PS:n työskentely valiokunnissa - seurantaketju

[AstaTTT]

Suuri valiokunta
Eerola Juho
Jääskeläinen Pietari
Louhelainen Anne
Saarakkala Vesa-Matti
Halla-aho Jussi (varajäsen)
Niinistö Jussi (vj)
Soini Timo (vj)

Valtiovarainvaliokunta
Kettunen Pentti (varapuheenjohtaja)
Tuupainen Kauko (SitJ:n pj)
Vähämäki Ville
Jääskeläinen Pietari (vj)
Soukola Ismo (vj)
Väätäinen Juha (vj + AyJ:n pj)

Perustuslakivaliokunta
Kivelä Kimmo
Packalén Tom
Saarakkala Vesa-Matti
Mäkipää Lea (vj)
Ruohonen-Lerner Pirkko (vj)

Ulkoasiainvaliokunta
Soini Timo (pj)
Lohela Maria
Packalén Tom
Mäntylä Hanna (vj)
Tolppanen Maria (vj)

Hallintovaliokunta
Halla-aho Jussi (pj)
Hongisto Reijo
Mattila Pirkko
Jalonen Ari (vj)
Mölsä Martti (vj)

Lakivaliokunta
Hirvisaari James
Jurva Johanna
Turunen Kaj
Juvonen Arja (vj)
Louhelainen Anne (vj)

Liikenne- ja viestintävaliokunta
Kokko Osmo (varapj)
Jalonen Ari
Tossavainen Reijo
Hongisto Reijo (vj)
Jurva Johanna (vj)

Maa- ja metsätalousvaliokunta
Heikkilä Lauri (varapj)
Mattila Pirkko
Tossavainen Reijo
Hakkarainen Teuvo (vj)
Kokko Osmo (vj)

Puolustusvaliokunta
Niinistö Jussi (pj)
Oinonen Pentti
Soukola Ismo
Elomaa (Kike) Ritva (vj)
Tolppanen Maria (vj)

Sivistysvaliokunta
Elomaa (Kike) Ritva
Kivelä Kimmo
Niikko Mika
Eerola Juho (vj)
Lohela Maria (vj)

Sosiaali- ja terveysvaliokunta
Juvonen Arja
Koskela Laila
Mäntylä Hanna
Eerola Juho (vj)
Jalonen Ari (vj)

Talousvaliokunta
Hakkarainen Teuvo
Hirvisaari James
Turunen Kaj
Heikkilä Lauri (vj)
Mäntylä Hanna (vj)

Tulevaisuusvaliokunta
Immonen Olli
Virtanen Pertti
Vähämäki Ville
Louhelainen Anne (vj)
Niikko Mika (vj)

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
Lindström Jari
Mäkipää Lea
Tolppanen Maria
Juvonen Arja (vj)
Koskela Laila (vj)

Ympäristövaliokunta
Lindström Jari
Mölsä Martti
Väätäinen Juha
Ruohonen-Lerner Pirkko (vj)
Virtanen Pertti (vj)

Tarkastusvaliokunta
Immonen Olli
Ruohonen-Lerner Pirkko
Kettunen Pentti (vj)
Tuupainen Kauko (vj)

Kansliatoimikunta
Jääskeläinen Pietari


Lähde: PerusSuomalainen, numero 7/2011

[RTT]

Voisiko tästä tehdä yleisemmän "mitä persut puuhaavat valiokunnissa" -seurantaketjun? Olisi helppoa kun ainakin suurimman osan valiokuntalausunnoista löytäisi yhdestä ja samasta ketjusta.

Tässä ainakin PS:n edustajien perutuslakivaliokunnan EVM-käsittelyssä 14.6.2011. jättämä eriävä mielipide: (linkin takana myös valiokunnan varsinainen lausunto)

ERIÄVÄ MIELIPIDE

Perustelut
Maastrichtin sopimukseen sisällytettiin nykyisen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 125 artikla, joka kieltää unionia ja jäsenmaita ottamasta vastatakseen toisen jäsenmaan velkaongelmia. Tämän nk. no-bailout -kirjauksen tehtävä oli sitoa jäsenmaiden kädet, jottei millekään maalle syntyisi kiusausta ajautua toisten elätettäväksi.

EVM-valtiosopimuksen hyväksyminen siis toisin sanoen edellyttää muutoksia Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen, minkä takia EVM-
valtiosopimusta ei voidakaan pitää EU:ssa tehtävänä sopimuksena eikä sitä voida sisällöltään myöskään rinnastaa EU:ssa tehtäviin päätöksiin. Kyse on valtiosopimuksesta, josta päättäminen perustuslain 93 § 1 momentin mukaan kuuluu tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yhteistoiminnan piiriin.

EVM-valtiosopimus on merkityksellinen perustuslain 3 § 1 momentin ja 7 luvun mukaan eduskunnalle kuuluvan budjettivallan kannalta. Kokonaisuutena tarkastellen EVM-valtiosopimus on vaikutuksiltaan huomattava, millä perusteella toisaalta eduskunnan tulisi päättää siitä.

Ristiriidan johdosta EVM-valtiosopimuksesta on Suomen perustuslain kannalta toistaiseksi mahdotonta tehdä kansallista päätöstä, eikä perustuslakivaliokunta voi mielestämme tulkita EVM- valtiosopimuksen luonnetta ikään kuin parhain päin. Ongelma ei tältä osin ole Suomen perustuslaissa, vaan EVM-valtiosopimuksessa. On tärkeää, ettei kansallinen perustuslakimme taivu ongelmallisten valtiosopimusten edessä, vaan kunnioitamme sitä ja vaadimme sellaista päätöksentekoa myös ylikansallisella ja kansainvälisellä tasolla, joka ei ole
perustavaa laatua olevassa ristiriidassa perustuslakimme kanssa.

Mikäli EVM-valtiosopimuksen yhteydessä ongelmaksi ei koeta valtiosopimuksen sisältöä, vaan Suomen perustuslain sisältö, siinä tapauksessa niiden
tahojen, jotka haluavat EVM-valtiosopimuksesta päätettävän, on tehtävä esitys Suomen perustuslain muuttamisesta, niin jottei synny sellaista tulkintaristiriitaa kuin nyt, jossa ei voida yksiselitteisesti ratkaista, kumman, eduskunnan vai
tasavallan presidentin, tulisi päättää EVM-valtiosopimuksen hyväksymisestä/hylkäämisestä.

EVM-valtiosopimuksesta päättäminen edellyttäisi, että EU:n uusi perustamissopimus olisi astunut voimaan siltä osin kuin Eurooppa-neuvosto on hyväksynyt siihen muutoksen (SEUT) 136 artiklaa koskien niin, että siihen on lisätty uusi 3 kohta. Sen mukaan euroalueen jäsenvaltiot voivat perustaa vakausmekanismin turvaamaan koko euroalueen rahoitusvakautta.

Mielipide

Edellä olevan perusteella esitämme, ettemme voi hyväksyä valtioneuvoston kantaa.

Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2011

Vesa-Matti Saarakkala /ps
Tom Packalén /ps
Kimmo Kivelä /ps

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/pevl_1_2011_p.shtml

[RTT]

Perussuomalaisten suuressa valiokunnassa 15.6.2011 tekemä eriävä mielipide yhteistä talouskoordinaatiota vastaan:

ERIÄVÄ MIELIPIDE

Perustelut
Eurooppa-neuvosto ja unionin jäsenvaltiot ovat toimineet laittomasti, kun eivät ole noudattaneet perussopimuksen 125 artiklan säännöstä. Siinä nimenomaan kielletään jäsenvaltioita ja unionia ottamasta vastatakseen toisen jäsenvaltion sitoumuksista. Artiklan vastaisesti perustettiin erityisesti velkamaiden pahenevien ongelmien leviämisen pelossa Euroopan rahoitusvakausrahasto. Kuten Suuri valiokunta viime vuonna totesi, kriisitilanteessa luotiin tilapäinen yhteisvastuun järjestelmä, joka sopii huonosti yhteen euroalueen säännöspohjaan. Tällä perussopimuksen vastaisella yhteisvastuujärjestelmällä ei myöskään saatu vakaus- ja kasvusopimuksen ehdot rikkoneita valtioita rahoittaneita pankkeja ja muita rahoituslaitoksia osallistumaan pelastusoperaation kuluihin, koska rahoittajien pääomariskit siirrettiin jäsenvaltioiden veronmaksajille.

Nyt käsittelyssä olevalla lainsäädäntöpaketilla EU:n talouspolitiikan koordinaation tehostamiseksi EU- ja euromaiden holtiton rahankäyttö aiotaan laittaa kuriin jälleen kerran lain ja asetusten voimin, vaikka Dublinin vakaussopimustakaan (1996) ei ole noudatettu. Uusi lakipaketti on susi jo syntyessään. Sen sisältö on täynnä epämääräisiä ilmaisuja ja tulkinnanvaraisuuksia, jotka lisäävät EU-byrokratiaa ja byrokraattien valtaa. Päätöksentekojärjestelmän valtasuhteet ovat sekaisin ja järjestelmä ei yksinkertaisesti ole toimiva. Lisäksi isot jäsenmaat hamuavat koko ajan lisää valtaa.

Lakipaketti sisältää yhden direktiivin ja viisi asetusta, joilla on tarkoitus saada jäsenmaiden taloudet tasapainoon. Direktiivillä luodaan kaiken kattavia ja moniselitteisiä ennuste- ja seurantajärjestelmiä, jotka jäsenmaat yhteisesti
toteuttavat ja sitten niitä valvotaan Brysselistä käsin. Lakipaketin pääperiaate on yksinkertainen - jos et ole kiltisti, maksat sakkoja.

Suomi on EU:n mallimaana noudattanut hyvin EU:n pelisääntöjä. Nyt meidän pitäisi sitten hyväksyä lakipaketti, jolla aletaan ohjata kansallista taloudellista päätöksentekoa ja yhtenäistää budjettikehikkoja. Kuten valiokunta on todennut, niin ehdotetuilla toimilla on tarkoitus vaikuttaa jäsenvaltioiden julkistalouksien kokonaisuuksiin, mikä merkitsee puuttumista myös kuntien ja esimerkiksi eläkelaitosten toimintaan. Tätä perussuomalaiset eivät voi hyväksyä. Lisäksi velkakriisin varjolla EU yhä enemmän pyrkii säätelemään myös eri maiden vero-, eläke-, työllisyys- ja työmarkkinapolitiikkaa, sosiaali- ja terveyspolitiikkaa sekä ajamaan julkisten palvelujen yksityistämistä/ulkoistamista.

Perussuomalaiset eivät hyväksy EU-byrokratian lisäämistä missään muodossa. Esitetyllä lakipaketilla valtaa siirrettäisiin taas kerran EU:lle ja heikennettäisiin mahdollisuutta omaan kansalliseen joustavaan päätöksentekoon. Tämän lakipaketin päällimmäinen tarkoitus on lisätä EU:n taloudellista uskottavuutta. Se on kuitenkin jo mennyt ja tulevat ongelmat odottavat oven takana. Monilla mailla on todellisia, lisääntyviä talousvaikeuksia, mitkä johtavat velkaantumisen ja työttömyyden kasvuun sekä peruspalvelujen leikkaamiseen. On ilmeinen vaara, että Suomi joutuu jatkossakin antamaan turvaavia vakuuksia yhä heikommassa taloudellisessa asemassa oleville maille euroalueen vakauden ja taloudellisen uskottavuuden turvaamiseksi ja joutuu näin itse ilman omaa syytään maksumieheksi miljardien eurojen edestä.

Euroopan parlamentin tekemiä muutosesityksiä koskien eurobondien käyttöönottoa ja komission toimivallan vahvistamista delegoiduilla säädöksillä ei
perussuomalaisten mielestä saa hyväksyä. Yhteisvastuullisesti liikkeelle laskettavat
joukkovelkakirjat - eurobondit - vähentävät entisestään kunkin jäsenvaltion omaa vastuuta omasta taloudestaan ja lisäävät jäsenvaltioiden yhteisvastuuta. Tämä merkitsisi erityisesti Suomen kasvavaa vastuuta velkamaiden pahenevista talousvaikeuksista. Delegoitujen säädösten käyttöön otto merkitsisi sitä, että jäsenvaltioilla ei näissä asioissa olisi enää vaikutusmahdollisuuksia. Euroopan parlamentti yhdessä komission kanssa päättäisivät jäsenvaltioiden talouspolitiikan ohjauksesta. Perussuomalaiset eivät hyväksy kansallisen päätösvallan jatkuvaa heikentämistä ja vallan siirtoa EU:lle. Tosiasiassa on käynnissä EU:n liittovaltion luominen eräiden EU-maiden talous- ja velkakriisin varjolla.

Perussuomalaiset eivät hyväksy esitettyjä lainsäädäntöehdotuksia eivätkä EU:n perussopimuksen vastaisen yhteisvastuujärjestelmän luomista Suomen ollessa muiden maiden holtittoman taloudenhoidon maksumiehenä.

Mielipide

Edellä olevan perusteella katson, että suuren valiokunnan olisi lausunnossaan tullut ottaa huomioon, mitä edellä on esitetty.

Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011

Juho Eerola /ps
Pietari Jääskeläinen /ps
Anne Louhelainen /ps
Vesa-Matti Saarakkala /ps

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/suvl_1_2011_p.shtml

[AstaTTT]

Muutin alkuperäisen otsikon.

[RTT]

Asta Tuomiselle kiitokset ketjun nimen muuttamisesta.

Perussuomalaisten suuressa valiokunnassa 17.6.2011 tekemä eriävä mielipide ERVV- ja EVM-välineistä.

ERIÄVÄ MIELIPIDE 2

Perustelut
Eurooppa-neuvosto ja unionin jäsenvaltiot ovat toimineet laittomasti, kun eivät ole noudattaneet perussopimuksen 125 artiklan säännöstä. Siinä nimenomaan kielletään jäsenvaltioita ja unionia ottamasta vastatakseen toisen jäsenvaltion
sitoumuksista. Tämän no-bailout-kirjauksen tehtävä on sitoa jäsenmaiden kädet, jottei millekään maalle syntyisi kiusausta ajautua toisten elätettäväksi. Artiklan vastaisesti perustettiin erityisesti velkamaiden pahenevien ongelmien leviämisen pelossa Euroopan rahoitusvakausrahasto. Kuten Suuri valiokunta viime vuonna totesi, kriisitilanteessa luotiin tilapäinen yhteisvastuun järjestelmä, joka sopii huonosti yhteen euroalueen
säännöspohjaan. Tällä perussopimuksen vastaisella yhteisvastuujärjestelmällä ei myöskään saatu vakaus- ja kasvusopimuksen ehdot rikkoneita valtioita rahoittaneita pankkeja ja muita rahoituslaitoksia osallistumaan pelastusoperaation kuluihin, koska rahoittajien pääomariskit siirrettiin jäsenvaltioiden veronmaksajille.

Suomen perustuslain kannalta arveluttavin on EVM eli Euroopan vakausmekanismi. EVM-valtiosopimuksesta päättäminen Suomen eduskunnan toimesta edellyttäisi muutoksia Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen, koska EVM-sopimusta ei voida pitää EU:ssa tehtävänä sopimuksena eikä sitä voida sisällöltään myöskään rinnastaa EU:ssa tehtäviin päätöksiin juuri sen perussopimuksen vastaisuuden takia. Toisaalta sopimus on vaikutuksiltaan erittäin huomattava ja liittyy suoraan eduskunnan budjettivaltaan. EVM-sopimuksesta päättäminen onkin tällä hetkellä vastoin perustuslakiamme, koska perustuslakimme ei yksiselitteisesti kerro, minkä tahon Suomessa tulisi päättää asiasta, eikä syy ole suinkaan perustuslaissamme, vaan kelvottomasssa EVM-sopimuksessa. Toisin sanoen asiasta päättäminen edellyttäisi, että EU:n uusi perustamissopimus olisi astunut voimaan siltä osin kuin Eurooppa-neuvosto on hyväksynyt siihen muutoksen (SEUT) 136 artiklaa koskien niin, että siihen on lisätty uusi 3. kohta. Sen mukaan euroalueen jäsenvaltiot voivat perustaa vakausmekanismin.

Valtioneuvoston selvitykset talous- ja velkakriisin hoidosta sekä ERVV:n (Euroopan rahoitusvakausväline) ja EVM:n käyttöönotosta ovat tasoltaan heikkoja ja vaihtoehdottomia. Vaikka yhä useammat asiantuntijat ovat suhtautuneet entistäkin kriittisemmin mekanismien toimivuuteen erityisesti kansalaisten ja veronmaksajien näkökulmasta ja esittäneet vaihtoehtoisia toimintamalleja, niin valtioneuvosto ei ole edes vaivautunut esittelemään vaihtoehtoja. Täysin puutteellisesti on analysoitu vakausmekanismien haittoja yleisesti ja erityisesti Suomen kannalta eikä Suomen jättäytymistä mekanismien ulkopuolelle etuineen ja haittoineen ole käsitelty lainkaan.

Esitetyt vakausjärjestelmät ERVV ja EVM takausmekanismeineen ovat kansalaisten ja veronmaksajien näkökulmasta suorastaan pelottavia. Niissä sijoittajavastuu jää puutteelliseksi - ERVV:ssa sijoittajavastuuta ei ole lainkaan, vaikka osa poliitikoista näin väittää. Sijoittajavastuuta ei ole se, että keskustellaan sijoittajien kanssa vapaaehtoisista toimista, jotta sijoittajat pitäisivät rahansa kriisimaissa. Väistämättömiä velkajärjestelyjä siirrettäessä jatkuvasti myöhempään ajankohtaan velkamaiden velkojen maksajiksi jäävät vain takauksien antajat, veronmaksajat.

Vakausjärjestelmissä vakuudet takauksille ovat täysin riittämättömät - jos niitä on ollenkaan. Järjestelmät ovat täysin läpinäkymättömiä, valvonnan ulkopuolella ja luxembourgilaisen rahoitusyhtiön hoidossa olevia, monimutkaisia, keinotekoisia ja hyvää taloudenhoitoa vääristäviä. Järjestelmillä on yhtymäkohtia pyramidihuijaukseen; ne johtavat yhä suureneviin velkaongelmiin ja takausvastuisiin. Vakausjärjestelmät tulevat yhä kalliimmiksi takausten antajille - viime kädessä veronmaksajille.

Lisäksi vakaus- ja takausjärjestelmät köyhdyttävät entisestään velkamaita. Monilla mailla on todellisia, lisääntyviä talousvaikeuksia, mitkä johtavat velkaantumisen ja työttömyyden kasvuun sekä peruspalvelujen leikkaamiseen.

Euromaiden talouksien rapautuminen ja ylivelkaantuminen käy selkeästi ilmi siitä, että takausten määrää (ERVV) joudutaan yli kaksinkertaistamaan (lähelle 1000 mrd euroa), jotta 440 miljardin euron lainanantokyky saadaan käyttöön. Suomen takausten määrä pelkästään ERVV:ssä on nousemassa 7,9 miljardista eurosta jopa 17,5 miljardiin euroon. Kun näihin vastuisiin lisätään kahdenväliset lainamme yli 2 miljardia euroa (Kreikka, Islanti, Latvia) sekä osuutemme komission, kansainvälisen valuuttarahaston ja Euroopan keskuspankin lainoituksesta kriisimaille, on Suomen rahoitusosuus kansantalouteemme ja valtion budjettiinkin (n. 50 mrd ı) nähden kestämättömän suuri. EVM:n osalta Suomen tilanne ei parane. Valtion budjetin kautta joutuisimme toimintaa pääomittamaan lähes 1,5 miljardia euroa ja antamaan takuita yli 11 miljardia euroa.

Lisäksi Suomen takausvastuut ovat suhteessa muihin euromaihin kohtuuttoman suuret takausvastuiden jakautuessa EKP:n jakoavaimen pohjalta (väestö, BKT). Suomen takausvastuu on yli kymmenkertainen verrattuna siihen, miten vähän Suomen rahoituslaitoksilla on luottoriskejä/ sijoituksia kriisimaissa (Kreikka, Irlanti, Portugal, Espanja, Italia) Takaamme verovaroin kriisimaita ja niihin sijoittaneita pankkeja. Euroalueen kriisimaiden lisääntyessä takaajien määrä ERVV:ssa jatkuvasti vähenee ja Suomen takausvastuut vain kasvavat. Portugalin tukipaketissa kolme maata oli jo vapautettu takausvastuista; Kreikka, Portugali ja Irlanti. On ilmeinen vaara, että Suomi joutuu antamaan lisääntyvästi turvaavia vakuuksia yhä heikommassa taloudellisessa asemassa oleville maille "euroalueen vakauden ja taloudellisen uskottavuuden turvaamiseksi" ja joutuu näin itse ilman omaa syytään maksumieheksi miljardien eurojen edestä.

Euroopan parlamentin tekemiä muutosesityksiä koskien eurobondien käyttöönottoa ja komission toimivallan vahvistamista delegoiduilla säädöksillä ei perussuomalaisten mielestä saa hyväksyä. Yhteisvastuullisesti liikkeelle laskettavat joukkovelkakirjat - eurobondit - vähentävät entisestään kunkin jäsenvaltion omaa vastuuta omasta taloudestaan ja lisäävät jäsenvaltioiden yhteisvastuuta. Tämä merkitsisi erityisesti Suomen kasvavaa vastuuta velkamaiden pahenevista talousvaikeuksista. Delegoitujen säädösten käyttöönotto merkitsisi sitä, että jäsenvaltioilla ei näissä asioissa olisi enää vaikutusmahdollisuuksia. Euroopan parlamentti yhdessä komission kanssa päättäisi jäsenvaltioiden talouspolitiikan ohjauksesta.

Perussuomalaiset eivät hyväksy kansallisen päätösvallan jatkuvaa heikentämistä ja vallan siirtoa EU:lle. Tosiasiassa on käynnissä EU:n liittovaltion luominen eräiden EU-maiden talous- ja velkakriisin varjolla; EU säätelee entistä enemmän paitsi jäsenmaiden talouspolitiikkaa, myös kansallisvaltioiden vero-, eläke-, työllisyys- ja työmarkkinapolitiikkaa, sosiaali- ja terveyspolitiikkaa sekä ajaa julkisten palvelujen yksityistämistä/ulkoistamista

Mielipide
Edellä olevan perusteella ehdotamme, Suuri valiokunta ei hyväksy esitettyjä toimia talouskriisin hoitamiseksi eikä kriisinhallintavälineiden (ERVV ja EVM) toteuttamiseksi eikä myöskään EU:n perussopimuksen vastaisen yhteisvastuujärjestelmän luomista Suomen ollessa muiden maiden holtittoman taloudenhoidon maksumiehenä.

Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2011
Juho Eerola /ps
Pietari Jääskeläinen /ps
Anne Louhelainen /ps
Vesa-Matti Saarakkala /ps

[RTT]

PS-edustajien vastalause valtiovarainvaliokunnassa 29.6.2011. Työttömyyden hoitoon pitäisi kohdentaa enemmän varoja.

VASTALAUSE
Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT


Pääluokka 32
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Suomessa on ollut pitkään vaikea työllisyystilanne. Pitkäaikaistyöttömyys on viime vuosina jopa kasvanut ja nuorisotyöttömyys säilynyt korkealla tasolla. Hallituksen vuoden 2011 toinen lisäbudjetti ei mielestämme ole riittävä tässä tilanteessa. Työttömyys - ja erityisesti nuorisotyöttömyys - tulee katkaista mahdollisimman nopeasti joko eri tavoin työllistämällä tai koulutuksella.

Tavoitteena tulee olla, että viimeistään kolmen kuukauden kuluttua nuorten työttömyysjakso päättyisi. Kun otetaan huomioon työllistämistoimien myötä säästyvät sosiaali- ja työttömyyskulut, palkasta saatavat verot ja sosiaaliturvamaksut, valtiolle ja kunnille palautuu palkkatukiosuudesta noin kaksi kolmasosaa suoraan takaisin. Tärkeintä on kuitenkin työn lisäarvo niin työntekijän, työnantajan kuin myös koko yhteiskunnan kannalta. Työllistymistä ja yrittäjyyttä tulee edistää myös starttirahan käyttöä tehostamalla.

Pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistäminen avoimille työmarkkinoille on erittäin vaikeaa. Kolmas sektori on näiden ihmisten työllistämisessä hyvinkin keskeisessä asemassa. Valtion ja kuntien tulee tukea entistä enemmän järjestöjä vaikeasti työllistyvien työllistämisessä, kuntoutuksessa ja elämänhallinnassa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.30.51 osoitetaan lisäyksenä 47 700 000 euroa, josta osoitetaan 8 800 000 euroa työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen sekä 38 900 000 euroa työllistämiseen, mistä palkkatukea 17 500 000 euroa yksityiselle sektorille, 7 000 000 euroa kolmannelle sektorille, 7 800 000 euroa kuntayhteisöille, 3 160 000 euroa valtiolle, 3 140 000 euroa starttirahaan ja 300 000 euroa osa-aikalisään.
Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2011

Pentti Kettunen /ps
Kauko Tuupainen /ps
Ville Vähämäki /ps

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavm_1_2011_p.shtml