2011-07-14 KU Maahanmuuttajien osaaminen romukoppaan

[Ink Visitor]

Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin mukaan maahanmuuttajien osaaminen menee Suomessa hukkaan.
Moni Suomessa asuvista korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista työskentelee Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin mukaan koulutustaan vastaamattomissa töissä.

– On pahimmanlaatuista tuhlausta, että korkeasti koulutetut maahanmuuttajat päätyvät liian vaatimattomiin tehtäviin tai työttömiksi, kun tarjolla ei ole täydennyskoulutusta tai sopivia kielikursseja. Nämä ihmiset turhautuvat, ja koko yhteiskunnan voimavaroja valuu hukkaan.

Edes tarkkoja lukuja ei ole saatavilla, sillä maahanmuuttajien työllistymistä koulutustaan vastaavaan työhön ei seurata.

– Suomalaiset yritykset tarvitsevat globaalissa ja osaamiseen perustuvassa taloudessa yhä enemmän kansainvälistä ammattitaitoa. Lisäksi työikäisten määrä Suomessa laskee. Siksi on järkevää hyödyntää jo maahamme tulleita osaajia sekä tänne opiskelemaan tulevia, sanoo Fjäder.

Hän huomauttaa, että Suomi kuuluu niihin harvoihin teollisuusmaihin, jotka kärsivät aivovuodosta eli siitä, että korkeasti koulutettuja lähtee ulkomaille enemmän kuin maahan tulee.

Asenteet ongelmana

Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymisessä on monia ongelmia, kuten tutkintojen tunnustaminen, täydennyskoulutus ja kielitaidon tukeminen. Ne ovat kuitenkin haluttaessa ratkaistavissa.

– Vaikeampaa on vaikuttaa työelämän asenteisiin. Suomalaiset työnantajat arastelevat edelleen muiden kuin suomalaisten työntekijöiden palkkaamista, painottaa Fjäder.

Vaikka maahanmuuton kokonaisvaikutusten on eri maissa laskettu olevan neutraaleja tai lievästi positiivisia, yhteiskunnan yleinen asenneilmapiiri on ratkaiseva. Esimerkiksi Kanadassa kolme neljästä haluaa säilyttää vähintään nykyisen maahanmuuttotahdin, kun taas Suomessa asenteet ovat kiristyneet.

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2593940/maahanmuuttajien-osaaminen-romukoppaan

[Rapsakka Rapu]

Kiinnostaisi tietää johtuvatko aivovuodot siitä että tänne tulee porukkaa opiskelemaan ja lähtevät sitten korkeasti koulutettuina takaisin kotimaahansa. Vai lähteekö todella moni suomalainen vaikkapa jenkkeihin?

Osaamispotentiaalia hukattaessa ei taideta puhua ihan kaikista maahanmuuttajaryhmistä. Vai onko meillä pula kamelipaimenista?

[Marko Parkkola]

Hmm. Eikös Akava, kieliopetus ja opettajat liity jotenkin toisiinsa?

[VeePee]

Mitä nyt itse aina silloin tällöin olen työpöydälleni saanut afrikkalaistaustaisten työnhakijoiden hakemuksia, niin osa on ollut aika epämääräisiä. Parikymppisillä kavereilla on järestään vähintään yksi, välillä useampiakin korkeakoulututkinto. Todisteena saavutuksista on sitten jotain epämääräisiä kopion-kopion-kopioita jostain täysin tuntemattomasta afrikan sarven korkeakoulusta.  Mutta kaipa tuollaisetkin tutkinnot tulee kyseenalaistamatta tunnustaa vastaamaan länsimaisia tutkintoja.

[jupeli]

Kiinnostaisi tietää johtuvatko aivovuodot siitä että tänne tulee porukkaa opiskelemaan ja lähtevät sitten korkeasti koulutettuina takaisin kotimaahansa. Vai lähteekö todella moni suomalainen vaikkapa jenkkeihin?

Osaamispotentiaalia hukattaessa ei taideta puhua ihan kaikista maahanmuuttajaryhmistä. Vai onko meillä pula kamelipaimenista?

Store Fjäder'in kirjoitus näyttäisi saaneen voimakkaita vaikutteita Tuurssilaisuudesta.

[l'uomo normale]

– On pahimmanlaatuista tuhlausta, että korkeasti koulutetut maahanmuuttajat päätyvät liian vaatimattomiin tehtäviin tai työttömiksi, kun tarjolla ei ole täydennyskoulutusta tai sopivia kielikursseja. Nämä ihmiset turhautuvat, ja koko yhteiskunnan voimavaroja valuu hukkaan.

Kun perustiedot on hallussa, kielitaitoaan voi parantaa itseopiskelulla. Korkeasti koulutetulla luulisi riittävän henkistä kapasiteettia omaehtoiseenkin opiskeluun.

[Sanglier]

Olen aina ihmetellyt astronauttikirurgien hinkua tulla Suomeen siivoamaan. Ylemmän kouluuksen ammatteihin vaadittava kielitaito ei iltakursseilla ilmesty.

Ne joille on kysyntää, tullaan kyllä hakemaan ulkomailta asti. Muut: älkää tulko.

[KTM]

Käsittääkseni kun Suomalainen lähtee ulkomaille töihin, hän on yleensä jo etukäteen hankkinut tarvittavan kielitaidon ja myös sen työpaikan mihin menee. Aika harva täältä lähtee ummikkona ja työttömänä hengailemaan maailmalle paikallisen sossun sponsoroimana katsomaan jos sattuisi löytymään töitä.

Miksi ihmeessä sama ei päde ulkomaalaisiin, vaan nämä "korkeasti koulutetut huippuosaajat" saapuvat tänne kielitaidottomina ja ilman etukäteen katsottua työpaikkaa. Lisäksi suomen kieli ei ole mitenkään välttämätön, yliopistoilla on töissä monia venäläisiä, aasialaisia ja eurooppalaisia jotka eivät puhu sanaakaan Suomea, eikä se ole mikään ongelma.

Todellisuudessa en usko että suomi menettää sinänsä yhtään mitään siinä että nämä jutun mainitsemat korkeasti koulutetut eivät pääse töihin, suomessa on yksi maailman korkeimmin koulutetuista kansoista ja työttömiä ihan riittävästi omastakin takaa, lisäksi korkeasti koulutettujen työttömyys on noussut viime aikoina eniten.

Mikäli nämä työttöminä meillä notkuvat korkeasti koulutetut maahanmuuttajat oikeasti olisivat huippuosaajia, niin varmasti ne pian pääsisivät töihin jossakin vähemmän rasistisessa maassa, miksi he eivät siis muuta sinne?

[Melbac]

Mitä nyt itse aina silloin tällöin olen työpöydälleni saanut afrikkalaistaustaisten työnhakijoiden hakemuksia, niin osa on ollut aika epämääräisiä. Parikymppisillä kavereilla on järestään vähintään yksi, välillä useampiakin korkeakoulututkinto. Todisteena saavutuksista on sitten jotain epämääräisiä kopion-kopion-kopioita jostain täysin tuntemattomasta afrikan sarven korkeakoulusta.  Mutta kaipa tuollaisetkin tutkinnot tulee kyseenalaistamatta tunnustaa vastaamaan länsimaisia tutkintoja.

Ne uskoo ihan tosissaan että ne saa tollaisilla papereilla sitä duunia?.Vai luuleko ne että kaikki suomalaiset on hiton tyhmiä kun ovat saaneet täältä "turvapaikan" tms?.Vai onko kysymyksessä joku "hain työpaikkaa mutten saanut koska olen musta" juttu josta sitten hihhulit tekee lehtijuttuja ja syyttävät työnantajia "rasismista"?.

[Kantoraketti]

Ihmetyttää nuo Sturen mainitsemat sopivat kielikurssit. Ei niitä tällä hetkelläkään tunnuta tarvittavan. Virolainen lääkäri ei vähän aikaa sitten ymmärtänyt sanaa "kiertäjäkalvosin", eikä sitä kehdannut alkuun sitä kysyä. Näinpä mittailtiin kuumetta, kuunneltiin keuhkoja ja sydäntä. Ja vasta sitten kyseltiin, että mikä paikka se herralla on tulehtunut.

Mutta asiaan. Voisi varmaan olla tilausta kielikursseille, joille menee vain oikeasti koulutettu maahanmuuttaja. Siis sellainen joka osaa lukea ja kirjoittaa jotakin kieltä. Kuullut surullisen paljon juttuja näistä kielikursseista, joilla on ihan pystymetsästä otettua porukkaa, ja näin kurssi menee aakkosia ja tavuja opetellessa. Tai vaihtoehtoisesti pitäisi miettiä jotain harjoitteluohjelmaa, jolla ammattitaitoinen maahanmuuttaja saataisiin työpaikalle ja oppisi sitten siellä työpaikalla ammattikielen ja toivon mukaan vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa puhekielen.

[Elemosina]

Professori Turuusta kertoo sitten siitä toisesta puolesta, eli kun on otettu ulkomaalaisia tutkinnon suorittaneita yliopistotasolle töihin niin on jouduttu kuitenkin kädestä pitäen opettamaan http://hommaforum.org/index.php/topic,52796.msg724606.html#msg724606.

Laittaisin Turun professorin keskustelemaan Sture Fjäderin kanssa ongelmasta. Toisen mielestä osaavia maahanmuuttajia ei rekrytoida opintojaan vastaaviin tehtäviin ja toinen taas kertoo mitä sitten tapahtuu kun rekrytoidaan. Siitä voisi tulla valaiseva keskustelu.

Tosin luulen että Sture ja professori keskustelevat vähän eri ryhmistä. Siltikin voisivat pohtia yhdessä asiaa.

[Mika Mäntylä]

Olen aivan samaa mieltä siitä, että maahanmuuttajat pitää saada osaamistaan vastaavaan työhön. Jos koulutusta ei ole tai koulutuksesta huolimatta kyvykkyys ei muuhun riitä, niin sen kun vaan lapiotyönä kaivamaan ojia ja perkaamaan vesakoituneita sellaisia elatustaan vastaan.

[Veli Karimies]

Eivätkö suomalaisten osaaminen sitten mene hukkaan? Kumpi täälä oli ensin, suomalaiset vai maahanmuuttajat? Kumpaa tänne on tuota, suomalaisia vai maahanmuuttajia. Kumpi on oikeasti se mitä me emme ole tarvinneet, suomalaiset vai maahanmuuttajat?

Kummat voidaan lähettää pois, suomalaiset vai maahanmuuttajat? Miten tämä jonkun osaamisen hukkaan meno ratkaistaan? Osaako joku sanoa?

[Marius]

En usko, että Afrikan-sarven tai Lähi-Idän moniosaajilta onnistuisi lapiotyö tai vesakon perkaus.
Kun vain viisi sekuntia silmät kiinni miettii moista visiota, niin äkkiä ymmärtää kyllä, että kuvitelma on täyttä utopiaa.
Oletan siis lähtökohtaisesti, koska olen mediasta oppinut, että "maahanmuutto" tarkoittaa aina islamia.

[C-Nile]

Esimerkiksi Kanadassa kolme neljästä haluaa säilyttää vähintään nykyisen maahanmuuttotahdin, kun taas Suomessa asenteet ovat kiristyneet.

Mikähän tähän voisi olla syynä? Kenties jotain eroja maahantulijoiden valintakriteereissä? Ei, kyllä sen täytyy olla niin, että Suomessa on vaan poikkeuksellisen tyly asenneilmapiiri.

[Ernst]

Työtoverini, vaativan alan suomalainen ammattilainen veti herneen nenään "kansainvälisen huippuosaajan" kanssa viime viikolla, kun tämä jäi sairaslomalle. Työtoverini, yleensä korrekti henkilö, kysyi suomeksi, kuinka kauan olet sairauslomalla. Osaajan kielitaito ei riittänyt vastaamiseen. Ei ymmärtänyt.

Täytyy AKAVA:n ihmiselle todeta, että jos tulija ei opi vierasta kieltä kohtuullisessa ajassa, miten hän voisi oppia vaativia työtehtäviä, joihin osaajaa haetaan? Ei kaikki ulkomailta tuleva ole priimaa. Priimaa kannattaa toki hakea, mutta masiiviset yhteiskunnan maksamat kurssitukset kannattaa unohtaa. 

[elven archer]

Onneksi suomalaisia maistereita ja tradenomeja harvoin näkee esim. kauppojen kassoilla. Sehän olisi osaamisen romuvarastointia. Onneksi näin ei tapahdu juuri koskaan. Korostan, että näin ei tapahdu käytännössä koskaan. No, sir. Never. Nope. Eipä silti, että kukaan olisi heistä huolissaan, kun suomalaisia ovat, mutta onneksi siis ei ole edes tarvetta.

[Maisterinna]

Työtoverini, vaativan alan suomalainen ammattilainen veti herneen nenään "kansainvälisen huippuosaajan" kanssa viime viikolla, kun tämä jäi sairaslomalle. Työtoverini, yleensä korrekti henkilö, kysyi suomeksi, kuinka kauan olet sairauslomalla. Osaajan kielitaito ei riittänyt vastaamiseen. Ei ymmärtänyt.

Täytyy AKAVA:n ihmiselle todeta, että jos tulija ei opi vierasta kieltä kohtuullisessa ajassa, miten hän voisi oppia vaativia työtehtäviä, joihin osaajaa haetaan? Ei kaikki ulkomailta tuleva ole priimaa. Priimaa kannattaa toki hakea, mutta masiiviset yhteiskunnan maksamat kurssitukset kannattaa unohtaa. 

Minua ei ärsytä akateemisten alojen työntekijät, jotka eivät osaa suomea. Ei ole varaa, koska olen itsekin ollut pidempiaikaisissa hommissa maissa, joissa puhutaan suomen suuruusluokkaa olevia kieliä - oppimatta niitä. Esimerkiksi matemaattinen lahjakkuus on eri asia kuin kielilahjakkuus, joten mielestäni ei voi vedota siihen, että jos on koulutuksen perusteella oltava älykäs, niin täytyisi oppia joku itäisen Pohjois-Euroopan kieli tuosta vain. Palveluammatit ovat eri asia, mutta jos työkielenä on englanti, niin suomen kielen opettelu jää harrastuneisuuden varaan, ja monilla on aivan muita harrastuksia ja saattaa olla sitä omaa kieltä puhuva perhekin mukana.

[Ernst]

Työtoverini, vaativan alan suomalainen ammattilainen veti herneen nenään "kansainvälisen huippuosaajan" kanssa viime viikolla, kun tämä jäi sairaslomalle. Työtoverini, yleensä korrekti henkilö, kysyi suomeksi, kuinka kauan olet sairauslomalla. Osaajan kielitaito ei riittänyt vastaamiseen. Ei ymmärtänyt.

Täytyy AKAVA:n ihmiselle todeta, että jos tulija ei opi vierasta kieltä kohtuullisessa ajassa, miten hän voisi oppia vaativia työtehtäviä, joihin osaajaa haetaan? Ei kaikki ulkomailta tuleva ole priimaa. Priimaa kannattaa toki hakea, mutta masiiviset yhteiskunnan maksamat kurssitukset kannattaa unohtaa. 

Minua ei ärsytä akateemisten alojen työntekijät, jotka eivät osaa suomea. Ei ole varaa, koska olen itsekin ollut pidempiaikaisissa hommissa maissa, joissa puhutaan suomen suuruusluokkaa olevia kieliä - oppimatta niitä. Esimerkiksi matemaattinen lahjakkuus on eri asia kuin kielilahjakkuus, joten mielestäni ei voi vedota siihen, että jos on koulutuksen perusteella oltava älykäs, niin täytyisi oppia joku itäisen Pohjois-Euroopan kieli tuosta vain. Palveluammatit ovat eri asia, mutta jos työkielenä on englanti, niin suomen kielen opettelu jää harrastuneisuuden varaan, ja monilla on aivan muita harrastuksia ja saattaa olla sitä omaa kieltä puhuva perhekin mukana.

Kyseessä on palveluammatti, jossa kielen suullinen ja kirjallinen hallinta on välttämätön. Tulija on tiennyt tämän etukäteen.

[rähmis]

Vaikka maahanmuuton kokonaisvaikutusten on eri maissa laskettu olevan neutraaleja tai lievästi positiivisia

Kokonaisvaikutukset suhteessa mihin? Mitäköhän laskelmia Sture tarkoittaa?

[normi]

Osaava ja ammattitaitoinen saa kyllä työtä, jos sellaista on tarjolla eikä joku osaavampi ja sopivampi mene ohi. Kyllähän tuo korkeastikoulutettujen mamujen palkkaamattomuus johtuu kahdesta syystä, akateemista työttömyyttä on suomalaisillakin (koulutusta suomalaisilla piisaa) eli koulutusta vastaavia töitä ei yksinkertaisesti riitä kaikille ja toinen syy on sitten tuo todellinen osaaminen, joka mitä ilmeisesimmin monilta korkeastimukakoulutetuilta puuttuu.

Muuten, virherekrytoinneista oli juuri uutisissa puhetta ja että soveltuvuustestit firmoilla ovat lisääntyneet, jotta vältetään palkkaamasta väärä henkilkö. Soveltumattoman ihmisen palkkausta luonnehdittiin virheinvestoinniksi, mitä se onkin ja hinnaksi arvioitiin vuoden palkkaa eli mistään pikkurahoist ei ole kyse, joten luulen työnantajien jatkavan entisellä linjallaan ja palkkaavat juuri sellaisia ihmisiä joista on oikeasti hyötyä eikä suvismokujen vaatimuksesta vaan sopivan värisiä työntekijöitä.

Miksiköhän muuten suomalaisista nuorista tai työttömistä  puhuttaessa he eivät koskaan ole voimavara ja rikkaus?

[Maisterinna]

Miksiköhän muuten suomalaisista nuorista tai työttömistä  puhuttaessa he eivät koskaan ole voimavara ja rikkaus?

Ihan älyttömän hyvä pointti. Samalla kysyisin, että miksi matalapalkka-aloja, joissa pärjää luku- ja kirjoituitustaidoton toisen kulttuurin kasvattikin, ei voi vahvemmin kohdentaa suomalaisille nuorille. Uskon, että tässä maassa on monta tunnollista 15-vuotiasta, jotka ihan mielellään olisivat 1 kk kesässä mummoja ulkoiluttamassa tai siivoamassa, ihan alle 1000 euron palkalla.

[Louhi]

Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin mukaan maahanmuuttajien osaaminen menee Suomessa hukkaan.
...
– On pahimmanlaatuista tuhlausta, että korkeasti koulutetut maahanmuuttajat päätyvät liian vaatimattomiin tehtäviin tai työttömiksi, kun tarjolla ei ole täydennyskoulutusta tai sopivia kielikursseja. Nämä ihmiset turhautuvat, ja koko yhteiskunnan voimavaroja valuu hukkaan.

Totean Sture Fjäder'ille, että on pahimman laatuista tuhlausta, että korkeasti koulutetut suomalaiset päätyvät liian vaatimattomiin tehtäviin tai työttömiksi, kun tarjolla ei ole ammattia tai osaamista vastaavaa työtä. 

Tästä lausumasta totean myös hra Fjäderille, että kiitti vitusti. Nimim. Hyvin Korkeasti Koulutettu Työtön

[AstaTTT]

Miksiköhän muuten suomalaisista nuorista tai työttömistä  puhuttaessa he eivät koskaan ole voimavara ja rikkaus?

Niin. Tällä foorumilla olen useimmiten törmännyt näiden yhteydessä ilmaisuun yhteiskunnan elätit. Olisikohan meilläkin peiliin katsomisen paikka?

[citizen]

Pihtiputaalla otettiin huippuosaaminen käyttöön ja sotkuhan siitä tuli:
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/valetohtorin-tutkintoepäselvyydet-jatkuvat/614100

[jopparai]

Pihtiputaalla otettiin huippuosaaminen käyttöön ja sotkuhan siitä tuli:
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/valetohtorin-tutkintoepäselvyydet-jatkuvat/614100

linkki ei toimi!

[normi]

Miksiköhän muuten suomalaisista nuorista tai työttömistä  puhuttaessa he eivät koskaan ole voimavara ja rikkaus?

Niin. Tällä foorumilla olen useimmiten törmännyt näiden yhteydessä ilmaisuun yhteiskunnan elätit. Olisikohan meilläkin peiliin katsomisen paikka?

Varmaankin, tietenkin löytyy perunanenistäkin lähinnä elättejä, mutta syrjäytyminen jphtuu useimmiten syrjinnästä. Esimerkiksi koulujärjestelmämme syrjii suomalaisia poikia, etnopojilla on helpompaa, koska heillä on tukenaan yhteiskunnan virallinen paaponta ja erityistuet. Suomalainen poika syrjäytyy helposti, koska opettajat ja koulujärjestelmä ei piittaa poikien tarpeista, päinvastoin heistä yritetään kasvattaa metroseksuaaleja tai homoja ja suviksia (ainoastaan etnopojat saavat olla miehen statuksessa vapaasti koska kulttuuri). Ei ihme, että moni poika vittuntuu eikä edes halua olla koko järjestelmässä koska ei saa olla oma itsensä.

Lukekaa uudestaan ajatuksella, jos tuntuu liian kärjekkäältä. Tuossa nimittäin on vinha perä.

[desperaato]

Minkä alan töitä hakevat?

[AstaTTT]

Esimerkiksi koulujärjestelmämme syrjii suomalaisia poikia, etnopojilla on helpompaa, koska heillä on tukenaan yhteiskunnan virallinen paaponta ja erityistuet. Suomalainen poika syrjäytyy helposti, koska opettajat ja koulujärjestelmä ei piittaa poikien tarpeista, päinvastoin heistä yritetään kasvattaa metroseksuaaleja tai homoja ja suviksia (ainoastaan etnopojat saavat olla miehen statuksessa vapaasti koska kulttuuri). Ei ihme, että moni poika vittuntuu eikä edes halua olla koko järjestelmässä koska ei saa olla oma itsensä.

Jos kerran Ruotsissa perustetaan sukupuolineutraaleja päiväkoteja, eikö Suomeen voitaisi perustaa muutama poikakoulu, joissa opetetaan niin, että pojat kokevat olevansa tärkeitä ja oppivat omalla tavallaan. Onhan täällä ollut Steiner-koulujakin jo pitkään. Poikakoululle voi olla aito sosiaalinen tarve. Oppitunnitkin voisivat olla 25 minuutin pituisia, koska muistaakseni 20 minuuttia on se pätkä, jonka ihminen jaksaa keskittyä kunnolla; nuo viisi ekstraminuuttia ovat järjestäytymistä ja yleistä pölinää. Ja paljon liikuntaa tuohon kouluun. Aletaanko miettiä?  

[Roope]

Kansan Uutiset oli näköjään laittanut uutiseksi MTV3:n SuomiAreenan keskustelutilaisuutta mainostaneen Akavan tiedotteen.

Moni Suomessa asuvista korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista työskentelee koulutustaan vastaamattomissa töissä. –On pahimmanlaatuista tuhlausta, että korkeasti koulutetut maahanmuuttajat päätyvät liian vaatimattomiin tehtäviin tai työttömiksi, kun tarjolla ei ole täydennyskoulutusta tai sopivia kielikursseja.

Uskon kyllä, että puutteellinen koulutus ja kielitaito ovat tärkeä syy maahanmuuttajien joutumiseen nimellistä koulutustaan vastaamattomiin töihin, mutta haluaisin nähdä tarkempia arvioita siitä, kuinka moni voitaisiin työllistää pelkästään (maksutonta) koulutusta lisäämällä ja ennen kaikkea olisiko se kannattavaa. Nykyään moni syntyperäinenkin suomalainen valmistuu työttömäksi tai joutuu/pääsee aloittamaan lattiatasolta.

– Suomalaiset yritykset tarvitsevat globaalissa ja osaamiseen perustuvassa taloudessa yhä enemmän kansainvälistä ammattitaitoa. Lisäksi työikäisten määrä Suomessa laskee. Siksi on järkevää hyödyntää jo maahamme tulleita osaajia sekä tänne opiskelemaan tulevia, Fjäder toteaa.

Onko tätä kansainvälistä ammattitaitoa niillä samoilla ulkomaalaisilla, jotka tarvitsisivat täydennyskoulutusta ja kielikursseja? On varmasti järkevää hyödyntää Suomeen tulleita osaajia, mutta ei ole ollenkaan samantekevää, miten paljon resursseja käytetään ja miten ne kohdennetaan. Ettei tähän tiedotteeseen vain sisältyisi taas kerran ajatus, että jokainen maahanmuuttaja on voimavara ja resurssi, joten on oikeastaan melkein samantekevää ketä tänne tulee? Niinhän ei tosiaankaan ole.

Hän huomauttaa, että Suomi kuuluu niihin harvoihin teollisuusmaihin, jotka kärsivät aivovuodosta eli siitä, että korkeasti koulutettuja lähtee ulkomaille enemmän kuin maahan tulee.

Niin kuuluu. Suomesta muuttaa pois korkeasti koulutettuja ja tänne muuttaa matalammin koulutettuja. Tämä alleviivaa (muun muassa) maahanmuuttopolitiikan epäonnistumista.

Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymisessä on monia ongelmia, kuten tutkintojen tunnustaminen, täydennyskoulutus ja kielitaidon tukeminen. Ne ovat kuitenkin haluttaessa ratkaistavissa.

Korkeasti koulutettujen tutkintojen tunnustaminen ei varmaankaan ole ongelma kuin lähinnä julkisella sektorilla. Mitä tahansa tutkintoja ei sielläkään pitäisi hyväksyä vain työnsaannin helpottamiseksi. Se inflatoi tasoltaan varmasti tunnetun koulutuksen arvoa.

Täydennyskoulutus ja kielitaidon tukeminen ovat sitten raha- ja resurssikysymyksiä. Nykymuotoinen maahanmuuttajille tarjottava kotoutus- ja kielikoulutus on valitettavasti liian tehotonta ja tavoitteetonta. Tuloksia ei vaadita sen paremmin opiskelijoilta kuin opetukseltakaan. Missä ovat tutkimukset koulutuksen laadusta ja kehittämistarpeista? Pelkkä lisäraha ei siksi ratkaisisi mitään.

– Vaikeampaa on vaikuttaa työelämän asenteisiin. Suomalaiset työnantajat arastelevat edelleen muiden kuin suomalaisten työntekijöiden palkkaamista.

Ja täysin syystä. Työnantajat haluavat välttää riskejä. Riskit realistisimmin arvioiva saa kilpailuedun. Ei ole tietääkseni mitään näyttöä siitä, että työnantajat olisivat olleet liian varovaisia.

Vaikka maahanmuuton kokonaisvaikutusten on eri maissa laskettu olevan neutraaleja tai lievästi positiivisia, yhteiskunnan yleinen asenneilmapiiri on ratkaiseva.

On kardinaalimunaus ja erittäin epäuskottavaa niputtaa kaikkien maiden kaikki maahanmuutto kaikilta vaikutuksiltaan tällä tavoin yhteen. On olemassa hyvin erilaisia maahanmuuttajaryhmiä, joilla on hyvin erilaisia vaikutuksia yhteiskunnan eri alueilla. Hyvä maahanmuutto (jos sellaista voi yksiselitteisesti määritellä) ei kuittaa huonon maahanmuuton vahinkoja.

Esimerkiksi Kanadassa kolme neljästä haluaa säilyttää vähintään nykyisen maahanmuuttotahdin, kun taas Suomessa asenteet ovat kiristyneet.

Tähän on tietenkin syynä se, että Suomi ja Kanada ovat eri maita, joilla on täysin erilainen maahanmuuttopolitiikka ja maahanmuuton historia. Suomessa viime aikojen kehitys on nähty yhä enemmän uhkana, mille onkin ollut hyvät perusteet.

Akava järjestää Porin SuomiAreena -tapahtumassa perjantaina 15.7. klo 10.30–11.45 paneelikeskustelun Maisterit mopin varressa. Paikkana on Porin kaupungintalon piha. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien asemasta Suomen työmarkkinoilla keskustelevat
Yuan Karppanen, diplomi-insinööri, Synocus Oy
Nasima Razmyar, Vuoden Pakolaisnainen 2010
Riitta Wärn, asiantuntija, Elinkeinoelämän Keskusliitto
Sture Fjäder, puheenjohtaja, Akava
Tilaisuuden juontaa Talouselämän päätoimittaja Reijo Ruokanen.

SuomiAreenan tilaisuutta ei löytynyt MTV3:n nettisivuilta, mutta kaikenlaista muuta kylläkin:

Vaaleissa täpärästi rannalle jäänyt Fatbardhe Hetemaj aikoo hakea eduskuntaan uudestaan.

Hetemaj: Soinin sekalainen seurakunta tappelisi hallituksessa

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaaren mielestä (sd.) ihmisiä ja kansakuntia ei saa tahallisesti leimata.

Jaakonsaari ihmettelee Soinin kärkeviä EU-puheita

Elisabeth Rehnin mielestä Suomella olisi nyt mahdollisuus olla avarakatseinen muun maailman suhteen.

Elisabeth Rehn: "Suomea vaivasi sulkeutuneisuus vaalien aikaan"

Maahanmuuttajat ja kirjallisuus.

Areenalava: Jukka Mallinen ja Alexandra Salmela