksilöiden seulomiseksi ja tapahtumien ehkäisemiseksi, siis kyse on valinnasta: hyväksymmekö sen, että joku jossain ajoittain sekoaa ja tappaa todella paljon ihmisiä, koska me tahdomme katsella leffoja ja pelailla, vai lisäämmekö vaikka poliiseja kaikkialla tapahtumissa, jotta tilanteet voidaan ennaltaehkäistä.

Poliisien lisääminen on toimiva keino, ei väkivaltaviihteen rajoittaminen. Uskoisin ainakin, että pelkkä poliisin tai vartijan läsnäolo rauhoittaa tapahtumia, sillä melko harva uskaltaa ryhtyä rettelöimään virkavallan nähden.

Tulee muuten mieleen, että jos kerran väkivaltaviihde synnyttää väkivaltaa, niin synnyttääkö myös metsästäminen väkivaltaa? Ovatko metsällä käyvät henkilöt keskimäärin väkivaltaisempia kuin ne, jotka eivät metsästä?
Huomautettakoon, että mielestäni ihmisen henki ei ole eläimen henkeä arvokkaampi, siksi tämä rinnastus metsästykseen. Kannastani huolimatta en ihmisten metsästystä hyväksyisi, sillä oman lajini säilyttämisvaisto on minulle geeneihin iskostettu.

[Sininärhi]

Mieluummin poistaisin tekijänoikeuden väkivaltapeleiltä tai -elokuvilta kuin alkaisin rajoittamaan esim. ampumaharrastusta tai metsästystä. Maalla on monilla tapana, että poika lähtee isänsä kanssa metsälle teininä, eikä siinä ole mitään pahaa, päinvastoin. Tärkeä aikuistumisriitti ja oppii aseen vastuullista käsittelyä. Yksinhuoltajaperheessä kasvaneella norjalaisella murhaajalla ei ollut mahdollisuutta tähän.

Mutta ainahan on mahdollista, että poika on syntyjään mieleltään sairas, ja ryhtyy metsästämään ihmisiä myöhemmällä iällä.
Kaikki on mahdollista. Mutta jos lähdetään kieltämään asioita, koska jonkin pahan tapahtuminen voisi olla mahdollista, emme loppujen lopuksi saisi tehdä enää yhtikäs mitään.

[citizen]

Tekijänoikeuden poisto ei ole kieltämistä, vaan yhteiskunnan tuen lopettamista.

[Kommeli]

Mieluummin poistaisin tekijänoikeuden väkivaltapeleiltä tai -elokuvilta kuin alkaisin rajoittamaan esim. ampumaharrastusta tai metsästystä. Maalla on monilla tapana, että poika lähtee isänsä kanssa metsälle teininä, eikä siinä ole mitään pahaa, päinvastoin. Tärkeä aikuistumisriitti ja oppii aseen vastuullista käsittelyä. Yksinhuoltajaperheessä kasvaneella norjalaisella murhaajalla ei ollut mahdollisuutta tähän.

Siis ongelma on siinä, että elokuvat ovat madaltaneet kynnystä tappamiseen ja poistaneet biologisen yhtenäisyyden, tunteen kuulumisesta samaan joukkoon ja ryhmään. Ampumisen harjoittaminen lujasti yhteisöllisessä ryhmässä ei tämän takia ole ongelma sinänsä, varsinkaan, jos kyse on "riitistä" tai perinteestä, jossa tappamisen harjoittelemiselle on tietyt säännöt.
Yhteisöllisyyden saa jokainen määritellä omalla tavallaan.

Mutta ainahan on mahdollista, että poika on syntyjään mieleltään sairas, ja ryhtyy metsästämään ihmisiä myöhemmällä iällä. Kaikki on mahdollista. Mutta jos lähdetään kieltämään asioita, koska jonkin pahan tapahtuminen voisi olla mahdollista, emme loppujen lopuksi saisi tehdä enää yhtikäs mitään.

Mutta kyse on kynnyksen madaltamisesta eli niistä rajatilatapauksista. Jos poika on todellakin hullu niin eihän asialle voi sitten mitään paitsi erilaiset psykologiset keinot seuloa tälläiset yksilöt pois. Ja siis kyllähän pedofiilitkin runkkaa.

Itse olen lukenut aiheesta:
Wikipedia:Dave Grossman
Suosittelen, jos kiinnostaa.

[Sibis]

Kyllä elävällä kuvalla on valtava merkitys ihmiseen.

Vaimonikin kyynelehtii "Tonavavan" tavoin jonkun rakkausdraaman aikana ja vielä sen jälkeenkin. Ei auta vaikka olisi happyend.

Luulenpa, että vähänkin vinksahtanut pojankoltiainen voisi ahmia mallia jostain hyvin tehdystä rikoselokuvasta. James Bondeista tuskin kukaan koska ovat liian mahdottomia.

Itse en hätkähdä koska olen ollut tekemässä elokuvia, otoksineen, otoksinee ja otoksineen.