Poliisin ja Rajavartiolaitoksen turvapaikkamenettelyt ja viranomaisyhteistyö

[Saippuakupla]

Julkaisusta löytyi vain lyhyt ketju, jossa sitä oli käsitelty YLE:n tekemän uutisen perusteella.

----

Nimeke: Poliisin ja Rajavartiolaitoksen turvapaikkamenettelyt ja viranomaisyhteistyö
Kielet: Suomi
Pääsana: KUOPPAMÄKI
Tekijät: Sanna-Mari Kuoppamäki
Julkaisutiedot: Tampere : Poliisiammattikorkeakoulu, 2011
Ulkoasu: 117 s. : taul.
Hinta: 11,00 €
ISBN: 978-951-815-201-2
Julkaisusarja: Poliisiammattikorkeakoulun raportteja, ISSN 1797-5743 ; 92
Huomautus: ISBN: 978-951-815-202-9 (pdf). - Raja- ja merivartiokoulun julkaisusarja 3: Työpaperit, raportit, selosteet 1/2011. - ISSN-L 1798-6907. - ISSN 1798-6907
Asiasanat: viranomaiset; yhteistyö; poliisi; Rajavartiolaitos; viranomaisyhteistyö; turvapaikka-asiat; turvapaikanhakijat; turvapaikkatutkinta; ulkomaalaisasiat

Julkaisun pdf-versio:

Poliisin ja Rajavartiolaitoksen turvapaikkamenettelyt ja viranomaisyhteistyö

Tiivistelmä

Tutkimuksen aiheena on turvapaikkamenettelyt ja viranomaisyhteistyö turvapaikkaprosessin aikana.

Turvapaikkaprosessilla tarkoitetaan sitä viranomaisprosessia, joka alkaa ulkomaalaisen henkilön hakiessa turvapaikkaa Suomesta kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella. Turvapaikkaprosessiin osallistuu useita viranomaisia ja muita toimijoita alkaen poliisin tai Rajavartiolaitoksen tekemästä alkuselvityksestä jatkuen Maahanmuuttoviraston tekemään päätökseen turvapaikan myöntämisestä. Tutkimuksessa tarkastellaan turvapaikkaprosessissa ilmeneviä haasteita ja ongelmakohtia erityisesti poliisin ja Rajavartiolaitoksen näkökulmasta.

Poliisin tai Rajavartiolaitoksen rooli turvapaikkaprosessissa painottuu turvapaikkailmoituksen vastaanottoon sekä hakijan henkilöllisyyden, maahantulon, matkareitin ja perhesuhteiden selvittämiseen. Sen lisäksi poliisi ja Rajavartiolaitos tekevät viranomaisyhteistyötä muun muassa Maahanmuuttoviraston, Keskusrikospoliisin Rikosteknisen laboratorion sekä vastaanottokeskusten kanssa. Jos turvapaikkahakemus johtaa kielteiseen päätökseen, poliisi vastaa myös maasta käännyttämisestä. Tässä tutkimuksessa näkökulma on pääasiassa turvapaikkaprosessin alkuvaiheessa tehtävissä toimenpiteissä sekä läpi turvapaikkaprosessin tehtävässä viranomaisyhteistyössä.

Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkimusta varten on haastateltu eri viranomaisia yhteensä kuudella eri paikkakunnalla. Tutkimuspaikkakuntien valinnassa on kiinnitetty huomiota siihen, että paikkakunnat ovat valtakunnallisesti katsoen keskeisiä turvapaikkaprosessin ja turvapaikanhakijoiden määrän kannalta. Tutkimukseen valituilla paikkakunnilla on mukana sekä isompia että pienempiä yksiköitä. Haastateltaviin viranomaisiin on kuulunut poliiseja (n=17), rajavartiomiehiä (n=3), Maahanmuuttoviraston ylitarkastajia (n=7) ja Keskusrikospoliisin Rikosteknisen laboratorion henkilökuntaa (n=3). Haastattelut on toteutettu yksilö-, pari- ja ryhmähaastatteluina. Haastatteluaineisto on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin avulla, jolla on pyritty löytämään haastatteluaineistossa vallitsevia yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia.

Turvapaikkamenettelyt näyttäytyvät tutkimuksessa poliisin ja Rajavartiolaitoksen näkökulmasta ongelmallisena tehtäväkenttänä. Turvapaikanhakijoiden määrä on vuosina 2008 ja 2009 ollut Suomessa kasvusuunnassa, ja erityisesti suuret hakijamäärät ovat asettaneet paineita poliisin taloudellisten ja henkilöstöresurssien suhteen. Turvapaikanhakijoiden määrät vaihtelevat voimakkaasti eri paikkakunnilla, minkä vuoksi myös laitosten käytännöt turvapaikkamenettelyissä ovat paikkakunnasta ja yksiköstä riippuvaisia. Näitä paikkakuntakohtaisia eroja turvapaikkamenettelyissä on esimerkiksi sen suhteen, kuinka laaja ja erikoistunut yksittäisen henkilön työnkuva on, missä määrin laitoksilla on ulkomaalaisasioihin koulutettua henkilöstöä ja kuinka paljon ja millaisissa asioissa tehdään yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Henkilöstön näkökulmasta tarve asiantuntemuksen ja koulutuksen kehittämiselle turvapaikka- ja ulkomaalaisasioissa on kuitenkin suuri paikkakunnasta riippumatta.

Poliisin ja Rajavartiolaitoksen tutkintamenetelmät henkilöllisyyden, maahantulon ja matkareitin selvittämiseksi eivät haastateltavien mukaan tuota täysin varmaa tietoa. Tutkinnassa saadaan vain harvoin täyttä varmuutta siitä, kuka henkilö turvapaikkaa hakee, mistä hän on kotoisin ja mitä kautta tullut Suomeen. Suurelta osin tieto näistä asioista perustuu hakijan itsensä kertomaan, ja poliisilla tai rajavartiomiehellä ei useinkaan ole mahdollisuuksia selvittää henkilöllisyyttä sen tarkemmin. Poliisi tai rajavartiomies ei myöskään ehdi tai pysty selvittämään hakijan kotipaikkaa riittävän hyvin, jotta se palvelisi Maahanmuuttoviraston tekemää päätöstä parhaalla mahdollisella tavalla. Puutteet poliisin tai Rajavartiolaitoksen tekemässä tutkinnassa voivat olla ongelmallisia erityisesti silloin, kun tavoitteeksi asetetaan turvapaikkaprosessin tehostaminen tai kokonaiskeston lyhentäminen. Avaintekijöitä turvapaikkatutkinnan laadun parantamiseen ovat tutkimuksen perusteella kansainvälinen yhteistyö, tietojärjestelmien kehittäminen ja toimiva yhteistyö eri viranomaisten kesken.

Yksi viranomaisten välisen yhteistyön suurimmista haasteita turvapaikka-asioissa on yhteistyöverkoston löyhyys ja osin puuttuvat henkilökontaktit. Joillakin paikkakunnilla hyväksi käytännöksi on havaittu koulutusyhteistyö poliisin ja Rajavartiolaitoksen välillä, jolla pystytään edistämään esimerkiksi asiakirjaväärennöstilanteiden tunnistamista. Asiantuntemuksen hyödyntämisessä eri viranomaisten välillä on kuitenkin kaikilla paikkakunnilla parantamisen varaa. Viranomaisille onkin tyypillistä systemaattisen ja organisoidun yhteistyön puute. Muut viranomaiset kokevat erityisesti poliisin olevan yhteistyöviranomainen, johon on hankala ottaa kontaktia

Tutkimus pyrkii herättämään keskustelua monikulttuurisuuden ja ulkomaalaisasioiden merkityksestä poliisihallinnossa. Tulevaisuudessa maahanmuutto-, turvapaikka- ja ulkomaalaisasioiden rooli myös poliisihallinnossa todennäköisesti kasvaa, ja nämä haasteet tulisi huomioida riittävillä taloudellisilla, koulutuksellisilla ja henkilöstöön sidotuilla resursseilla. Turvapaikkaprosessilla on samalla yhteys rinnakkaisilmiöiden, kuten laittoman maahantulon ja ihmiskaupan torjuntaan, mikä asettaa poliisille ja Rajavartiolaitokselle vaatimuksia kansainvälisen yhteistyön tiivistämisestä.

[Sakkeus]

Mielenkiintoinen tuo kohta 4.4, "Yhteistyö vastaanottokeskusten kanssa". Näyttäisi nimittäin poliisi ja vok-väki pelaavan eri maaleihin (lihavoinnit minun).

Vastaanottokeskusten kanssa on tullut ongelmia. Esimerkiksi jos me haetaan vastaanottokeskuksesta henkilö, jota me ollaan lähdössä saattamaan (takaisin lähtömaahansa). Tietyistä taktisista syistä me haetaan henkilöt tiettyyn kellonaikaan. Vastaanottokeskusten työntekijät eivät välttämättä ymmärrä sitä, miksi poliisi lähtee kolkutteleen ovia aamuseitsemältä, vaikka asukkaat nukkuvat vielä siellä. "Kyllä ne sieltä ilmaantuu sitten".

Poliisi yrittää hoitaa henkilön palautustehtävää, mutta vokin sossuväen mielestä voisi tulla vasta sitten kun piltit on heränneet.

Poliisien kokemusten mukaan vastaanottokeskukset suhtautuvat humaanisti, ihmisläheisellä tavalla ja näkevät yksittäisen turvapaikanhakijan ennen kaikkea yksilönä. Poliisi toimii pikemminkin prosessia suorittavana osapuolena, jolla ei ole yksittäiseen asiakkaaseen yhtä henkilökohtaista suhtautumista. Tämä lähtökohtainen ero voi aiheuttaa myös luottamuksen puuttumisen kokemuksia viranomaisten välillä.

...sekä...

Se ehkä tulee siitä että ei ole sellaista viranomaisotetta asiaan, ei objektiivista etäällä pysymistä ja muuria, niin kuin poliisilla tulee asiakkaaseen. Ei me aleta kaveeraamaan ja kulkemaan asiakkaiden kanssa tuolla kaupungilla. Kuten joissakin tapauksissa olen havainnut, siellä on erittäin ystävällistä porukkaa jotka sitten näiden ulkomaalaisten kanssa viettää vapaa-ajallakin aikaa. Se tavallaan sitten, jos ajatellaan UMAA, siellä tulee lisää oikeuksia, ne on kaikki saman tietokannan alla, ja mihin kukakin viranomainen käyttää niitä. Herää tässä vähän kauhuskenaarioita.

Poliisissa ollaan siis sitä mieltä, että vokeissa toimitaan epäammattimaisesti. Poliisi yrittää olla neutraali asiakkaiden suhteen, kun taas vok-väki ystävystyy asiakkaisiin.

UMA on tuleva viranomaisten yhteinen tietojärjestelmä. Haastateltava näkee kauhuskenaariona sen, että vastaanottokeskuksilla on pääsy samaan tietojärjestelmään!

[matkamasentaja]

Sakkeukselta: "UMA on tuleva viranomaisten yhteinen tietojärjestelmä. Haastateltava näkee kauhuskenaariona sen, että vastaanottokeskuksilla on pääsy samaan tietojärjestelmään!".

Mhinkähän tietoihin VOKin väellä on / olisi oikeudet?.

Onhan se ongelma jos VOKista alkaa palautuspäivää edeltävänä iltana katoamaan porukkaa. VOKin virkailija näkee ruudulta että "aha, Abdia tullaan huomenaamulla hakemaan joten katoappas siitä pariksi päiväksi".

[Sakkeus]

Sakkeukselta: "UMA on tuleva viranomaisten yhteinen tietojärjestelmä. Haastateltava näkee kauhuskenaariona sen, että vastaanottokeskuksilla on pääsy samaan tietojärjestelmään!".

Mhinkähän tietoihin VOKin väellä on / olisi oikeudet?.

Onhan se ongelma jos VOKista alkaa palautuspäivää edeltävänä iltana katoamaan porukkaa. VOKin virkailija näkee ruudulta että "aha, Abdia tullaan huomenaamulla hakemaan joten katoappas siitä pariksi päiväksi".

En löytänyt paperista suoraa vastausta siihen, mitä kaikkia tietoja uusi rekisteri pitäisi sisällään. Mutta nähtävästi siellä olisi tietoja "asiakkaan" rikosprosessista:

UMA:lla eli uudella ulkomaalaisasioiden tietojärjestelmällä tarkoitetaan sellaista järjestelmää, jossa aiemminkin kunkin viranomaisen omassa järjestelmässä ollut tieto kootaan samaan järjestelmään, johon kaikilla maahanmuuttohallinnossa työskentelevillä viranomaisilla on pääsy.

[...]

Jotkut haastateltavista poliiseista toivat kuitenkin esiin salassapito-ongelmat, joita liittyy UMA-rekisterin käyttöön. Näin voi käydä erityisesti sellaisissa tapauksissa, jossa hallinnollisen turvapaikkaprosessin rinnalla on käynnissä varsinainen rikosprosessi. Tutkimushaastatteluissa puhuttiin tapauksesta, jossa laittoman maahantulon vastaisen rikosepäilyn tutkinta on kaatunut siihen, että salassa pidettävää tietoa on vahingossa välittynyt rikoksesta epäillyn tietoon.

[Lalli IsoTalo]

{vok-väellä} ei ole sellaista viranomaisotetta asiaan, ei objektiivista etäällä pysymistä ja muuria, niin kuin poliisilla tulee asiakkaaseen.

Mitähän virallinen ohjeistus sanoo vok-väen ja asiakkaiden välisistä suhteista?

[desperaato]

Totta mooses VOK-väki pitää rajata viranomaisverkon ulkopuolelle. Vuotoja tulee silti tapahtumaan. Tällä viikolla uutisissa on ollut tapaus, jossa pätkätyöläinen/harjoittelija oli tonkinut satojen ihmisten potilastietoja joihin kyseisellä henkilöllä ei pitänyt olla mehdollisuutta päästä. Oikeusasiamiehen mukaan kysessä on "maan tapa".
Keitä VOKeissa työskentelevät ihmiset ovat ja kuka/ketkä heidän valitsee? Pahoin pelkään, että VOKeilla ei välttämättä ole kuin yksi virkaatekevä vastuullinen henkilö ja useita suhteilla palkattuja vihervasemmisto elämäntapa piiretäjiä, joita kaveri porukan toimesta työllistetään mitä erilaisimmin nimikkein valvomaan VOKkilaisten etuja ja hankkimaan heille "kiinteitä suhteita Suomeen".

[SuomalainenMies]

Juuh..ollaankos pojjaat täällä pikkaisen vainoharhaisia ? Otetaan ne skitso-lääkkeet ajoissa, niin säästyy aikaa vaikka ulkoiluun eikä tarvitse leikkiä sisätiloissa..