2012-07-16 Kauppalehti: Tutkija HS:ssa: Schengenin murtaminen uhka EU:lle

[vilach]

Politiikan tutkija, tohtori Jaakko Kuosmanen varoittaa Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla murtamasta vapaan liikkumisen periaatetta Euroopan Unionissa. Kuosmasen mukaan Schengen-sopimuksen purkaminen luo lisäuhan jo valmiiksi heikentyneelle unionille.

Jäsenvaltioiden sisäministerit esittivät kesäkuun alussa yksimielisesti, että jokainen jäsenvaltio voisi ottaa käyttöön väliaikaiset rajatarkastukset, jos maa tulkitsee sisäisen turvallisuutensa olevan uhattuna. Esimerkiksi Tanska toimi näin jo viime vuonna.

Kuosmasen mukaan vapaa liikkuvuus on yksi EU:n yhtenäisyyden tärkeimpiä symboleja. Sen rajoittaminen tarkoittaa hänen mukaansa "vahvaa epäluottamuslausetta unionin sisäistä yhteistyötä ja päätöksentekojärjestelmää kohtaan".

Yksipuolisilla rajoitteilla jäsenvaltiot Kuosmasen mukaan viestivät, ettei niiden pidä luottaa yhdessä toimimiseen, vaan jokaisen tulee huolehtia omista asioistaan.

Kuosmanen katsoo, että EU-valtioiden päättäjät pyrkivät kosiskelemaan äänestäjiä liioittelemalla liikkumisvapauden tuomia ongelmia.

Hänestä kriisin vakavuudesta kertoo se, että EU:n voimavaltiot, Saksa ja Ranska ovat alkaneet kritisoida Schengenin sopimusta julkisesti.

Ranskassa presidentinvaalit hävinnyt Nicolas Sarkozy uhkaili maan eroavan Schengenistä. Saksassa taas pelätään talousahdingon aiheuttavan muun muassa Kreikasta maahanmuuttajien massavaelluksen.

Edinburghin yliopistossa tutkijana toimiva Kuosmanen näkee Schengenin arvostelussa populismia. Vaikka EU:n liikkumisvapautta tukevassa järjestelmässä on puutteita, ovat hänestä ongelmat ratkaistavissa yhteisesti EU-maiden kesken "ilman unionin sisäisen epäluottamuksen kasvattamista".

Kaija Lähteenmaa

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/tutkija+hsssa+schengenin+murtaminen+uhka+eulle/201207214589

[coscarnorth]

Edinburghin yliopistossa tutkijana toimiva Kuosmanen näkee Schengenin arvostelussa populismia.

Miten minusta alkaa tuntua siltä, että nykyisin mikä tahansa kriittinen palaute mistä tahansa globalisaatiota edistävästä instituutioista luokitellaan tutkijoiden puolelta populismiksi, ellei sitten peräti vihapuheeksi.

[Ajattelija2008]

On selvä, että Schengen-aluetta pitäisi kutistaa. Heikon rajavalvonnan haitat ovat paljon etuja suuremmat. Ainakin Balkanin maat Bulgaria, Romania ja Kreikka pitäisi erottaa Schengenistä. Järkevää politiikkaa tietysti vastustavat kaikki, jotka katsovat hyötyvänsä laittomasta siirtolaisuudesta ja rikollisuudesta. Näköjään tuo "tutkija" kuuluu heihin.

[Koskela Suomesta]

Edinburghin yliopistossa tutkijana toimiva Kuosmanen näkee Schengenin arvostelussa populismia.

Miten minusta alkaa tuntua siltä, että nykyisin mikä tahansa kriittinen palaute mistä tahansa globalisaatiota edistävästä instituutioista luokitellaan tutkijoiden puolelta populismiksi, ellei sitten peräti vihapuheeksi.

Kuosmanen itse teki taas ns. tieteellään politiikkaa, eli oli sitä mieltä että shengen on "symboli" ja tämän "symbolin" arvostelu asiaperustein on populismia.

Koko EU:n ongelma on se että suurin osa sen aikaansaamista asioista on "hyvien asioiden" "symboleja". Ne eivät ole itse hyviä asioita eivätkä saa aikaan juurikaan mitään hyvää. Shengen tai euro ja muut väkisillä ideologisista syistä luodut "symbolit" eivät saa aikaan oikeastaan mitään todellista hyvää, ne vain symboloivat jotain asiaa jota jotkut poliitikot pitävät hyvänä.


Nuori polvi ei edes tiedä millaista Euroopassa oli matkailla ihan yksityishenkilönä ennen schengeniä, joten he luulevat shengenin oikeasti tuoneen tavalliselle ihmiselle jotain hyödyllistä.

Ai millaista se oli? se oli suomalaisen kannalta aivan samanlaista kuin nytkin.

Se rajan ylitys oli pahimmillaan, huomatkaa: pahimmillaan, samanlaista kuin maksulliselle moottoritielle ajaminen.

Ai niin, eiväthän nämä hyvät ihmiset edes tiedä millaista on ajaa maksulliselle moottoritielle. Heidän ulkomaanmatkailunsa kun rajoittuu seuramatkaan Ibizalle, eivätkä he siitäkään mitään biletykseltään muista.

Se on sellaista että kun tullaan rajalle tai sen moottoritien alkuun, niin tie levenee kaistoiksi jotka johtavat sellaisille kopeille. Kukin valitsee ohjeiden mukaan oman jononsa, rekat omiinsa, henkilöautot omiinsa jne. Ja jono vetää nopeasti, kopilla näytetään autossa olijoiden passit ja jatketaan matkaa, tai maksullisella moottoritiellä otetaan kortti jonka näyttämän mukaan maksetaan sitten kun ajetaan ulos.

Tätä se oli siis tavalliselle ihmiselle pahimmillaan. Tuosta voi toki joutua erilleen tarkastettavaksi, mutta se sivuun pyyntö tulee profiloinnin tms. pohjalta auton rekisterinumeron tai passeissa olevien nimien mukaan, eli normikansalaisella jolla ei ole huume tms. tuomioita tai sakkoja tai muuta vastaavaa, ei ole oikeastaan mitään pelkoa joutua vartin kestävään tarkastukseen. Niillä taas joilla on.... elämä on.... kukin valitsee.

Helpommillaan koko hiton rajaa ei edes huomannut eli meno oli AIVAN KUTEN NYTKIN. Nuo systeemit eivät ole päälla 24/7 jne. Ja suomalainen auto viitottiin usein ohittamaan jopa passin tarkastus aina sinne 90-luvulle asti.

[Jouko]

Jos Schengenin murtaminen on uhka, niin miksi sitä koko ajan murretaan virheellisellä politiikalla kaikenmoisiin epämääräisiin "humanitaarisiin" syihin vedoten? Toisinsanoen lipsutaan tehdystä sopimuksesta kun kivalta ja suvismaiselta tuntuu. Ei niin voida toimia jatkuvasti kansainvälisissä sopimuksissa, varsinkin kun niihin aina vedotaan.

[Marius]

Sain otsikosta mielikuvan, että Schengen-sopimus on este, jonka murtuminen johtaa rajojen murtumiseen. Sain siis juuri oikean, tavoitellun mielikuvan.

[sikanauta]

Edinburghin yliopistossa tutkijana toimiva Kuosmanen näkee Schengenin arvostelussa populismia.

Miten minusta alkaa tuntua siltä, että nykyisin mikä tahansa kriittinen palaute mistä tahansa globalisaatiota edistävästä instituutioista luokitellaan tutkijoiden puolelta populismiksi, ellei sitten peräti vihapuheeksi.

Tavallinen kansa vastustaa globalisaatiota, joten populismiahan se sitten on. Ihmetyttää vaan miten populismista on onnistuttu leipomaan paha asia.

Suomen eduskunnassakin taitaa isoin joukku pitää populismia pahana asiana. Eli toisinsanoen heitä voisi pitää maanpettureina. Ajavat pelkästään muiden maiden asioita eivätkä voisi vähempää välittää mitä Suomen kansa haluaa. Kuka tällaisia kansanedustajia sitten äänestää? Onko vaalivilppi sittenkin yleisempää mitä luullaan?

[akez]

Jos Schengenin murtaminen on uhka, niin miksi sitä koko ajan murretaan virheellisellä politiikalla kaikenmoisiin epämääräisiin "humanitaarisiin" syihin vedoten? Toisinsanoen lipsutaan tehdystä sopimuksesta kun kivalta ja suvismaiselta tuntuu. Ei niin voida toimia jatkuvasti kansainvälisissä sopimuksissa, varsinkin kun niihin aina vedotaan.

Dublin-sopimus on jo ilmeisesti dumpattu roskiin, miksei sinne joutaisi myös Schengen-sopimuskin. Tässä keissi. Schengen on mahdollistanut tämän matkailun, mutta Dublin palautusta ei saa suorittaa. Italia siis on siirtymässä Kreikan jatkoksi maihin, joihin ei voi palauttaa ketään. Eläköön eu-solidaarisuus, vai miten se taas meni ...

Tuomioistuin kielsi karkotuksen Italiaan

Junge Freiheit 13.7.2012 juttu saksaksi

STUTTGART. Stuttgartin hallinto-oikeus on kieltänyt turvapaikanhakijoiden karkotuksen Italiaan. Heitä uhkaa siellä "turvapaikkamenettelyjen ja vastaanottotoimien systemaattisten puutteiden johdosta epäinhimillisen ja halventavan kohtelun vaara", perusteli oikeusistuin torstaista päätöstään.

Valittajana oli turvapaikanhakijaperhe, joka oli vuoden 2011 huhtikuussa tullut ensin Syyriasta Kreikkan kautta Italiaan, josta he eivät kuitenkaan hakeneet turvapaikkaa. Sen sijaan perhe onnistui tulemaan Saksaan, jossa he välittömästi hakivat turvapaikkaa.

Dublin II sopimuksen mukaan se maa on vastuussa turvapaikanhakijasta, johon tämä saapuu ensimmäiseksi. Siksi kansalaisuudeton palestiinalainen aviopari Syyriasta kolmine lapsineen olisi pitänyt karkottaa Italiaan. Perhe vastusti tätä sillä perusteella, että heitä oli Italiassa määrätty lähtemään maasta tunnistustoimenpiteiden [sormenjäljet, kuvat jne.] jälkeen.

Elämää toimeentulominimin alapuolella

Lisäksi he väittivät, että heistä ei oltu pidetty Italiassa tarpeeksi huolta. Viranomaiset olivat majoittaneet heidät toisen perheen kanssa pieneen huoneeseen, jossa ei ollut vuoteita, eikä peittoja ja päivässä oli annettu vain yksi ateria.

Hallinto-oikeus jakoi perheen huolet siitä, että nämä joutuisivat Italiaan palatessaan elämään toimeentulominimin alapuolella. Suurin osa turvapaikanhakijoista Italiassa ovat "turvattomia, ilman suojaa, integraatioapua ja turvattua ravinnonsaantia, vettä ja sähköä", tuomitsi oikeusistuin. Myöskään terveydenhuolto ei ole riittävän taattua.

Jo maaliskuussa tuli tietoon, että monet hallinto-oikeudet estivät sisäministeriötä karkottamasta turvapaikanhakijoita Drittstaatenregelung-lain nojalla Italiaan.

Funtsin vaan, jos täältä paettaisiin arafattilaan, niin millainen serviisi siellä on tarjolla? Toinen juttu. Viisihenkisen porukan salakuljettaminen Syyriasta Saksaan asti maksaa niin paljon, että sillä eläisi Afrikassa vaikka eläkeikään asti herroiksi. Mikä siis Euroopassa vetää? Kysymys oli retorinen.

EDIT typo
EDIT2 lisätty pois tipahtanut kohta. Valittanut perhe oli siis tullut "Syyriasta Kreikkan kautta Italiaan, ... "

[vilach]

Mikä siis Euroopassa vetää?

Taikaseinä, siisteys (kaikki tietävät miten likaista kehitysmaissa on), hiljaisuus ja rauhallisuus, turvallisuus kaduilla, hyvät tiet jne.
Monet sanovat, että ainoa vetotekijä länsimaihin on taikaseinä. Se on suurin vetotekija, mutta muut tekijät ovat myös suuria. Monet sanovat, että länsimaisen tuloilla voi elää erinomaista elämää kehitysmaissa.
Ei voi. Rahalla voi ostaa tavarat ja talon, mutta ei voi muuttaa kokonaisia kaupunkeja siisteiksi.
Siellä kaikkialla haisee, rumaa, ahdasta, melu, huonot tiet jne.
Ei kaikissa kehitysmaissa, mutta monissa.

Missä kaupungissa on miellyttävämpää viettää aikaa?

Tässä:

(http://www.hobotraveler.com/194guatemala/194-764.JPG)

Vai tässä:
(http://mw2.google.com/mw-panoramio/photos/medium/8566972.jpg)

[akez]

^ Asia tosiaan on monipiippuinen. Ratkaisu tosin ei ole se, että kehitysmaasakki, joka nuo olosuhteet on itselleen saaneet aikaan, tulee tänne ja tekee tästäkin paikasta samanlaisen. Jos eivät ole oloihinsa tyytyväisiä, niin sitten kaikki tarmo on syytä purkaa asioiden parantamiseen siellä, eikä yrittää luikahtaa tänne. Enpä usko, että täällä tosiaan kukaan tuollaisia oloja haluaisi tänne syntyvän. Erinäisiä viitteitä kehityksen suunnasta noissa Euroopan "rikastuneissa" maissa on kyllä jo aivan riittävästi havaittavissa.

[Mursu]

On selvä, että Schengen-aluetta pitäisi kutistaa. Heikon rajavalvonnan haitat ovat paljon etuja suuremmat. Ainakin Balkanin maat Bulgaria, Romania ja Kreikka pitäisi erottaa Schengenistä. Järkevää politiikkaa tietysti vastustavat kaikki, jotka katsovat hyötyvänsä laittomasta siirtolaisuudesta ja rikollisuudesta. Näköjään tuo "tutkija" kuuluu heihin.

Romania ja Bulgaria eivät ole Schenenmaita, joten niitä ei oikein voi erottaakaan.

[KTM]

No, Italialainen kaverini on erittäin nuiva ja on sitä mieltä että kaikki "n..rit takaisin afrikkaan" ja luulen että moni muukin italialainen jakaa hänen mielipiteensä.

[Leijona78]

Heh. Jos vielä kysyisi Lampedusalaiselta, niin minkäköhänlainen kommentti olisi silloin?

[skrabb]

Vieraskynä
Malttia Schengenin purkamiseen

Vieraskynä: Liikkumisvapaus on EU:n yhtenäisyyden tärkeimpiä symboleja. Siksi sen rajoittamisessa ei pitäisi tehdä hätiköityjä päätöksiä.
16.7.2012 

Jaakko Kuosmanen

Va­paa liik­ku­vuus on Eu­roo­pan unio­nin kes­kei­sim­piä pe­riaat­tei­ta. Ta­lousk­rii­si, eu­ro­alueen li­sään­ty­vä työt­tö­myys ja unio­nin ul­kois­ten ra­jo­jen epä­va­kaus ovat kui­ten­kin saa­neet jä­sen­val­tiot ky­seen­alais­ta­maan liik­ku­mis­va­pau­den kul­ma­ki­viä. Schen­ge­nin so­pi­mus on useis­sa EU-mais­sa yhä suu­rem­mas­sa epä­suo­sios­sa.

Osas­sa jä­sen­val­tiois­ta val­taa pi­tä­vät ja si­tä ta­voit­te­le­vat po­lii­ti­kot ovat ää­nes­tä­jiä ko­sis­kel­les­saan sor­tu­neet liioit­te­le­maan liik­ku­mis­va­pau­den mu­ka­naan tuo­mia on­gel­mia.

Esi­mer­kik­si Tans­kas­sa vii­me vuon­na käyt­töön otet­tu­ja ra­ja­tar­kas­tuk­sia pe­rus­tel­tiin sil­lä, et­tä va­paa liik­ku­mi­nen ra­jo­jen ylit­se li­sää kan­sain­vä­lis­tä ri­kol­li­suut­ta. Esi­te­tyt väit­teet osoit­tau­tui­vat kui­ten­kin jäl­ki­kä­teen po­pu­lis­ti­sek­si pu­heek­si, ei­kä niil­le löy­ty­nyt yk­si­se­lit­teis­tä ti­las­tol­lis­ta pe­rus­taa.

Liik­ku­mis­va­paut­ta kos­ke­van krii­sin va­ka­vuu­des­ta ker­too se, et­tä EU:n voi­ma­val­tioi­den, Rans­kan ja Sak­san, hal­lin­not ovat al­ka­neet kri­ti­soi­da Schen­ge­nin so­pi­mus­ta jul­ki­ses­ti.

Rans­kas­sa ke­vään pre­si­den­tin­vaa­lit hä­vin­nyt pre­si­dent­ti Ni­co­las Sar­ko­zy yrit­ti pa­ran­taa ase­miaan vaa­lien lop­pu­tai­pa­leel­la uh­kaa­mal­la, et­tä Rans­ka saat­taa ero­ta Schen­ge­nin so­pi­muk­ses­ta, jos EU:n ul­ko­puo­lel­ta tu­le­vaa lai­ton­ta maa­han­muut­toa ei saa­da ku­riin.

Sak­san hal­lin­nos­sa ol­laan EU:n ul­kois­ten ra­jo­jen li­säk­si huo­lis­saan sii­tä, et­tä ta­lous­ah­din­gon nu­jer­ta­mas­ta Krei­kas­ta läh­tee liik­keel­le maa­han­muut­ta­jien mas­sa­vael­lus. Sak­san si­sä­mi­nis­te­ri Hans-Pe­ter Fried­rich on aja­nut ra­ja­val­von­taa kos­ke­van pää­tös­val­lan siir­tä­mis­tä ta­kai­sin jä­sen­val­tioil­le juu­ri si­säi­seen tur­val­li­suu­teen ve­do­ten.

Liik­ku­mis­va­pau­den krii­si saa­vut­ti tä­hän­as­ti­sen huip­pun­sa ke­sä­kuun alus­sa Lu­xem­bur­gis­sa jär­jes­te­tys­sä EU:n jä­sen­val­tioi­den si­sä­mi­nis­te­rien ko­kouk­ses­sa.

Si­sä­mi­nis­te­rit esit­ti­vät ko­kouk­ses­sa yk­si­mie­li­ses­ti, et­tä jo­kai­sen jä­sen­val­tion on voi­ta­va ot­taa käyt­töön vä­li­ai­kai­set ra­ja­tar­kas­tuk­set ti­lan­teis­sa, jois­sa val­tio tul­kit­see si­säi­sen tur­val­li­suu­ten­sa ole­van uhat­tu­na. EU-mai­den tu­li­si siis saa­da it­se­näi­ses­ti päät­tää liik­ku­mis­va­pau­den ra­joi­tuk­sis­ta.

On tot­ta, et­tä EU:n ny­kyi­ses­sä liik­ku­mis­va­paut­ta tu­ke­vas­sa jär­jes­tel­mäs­sä on puut­tei­ta. Unio­nin ul­kois­ten ra­jo­jen val­von­ta ei ole yh­te­näis­tä, ja EU:n alueel­le tu­le­vat siir­to­lai­set ja tur­va­pai­kan­ha­ki­jat ja­kaan­tu­vat epä­ta­sai­ses­ti jä­sen­val­tioi­den kes­ken.

Kes­kei­sek­si ky­sy­myk­sek­si nou­see­kin, kuin­ka liik­ku­mis­va­pau­teen liit­ty­viä on­gel­mia läh­de­tään rat­kai­se­maan. Va­paa liik­ku­vuus on yk­si EU:n yh­te­näi­syy­den tär­keim­piä sym­bo­le­ja. Tä­män vuok­si si­sä­mi­nis­te­rien Lu­xem­bur­gis­sa hah­mot­te­le­ma rat­kai­su on mer­kit­tä­vä. Mi­nis­te­rien eh­do­tus vei­si jä­sen­val­tioi­ta ta­kai­sin koh­ti unio­nia edel­tä­nyt­tä vah­van it­se­näi­syy­den ai­kaa.

Vaik­ka ylei­nen mie­li­pi­de suo­sii yhä enem­män on­gel­mien rat­kai­sua Schen­ge­nin so­pi­muk­sen pur­ka­mi­sel­la, pää­tök­siä ei tu­li­si teh­dä hä­ti­köi­dys­ti.

So­pi­muk­sen pur­ka­mi­nen luo li­sä­uhan jo val­miik­si hei­ken­ty­neel­le unio­nil­le. Jos jä­sen­mail­le an­ne­taan lu­pa ra­joit­taa liik­ku­mis­va­paut­ta oman tah­ton­sa mu­kaan, se tar­koit­taa käy­tän­nös­sä vah­vaa epä­luot­ta­mus­lau­set­ta unio­nin si­säis­tä yh­teis­työ­tä ja pää­tök­sen­te­ko­jär­jes­tel­mää koh­taan.

Yk­si­puo­li­sil­la ra­joit­teil­la vies­ti­te­tään, et­tä jä­sen­val­tioi­den ei pi­dä luot­taa yh­des­sä toi­mi­mi­seen vaan jo­kai­sen tu­lee pi­tää huol­ta omis­ta asiois­taan.

Liik­ku­mis­va­pau­den on­gel­mia on mah­dol­lis­ta rat­koa il­man unio­nin si­säi­sen epä­luot­ta­muk­sen kas­vat­ta­mis­ta. Ul­kois­ten ra­jo­jen val­von­taa voi­daan yh­den­mu­kais­taa, vi­ran­omais­ten tie­to­kan­to­ja ke­hit­tää ja oi­keus­jär­jes­tel­mien yh­teis­työ­tä tii­vis­tää. Tär­keä­tä oli­si myös unio­nin laa­jui­sen, kai­kil­le jä­sen­mail­le yh­te­näi­sen tur­va­paik­ka­jär­jes­tel­män ra­ken­ta­mi­nen.

Po­liit­ti­nen po­pu­lis­mi syö kui­ten­kin poh­jaa yh­des­sä teh­tä­vil­tä rat­kai­suil­ta. Ko­ko EU:n yh­teis­ten rat­kai­su­jen hyö­dyis­tä on teh­ty pal­jon tut­ki­mus­ta, mut­ta nii­tä kos­ke­va ra­ken­ta­va kes­kus­te­lu on syr­jäy­tet­ty useis­sa val­tiois­sa vaa­li­pu­heil­la ja kan­sal­lis­mie­li­syy­teen ve­toa­mal­la.

Liik­ku­mis­va­pau­den on­gel­mia rat­kais­taes­sa oli­si kyet­tä­vä py­sy­mään po­pu­lis­min ylä­puo­lel­la. Unio­nin laa­juis­ten rat­kai­su­jen avul­la on mah­dol­lis­ta luo­da kus­tan­nus­te­hok­kai­ta ja va­kai­ta ins­ti­tuu­tioi­ta luo­pu­mat­ta va­paas­ta liik­ku­vuu­des­ta.

Kir­joit­ta­ja on po­li­tii­kan tut­ki­muk­sen toh­to­ri ja tut­ki­ja Edin­burg­hin ylio­pis­tos­sa.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Malttia+Schengenin+purkamiseen/a1342322095743

[skrabb]

Asenteet pakkasella keskikesällä
Pääkirjoitukset 17.7.

Viikonlopun hätkähdyttävin uutinen oli MTV3:n, Aamulehden ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston TNS-gallupilla teettämän mielipidetutkimuksen tulos. Sen mukaan suomalaiset suhtautuvat lähes uskomattoman kielteisesti Euroopan unionin parhaisiin ja keskeisiin saavutuksiin.

Kyselyn mukaan neljä kymmenestä suomalaisesta oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteen "Schengenin sopimus on ollut virhe, ja perinteiset rajatarkastukset on palautettava myös EU-maiden välisille rajoille" kanssa.

Vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan unionin keskeisimmistä periaatteista. Schengenin sopimuksen myötä on siihen liittyneiden maiden välillä rajatarkistukset poistettu tavallisilta kansalaisilta ja kuljetuksilta.

Unionin sisämarkkinoita rakennettaessa pääomat alkoivat liikkua paljon aikaisemmin rajojen yli kuin kansalaiset. Se edellytti suuria ponnisteluja rajavalvonnan tehostamiseksi sopimukseen mukaan hyväksyttyjen maiden ulkorajoilla. Myös Suomen piti osoittaa, että pystyssä pitämämme unionin koillinen raja on riittävän hyvin valvottu. Suomi liittyi Schengeniin vuonna 2001, kuusi vuotta unioniin liittymisemme jälkeen. Tällä hetkelläkin Bulgaria ja Romania pyrkivät jäseniksi, mutta etenkin Suomi epäilee niiden kykyä täyttää sopimuksen kriteerit.

Sopimusta vastustetaan nähtävästi sillä perusteella, että se helpottaa rikollisten toimintaa. Kuitenkaan rajat tuskin ovat mikään ongelma yhdellekään, varsinkaan järjestäytyneeseen rikollisjärjestöön kuuluvalle, rikolliselle. Tosiasiassa väitteet rikollisten elämän helpottamisesta ovat lähinnä poliittista populismia. Rajat ja tarkastukset tekevät tavallisten kansalaisten, tuotteiden ja palveluiden liikkumisesta vaikeampaa.

Rajavalvonnan ottaminen takaisin jäsenvaltioille olisi merkittävä taka-askel unionille. Kuitenkin myös isoissa jäsenmaissa, esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa ajoittain nousee esiin vaatimuksia omasta rajavalvonnasta. Silloinkin kyse on kansallisten etujen ajamisesta ja pelkojen hyödyttämisestä kansallisessa politiikassa. Saksassa ja Ranskassa pelätään nyt ennen kaikkea eteläisten jäsenmaiden köyhien maahanmuuttoa.

Shengeniin ja rajavalvonnan puuttumiseen liittyy paljon ongelmia. Ulkorajojen pelätään totuudenmukaisesti vuotavan joistakin kohdista. Rikollisiakin liikkuu, mutta näiden kiinniottaminen ei ole rajoista riippuvaista.

Unionin suuri onnistumisen kysymys niin rajavalvonnassa, rikollisuudessa, laittomassa maahanmuutossa kuin kestävän talouskehityksen aikaansaamisessakin on luottamus yhteisiin ponnistuksiin. Pahaa maailmaa ei kykene rajojen taakse patoamaan isokaan jäsenmaa.

http://www.demari.fi/politiikka/paakirjoitukset/7063-asenteet-pakkasella-keskikesalla

[Nuutti Hyttinen]

Shengeniin ja rajavalvonnan puuttumiseen liittyy paljon ongelmia. Ulkorajojen pelätään totuudenmukaisesti vuotavan joistakin kohdista. Rikollisiakin liikkuu, mutta näiden kiinniottaminen ei ole rajoista riippuvaista.

http://www.demari.fi/politiikka/paakirjoitukset/7063-asenteet-pakkasella-keskikesalla

Jos demari ei osaa edes kirjoittaa sanaa "Schengen" oikein, suosittelen lämpimästi parkkeeraamaan PORSHEN (Jungner-henkisille demareille suunnattu piraattiversio Porschesta, tehty vaihtamalla 80-luvun Mazdaan maskit) takaisin YLE:n pihaan ja pyytämään sieltä jotain vähän yksinkertaisempaa suojatyöpaikkaa, jossa ei tarvitse tuottaa mitään ulkopuolisten lukijoiden nähtäväksi päätyvää tekstiä.