2011-07-22 Räjähdys Oslon keskustassa (Breivikin iskut)

[törö]

^ Sattui tuossa silmään, että pyhät ihmiset ovat alkaneet tehdä tv-uutisia yhteistyössä Oikean median kanssa jo ajat sitten. Näiltähän ei passaa vaatia itsesensuuria samalla tavalla kuin syntisiltä, mutta julkinen keskustelu on niin tarkkaan kaikenmaailman poliittisien hihhulien hallinnassa, ettei tämmöisiä joudeta panemaan merkille.

Jos täällä ollaan jo näin pitkällä, niin Norjassa ollaan varmaan sitten vielä pitemmällä.

https://www.tv7.fi/vod/player/65622/

[Roope]

Maksumuurin takana, joten en päässyt kokonaan lukemaan, mutta Juho Typöltä ilmeistä likasankojournalismia, jossa yritetään liittää Jussi Halla-aho Breivikiin ja äärioikeistolaiseen väkivaltaan väittämällä muun muassa jälleen kerran totuudenvastaisesti, että Breivik olisi manifestissaan "siteerannut ihailevaan sävyyn" Halla-ahoa.

Todellisuudessa Breivik ei manifestissaan siteeraa tai kommentoi Halla-ahoa ihailevaan tai muuhunkaan sävyyn.

Hesarin juttuun pätee sama, mikä tuotti Iltalehdelle vuonna 2012 langettavan tuomion Julkisen sanan neuvostolta, mutta tuo Hesarin muotoilu on vieläkin selvemmin epätosi tosiasiaväite kuin mielipide:

Julkisen sanan neuvosto JSN on antanut langettavan päätöksen Iltalehdelle, joka väitti pääkirjoituksessaan norjalaisen joukkomurhaaja Anders Behring Breivikin maininneen oppi-isäkseen muun muassa kansanedustaja Jussi Halla-ahon (ps.). JSN katsoo, että pelkkä kansanedustajan nimen mainitseminen murhaajan manifestissa ei ollut riittävä peruste oppi-isäksi nimeämiselle.

JSN:n mielestä luonnehdinta ylitti "kohtuuden rajat", eikä yleisö voinut erottaa, oliko kyseessä lehden mielipide vai tosiasia.

Yle: JSN:ltä langettava päätös IL:lle - Halla-ahoa ei saanut nimittää Breivikin oppi-isäksi 22.11.2012

Vaikuttaa siltä, että toimittaja Typpö ei ole lukenut Breivikin manifestia, vaan on omaksunut virheellisen käsityksensä esimerkiksi Marianne Lydénin kirjasta. Tai sitten on lukenut, mutta ei ole ymmärtänyt, ettei Halla-ahon siteeraaja ole Breivik vaan Fjordman. Tai sitten on ymmärtänyt, mutta ei vain välitä, koska valhe tukee paremmin jutun uhkanarratiivia.

Vielä muutama vuosi sitten olisi voinut kuvitella, että ainakin poliitikot reagoisivat Uuden-Seelannin iskun kaltaiseen massamurhaan pelkillä surunvalitteluilla, poliittisesta kannasta riippumatta. Nyt esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja Halla-aho kommentoi tekoa Twitterissä näin:

"Merkillepantavaa: lehtien mukaan on tapahtunut terrori-isku, joka ei ole yksittäistapaus eikä liity mielenterveyteen tai syrjäytymiseen. Myös yhteyksiä ja kytköksiä löytyy maailman toiselle puolelle asti."

TÄLLAINEN reaktio on maahanmuuttokriittisissä piireissä nykyään jo "klassinen retorinen keino", [terrorismitutkija Leena] Malkki toteaa.

"Jos muslimi tekee terrori-iskun, alkaa sellainen lällätys, että 'oliko tässä taas yksittäistapaus'. Ja äärioikeistolaisen teon jälkeen sanotaan, että 'kyllä nyt nousi kauhea häly, mutta jos muslimi olisi tehnyt saman, sitä vain yritettäisiin ymmärtää.'"

Tämä on erikoinen näkemys, sillä tutkimustulokset osoittavat aivan päinvastaista, Malkki sanoo.

"Jos muslimi tekee väkivallanteon, se saa tutkimusten mukaan neljä kertaa enemmän huomiota mediassa kuin jonkun muun tekemä. Ja kun haetaan väkivallanteoille selitysmalleja, niin kyllä nimenomaan valkoihoisten teot ovat niitä, joita pyritään selittämään esimerkiksi mielenterveysongelmilla."
...
Euroopan ulkopuolella ääri-islamistiset terroriteot ovat luonnollisesti vieläkin yleisempiä. Viimeksi pääsiäisenä Sri Lankassa itsemurhaisku vaati yli 350 ihmisen  hengen. Silti olisi syytä huomioida, kuinka samankaltaista jihadistinen sekä äärioikeistolainen tai maahanmuuttovastainen terrorismi on – sekä niihin yllyttäminen. Tosin sillä erolla, että jihadistiseen verkkoviestintään on Euroopassa puututtu viranomaisten taholta paljon laajemmin, sanoo Malkki.

Sen sijaan äärioikeistolaista vihapuhetta ei suitsita läheskään yhtä tehokkaasti, vaikka äärioikeiston puolella usein valitetaankin heihin kohdistuvasta "nettisensuurista".

On tutkija Malkilta järjetön väite, että äärioikeistolaiseen terrorismiin tai siihen yllyttämiseen suhtauduttaisiin Euroopassa vähemmän tiukasti kuin islamistiseen. Esimerkiksi laittomaksi kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan voidaan Suomessa todeta nykyään jo pelkkä toteamus, että "kaikki muslimit eivät ole terroristeja, mutta kaikki terroristit ovat muslimeja". Sen sijaan vaikkapa homoille ja islamista luopuville kuolemantuomion julistavien sharia-lakien siteeraaminen ei johda mihinkään.

Terrorismin torjunnassa on Euroopassa keskitytty muslimeihin siitä yksinkertaisesta syystä, että äärioikeistolainen terrorismi on siihen verrattuna harvinaista ja vaarattomampaa. Suhdeluku tapettujen määrässä on luokkaa sata, ja se olisi vieläkin suurempi, ellei niin monia islamistisia terrori-iskuja ehkäistäisi ennalta tiedustelun keinoin. Paljon puhutulla Breivikillä on Euroopassa pieni sekopäisten fanien joukko, mutta he eivät ole tehneet yhtä ainutta terrori-iskua Breivikin jälkeen. Toisin kuin väkivaltaisen jihadismin hyväksyvät muslimit, joita on Euroopassakin miljoonittain.

Suhtautuminen eri tahojen terrori-iskuihin on valtamediassa juuri päinvastainen kuin mitä Malkki kuvailee. Valtamedia ei millään tahtonut myöntää Turun puukotuksia islamistiseksi terrori-iskuksi vaan käyttää edelleen mieluummin kiertoilmaisua "Turun puukkoisku". Sen sijaan Breivikistä keksittiin ja keksitään edelleen vaikka minkälaisia uhkia ja äärioikeistoyhteyksiä Suomeen saakka. Aivan kuten tuossa toimittaja Typön jutussa. Se, mitä toimittaja kutsuu kauhistellen "äärioikeistolaisen väkivallan lietsonnaksi internetissä", kalpenee sen rinnalla, mitä on islamistinen väkivalta internetin ulkopuolella.

[Roope]

Vihan verkostot

"Sääli ettei Breivik tappanut sua, muuten hän teki mahtavaa duunia", luki Utøyan terrori-iskusta selvinneen nuoren saamassa viestissä. Äärioikeistolaisen väkivallan lietsonta internetissä ei vähentynyt Breivikin tekojen jälkeen – se on vain raaistunut vuosi vuodelta.

"Katso kulman taakse, ensi kerralla seison siellä magnumin kanssa ja silloin sinä KUOLET saatanan SIKA!" Tällaisen viestin sai sosiaalisessa mediassa norjalainen Tarjei Jensen Bech, 27, viime vuoden maaliskuussa. Se oli vain yksi monista vastaavanlaisista vihaviesteistä, joita Bechille on lähetetty.
...

Helsingin Sanomat 8.6.2019

Koko juttu: https://www.punkinfinland.net/forum/viewtopic.php?f=2&t=527688&sid=975892ac005a29a89981e4ea1e6dfdbf&start=225

Utøyan terrori-isku oli poliittinen teko. "Marxistit", huusi Breivik muun muassa nuorille uhreilleen tappaessaan heitä. Breivikin mielestä sosiaalidemokraatit olivat yksiä syypäitä Eurooppaa uhkaavaan "islamisoitumiseen".

Ennen hyökkäystään Utøyalle hän räjäytti pommin Oslossa valtion hallinto­rakennusten luona, tappaen kahdeksan. Breivik antautui poliiseille Utøyalla.

Viime vuonna sai ensi-iltansa kaksi Norjan iskuista kertovaa elokuvaa. Erik Poppen ohjaama norjalainen Utøya: July 22 nähtiin syksyllä Suomenkin elokuvateattereissa. Elokuva kuvaa Breivikin iskua saarelle nuorten näkökulmasta.

Brittiläisen Paul Greengrassin ohjaama July 22 ilmestyi Netflixiin viime syksynä. Siinä iskujen kuvaus on vain osa elokuvaa, ja loppu käsittelee Breivikin oikeudenkäyntiä sekä henkiin jääneiden nuorten selviytymisprosessia.

Vaikka iskuista on kulunut vasta muutama vuosi, elokuvien tekijät näkivät perusteltuna julkaista ne juuri nyt.

"Uusfasismi on nousemassa Euroopassa päivä päivältä. Meidän täytyy muistaa, miltä äärioikeistolainen terrorismi näyttää", Poppe sanoi elokuvan maailmanensi-illan jälkeisessä lehdistötilaisuudessa Berliiniin elokuvajuhlilla 2018.

Myös Greengrassin elokuvassa nähtiin viittaus oikeistopopulististen ryhmien noususta Euroopan parlamentteihin.

Missä eurooppalaisen äärioikeistolaisen terrorismin Breivikin jälkeiset uhrit? Missä elokuvat Euroopan islamistisesta terrorismista?

Rekonstruktion Utøya palkittiin "Ruotsin Oscareissa" eli Guldbagge-gaalassa viime vuoden parhaana dokumenttina. Javér sai elokuvasta myös parhaan ohjauksen palkinnon. Yle esittää elokuvan Suomessa heinäkuussa.

Myös Carl Javér totesi Berliinin lehdistötilaisuudessa elokuvan olevan poliittisesti ajankohtainen.

"Breivikin tekojen jälkeen ajattelin, että iskut toimisivat jonkinlaisena herätyksenä äärioikeistolaisia ja maahanmuuttovastaisia liikkeitä kannattaneille."

"Mutta niiden suosio on vain noussut."

Breivikin tekojen jälkeen sadat eurooppalaiset ovat kuolleet kymmenissä islamistien terrori-iskuissa. Vallanpitäjät kieltäytyvät itsepintaisesti lopettamasta haittamaahanmuuttoa.

BREIVIKIN vangitsemisen jälkeen hänen kirjoittamansa 1 500-sivuinen "manifesti" levisi julkisuuteen. Siitä ilmeni, että hän saanut inspiraatiota ajatuksilleen maahanmuuttovastaisilta nettifoorumeilta.

Manifestissa siteerataan ihailevaan sävyyn muun muassa perussuomalaisten Jussi Halla-ahoa, joka oli iskun aikaan hallintovaliokunnan puheenjohtaja.

Breivik ei ota manifestissa mitään kantaa Halla-ahon ajatuksiin. Breivik kopioi manifestiinsa netistä Fjordmanin kirjoituksia, ja yhdessä näistä kirjoituksista Fjordman siteerasi muutaman rivin verran Halla-ahon blogikirjoitusta. Manifestissa Breivik kyllä siteeraa ihailevasti monia tieteen, taiteen ja politiikan historian suurmiehiä, mutta ei Halla-ahoa.

Breivikin ajatukset ja viholliskuvat ovat tuttuja tämän päivän nettifoorumien ja sosiaalisten medioiden kommenteista.

Ja tänä päivänä ne ovat raaempia ja avoimempia kuin koskaan ennen.

Siis kommentit ovat raaempia, eivät teot, kuten islamisteilla.

TERRORISMITUTKIJA Leena Malkki vahvistaa, että tämänkaltainen äärioikeistolaisen väkivallan lietsonta ja ihannointi on yleistynyt selvästi viime vuosina.

"Esimerkiksi heti Breivikin iskujen jälkeen netissä oli jo jonkin verran ihannointia tämän tekoja kohtaan, mutta ei vielä laajasti tai avoimesti."

"Mutta kun esimerkiksi nyt Uuden-Seelannin moskeijaiskun jälkeen, kun tutkimusryhmässäni katsottiin Ylilauta-tyyppisiä foorumeita, niin löytyy paljon materiaalia, johon voisi alkaa jo puuttumaan. Suoraan väkivaltaan yllyttävää materiaalia löytyy runsaasti, ihan suomen kielelläkin."

Seurauksista päätellen tämä "suoraan väkivaltaan yllyttävä materiaali" ei toimi. Vielä luultavammin sitä ei ole tarkoitettu tai ei ainakaan koeta vakavasti otettavaksi vaan mustaksi huumoriksi.

Vielä muutama vuosi sitten olisi voinut kuvitella, että ainakin poliitikot reagoisivat Uuden-Seelannin iskun kaltaiseen massamurhaan pelkillä surunvalitteluilla, poliittisesta kannasta riippumatta. Nyt esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja Halla-aho kommentoi tekoa Twitterissä näin:

"Merkillepantavaa: lehtien mukaan on tapahtunut terrori-isku, joka ei ole yksittäistapaus eikä liity mielenterveyteen tai syrjäytymiseen. Myös yhteyksiä ja kytköksiä löytyy maailman toiselle puolelle asti."

TÄLLAINEN reaktio on maahanmuuttokriittisissä piireissä nykyään jo "klassinen retorinen keino", Malkki toteaa.

"Jos muslimi tekee terrori-iskun, alkaa sellainen lällätys, että 'oliko tässä taas yksittäistapaus'. Ja äärioikeistolaisen teon jälkeen sanotaan, että 'kyllä nyt nousi kauhea häly, mutta jos muslimi olisi tehnyt saman, sitä vain yritettäisiin ymmärtää.'"

Halla-ahon analyysi valtamedian narratiiveista on aivan oikea. Muslimien terroriteoille pyritään löytämään selitys vaikka syrjinnästä ja rasismista. Sen sijaan Breivikin terroriteoille pyrittiin löytämään selitys vaikka Jussi Halla-ahosta.

KUOLONUHREJA vaatineita äärioikeiston terrori-iskuja on toki tapahtunut määrällisesti vähän. Vuoden 2011 jälkeen on nähty hirviömäisen, ääri-islamistisen Isis-järjestön nousu ja siihen liittyvät jihadistiset iskut ovat lisääntyneet Euroopassakin räjähdysmäisesti.

Yhteensä satoja ihmisiä on surmattu julmasti esimerkiksi Ranskassa, Britanniassa, Saksassa ja Belgiassa. Vuonna 2017 jihadistinen terrori rantautui Suomeenkin Turun puukotusiskun myötä.

Euroopan ulkopuolella ääri-islamistiset terroriteot ovat luonnollisesti vieläkin yleisempiä. Viimeksi pääsiäisenä Sri Lankassa itsemurhaisku vaati yli 350 ihmisen hengen.

Silti olisi syytä huomioida, kuinka samankaltaista jihadistinen sekä äärioikeistolainen tai maahanmuuttovastainen terrorismi on – sekä niihin yllyttäminen.

Jihadistinen terrorismi on hyvinkin erilaista kuin äärioikeistolainen sekä yleisyydeltään että tekotavoiltaan. Tämä käy ilmi esimerkiksi Europolin tilastoista. Jos terrorismiin yllyttäminen on niin samankaltaista, niin miksi sen seuraukset eivät ole? Ja kun seuraukset eivät ole, niin miksi pitäisi huolestua äärioikeistosta?

TOSIN sillä erolla, että jihadistiseen verkkoviestintään on Euroopassa puututtu viranomaisten taholta paljon laajemmin, sanoo Malkki.

"Sen tyyppisen keskustelujen käyminen avoimesti netissä on todella vaikeaa. Sitä esiintyy lähinnä suljetuilla kanavilla ja darknetin puolella."

Sen sijaan äärioikeistolaista vihapuhetta ei suitsita läheskään yhtä tehokkaasti, vaikka äärioikeiston puolella usein valitetaankin heihin kohdistuvasta "nettisensuurista".

"Jos viranomaiset tai sosiaalisen median alustat alkaisivat puuttumaan äärioikeistolaiseen ja maahanmuuttovastaista viestintään yhtä tiukasti kuin jihadistien viestintään, jouduttaisiin pian puuttumaan aika näkyvienkin poliitikkojen puheisiin."

Roskaa. En muista Suomesta ainuttakaan tapausta, jossa olisi puututtu islamistien viestintään. Sen sijaan syytteitä on nostettu matalalla kynnyksellä maahanmuuttokriitikkoja vastaan, etenkin jos he toimivat Perussuomalaisissa.

On eri asia, että suomalaiset muslimit ovat katkeria siitä, että tietävät joutuvansa viranomaisten tarkkailuun, jos julkaisevat somessa antisemitistisiä holokaustifantasioitaan.

KUN Suomeen 2015 syksyllä tuli yhdellä kertaa valtava määrä turvapaikanhakijoita, vastareaktio oli raju. Vastustusta kiihdyttivät uutiset joidenkin turvapaikanhakijoiden tekemistä seksuaalirikoksista.

Esimerkiksi useita eri vastaanottokeskuksia ympäri Suomea yritettiin syksyn 2015 aikana tuhota polttopulloja heittelemällä. Monissa keskuksissa oli tekohetkellä ihmisiä, lapsiakin.

Näitä tapauksia on tutkittu tuhotöinä, törkeinä tuhotöinä, törkeinä vahingontekoina ja niiden yrityksinä.

Mutta Malkin mukaan vastaanottokeskusten polttopulloiskut voisivat täyttää myös terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen tai sellaisen yrityksen tunnusmerkit. Vastaanottokeskuksia ylläpitää Suomen punainen risti (SPR).

Ja jos tädillä olisi munat, hän olisi setä. Yksikään syksyn 2015 polttopulloiskuista ei täyttänyt terrorismirikoksen tunnusmerkkejä, ellei siirretä maalitolppia. Jos terrorismisyyte olisi ollut mahdollinen, sitä olisi aivan varmasti käytetty pelotteena.

Tuolloin oli useampia ja paljon vaarallisempia tapauksia, joissa turvapaikanhakijat sytyttivät itse vahingossa tai tahallaan tulipaloja vastaanottokeskuksissa. Ainakin yksi tällainen turvapaikanhakijan tahallaan sisältä päin sytyttämä tulipalo on pantu valtamediassa "äärioikeiston" piikkiin, vaikka tekijä jäi kiinni ja tuomittiin. Ylivoimaisesti suurin uhka turvapaikanhakijalle onkin ollut tilastojen mukaan toinen turvapaikanhakija, ei "äärioikeisto".

INTERNETIIN suollettu vihapuhe on yleensä sitä itseään, pelkkää puhetta. Sosiaalisten medioiden, blogien ja foorumien vihanlietsontaan ei silti pidä suhtautua kevyesti. Koskaan ei tiedä, miten joku voi sellaiseen reagoi.

Ei voi tietää, mutta tilastoista voi päätellä, ketkä tyypillisesti reagoivat ja ketkä eivät.

Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Teemu Tammikon keväällä julkaistun Vihalla ja voimalla – poliittinen väkivalta Suomessa (Gaudeamus, 2019) -tietokirjan mukaan terrorismin tutkimuksessa on nykyään pohdittu koko "yksinäisen susi" -termistä luopumista.

Radikalisoitua voi myös epäsuorasti, muiden ihmisten toiminnasta tai ajatuksista inspiroituen – internetin ja sosiaalisen median aikana se on helpompaa kuin koskaan.

VIHALLA JA VOIMALLA -KIRJASTA löytyy myös havainnollistava esimerkki epäsuorasta inspiroinnista. Tai oikeastaan kaksi:

"Nyt kun suvakismi on huipussaan, joka puolelle tarvitaan vihaista ja agressiivista äärioikeistoa viemään luulot pois suvakeilta. Kaipa se on hyväksyttävä, ettei nämä asiat selviä ilman väkivaltaa."

"Istirajahin [turvapaikka] ja jizyahin [muunuskoisille tarkoitettu vuosittainen vero] lisäksi ainoa suhde, joka muslimilla on kafireihin, on miekka eli fyysisen jihadin käyminen heitä vastaan. Jokainen kafireihin kohdistuva hyökkäys, mukaan lukien taloudellinen, on jihadia."

Ensimmäinen esimerkki on rasistisen valemedian MV-lehden keskustelupalstalta ja jälkimmäinen Isisin Rumiyah-propagandalehdestä.

Sanat voivat johtaa tekoihin.

Tilastoista voi päätellä, millä ryhmillä sanat johtavat tekoihin ja millä ryhmillä eivät. Suomessa ei ole inspiroiduttu hakkaamaan suvakkeja MV-lehden kirjoitusten vuoksi, mutta on kylläkin tapettu ihmisiä terrori-iskussa Isisin propagandan innoittamana.

[nollatoleranssi]

Missä eurooppalaisen äärioikeistolaisen terrorismin Breivikin jälkeiset uhrit? Missä elokuvat Euroopan islamistisesta terrorismista?

Suurin syy on kait siinä, ettei tule rahoitusta niille.

Toisekseen se on melko koomista viitata joka vuosi yhteen Breivikiin.

Breivikin tekojen jälkeen sadat eurooppalaiset ovat kuolleet kymmenissä islamistien terrori-iskuissa. Vallanpitäjät kieltäytyvät itsepintaisesti lopettamasta haittamaahanmuuttoa.

Siis kommentit ovat raaempia, eivät teot, kuten islamisteilla.

Pari nettikommenttia on kuin suurempikin uhka. Oikeat iskut eivät ole kummoinen uhka.

TERRORISMITUTKIJA Leena Malkki vahvistaa, että tämänkaltainen äärioikeistolaisen väkivallan lietsonta ja ihannointi on yleistynyt selvästi viime vuosina.

"Esimerkiksi heti Breivikin iskujen jälkeen netissä oli jo jonkin verran ihannointia tämän tekoja kohtaan, mutta ei vielä laajasti tai avoimesti."

"Mutta kun esimerkiksi nyt Uuden-Seelannin moskeijaiskun jälkeen, kun tutkimusryhmässäni katsottiin Ylilauta-tyyppisiä foorumeita, niin löytyy paljon materiaalia, johon voisi alkaa jo puuttumaan. Suoraan väkivaltaan yllyttävää materiaalia löytyy runsaasti, ihan suomen kielelläkin."

Seurauksista päätellen tämä "suoraan väkivaltaan yllyttävä materiaali" ei toimi. Vielä luultavammin sitä ei ole tarkoitettu tai ei ainakaan koeta vakavasti otettavaksi vaan mustaksi huumoriksi.

Rasmus-palstasta ei puhu kukaan, vaikka sieltä on todistetusti kirjoitettu mm. juutalaisvastaisia juttuja. Noi "Ylilauta on suurin syyllinen" - viittaukset ovat niin epämääräisiä, ettei niitä taideta ottaa vakavasti edes Ylilaudalla. Enemmän tämäkin liittyy amerikkalaiseen Informaatiovaikuttamiseen, koska ketä oikeasti kiinnostaa Ylilaudan kommentit, jos sitä ei saa yhdistettyä johonkin äärimmäisen 4chan alt-right-aatteeseen.

[nollatoleranssi]

Tuota ylempää juttua käsiteltiin myös täällä:

Vihapuhe FM 8.6.2019: Vihan verkostot
https://youtu.be/0uCbjb_oivc
Alussa puhutaan Jari Taposesta, joka jakoi mainitun jutun. Jutun käsittely alkaa 28 minuutilla.

Tuolla olikin hyvin juttua siitä, ettei Suomessa edes käsitellä kaikkia terrorismitapauksia mitä on tapahtunut varsinkin ulkomailla, vaikka niistä uutisoitaisiin muualla.

Eikä siitä ole pitkä aika (on tästä varmaan useampi vuosi) , kun Suomessa kävi tunnettu islamistinen vihasaarnaaja. Ruotsissa tälle tyypille oli porttikielto, mutta Suomessa toivotettiin tervetulleeksi. Ainakin Pt-media uutisoi aiheesta, tuskin muut.

[törö]

Rasmus-palstasta ei puhu kukaan, vaikka sieltä on todistetusti kirjoitettu mm. juutalaisvastaisia juttuja. Noi "Ylilauta on suurin syyllinen" - viittaukset ovat niin epämääräisiä, ettei niitä taideta ottaa vakavasti edes Ylilaudalla. Enemmän tämäkin liittyy amerikkalaiseen Informaatiovaikuttamiseen, koska ketä oikeasti kiinnostaa Ylilaudan kommentit, jos sitä ei saa yhdistettyä johonkin äärimmäisen 4chan alt-right-aatteeseen.

Suurin ongelma tässä tuntuu olevan se, ettei kukaan osaa selittää sitä, että miksi tämmöinen muiden huomioon ottamiseen perustuva pohjoismainen yhteiskunta, josta muiden pitäisi ottaa mallia sen takia, että se on maailman paras paikka ihmiselle, kuitenkin reagoi terrorismiin kuin lauma häiriintyneitä kusipäitä. Iskua aletaan hyödyntää politiikassa kaikin kuviteltavissa olevin keinon jo ennen kuin ruumiit ovat kylmenneet ja sitä seuraa hirveä huoli siitä, ettei nyt vain aleta tehdä mitään tosissaan iskujen ehkäisemiseksi, koska kaikki, mikä haittaa netissä mesoamista ja kaikkea sitä laitonta, mitä siellä puhataan, rikkoo törkeästi perusihmisoikeuksia vastaan. Kyllä sen takia kannattaa antaa terrorismin lisääntyä täysin vapaasti.

Jos saa tuomion jostain tällaisesta, niin ei muuta kuin katselemaan, että minkä puolueen ehdokkaaksi tekee mieli lähteä, koska uhrin status korvaa vaalikampanjan ja läpi meneminen on kiinni lähinnä siitä, että osaako myös sanoa jotain kiinnostavaa.

Ero paskapuheiden ja todellisuuden välillä on niin suurin, että pitää puhua iskujen välillä ympäripyöreitä siitä, että täydellinen yhteiskuntamalli jotenkin hoitaa nää ongelmat jo ennakolta. Vähän on huolta siitä, että Suomessakin voi joku mennä netissä niin oudoksi, että se rupeaa ammuskelemaan ihmisiä, mutta kyseessä on kuitenkin uusi ilmiö, josta voi heitellä arvauksia samalla kun johdattelee keskustelua ulkomaisien ilmiöiden suuntaan. Alt-Right on hyvä suunta, koska se ei näköjään ole kelvannut suomalaisille sellaisenaan. Sitä on hyvä torjua puhaltelemalla muniinsa.

Sitä omaa nettikulttuuria, josta on jo tullut Natural Selector ja se kopiotyyppi, ei sovi olla huomaavinaan, koska eihän meillä semmoisia oikeasti voi olla. Lintukodossa on kaikki periaatteessa hyvin ja paha tulee aina jostain muualta.

[Roope]

Vielä muutama vuosi sitten olisi voinut kuvitella, että ainakin poliitikot reagoisivat Uuden-Seelannin iskun kaltaiseen massamurhaan pelkillä surunvalitteluilla, poliittisesta kannasta riippumatta. Nyt esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja Halla-aho kommentoi tekoa Twitterissä näin:

Merkillepantavaa: lehtien mukaan on tapahtunut terrori-isku, joka ei ole yksittäistapaus eikä liity mielenterveyteen tai syrjäytymiseen. Myös yhteyksiä ja kytköksiä löytyy maailman toiselle puolelle asti."

TÄLLAINEN reaktio on maahanmuuttokriittisissä piireissä nykyään jo "klassinen retorinen keino", [terrorismitutkija Leena] Malkki toteaa.

"Jos muslimi tekee terrori-iskun, alkaa sellainen lällätys, että 'oliko tässä taas yksittäistapaus'. Ja äärioikeistolaisen teon jälkeen sanotaan, että 'kyllä nyt nousi kauhea häly, mutta jos muslimi olisi tehnyt saman, sitä vain yritettäisiin ymmärtää.'"

Tämä on erikoinen näkemys, sillä tutkimustulokset osoittavat aivan päinvastaista, Malkki sanoo.

"Jos muslimi tekee väkivallanteon, se saa tutkimusten mukaan neljä kertaa enemmän huomiota mediassa kuin jonkun muun tekemä. Ja kun haetaan väkivallanteoille selitysmalleja, niin kyllä nimenomaan valkoihoisten teot ovat niitä, joita pyritään selittämään esimerkiksi mielenterveysongelmilla."

Malkki viittaa "tutkimuksilla" ilmeisesti tähän yhteen yhdysvaltalaiseen tutkimukseen, joka ei tietenkään päde millään lailla Suomessa. Epäilen tutkimuksen taustoista ja tarkoitushakuisen oloisesta rajauksesta, päteekö Yhdysvalloissakaan. Tutkimuksessa nimittäin rinnastettiin pelkästään uhrien määrän mukaan uutisarvoltaan lähtökohtaisesti samanarvoisiksi "insidenteiksi" motiiviltaan kiistattomat islamistiset terrori-iskut ja valkoihoisten tekemät joukkomurhat, joissa ei ollut havaittavaa terroristista motiivia.

Väite, että valkoihoisten terroriteot selittäisiin meillä korostetusti mielenterveysongelmilla, lienee Malkin oma mielipide, jolle ei löydy mistään vahvistusta, koska tällaista tuskin on edes tutkittu. Väitän terrorismiuutisointia vuosikaudet seuranneena, että asia on valtamediassa täsmälleen päinvastoin.

[törö]

Mä näkisin tuon politisoituneen paskanjauhamisen pelkkänä ongelmana, koska nää tyypi nauttivat tappamisesta. Joku manifesti tulee ehkä väännettyä siltä varalta, ettei uskaltaisikaan tappaa itseään, koska ei tee mieli selitellä, että tappaminen on kivaa. Auvinen on tässä sarjassa huomion arvoinen tyyppi sen takia, että sen manifestilla on pituutta vajaat kolme sivua, mutta se on silti jotain netistä plagioitua sekavaa paskaa eikä sitä ole edes kirjoitettu kunnolla.

http://the-eye.eu/public/parazite/NoIndexFiles/jokela/Manifesti.doc

Tää on hyvin lähellä sitä, että lähdetään hetken mielijohteesta kaupungille tappamaan ihmisiä ja keksitään joku syy siinä vaiheessa kun tulee selväksi, etteivät kuulustelut lopu muuten.

Sitten on tietysti tää vähemälle huomiolle jäänyt Elliot Rodgerin manifesti, jossa se selittää päätyneensä tappamaan sen takia, ettei se saanut pillua. Se ei sovi ollenkaan asiantuntijoiden teorioihin, mutta siinä kuitenkin selitetään asia paljon uskottavammin kuin siinä tavallisessa roskassa, missä peitellään tappajan henkilökohtaisia motiiveja.

https://www.documentcloud.org/documents/1173808-elliot-rodger-manifesto.html

ISIS:n suosion salaisuus on niissä videoissa, joissa tappamiseen on saatu glamouria. Niitten takia näitä tyyppejä lähti Syyriaan tuhansittain eikä vieläkään ole löytynyt merkkiäkään siitä, että kalifaatissa oltaisiin edes yritetty noudattaa muuta etiikkaa kuin sitä, että kaikki, mitä tekee mieli tehdä, on sallittua.

Tarrantin manifestilla ei ole vitunkaan, mutta moni tällainen tyyppi melkein vetää hanskaan tuijottaessaan sitä jatkuvalla toistolla.

[Roope]

Juho Typöltä ilmeistä likasankojournalismia, jossa yritetään liittää Jussi Halla-aho Breivikiin ja äärioikeistolaiseen väkivaltaan väittämällä muun muassa jälleen kerran totuudenvastaisesti, että Breivik olisi manifestissaan "siteerannut ihailevaan sävyyn" Halla-ahoa.

Todellisuudessa Breivik ei manifestissaan siteeraa tai kommentoi Halla-ahoa ihailevaan tai muuhunkaan sävyyn.
...
Hesarin juttuun pätee sama, mikä tuotti Iltalehdelle vuonna 2012 langettavan tuomion Julkisen sanan neuvostolta, mutta tuo Hesarin muotoilu on vieläkin selvemmin epätosi tosiasiaväite kuin mielipide

Hesari on julkaissut Typön tuotoksen virheistä ja Journalistin ohjeiden rikkomisesta huolimatta tai ehkä juuri niiden ansiosta uudelleen yhtenä vuoden jutuista:

Helsingin Sanomat: Lauantaiessee:  Vuoden jutut: Utøyan verilöylystä selvinneet nuoret saavat jatkuvasti tappo­uhkauksia: Ääri­oikeistolainen vihan­lietsonta on raaempaa kuin koskaan, eikä se eroa jihadistien viha­puheesta 1.1.2020

[Roope]

Ohjaaja Erik Poppe haluaa kymmenien nuorten ampumisen läpikäyvällä Utøya-elokuvallaan osoittaa, "miltä oikeistoekstremismi ja fasismi näyttävät". Tulossa on kaksi muutakin tapahtumista kertovaa elokuvaa sekä kuusiosainen tv-sarja.

Jostain syystä islamistien iskut satoine kuolleineen eivät näytä kiinnostavan elokuvantekijöitä vastaavalla tavalla.

Yleltä tulossa tuo norjalainen Utøya-sarja, jonka tekijöillä on Poppen lailla poliittinen missio.

Norjalaissarja kuvaa Utøyan terrori-iskun yhteiskunnallisesta näkökulmasta – käsikirjoittaja: "Monet sanovat, että tältä tuntui, kun se tapahtui"

Musertava. Sillä sanalla norjalaiset käsikirjoittajat Sara Johnsen ja Pål Sletaune kuvaavat tunnetta, jonka terrori-iskut Oslon keskustassa ja Utøyan saarella 22. heinäkuuta 2011 synnyttivät.

Kaksi vuotta myöhemmin he alkoivat valmistella tv-sarjaa 77 ihmisen hengen vaatineen päivän ja sitä ympäröivän ajanjakson tapahtumista.

– Mielestämme oli tärkeää käsitellä asiaa, mutta kuinka sen voisi tehdä? Oli mahdoton ajatus kuvata tapahtumat saarella loukkaantuneiden tai kuolleiden näkökulmasta, Johnsen kertoo.

Syntyi kuusiosainen draamasarja, jossa seurataan viittä henkilöä, jotka työnsä puolesta joutuvat osaksi tapahtumia Oslon keskustassa ja Utøyassa. Fiktiiviset päähenkilöt työskentelevät toimittajana, poliisina, lääkärinä, opettajana ja islaminvastaisena bloggaajana.

[...]

Johnsenin mukaan norjalaisille on jäänyt selvitystenkin jälkeen moni asia epäselväksi.

– Tutkittiin, miten näin saattoi tapahtua ja raportti tehtiin. Emme kuitenkaan tiedä, muutettiinko mikään.

[...]

– Olen huolestunut. Äärioikeiston nousun myötä tällainen aatemaailma on normalisoitunut. Se mikä oli vielä vuonna 2011 hätkähdyttävää ja erikoista ajattelua, on nyt melko tavallista, Sletaune toteaa.

Senkin vuoksi sarjan tekijät pitävät tärkeänä, ettei yhdeksän vuotta sitten tapahtunut unohdu.

– Erityisesti nuorten on hyvä nähdä, mitä väkivaltaisesta retoriikasta voi seurata. Se voi johtaa hirvittäviin tekoihin, Johnsen sanoo.

Norjalaisdraama 22. heinäkuuta katsottavissa Yle Areenassa. Yle Femillä sarja alkaa 26. huhtikuuta.

Yle 26.3.2020

Ajatus siitä, että Utøyan terrori-isku olisi ollut seurausta "väkivaltaisesta retoriikasta" (vrt. yksi sarjan keskushahmoista "islaminvastainen bloggaaja") on väärä, hölmö ja vaarallinen. Itse asiassa se on juuri sellainen ajatus, jota Breivik halusi levittää.

[Roope]

Yleltä tulossa tuo norjalainen Utøya-sarja, jonka tekijöillä on Poppen lailla poliittinen missio.

Syntyi kuusiosainen draamasarja, jossa seurataan viittä henkilöä, jotka työnsä puolesta joutuvat osaksi tapahtumia Oslon keskustassa ja Utøyassa. Fiktiiviset päähenkilöt työskentelevät toimittajana, poliisina, lääkärinä, opettajana ja islaminvastaisena bloggaajana.

Ajatus siitä, että Utøyan terrori-isku olisi ollut seurausta "väkivaltaisesta retoriikasta" (vrt. yksi sarjan keskushahmoista "islaminvastainen bloggaaja") on väärä, hölmö ja vaarallinen. Itse asiassa se on juuri sellainen ajatus, jota Breivik halusi levittää.

Katsoin viimein tuon sarjan. "Islaminvastainen bloggaaja" oli Breidablikk-nimestä huolimatta selvästikin Fjordman, jota oli muokattu sarjan ainoaksi vastenmieliseksi hahmoksi ja nimeä myöten lähemmäs Breivikiä, jonka "innoittajaksi" hänet mainittiin.

Breidablikkin kuvattiin hyväksyvän kirjoituksissaan väkivallan ja yllyttävän siihen. Breidablikk esitettiin muutenkin opportunistina, joka aikoi kylmästi hyödyntää Norjan iskuja, kun niitä vielä luultiin islamistisiksi. Breidablikk oli tahdoton nimettömien johtajien kansainvälisen vastajihad-verkoston marionetti. Tämä verkosto oli mahdollisesti se sama poliittisesti aktiivisia nuoria surmaava Temppeliritarien ryhmä, jonka Breivik kuvasi manifestissaan.

Oikeasti viimeistään Breivikin oikeudenkäynnin päättyessä – johon myös sarja päättyi – oli tullut selväksi, että Breivik halusi mustamaalata Fjordmania juuri siksi, että Fjordman ei hyväksynyt poliittista väkivaltaa. Katsojille ei selvennetty, että Temppeliritarit kuten muutkin manifestin tarinat olivat pelkkää Breivikin propagandaa ja mielikuvitusta, vaan ne esitettiin mahdollisesti tosina.

Muuten sarjassa oli selvästikin nähty vaivaa, että faktat ovat kohdallaan, mutta tässä kohdassa poliittinen agenda meni kaiken edelle.

[foobar]

Ajatus siitä, että Utøyan terrori-isku olisi ollut seurausta "väkivaltaisesta retoriikasta" (vrt. yksi sarjan keskushahmoista "islaminvastainen bloggaaja") on väärä, hölmö ja vaarallinen. Itse asiassa se on juuri sellainen ajatus, jota Breivik halusi levittää.

Voi se olla kierolla tapaa puolittain totta. Muistaakseni (tästähän on melkoisesti aikaa...) Utøyan poliittisilla karnevaaleilla eurooppalaisen vasemmiston perinnetyyliin julistettiin joko iskun päivänä tai sitä edeltävänä päivänä palestiinalaisten tavoitteita tapattaa juutalaiset viimeiseen mieheen, naiseen ja lapseen koska vääryydet (ja implisiittisesti Profeetan väkevä todistus). Tuo on asia jossa eurovasemmistolla on todella suuria vaikeuksia pitää hajurakoa väkivaltaiseen retoriikkaan tai sen esittäjiin ja silti yksikään suomalaisen laatujournalismin kehuma "teräväkatseinen dokumentti" (tms.) ei tunnu sitä kritisoivan.

[Lahti-Saloranta]

Yleltä tulossa tuo norjalainen Utøya-sarja, jonka tekijöillä on Poppen lailla poliittinen missio.

Toivottavasti yle valitsee Breivikin näyttelijäksi mustan kuten aikanaan Mannerheimin esittäjäksi.
Yleltä on turha odottaa dokumenttia noiden jihadistin tekemistä terrori-iskuista joissa käsiteltäisiin myös se uskonnollinen puoli teon motiivina.

[Roope]

Yle: Jørgen Watne Frydnes sai viikko Utøyan iskun jälkeen mahdottoman tehtävän – käynnistää toiminta uudelleen – nyt hän kertoo, miten se tehtiin 20.6.2021

Heinäkuun 22. päivänä 2011 oli saarella käynnissä Norjan työväenpuolueen nuorisojärjestön perinteinen kesäleiri. Paikalla oli 564 ihmistä.

Iltapäivällä saarelle saapui äärioikeistolaisin motiivein toiminut Anders Behring Breivik.

Hän ampui 67 ihmistä. Lisäksi yksi ihminen hukkui ja yksi kuoli putoamisvammoihin paetessaan häntä.

Uhreista puolet oli alle 17-vuotiaita.

Terroristin tavoite oli saada suljettua saari, jossa oli vuosikymmenten ajan järjestetty demokratiaa ja suvaitsevaisuutta vaalivaa toimintaa.

Hän epäonnistui.

Kummallinen väite. Jos Breivik olisi ilmaissut tavoitteekseen saaren sulkemisen, omaiset eivät tietenkään olisi itse vaatineet saaren sulkemista.

Puolueessa oli päätetty, että toimintaa jatketaan eikä terroristi tule voittamaan. Vastuu lankesi Frydnesille.
...
Uhrien omaisten toiveet olivat täysin vastakkaisia.

Osa halusi, että saari suljetaan eikä siellä pitäisi missään nimessä järjestää kesäleirejä enää koskaan. Osa halusi, että toimintaa jatketaan samanlaisena heti.

Frydnes kiersi ympäri maata ja keskusteli uhrien omaisten kanssa.

Monet keskustelut olivat omaisille hyvin raskaita. Moni sureva tunsi nyt vihaa ja kohdisti sen Frydnesiin.

"Se mitä sinä teet nyt meille Jørgen, on sama, mitä Breivik teki meidän lapsillemme", luki erään omaisen tekstiviestissä.

"Kutsutte siis meitä, jotka olemme menettäneet lapsemme Utøyalla, pesemään heidän vertansa saarelta? Kuinka sairaita voitte olla?"

Tämä tuli vastauksena kutsuun tulla keskustelemaan saarelle jälleenrakennuksesta.

Utøyan kaltainen isku voi tapahtua uudelleen, muistuttaa Frydnes.

– Viime vuodet ovat osoittaneet, miten vihapuhe kasvaa. Se kasvaa esimerkiksi internetin keskustelupalstoilla. Sanoista on lyhyt matka tekoihin.

– Emme saa olla naiiveja ja luulla, etteikö tällainen väkivalta ja terrori voisi toistua jossain päin Eurooppaa.

No voi jumalauta jälleen kerran. Tv-uutisten jutussa Utøyan koulutuskeskuksen vetäjä Lars M. Gudmundson vielä lausui Breivikin iskuun viitaten, että "se, että joku kirjoittaa jotain verkon kommentointikentässä, voi pahimmillaan saada tällaiset seuraukset", mikä lienee vähintäänkin suhteellisuudentajuttomuuden Norjan ennätys.

Frydnesiltä ja Gudmundsonilta on sitten jäänyt huomaamatta, että islamistinen väkivalta ja terrori on tappanut kymmenen vuoden takaisen Utøyan iskun jälkeen Euroopassa satoja ihmisiä jo pelkästään Ranskassa. Breivik tai kukaan häneen liitetty ei ole lähtenyt lahtaamaan ihmisiä nettikommentin vuoksi, mutta esimerkiksi ranskalainen historianopettaja Samuel Patyn kyllä murhattiin raa'asti islamistisen nettiyllytyksen seurauksena.

Yksin toimineella Breivikillä ei myöskään ollut ympärillään samoinajattelevia, vaan hänen "temppeliritareiden" järjestönsä on todettu jälkikäteen mielikuvituksen tuotteeksi ja harhautukseksi, siinä missä Euroopassa on miljoonia uskonnollisen fundamentalismin nimeen vannovia islamisteja. Jeesustelu nettijuttujen kommenttikenttien sanavalinnoista tuntuu irvokkaalta sen rinnalla, että Eurooppaan on juuri palannut Lähi-idän sodista tuhansia Isisin tappajia.

Kumma juttu muuten, että tuota Utøyan iskua muistellaan kyllä vuosittain näyttävästi Suomen valtamediassa asti, mutta Turussa sikäläisen terrori-iskun muistelemisesta on kieltäydytty kokonaan, eikä valtamediaakaan kiinnosta.

[Melbac]

Itse sain sellaisen käsityksen että tolla saarella oli jotain "pikku pioneeri" tyyppisiä kokoontumisia jonka takia toi otetaan aina esiin mediassa.Nämä tekee näitä juttuja vaan toisilleen eikä suurelle yleisölle.

[Roope]

MTV/STT: Utøyan verilöylystä 10 vuotta – tragedian poliittinen luonne sivuutettiin liian helposti, arvioivat asiantuntijat: "Oli helpompi sanoa, että kyse oli vain yksittäisestä hullusta" 18.7.2021

Norjaa järkyttäneistä terrori-iskuista tulee torstaina kuluneeksi 10 vuotta. Tragedian käsittely on norjalaiselta yhteiskunnalta kuitenkin yhä kesken.

22. heinäkuuta 2011 Anders Behring Breivik teki ensin pommi-iskun Oslon keskustaan ja ampui sitten kymmeniä nuoria Utøyan saarella, jossa oli meneillään Norjan työväenpuolueen nuorten leiri.

Iskussa kuoli 77 ihmistä. Työväenpuolueen maahanmuuttolinjaa vastustanut Breivik perusteli hyökkäystä Norjan suojelemisella islamilta.

Miten pommi-isku ja nuorten ampuminen olisi suojellut Norjaa islamilta? Eihän tuollaiseen usko kukaan. Eikä Breivik itsekään uskonut. Breivikin mukaan tavoitteena oli mahdollisimman suuri shokkivaikutus.

Keskustelu iskusta on jatkunut ja saanut lisää kierroksia viime vuosina. STT:n haastattelemien norjalaistutkijoiden mielestä iskujen poliittinen ulottuvuus jätettiin aikoinaan käsittelemättä.

Historioitsija Hallvard Notaker selittää, että tuolloinen pääministeri Jens Stoltenberg valitsi iskujen jälkeen konsensuslinjan.

– Hän päätti korostaa sitä, kuinka tämä on hyökkäys meitä kaikkia kohtaan, kuinka me kaikki vastustamme tällaista, koska puolustamme demokratiaa. Tässä kansallisen yhtenäisyyden asetelmassa vain yksi ihminen, terroristi, oli vastapuolella, Notaker kertoo.

Toinen vaihtoehto olisi ollut käydä poliittista debattia Breivikin ideologiasta.

– Silloin ei enää olisi oltu kaikki vastaan yksi -tilanteessa, vaan siinä asetelmassa jotkut olisivat olleet terroristin puolella. Se olisi ollut yhteiskunnalle kivuliasta 77 murhan jälkeen.

Ensinnäkin Breivikin hyökkäystä kyllä käytettiin niputtamaan löysää maahanmuuttopolitiikkaa kritisoivat nationalistit Breivikin innoittajiksi ja hengenheimolaisiksi jopa Suomessa (mm. Breivikillä perusteltu vaatimus erottaa Halla-aho hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta) asti, vaikka yhtenäisyyttä rakentava pääministeri Stoltenberg ei ollutkaan siinä mukana.

Toiseksi, juuri tällaista "poliittista debattia" ja nationalisteihin kohdistuvaa noitavainoa Breivik myönsi oikeudenkäynnissä halunneensakin. Nationalisteja avoimesti halveksuva Breivikhän on kiistänyt olevansa nationalisti ja määritellyt itsensä kansallissosialistiksi.

Breivikin ideologian ytimessä ei siis ole maahanmuuton tai demareiden vastaisuus eikä nationalismi vaan kansallissosialismi ja demokratian ja siihen uskovien nationalistien vastustaminen. Siinä asetelmassa vain äärimmäisen harva Norjassa tai koko Euroopassakaan on terroristi Breivikin puolella.

Samoilla linjoilla on Norjan teknisluonnontieteellisen yliopiston kirjallisuuden professori Ingvild Folkvord, joka on tehnyt kirjan vuoden 2011 iskujen käsittelystä puheissa, oikeudenkäynnissä ja kirjallisissa lähteissä.

– Poliittinen konfrontaatio hyökkäyksen poliittisista ulottuvuuksista on jäänyt puuttumaan, ja mielestäni hyökkäyksestä selvinneet ovat joutuneet maksamaan siitä kovan hinnan, Folkvord sanoo.

Folkvordin mielestä iskusta ei voi oppia mitään, ellei perata kunnolla maaperää, josta Breivikin ideologia lähti. Breivikin ajattelulle löytyy Norjassa ymmärtäjiäkin.

Ei löydy juuri muita ymmärtäjiä kuin väkivaltarikollisia fanittavia mielenterveysongelmaisia naisia.

Breivikin ideologia on väkivallan hyväksyminen ja demokratian vastustaminen. Näissä Breivikin hengenheimolaisia ovat vallankumouksia romantisoivat vasemmistoekstremistit kuten antifalaiset ja sharia-lakiin perustuvaa yhteiskuntaa tavoittelevat islamistit, eivät demokraattisiin vaikuttamiskeinoihin nojaavat maahanmuuttokriittiset nationalistit. Breivik opiskeli terrorismitekniikkansakin islamistiterroristien ohjekirjoista.

Parin viime vuoden aikana iskujen ideologisesta ulottuvuudesta on uskallettu keskustella avoimemmin, osittain koska äärioikeistolainen terrorismi on lisääntynyt.

Esimerkiksi Europolin tilastojen perusteella ei voi väittää äärioikeistolaisen terrorismin lisääntyneen. Separatistinen, vasemmistoekstremistinen ja jihadistinen terrorismi on paljon yleisempää. Oikeistoterrorismi on lisääntynyt vain valtamedian narratiivissa, jossa piirretään parin pisteen (Utøya 2011, Hanau 2020) kautta mielikuva äärioikeiston kasvavasta uhkasta Euroopassa.

Utøyan jälkeen on tehty kymmenen vuoden aikana kymmeniä islamistisia iskuja, joissa on tapettu satoja eurooppalaisia. Näistä ei vain puhuta, iskuista ei tehdä televisiosarjoja tai elokuvia, eikä tutkijoita haastatella iskujen ideologisista taustoista.

Folkvordin mukaan isku vei Norjalta tietynlaisen viattomuuden.

– Jos tulevaisuudessa tapahtuisi jotain samankaltaista, sillä ei olisi enää samaa vaikutusta, koska se on jo tapahtunut kertaalleen.

Mutta mitään samankaltaista ei ole tapahtunut. Sen sijaan muualla Euroopassa kuten Tanskassa ja Ranskassa on tapahtunut yhä uudelleen sellaista, mitä on tapahtunut aiemminkin. Äskettäin kuollut tanskalainen pilapiirtäjä Kurt Westergaard joutui elämään vuosikaudet eristyksessä jouduttuaan muslmien tappolistalle.

Folkvordin mielestä asian käsittely olisi norjalaisille paljon helpompaa, jos hyökkääjä olisi voitu määritellä joksikuksi ulkopuoliseksi.

– Mutta Breivik on valkoinen mies, joka kasvoi Länsi-Oslossa. Hän oli tavallaan yksi meistä, osa norjalaista yhteiskuntaa. On hyvin kiusallista joutua käsittelemään valtaisaa väkivaltaa osana omaa kulttuuriamme.

Onko Norjassa poliittisen väkivallan hyväksyvä kulttuuri? Ei ole, ei ainakaan norjalaisilla, ja tässä onkin tärkeä ero etenkin islamistiseen väkivaltaan ja terrorismiin.

Breivikin taustalla ei ollut väkivaltaa hyväksyvää ja käyttävää yhteisöä. Breivikin manifestin tarinat "temppeliritarien" salaseurasta osoittautuivat pelkäksi fiktioksi.

[Viimeinen linja]

Tuota noin... Breivikin sattumus tapahtui vuonna 2011 ja siitä sain idean vähän tarkastella mitä muuta tapahtui samana vuonna. Wikipedia kertoo että tapahtuihan sitä ja runsain mitoin. Pistetään nyt linkki tänne niin tulee asiat mittasuhteisiin.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_terrorist_incidents_in_2011

[Lalli IsoTalo]

VIRALLINEN JIHADISTI-NARRATIIVI VS. VIRALLINEN BREIVIK-NARRATIIVI

Lännen virallinen narratiivi #1: Järjestelmällinen jihad-terrorismi ei ole järjestelmällistä terrorismia, vaan satunnaisia yksittäistapauksia

Kun yksi tai useampi jihadisti tekee terrori-iskun huutaen alluhu akbar, kyse on aina oletusarvoisesti muka yksittäissattumuksesta, jota ei saa yleistää. Todistusaineisto kuitenkin kiistattomasti osoittaa kerta toisensa jälkeen, että kyseessä on satojen vuosien jatkumo systemaattista islamistista terroria vääräuskoisia länsimaita kohtaan.

Nämä ns. "yksittäistapaukset" selitetään pois mielenterveysongelmilla (tai "sopeutumis"ongelmilla). Toki islam onkin mielenterveysongelma länsimaista päin katsottuna, mutta mitä suurinta mielenterveyttä Lähi-Idästä päin katsottuna.

Lännen virallinen narratiivi #2: Yksittäistapaus ei olekaan yksittäistapaus, kun kyseessä on ns. äärioikeistoterrori 

Kun yksi nationalisteja vihaava temppeliherrasekopää kansallissosialisti tekee yksin terrori-iskun, niin yh'täkkiä se ei olekaan yksittäistapaus, vaan kyseessä onkin laajempi ilmiö, jossa taustavoimina on koko nationalistirintama (jota Breivik vihasi, koska nationalistit kannattavat demokratiaa). Lisäksi kansallissosialisti ei edusta oikeistoa, vaan vasemmistoa.

JOHTOPÄÄTÖS

Kaikki kääntyy päälaelleen siitä mitä se oikeasti on, kun länsimaiden hallitukset lutkuttavat islamia, sekä demonisoivat omaa kansaansa ja omaa maataan. Kauanko näin voi jatkua? Heräävätkö länsimaiden äänestäjät ikinä?

[hulaq]

Koittakaas nyt oikeesti....  Patsaita? Juuei.

[Roope]

MTV/STT: Utøyan verilöylystä 10 vuotta – tragedian poliittinen luonne sivuutettiin liian helposti, arvioivat asiantuntijat: "Oli helpompi sanoa, että kyse oli vain yksittäisestä hullusta" 18.7.2021

Karjalaisessa on STT:n artikkelista pitempi versio:

Karjalainen/STT: Vuosikymmenen takaiset terrori-iskut puhuttavat yhä Norjassa – asiantuntijoiden mielestä Utöyan verilöylyn poliittinen luonne sivuutettiin aikoinaan liian helposti 18.7.2021

Moni norjalainen toivoi, että Utöya ja Breivik lakkaisivat sen jälkeen hallitsemasta uutisotsikoita, mutta viime vuosina keskustelu aiheesta on jatkunut ja monipuolistunut. STT:n haastattelemien norjalaistutkijoiden mielestä yksi syy prosessin keskeneräisyyteen on, että iskujen poliittinen ulottuvuus jätettiin aikoinaan käsittelemättä.

Ei jätetty käsittelemättä, mutta käsittely jäi tasolle, jonka mukaan maahanmuuttokriittisyys ja "vihapuhe" johtaa äärioikeistolaiseen terrorismiin, joten maahanmuuttokriittisyys on vaiennettava ja sananvapautta rajoitettava.

Keskustelun taso ei ole siitä parantunut, vaan edelleen - tässäkin artikkelissa - päällimmäisenä on tosiasioiden vastaisesti narratiivi "äärioikeiston noususta".

Toinen vaihtoehto olisi ollut käydä poliittista debattia niistä asioista, jotka johtivat Breivikin veritekoon. Jotkut työväenpuolueessa olisivat halunneet haastaa voimakkaammin niitä, jotka myötäilivät Breivikin äärioikeistolaista ideologiaa.

Breivikin ideologiassa äärioikeistolaista oli väkivaltaisen vallankumouksen tavoittelu. Tälle ideologialle ei löytynyt myötäilijöitä, vaan Breivikin piti keksiä tuekseen tarina samanmielisten "temppeliritarien" joukosta, ettei vaikuttaisi pelkältä yksinäiseltä sudelta vaan laajalti kannatetun vallankumousliikkeen johtajalta.

–  Vuodesta 2018 lähtien on alettu puhua enemmän siitä, kehen hyökkäys täsmällisesti kohdistui, eikä vain siitä että "meitä" kaikkia vastaan hyökättiin. Kyllä, se oli myös hyökkäys Norjan parlamenttia ja norjalaista järjestelmää vastaan, mutta se oli paljon täsmällisemmin isku tiettyjä yksilöitä ja tiettyä poliittista puoluetta kohtaan. Ja toissijaisena kohteena olivat maahanmuuttajat: Norjan työväenpuolue oli kohteena, koska se oli osallistunut monikulttuurisuuden levittämiseen ja päästänyt maahanmuuttajia maahan. Breivikin teko oli poliittisesti latautunutta väkivaltaa poliittista puoluetta vastaan.

Analyysi jää tyypillisen vajaaksi. Hyökkäyksen suoria uhreja olivat Norjan työväenpuolueen nuoret, mutta koko valtavan mediaperformanssin todellinen kohde olivat demokraattiseen vaikuttamiseen uskovat nationalistit, jotka Breivik halusi radikalisoida pakottamalla heidät poliittiseen paitsioon. Tämä onnistui erinomaisesti, kuten STT:n artikkelin tutkijoiden kommentit osoittavat.

Folkvord katsoo, että heti iskun jälkeisessä ensijärkytyksessä saattoi olla hyvä korostaa, että isku oli hyökkäys koko norjalaista yhteiskuntaa vastaan. Hänen mielestään iskusta ei kuitenkaan voi oppia mitään, ellei perata kunnolla sitä, mistä maaperästä Breivikin ideologia lähti, ja miten tällaista radikalisoitumista voisi estää.

Folkvord näkee, että vihapuheeseen ei edelleenkään suhtauduta niin voimakkaasti kuin iskujen jälkimainingeissa olisi voinut odottaa. Simonsenin mielestä myös iskun rasistisesta ulottuvuudesta on oltu yllättävän hiljaa.

Miten Breivikin radikalisoitumisen ja äärimmäisen poikkeukselliset iskut olisi sitten voitu estää? Rajoittamalla sananvapautta?

Jotain voi päätellä siitä, ettei Breivikin isku tuottanut uusia iskuja, kuten mielellään spekuloitiin. Breivik jäi pitkäksi aikaa yksittäistapaukseksi.

Moni norjalainen jopa ajattelee nykyään, että työväenpuolue saa politiikkansa takia osittain syyttää itseään tragediasta. Hiljattain julkaistussa Oslon yliopiston tutkimuksessa lähes neljännes vastaajista katsoi, että isku oli seurausta Norjan maahanmuuttopolitiikasta.

Olihan se, mutta ei tietenkään välttämätön saati oikeutettu seuraus.

Breivikin ajattelulle ja ideologialle löytyy myös paljon ymmärtäjiä, vaikka ihmiset yleensä korostavat, etteivät missään tapauksessa hyväksy hänen tekojaan. Laitaoikeistossa moni erottaa Breivikin teot ja tämän ideologian, kun taas vasemmistossa jotkut haluaisivat haastaa voimallisemmin oikeistoradikaalit ajatukset.

Haittamaahanmuutto ei muuttunut vähemmän haitalliseksi Breivikin tekojen kautta, mutta haittamaahanmuuton vastustaminen muuttui vaikeammaksi jatkuvalla vyörytyksellä maahanmuuttokritiikin yhteydestä Breivikiin. Samaa vasemmistoa ei kuitenkaan ole kiinnostanut perusluonteeltaan fundamentalistisen islamin yhdistäminen islamistisiin terrori-iskuihin, vaan sellainen tuomitaan islamofobiseksi.

Notakerin mielestä vasemmistoa on yritetty estää käymästä ideologista keskustelua asiaan liittyen ja heitä on jopa syytetty tässä "Utöya-kortin" heiluttelusta. Viime vuosina iskusta selvinneet ovat alkaneet kuitenkin kertoa yhä aktiivisemmin kokemuksistaan, ja he haluavat tulla otetuksi vakavasti yhteiskunnallisina keskustelijoina, ei vain uhreina.

Kuka on estänyt? Utöya-korttia on käytetty Norjan sisäpolitiikassakin naurettavuuksiin asti. Muun muassa ministeri pakotettiin eroamaan syyttämällä tätä uhrien loukkaamisesta, kun hän oli arvostellut demareita eräästä lakihankkeesta.

Parin viime vuoden aikana aiheesta on uskallettu keskustella avoimemmin.

–  Tärkein syy on se, että aikaa on kulunut, ja raakaa tunnetta on nyt vähemmän. Toinen syy on se, että äärioikeistolainen terrorismi on lisääntynyt, Notaker sanoo ja mainitsee esimerkiksi Uuden-Seelannin Christchurchin moskeijaiskun vuodelta 2019.

"Avoin keskustelu" on tarkoittanut hokemaa äärioikeistolaisen terrorismin lisääntymisestä, vaikka äärioikeistoon liittyvät iskut ovat edelleen harvinaisia poikkeuksia. Christchurchin isku maapallon toisella puolella lienee ensimmäinen kahdeksaan vuoteen, joka on pystytty yhdistämään Breivikiin edes jotenkin.

–  Vuonna 2011 oli helpompi sanoa, että kyse oli vain yksittäisestä hullusta. Nyt on hyväksytty laajemmin se, että kyse on sosiaalisesta ilmiöstä. Ja jos hyväksyy, että se on oikea ilmiö, on helpompi nähdä, että siitä täytyy käydä laajaa julkista keskustelua.

Miten relevanttia on käydä keskustelua ilmiöstä, jonka vaikuttavuus on niin lähellä nollaa? Euroopan äärivasemmistolainen ja islamistinen väkivalta ovat ilmiöinä paljon laajempia ja vakavampia, ja niiden taustalla on paljon suuremmat poliittisen väkivallan hyväksyvät yhteisöt.

Nousevista ilmiöistä tärkein on päättäjien suojeluksessa tapahtuva ilmastonmuutoksella perusteltu lain rikkominen kuten demokraattisen yhteiskuntajärjestelmän kaatamisen tavoitteekseen ottanut monikansallinen Extinction Rebellion -liike eli Suomessa Elokapina.

Notakerin mielestä hyökkäys ei muuttanut Norjaa millään merkittävällä tavalla. Alkujärkytyksen jälkeen keskustelu ajautui jo olemassa olleisiin rintamalinjoihin, kuten väittelyyn maahanmuutosta.

Joidenkin mielestä hyökkäyksen olisi pitänyt lopettaa väittely maahanmuutosta.

Folkvord muistuttaa, että nyt kasvavat norjalaislapset eivät muista vuoden 2011 tapahtumia, ja kouluissa on keksittävä sopivia keinoja kertoa tragediasta osana Norjan historiaa.

Suomessa yksikään tutkija ei ole esittänyt, että lapsia pitäisi muistuttaa kouluissa Turun terrori-iskusta. Toisin kuin Norjassa, Turun iskua ei muistella vuosittain, eikä uhreille pystytetä muistomerkkiä. On kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Julkisesta keskustelusta jäi käteen vain rasismi- ja maalittamissytökset, ei terrori-iskun motiivin tai iskun tekijän Suomeen tuottaneen turvapaikkapolitiikan analysointi.

[Roope]

Näistä valtamedian tämänkesäisistä Utøya-jutuista alkaa hahmottua tietynlainen kuvio.

Vasemmistoa on kuulemma "yritetty estää käymästä ideologista keskustelua asiaan liittyen" ja "heitä on jopa syytetty Utøya-kortin heiluttelusta". Nyt pitäisi käydä keskustelua Breivikin ideologiasta, "koska työväenpuolueelta ikään kuin vietiin mahdollisuus ottaa oikeutettu paikkansa iskun uhrina".

Ketkäpä olisivatkaan asiassa parempia asiantuntijoita kuin Breivikin jahtaamat demarinuoret, jotka "haluavat tulla otetuksi vakavasti yhteiskunnallisina keskustelijoina, ei vain uhreina". Kuka kehtaa sanoa vastaan uhreille?

MTV: "Kertokaa vanhemmilleni minun rakastavan heitä, koska nyt minä kuolen" – Astrid, 16, selvisi Utøyan iskusta piiloutumalla kahdeksi tunniksi kallionkoloon 21.7.2021

Lähes kymmenen vuotta tapahtuneen jälkeen Astrid Hoem, 26, istuu Utøyalla kertomassa koululaisryhmälle kesäleiristä, joka muuttui painajaiseksi. Hän kertoo, miten juoksi henkensä edestä ja miten piiloutui rannalle Breivikin tappaessa muita nuoria hänen ympärillään.

– Erästä tyttöä ammuttiin selkään ja hän jäi tavallaan roikkumaan kallionkielekkeestä jyrkässä kohdassa, johon oli pudonnut tasanteelta. Hän sanoi, että "kertokaa vanhemmilleni minun rakastavan heitä, koska nyt minä kuolen". Sitten hän päästi irti, Hoem kertoo.

Tyttö selviytyi saarelta hengissä.

Koululaisryhmä osallistuu kolme päivää kestävään työpajaan, jolla opitaan konfliktinratkaisutaitoja sekä miten rasistisia asenteita voidaan vähentää. He kuuntelevat hiljaisina Hoemin selostaessa muistojaan.

[...]

Hoem, ja monet muut saarelta selviytyneet, pitävät tärkeänä muistuttaa Breivikin äärioikeistolaisesta ideologiasta.

– On tärkeää puhua tapahtuneesta, jotta sen tapahtuminen uudestaan voidaan estää, Hoem sanoo nuorille.

Estää jotain syyllistämällä tapahtuneesta tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa vaatineita?

Valitettavasti se on jo tapahtunut uudestaan. Maaliskuussa 2019 valkoisen ylivallan kannattaja Brenton Tarrant tappoi 51 ihmistä kahdessa moskeijassa Christchurchissa Uudessa-Seelannissa. Manifestissaan hän kertoi Breivikin inspiroineen häntä.

Olivatko Tarrantinkin tekoon syyllisiä norjalaiset, jotka olivat vaatineet tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa?

Breivikin ja Tarrantin iskujen välillä oli eroa seitsemän ja puoli vuotta, ja ne tapahtuivat maapallon vastakkaisilla puolilla. Ei paljon kaukaa haetumpaa uhkaa voi enää keksiä.

Iskusta selviytyneet haluaisivat lisää keskustelua sellaisista "valtavirtapoliitikkojen" asenteista, jotka heidän mielestään ruokkivat äärioikeistolaista ideologiaa ja tarjoavat ekstremisteille oikeutusta väkivallalleen.

Breivik uskoi työväenpuolueen pettäneen Norjan päästämällä muslimeja asumaan maahan. Hän uskoi, että on olemassa maailmanlaajuinen salaliitto, joka haluaa tehdä islamista hallitseva uskonnon Euroopassa kristinuskon sijaan.

Saarelta selviytyneet näkevät, että jotkut oikean laidan poliitikot legitimoivat tällaisia näkemyksiä leimaamalla muslimit uhaksi Norjan yhteiskunnalle.

On melkoista ajatusakrobatiaa syyllistää terrorismista niitä, joiden mielestä Euroopan kiistaton, tilastoissa historiallisen hurjaa vauhtia etenevä islamisaatio on uhka (mm. islamista tällä tahdilla vääjäämättä Ruotsin valtauskonto muutaman vuosikymmenen sisälllä), kun pelkästään Euroopassa on murhattu Breivikin jälkeenkin kymmenissä islamistisissa terrori-iskuissa satoja eurooppalaisia ja Euroopan ulkopuolella kymmenissä tuhansissa iskuissa yli sata tuhatta ei-eurooppalaista.

Puhumattakaan ihan "normaalista" islamistisesta vallankäytöstä muslimimaissa, joiden ajatus islamin uskonnon edellyttämästä islamistisesta valtiosta ei poikkea vaikkapa Isisin tai Talibanin näkemyksestä kuin yksityiskohdissa, lähinnä suhtautumisessa vääräuskoisiksi katsottuihin toisiin muslimeihin. Kuten vielä jokin aika sitten kovaa vauhtia EU:hun liitettävän Turkin presidentti Erdoğan juuri ylpeillen totesi, Turkilla ei ole isoja uskonnollisia erimielisyyksiä Taliban-liikkeen kanssa.

– En usko, että ihmisiä pystyy tappamaan tällä tavalla, jos ei usko siihen, että kaikki eivät ole tasa-arvoisia. Jos meillä on poliitikkoja, jotka hanakasti jakavat ihmisiä "meihin" ja "heihin", on helppoa uskoa, että on meitä ja noita muita, viime vuonna työväenpuolueen nuorisojärjestön puheenjohtajaksi valittu Astrid Hoem sanoo.

Hän, ja muut selviytyneet ovat viime aikoina nostaneet julkisessa keskustelussa yhä enemmän Breivikin taustaa ja ideologiaa.

Norjassa iskua käsiteltiin pitkään yhtenäisyyden ja konsensuksen kautta, eivätkä Breivikin ajatukset olleet juurikaan esillä. Enemmän käsiteltiin viranomaisten virheitä, kuten poliisin hidasta saapumista saarelle.

Ei niinkään Breivikin maailmankuvaa.

Breivikin maailmankuvassa olennaisinta oli eksistentiaalinen uhka ja logiikka, joka oikeutti kaikki keinot suunnan kääntämiseksi, koska politiikot eivät tee mitään.

En tiedä, käyttikö Breivik ilmaisua, mutta hän olisi hyvinkin voinut todeta, että yhteiskuntasopimus on rikki, eivätkä lait ja normit enää koske häntä. Breivikin iskujen takana ei ollut taustaryhmää tai yleisempää ideologiaa, vaikka hän yritti manifestiinsa sellaisia feikata (mm. "temppeliritarit" ja historiallisten suurmiesten kuten Winston Churchillin siteeraaminen), mutta mieleen tulee hakematta eräitä politiikkaan demokraattisen prosessin ohi vaikuttamaan pyrkiviä nykypäivän eurooppalaisia ryhmiä ja ideologioita, joilla on yhteiskuntavastaisuudestaan huolimatta huomattavasti laajempaa ja vallan portailla korkeammalle menevää kannatusta ja hyväksyntää.

[Roope]

Helsingin Sanomat näköjään viettää terrori-iskun vuosipäivää, kunhan isku on tehty Norjassa. Ei esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Belgiassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa tai etenkään Suomessa.

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Utøyan ja Oslon iskut jättivät syvän jäljen 22.7.2021

KYMMENEN vuoden takainen terrori-isku Norjan pääkaupungissa Oslossa ja Oslon ulkopuolella sijaitsevalla sosiaali­demokraattisen puolueen leirisaarella Utøyalla muutti myös Suomessa suhdetta terrorismiin.

Norjalaisen Anders Breivikin omassa kotikaupungissaan tekemä isku muutti käsitystä terrorismista ja radikalisoitumisesta. Euroopassa havahduttiin siihen, että islamistisen väkivallan rinnalla myös äärioikeiston uhka kasvaa. Muutos on näkynyt terrorismin vastaisissa toimissa.

Äärioikeiston uhka kasvaa, koska Breivikin isku kymmenen vuotta sitten? Pelkästään Euroopassa on sittemmin tapettu kymmenissä islamistisissa iskuissa satoja ihmisiä, ja terrorismin vastaisilla toimilla on estetty kymmeniä ellei satoja islamistisia iskuja.

Iskujen uhrit ja heidän omaisensa tarvitsevat yhä tukea. Torstaina on syytä muistaa erityisesti uhreja. Ympäröivän yhteiskunnan on pysyttävä valppaana. Vaikka Norjan iskut olivat hyvin poikkeuksellisia, niiden jälkeen Euroopassa on ollut lisää äärioikeiston väkivaltaa.

Jostain syystä islamistinen tai äärivasemmistolainen väkivalta ei ole Helsingin Sanomien pääkirjoituksiin päätyvä huolenaihe, vaikka esimerkiksi Europolin tilastojen mukaan niiden edustama terrorismi on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana kaikilla mittareilla (iskut, uhrit, pidätetyt, tuomitut, estetyt iskut jne.) monta kertaa yleisempää, kun taas mainittavat eurooppalaiset äärioikeistolaiset terrori-iskut voidaan edelleen laskea yhden käden sormilla.

Helsingin Sanomat: Tasan 10 vuotta verilöylystä 22.7.2021

77 ihmistä kuoli. Yli 400 selvisi.

Tasan kymmenen vuoden jälkeen Norja ei ole vieläkään kohdannut tapahtuman poliittisia motiiveja, väittää nuorisojärjestö AUF:n johtaja ja saarelta selvinnyt Astrid Eide Hoem Norjan yleisradiolle (NRK) antamassaan haastattelussa.

ELOONJÄÄNEET ovat jo pitkään yrittäneet nostaa keskusteluun tapahtuman ideologiset taustat. Nyt AUF-järjestö vaatii uutta komissiota selvittämään Utøyaan ja Osloon kohdistuneiden terrori-iskujen näkökohtia.

Nostetaan vaan.

"Tapahtuman" (ei ihan paras sanavalinta toimittajalta) poliittinen motiivi oli Breivikin omin sanoin luoda sellainen noitavaino kansallismielisiä maahanmuuttopolitiikan arvostelijoita vastaan, että he radikalisoituisivat Breivikin lailla vallankumouksellisiksi terroristeiksi.

Tuntuukin siltä, että Hoemilla ja tovereilla on täsmälleen sama tavoite Breivikin kanssa.

"Kaipaan sitä, että koko yhteiskunnalle olisi selvää, ketä ja mitä arvoja vastaan hyökkäys tehtiin. Kymmenen vuotta tapahtumaan jälkeen näemme, että äärioikeisto on yhä järjestäytyneempi", Hoem sanoo viitaten elokuussa 2019 tapahtuneeseen Bærumin moskeija-ampumiseen.

Utøyan ja Bærumin iskuilla nimenomaan ei ole todettu olleen mitään tekemistä "järjestäytyneen äärioikeiston" kanssa. Ne kuten myös tällaisissa kirjoituksissa usein viitatut Saksan ja Uuden Seelannin murhat olivat leimallisesti ns. yksinäisten susien tekoja. Päinvastoin kuin paljon yleisemmät islamistien ja äärivasemmistolaisten iskut, jotka on tehty jonkin terroristiryhmän kuten Isisin nimissä.

PÄÄMINISTERI Erna Solberg kertoo NRK:lle, että hallitus on aloittanut useita toimenpiteitä oikeistolaisten ääriliikkeiden torjumiseksi. Hän kertoo ymmärtävänsä nuorisojärjestön huolet.

"Olen valmis harkitsemaan kaikkia ehdotuksia, joilla voidaan torjua oikeistolaisia ​​ääriliikkeitä. Kehotan AUF-järjestöä tekemään konkreettisia ehdotuksia", pääministeri Solberg sanoo.

Näin samaan aikaan, kun Norja muun muassa suojelee kansainvälisesti tunnettua ja edelleen aktiivista terroristijohtaja mullah Krekaria ja hänen islamistikannattajiaan.

Mistä tulikin mieleen, että Norja on sikäli poikkeus, että siellä ei Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta poiketen ole vielä tilastoitu islamistisia terrori-iskuja. Norjalaiset islamistit kun ovat huomaavaisesti sijoittaneet iskunsa Tanskaan.

[Eino P. Keravalta]

Lisäksi mainittakoon, että Utøyan hirvittävä teurastus ei ollut terrori-isku, koska terrorismin takana on aina enemmän tai vähemmän organisoitu liike, sen resurssit ja tekijöiden joukko, joka pystyy luomaan terroria ajasta toiseen.

Breivik sen sijaan toimi yksin, eli hän oli niin sanottu yksinäinen hullu, ei terroristi, vaikka hänen tekonsa olikin sanoinkuvaamattoman mielipuolinen, hirvittävä ja sairas.

Valheellinen valtamedia, kuten HS, tietysti omalla sairaalla tavallaan 'juhlii' häntä terroristina, koska se sopii valemedian propagandanarratiiviin hirvittävästä äärioikeistosta ja sen terrorismista, vaikka ainakaan Breivikin tapauksessa siitä ei edes ollut puhe. Koko tuolla HS:n ja muiden idioottimaisten ja kierojen toimijoiden touhulla halutaan vain hämärtää islamilaisen terrorismin uhkaa ja luoda sen sijaan keinotekoisia ja olemattomia uhkia globaalin kommunismin ja orwellianismin edistämiseksi.

[Roope]

MTV: Norjan pääministeri Utöyan iskun kymmenvuotispäivänä: "Vihaa on noustava vastustamaan" 22.7.2021

Vihaa on noustava vastustamaan, painotti Norjan pääministeri Erna Solberg tänään, Utöyan terrori-iskun kymmenvuotispäivänä.

Solberg totesi muistoseremoniassa Oslossa aamupäivällä, että demokratiassa meidän on elettävä rinnakkain erimielisten yhteisössä.

– Ei pidä koskaan hyväksyä sitä, että joku turvautuu väkivaltaan estääkseen toisinajattelijoita, pääministeri korosti.

Juuri näin.

Työväenpuolueen nuorisojärjestön AUF:n puheenjohtaja Astrid Hoem tähdensi muistotilaisuudessa, että vihaa ei ole saatu nujerretuksi.

–Hengenvaarallinen rasismi ja oikeistolaiset ääriliikkeet ovat edelleen elossa. Meidän on kerta kaikkiaan sanottava, että emme hyväksy rasismia, emme hyväksy vihaa. Jos teemme sen nyt, voimme pystyä pitämään lupauksen 'ei koskaan enää 22. heinäkuuta', Hoem vetosi.

– Terroristi oli yksi meistä. Oikeistolainen ääriliike asuu keskellämme: internetissä, ruokapöydässä, Hoem lisäsi.

Hoem tarkoittaa, että toisinajattelua ei ole saatu nujerretuksi.

Voin kuvitella, kuinka mahdotonta Norjassa on sanoa vastaan Breivikin uhrina tunnetulle Hoemille, joka on ruokapöytäpuheineen selkeästi vainoharhainen.

Tilaisuudessa puhui myös Lisbeth Kristine Röyneland, Breivikin yhden uhrin äiti.

– Luulen, että he olisivat surullisia, jos näkisivät, että julkinen keskustelu monissa paikoissa on mennyt väärään suuntaan, Utöyan kansallisen tukiryhmän johtaja Röyneland sanoi.

MTV: Näin norjalaisnuoret kokevat iskun vaikuttavan vielä tänäkin päivänä: "Rasismi on pikemminkin pahentunut" 22.7.2021

22-vuotias Aleksander Wang, opiskelija hänkin, kertoo saavansa edelleen sanoinkuvaamattoman tunteen, jos hän ajattelee 22. heinäkuuta 2011 tapahtunutta terroristimurhaa.

Rasismi Norjassa ei ole Wangin mukaan vähentynyt Utöyan iskun jälkeen.

– Uskotaan, että rasismi vähenisi tuollaisen tapahtuman jälkeen, mutta näin ei ole tapahtunut. Tuntuu siltä, että rasismi on pikemminkin pahentunut, etenkin koronan aikana.

Oleellista vaikutusta Norjan yhteiskuntaan ei ole havainnut myöskään Lena Juntti.

– Voisi toivoa, että se (Utöyan isku) olisi muuttanut Norjaa enemmän, että sitä olisi seurannut oikea poliittinen sopimus ja tapauksen taustasta puhuttaisiin enemmän. Oli selvää, että iskun tekijä Anders Behring Breivik oli erityinen henkilö, että vain harva tekisi tuollaista, mutta hän ei silti elänyt tyhjiössä.

Yle: Norjan terrori-iskuista on kymmenen vuotta – Entinen pääministeri Stoltenberg: Katson kuvaa Utøyasta joka päivä 22.7.2021

Jens Stoltenberg oli Norjan pääministeri terrori-iskujen aikaan kymmenen vuotta sitten. Hän aloittaa puheensa muistuttamalla uhreista: kahdeksan hallintokortteleissa, demokratian sydämessä, ja 69 Utøyan nuorisoleirillä.

– Ikävöimme heitä kaikkia. Terrori kohdistui viattomiin, mutta se ei ollut sokeaa. Sen kohteena olivat työväenpuolueen nuorisojärjestö ja työväenpuolue, Stoltenberg sanoo.

Väkivallan tavoitteena oli muuttaa Norjaa. Norjalaiset vastasivat väkivaltaan rakkaudella. Mutta väkivalta on jatkunut, Stoltenberg arvioi, ja demokratian puolesta pitää taistella.

Stoltenberg kertoo tavanneensa terrori-iskujen uhrien omaisia useissa kaupungeissa: Brysselissä, Pariisissa, Chirstchurchissä.

– Pommin räjähdettyä hallintokorttelissa, monet luulivat, radikaalit islamistit olivat syyllisiä. Mutta tekijä olikin äärioikeistolainen. Hän käytti kristillisiä symboleja väärin.

– Hän kasvoi meidän kaduillamme, kuului samaan uskontoon ja hänellä oli sama ihonväri kuin suurimmalla osalla täällä kirkossa. Hän oli yksi meistä.

Kuten Stoltenberg epäilemättä hyvin tietää, Breivik kiisti olevansa kristitty muuten kuin kulttuuritaustaltaan.

Tilaisuudessa puhunut kirkon edustaja jopa varoitti kristittyjen (!) uhasta:

– Täällä kirkossa on rauhallista. Täällä on tilaa kaikenlaisille tunteille ja ajatuksille, jotka täyttävät meidät tänä päivänä, piispankokouksen puheenjohtaja Olav Fykse Tveit sanoo.

– Suremme niitä 77:ää, jotka murhattiin. Suurin osa heistä oli nuoria.

Tveit tuomitsee terrori-iskut hyökkäyksenä demokratiaa vastaan.

– Aiemmin kirkonkellot varoittivat vaarasta. Niin on myös nykyään. Olemme täällä jatkamassa taistelua radikalisoitumista ja terrorismia vastaan. Kirkon symboleja ja tekstejä voi myös väärinkäyttää. Meidän kaikkien pitää olla tarkkaavaisia, joka ikisen yksin ja yhdessä.

Norjan työväenpuolueen nuorisojärjestön AUF:n puheenjohtaja Astrid W.E Hoem puhui juuri muistotilaisuudessa.

[...]

Hänen mielestään kaikkien pitää kantaa vastuu vihapuheen ja rasismin vastustamisesta.

– Kaikki vihapuhe ei johda terroriin, mutta kaikki terrori alkaa vihaisista sanoista. On liian myöhäistä otta kantaa, kun luodit on ammuttu. On liian myöhäistä ottaa kantaa, kun viha on johtanut tappamiseen.

"Kaikki terrori alkaa vihaisista sanoista" => kielletään vihaiset sanat

Lisäksi mainittakoon, että Utøyan hirvittävä teurastus ei ollut terrori-isku, koska terrorismin takana on aina enemmän tai vähemmän organisoitu liike, sen resurssit ja tekijöiden joukko, joka pystyy luomaan terroria ajasta toiseen.

Kyllä se vaan oli, koska terrorismi ei edellytä organisoitua liikettä.

Jos haluat tutkija Leena Malkin lailla muuttaa terrorismin määritelmän toisenlaiseksi, suosittelen teitä selvyyden vuoksi keksimään sille oman nimen ja käyttämään sitten johdonmukaisesti sitä.

[Eino P. Keravalta]

Muistin jo vanhastaan, että Roope ei jaa samaa terrorismin määritelmää kuin vaikkapa minä.

No, sehän on täysin hyväksyttävää. Minun mielipiteeni ei ole Roopelta pois eikä Roopen mielipide ole minulta pois: sananvapaus kuuluu kaikille ja erilaiset mielipiteet voivat parhaimmillaan toimia polttoaineena uusille ideoille.

Se, mitä terrorismi on, on tietysti määritelmäkysymys ja se, minkä määritelmän kukin hyväksyy, on tietysti omaan ajatteluun, maailman havainnoimiseen ja arvomaailmaan liittyvä seikka.

Jos minun pitäisi keksiä nimi perinteiselle terrorismille ja sitten myös näille yksittäisille hulluille, joita jotkut heitäkin terroristeina pitävät, sanoisin näin äkkiseltään, että Breivik edustaa psykopatologista terrorismia kun taas esimerkiksi keskenään verkostoituneet islamistit edustavat poliittista terrorismia.

Ero tulee siitä, että poliittinen terrorismi on jo määritelmän mukaan terrorismia, joka tapahtuu yhteisön puitteissa ja se taas vaatii aina suunnitelmallisuutta ja ideologiaa, kun taas psykopatologinen terrorismi on yksilön harhoista lähtevää ja yksilön itse ja yksin omassa mentaalisesti sairaassa kuplassaan ideoimaa ja käytännössä yksin toteuttamaa eikä tässä voi puhua varsinaisesta ideologiasta, koska ideologiaksi ei voi määritellä sellaisia pään sisältöjä, joille löytyy vain yksi kannattaja koko maailmasta ja joka sen perusteella suorittaa täysin uniikin ja irrallisen teon.

Mutta antaapa tämän omasta puolestani olla, tämä ei ole ketjun pääaihe. En ole tässä oikeassa, mutta en ole väärässäkään. Kyse on määritelmistä ja vaikka tietysti käsitteiden tasolla määritelmien pitää jossain määrin olla yleispäteviä, myös niitä voidaan ja pitääkin kyseenalaistaa, kun selviä perusteita on. Antaa nyt kuitenkin kaikkien kukkien kukkia ja rauha heille, joille Breivik on terroristi kuten rauha heillekin, joiden mukaan hän on mielisairas yksilö, joskin hyvin kuvottava ja vaarallinen sellainen.

Yhteinen mielipiteemme lienee kuitenkin se tosiasia, että nk. äärioikeiston vaara on promillen promille islamismin vaarasta.

( Huom. en siis väittänyt Breivikiä äärioikeistolaiseksi, koska hän ei sellainen ole, vaan on sosialisti )

[Roope]

Se kohtelias poika

Norjan historian pahimmasta terrori-iskusta on heinäkuussa kymmenen vuotta. Toimittaja Anu Nousiainen matkusti syyskesällä 2011 Norjaan selvittääkseen, kuinka tavallisesta oslolaispojasta kasvoi terroristi, joka tappoi 77 ihmistä. Juttu on julkaistu Kuukausiliitteessä lokakuussa 2011.

[...]

Viestissä oli englanninkielinen liite, jossa oli 1 516 sivua. Tekstiä on nimitetty Breivikin "manifestiksi": Sen alkuosa on sodanjulistus islamia ja muslimeita vastaan. Loppuosa sisältää omaelämäkerrallista muistelua ja yksityiskohtaisia päiväkirjamerkintöjä viime vuosilta. Käsikirjoitus on kirjoitettu yllättävän hyvällä englannilla.

Teksti on ikkuna terroristin ajatteluun. Tosin se, mitä Breivik kertoo itsestään, ei aina pidä paikkaansa. Hän väittää esimerkiksi olleensa yksi Oslon tunnetuimmista graffitimaalareista.

[...]

Breivikin käsikirjoituksen mukaan hänellä oli kuitenkin maahanmuuttajakavereita. Hän mainitsee tekstissään etunimeltä kolme pakistanilaissyntyistä poikaa. Yksi heistä asui samoissa kerrostaloissa Nedre Silkestrålla.

Kaksi nimetyistä muistaa Breivikin hämärästi. He asuvat yhä Oslossa. Toinen on taksinkuljettaja, toinen pitää elintarvikekioskia.

Miehet ovat vihaisia siitä, että Breivik kirjoittaa heistä käsikirjoituksessaan. On outo tilanne joutua joukkomurhaajan päiväkirjaan, joka on sekoitus totta ja sepitettä. Heinäkuun jälkeen toimittajat eri puolilta maailmaa ovat ottaneet heihin yhteyttä ja vaatineet kommentteja.

Mutta kerrottavaa on vähän:

Anders oli yksi naapuruston norjalaispojista, vaalea, kuten muutkin. Ei hän jäänyt erityisesti mieleen. Eivät he olleet edes hyviä kavereita.

On helppo jäljittää myös kaksi maahanmuuttajatyttöä, jotka Breivik nimeää teksteissään. Breivikin mukaan tytöt lähetettiin kouluikäisinä kotimaihinsa Pakistaniin ja Turkkiin, koska heistä oli tullut "liian norjalaisia". Hän kirjoittaa olevansa varma, että tytöt naitettiin tai tapettiin.

Tämäkään ei pidä paikkaansa. Tosiasiassa toinen näistä nuorista naisista asuu Oslossa. Toinen muutti valmistuttuaan Kanadaan ja työskentelee siellä sisustussuunnittelijana.

Samanlaisia harhaisia ja halveksuntaa tihkuvia kuvitelmia Breivikin käsikirjoitus on täynnä.

[...]

Käsikirjoituksessaan Breivik kertoo perustaneensa yrityksiä ja ansainneensa ensimmäiset miljoona Norjan kruunua (noin 130 000 euroa) 24-vuotiaana. Norjalaislehtien selvitysten ja verotietojen mukaan Breivik liioittelee.

Tiedetään, että hän työskenteli useita vuosia puhelinmyyjänä ja Telian asiakaspalvelijana. Hän oli hiljainen ja vaatimaton työntekijä, joka lähti muiden kanssa töiden jälkeen oluelle.

Tiedetään, että hän tosiaan perusti joitakin yrityksiä. Ilmeisesti hän myös korjautti nenäänsä ja leukaansa plastiikkakirurgilla Yhdysvalloissa. Asepalvelusta hän ei suorittanut, koska ei selvinnyt kutsunnoista.

Breivikin omissa teksteissä esiintyy toisenlainen Anders.

Tämä Anders on kunnianhimoinen ja suorittaa lukiokurssit muita nopeammin. Hän ei kuitenkaan halua yliopistoon vaan opiskelee omin päin erilaisissa internet-opistoissa. Näitä "verkko-opintoja" kertyy noin 16 320 tuntia eli niin paljon, että se hänen mielestään vastaa "kahta kandidaatin ja yhtä maisterin tutkintoa".

Tämän Andersin cv on huolellisesti laadittu, se on täynnä vuosilukuja ja englanninkielisiä titteleitä. Hän on matkustanut Valko-Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Kyproksella, Espanjassa, Maltalla, Yhdysvalloissa, Kiinassa, Meksikossa, Nigeriassa, Norsunluurannikolla, Liberiassa...

Liberiassa, hän kertoo, hän kävi tapaamassa entistä serbialaista sotilasta ja "sotasankaria", joka piileskeli sotarikoksiaan.

Tämä Anders perustaa yrityksiä ja hankkii pankkitilejä ulkomaisista veroparatiiseista, palkkaa työntekijöitä, menestyy ja paistattelee ihailussa.

Tämän Andersin suosikkivaatemerkki on LaCoste ja tärkeimmät esineet iPod ja Breitling Crosswind -rannekello. Hänellä on myös lempituoksu: Chanelin Platinum Egoiste.

Tämä Anders analysoi mielellään luonnettaan ja tulee seuraavaan tulokseen:

Hän katsoo olevansa kärsivällinen mutta ei halua myöntää olevansa väärässä. Hänellä on melkoisen paisunut ego. Hän on kohtalaisen itsekeskeinen ja arrogantti.

Sanoja "narsistinen" ja "megalomania" hän ei käytä. Nämä sanat nousevat esiin vasta myöhemmin, kun psykiatrit heinäkuun 22. päivän jälkeen yrittävät vastata kysymykseen, johon kellään ei ole vastausta: millainen ihminen pystyy sellaisiin hirmutekoihin kuin Anders Behring Breivik?

Kumpi Anders oli todellinen? Se, joka kävi töissä puhelinoperaattorin asiakaspalvelussa, vai se, joka suvereenisti onnistui kaikessa?

Hän halusi muiden näkevän hänet kaikkivoipaisena voittajana.

[...]

Breivikin yrityksillä meni huonosti, ja todennäköisesti hän menetti rahaa osakekaupoissa. Noin vuonna 2006 hän luopui kalliista vuokra-asunnostaan Frognerissa ja muutti äitinsä luo Hoffveienille. Äidin uusi asunto sijaitsi kävelymatkan päässä lapsuudenkodista Nedre Silkestrålla.

Suunnitelma A näytti siis epäonnistuvan.

Jäljellä oli suunnitelma B.

"Operaatio."

[...]

Jossain vaiheessa hän alkoi kehitellä outoja kuvitelmiaan uudesta temppeliritarien järjestöstä. Alkuperäinen temppeliherrain ritarikunta toimi keskiajalla ristiretkien aikaan. Perinnettä on elvytetty, ja uusia temppeliritarien ryhmiä on toki olemassa, mutta Breivik lienee kuvitellut omansa. Siitä ei ainakaan ole löytynyt todisteita.

[...]

Hän huijasi toistuvasti ystäviään, jotta nämä eivät alkaisi epäillä mitään. Kysymyksiin, miksi hän oli heistä ainut, jolla ei ollut vieläkään tyttöystävää, hän vastasi vältellen. Hän lupasi alkaa seurustella elokuussa 2011. Silloin, hän valehteli, hän muuttaisi omaan asuntoon.

Hän valehteli ystävilleen myös laativansa parhaillaan erilaisia liiketoimintasuunnitelmia: maanviljelyä, turva-alaa, asetarvikkeita, kaivostoimintaa...

Hänellä oli 12 luottokorttia.

[...]

Kello 18.26 hän soitti uudelleen hätäkeskukseen. Poliisin erikoisjoukot olivat jo nousemassa saarelle.

"Poliisin hätäkeskus."

"Hyvää päivää, nimeni on Anders Behring Breivik."

"Juu, hei."

"Olen komentaja norjalaisessa vastarintaliikkeessä."

"Juu, hei."

"Voitko yhdistää minut operaation johtajalle Deltaan?" (Delta on Norjan poliisin erikoisryhmä.)

"Kyllä... ja mikä sinun osuutesi tässä on, mistä on kyse?"

"Olen Utøyalla."

"Sinä olet siis Utøyalla."

"Olen suorittanut operaationi, joten haluan antautua."

"Sinä siis haluat antautua."

"Kyllä."

"Mikä sinun nimesi taas olikaan?"

"Anders Behring Breivik."

"Ja sinä olit komentaja..."

"Järjestön nimi on Euroopan temppeliritarit, mutta me olemme järjestäytyneet kommunisminvastaisessa ja Euroopan islamisoitumisen ja Norjan islamisoitumisen vastaisessa vastarintaliikkeessä."

"Kyllä."

"Euroopan ja Norjan."

"Kyllä."

"Ja koska operaatio on nyt suoritettu, on hyväksyttävää antautua."

"Haluat siis antautua Deltalle?"

"Voitko, voitko yhdistää minut Deltan operaatiojohtajalle?"

"Kyllä kyllä, tavallaan puhut jo sellaisen henkilön kanssa, joka on vastuussa."

"Ok, tee, mitä sinun täytyy tehdä. Soita tähän numeroon, älä..."

"Hmm, mihin numeroon..."

"Tosi hyvä homma, hei."

"Minulla ei ole mitään puhelinnumeroa! Haloo!"

Puhelu katkesi.

Helsingin Sanomat

Toimittaja Anu Nousiaisen juttu oli ajankohtaan (lokakuu 2011) nähden kohtuullisen hyvä. Sekin mainitaan, että Breivik ei siteerannut Halla-ahoa vaan kopioi laajasti Fjordmanin kirjoituksia, joista yhdessä siteerataan lyhyesti Halla-ahoa.

Toimittaja kyseenalaistaa kiitettävästi Breivikin rehellisyyden läpi kirjoituksen. Ei tosin teon motiiveiden suhteen, mutta tuolloinhan ei vielä täysin tiedetty sitä, mikä tuli oikeudenkäynnissä selväksi.

Entäs nyt kymmenen vuoden jälkeen? Tokihan toimittaja Nousiainen on tutustunut edes oikeudenkäyntipöytäkirjoihin. Eipä ole, tai jos on, niin valikoivasti tai vain lehtijuttujen kautta niin, että jutun määrittää muissakin uutisissa siteerattu Norjan demarinuorien puheenjohtaja Astrid Hoem.

Helsingin Sanomat: Saari 3.7.2021

Syksyllä 2020 Astrid Willa Eide Hoem valittiin Työväenpuolueen nuorisojärjestön AUF:n puheenjohtajaksi.

Hoem on nyt 26-vuotias. Kymmenen vuotta sitten hän oli AUF:n 16-vuotias piirijohtaja, joka oli houkutellut monet liittymään AUF:ään ja lähtemään Utøyalle.

[...]

Terrori-iskun jälkeen Norjassa sanottiin, että se oli suunnattu koko Norjaa vastaan.

"Mutta se oli isku myös Työväenpuoluetta vastaan. Breivik halusi tappaa puolueen uuden sukupolven."

"Mutta siitä ei puhuttu."

"Sen sijaan puhuttiin katastrofista. Keskusteltiin Breivikin mielenterveydestä, helikoptereista, poliisin resursseista ja muistomerkin paikasta ja Isisistä ja Syyriaan matkustaneista ihmisistä."

"Mutta Breivikin poliittisesta ideologiasta ei ole puhuttu eikä siitä, miten häntä olivat inspiroineet muutamat hyvin tunnetut norjalaiset äärioikeistolaiset."

Jaa ettei puhuttu? Bloggaaja Fjordmania ryöpytettiin Norjassa kuin Quislingiä lehdissä, puheissa ja jopa tv-sarjassa, jossa hänet esitettiin totuudenvastaisesti väkivaltaa lietsovana kansainvälisen äärioikeistosalaliiton juoksupoikana. Puhuttiin Suomessa asti, kun muun muassa vihreiden Pekka Haavisto valehteli Breivikin sanoneen Jussi Halla-ahoa innoituksen lähteekseen.

Mistä ei puhuttu, oli se, että oikeudenkäynnissä Breivik kiisti olevansa Fjordmanin lailla demokratiaan uskova nationalisti ja tunnusti olleensa kaiken aikaa kansallissosialisti, joka teeskenteli manifestissaan nationalistia saadakseen ajatuksilleen enemmän huomiota, kun natsiksi leimautuminen olisi aiheuttanut torjuntareaktion. Breivik halusi yhdistää tekonsa manifestinsa kautta Fjordmaniin ja halveksimiinsa Fjordmanin juutalaisystäviin, jotta heille ei jäisi äärioikeistolaisiksi leimattuina poliittista elintilaa. Näin kävikin, kiitos Norjan hoemien, mutta he eivät radikalisoituneet, kuten Breivik toivoi ja oletti, vaan vain joutuivat katoamaan julkisuudesta.

[Roope2]

Nuorisojärjestö AUF:n johtaja ja saarelta selvinnyt Astrid Eide Hoem Norjan yleisradiolle (NRK) antamassaan haastattelussa:


"Hengenvaarallinen rasismi ja oikeistolaiset ääriliikkeet ovat edelleen elossa. Meidän on kerta kaikkiaan sanottava, että emme hyväksy rasismia, emme hyväksy vihaa..."


https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008139708.html


Hyvin halpamaista mielenvikaisen henkilön tekemisen hyväksikäyttöä politikolta.

[Roope]

Jukka Kekkonen: Utöyan tragediasta 10 vuotta – olemmeko oppineet mitään?

Heinäkuun 22. päivä vuonna 2011 ei unohdu koskaan Norjassa eikä varmasti muuallakaan. Tuolloin Anders Breivik surmasi Utöyan saarella 69 sosialidemokraattien nuorisoleirillä ollutta. Tekoa ennen Breivik oli räjäyttänyt Oslon hallintokorttelissa pommin, joka surmasi kahdeksan ihmistä.

Nyt, kymmenen vuoden kuluttua, on syytä palata tapahtumiin ja asettaa muutamia kysymyksiä tragedian syistä, luonteesta, vaikutuksista ja siitä, onko tapahtumista opittu jotain.

[...]

Nykyaikaa ajatellen Norjan tragedialla on kuitenkin yhtymäkohtia epäselvempään kategoriaan väkivaltaisia tapahtumia, joita voi luonnehtia "kulttuurisesti mahdottomiksi".

Tähän ryhmään kuuluu pääministeri Olof Palmen murha 28.2.1986 ja muutkin poliittiset murhat, esimerkiksi Ruotsin ulkoministeri Anna Lindh 11.9.2003. Kaikki muistavat tyrmistyksen Palmen murhan jälkeen.

Tällaisten tekojen piti olla mahdottomia pohjoismaisessa demokraattisessa hyvinvointivaltiossa. Mutta sitä ne eivät olleet. Tässä kohdassa myös Suomi astuu kuvaan: Itse asiassa myös Suomen koulusurmat ja Myyrmäen pommi-isku voidaan liittää samaan ryhmään.

Ei niitäkään voinut ennalta aavistaa hyvinvointi-Suomessa, ja vaikea niitä on jälkikäteenkään selittää.

Vaikka murhien taustalla on kiistatta pahasti häiriintyneitä yksilöitä, ei pelkästään yksilön kautta tehty tarkastelu anna vastausta siihen, mikä lopulta johti tekoihin. Rikollisuutta esiintyy kaikissa yhteiskunnissa aina jossain muodossa ja laajuudessa, mutta jotkut rikokset ylittävät käsityskykymme.

Saattaa olla helppo ymmärtää perinteisiä ja uusiakin rikoksia, mutta ei millaisia tekoja tahansa.

[...]

Valitettavasti laajemmat ja kunnianhimoisimmat tutkimukset, joissa olisi yritetty pohtia kansainvälisten vertailujen ja historian kautta kulttuurin syvärakenteita, ovat jääneet tekemättä, tai ne eivät ole riittävällä painoarvolla nousseet julkiseen keskusteluun.

Mikä selittää verilöylyjä maailman vahvimmissa demokratioissa on edelleen kysymyksenä kuin avoin haava.

Yksi tutkimuksen suunnista olisi selvittää, mitkä olivat ja ovat Breivikin aatteellisia viiteryhmiä. Kenen ajatukset inspiroivat häntä ja keiden kanssa hän jakoi ajatuksiaan? Tätä kautta törmätään muun muassa äärioikeistolaisiin ja islamofobisiin ajatuksiin.

Seuraava askel olisi kysyä ja tutkia, mikä synnyttää ja vahvistaa tällaisia ääriajatuksia demokraattisissa oikeus- ja hyvinvointivaltioissa. Tutkimuksen tarpeen ohella tällaiset tapaukset on joka tapauksessa aiheellista kirjata muistamisen politiikan tärkeisiin kohteisiin.

Voi olla, että menneiden tragedioiden syitä ei kyetä selvittämään, eikä niistä siksi voida oppia. Mutta erityisesti juuri sen vuoksi niistä on kerrottava myös tuleville sukupolville.

Kirjoittaja on oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Helsingin yliopistossa.

Turun Sanomat 22.7.2021

Professori Kekkosen kirjoituksessa kiinnostavinta on se, mikä täytyy lukea rivien välistä, koska jotkut asiat ovat nyky-Suomessa tabuja.

Kekkonen viittaa käsityskyvyn ylittävinä rikoksina Breivikin iskuihin, koulusurmiin ja ruotsalaisten poliitikkojen murhiin niputtaen ne "kulttuurisesti mahdottomiksi". Hän jättää tarkastelun ulkopuolelle Pohjoismaihinkin tunkeutuneen islamistisen terrorismin, mikä vihjaa, että Kekkoselle islamistiset iskut ovat ymmärrettäviä, tekijöiden kulttuuriin kuuluvia. Kuten ovatkin.

Ketään ei tyrmistytä tieto, että vuosittain tuhansissa islamistisissa terrori-iskuissa kuolee kymmeniä tuhansia ihmisiä. Sellainen laajamittainen väkivalta ei ole "kulttuurisesti mahdotonta" vaan osa arkipäivää, eikä edellytä analyysiä tai tutkimusta länsimaissa tapahtuessakaan.

[Niobium]

Breivik on yksinkertaisesti vain mielenvikainen.

Jos kerran natseja lurkkii joka nurkan takana, niin eikö heidän väkivaltansa olisi tilastollisesti samassa suhteessa rauhanuskonnon edustajien harjoittaman väkivallan kanssa?

Jossain ihan perinteisesti ajatellussa sivistysvaltiossa poltellaan autoja ja ammuskellaan päivittäin. Natsit eivät ole asialla. Mistä meidän oikeasti pitäisi olla huolissamme? Olemmeko oppineet mitään?

[Hamsteri]

Breivik oli somppujen vika ja niiden vika, jotka päästi matut Norjaan. Muistutus: 40 000 somalia Norjassa.