Tärkeää ja vähemmän tärkeää

[LJT49/62]

Täytyykö meidän kimpaantua jokaisesta toimittajan, kolumnistin ja ns. asiantuntijan sanomisista. Eivätkö toimittajat, kolumnistit ja asiantuntijat, jotka avautuvat medialle ole viihdetaiteilijoita?

Mikä tässä elämässä on tärkeää? Mikä erottaa kehittyneen ja vähemmän kehittyneen valtion toisistaan? Mikä vie kehitystä eteenpäin ja johon politikot ei yleensä pysty paljon vaikuttamaan? Eikö se ole tekniikka ja sen soveltaminen? Tekniikkaan lasken nyt mukaan myös maa- ja kotitalouden. Eivätkö muut alat vain kuppaa tekniikan ja tuotannon luomaa hyvinvointia ja aineellista hyvää?

Täytyykö meidän suhtautua vakavasti edes ns. pehmeisiin tieteisiin? Eikö kaikki hyvinvointia luova ja merkityksellinen ole syntynyt luonnontieteiden ja matematiikan sovelluksista?

Mitä se kulttuuri on? Sanan on sanottu juontuvan vanhasta maanviljelysta kuvaavasta sanasta. Onko kaikki örinä ja mölinä kulttuuria? Kun ihastelemme vanhoja kulttuureita, niin emmekö useimmin ihaile kulttuurin aineellisia saavutuksia esim. teitä, vesijohtoja, laivoja ja rakennuksia? Eivätkö tämän ajan ihmiset tee kulttuuritekoja esim. rakentaessaan kulkuneuvoja ja infastruktuuria?

[Kafir Sikakoira]

Tästä avauksesta tulikin mieleen, että täytyy taas lukea Pekka Kuusen "Tämä ihmisen maailma".

Esimerkkinä joskus 60-luvulla haaveiltiin, että vuosituhannen vaihteessa sähkö on niin halpaa, ettei sen kulutusta viitsitä edes mitata. Johonkin tällaiset haaveet ovat kadonneet ja nykyään tuntuu olevan ajatuksena, että mitä kalliimpi energia sen parempi. Jostain koefuusioreaktorin sijoituspaikasta väännettiin vuosikaupalla. Projektin hinta on ehkä 20 miljardia. Ihmiskunnan mittakaavassa naurettava pikkuraha.

Tietoisesta kulttuurievoluutiosta ei tunnu olevan tietoakaan, vaan kaikki päätökset ovat lyhyen aikavälin kriisiratkaisuja. Uskonnollisuuden kasvu ja sen suvaitseminen ovat huonoimpia asioita nykyajassamme. Tieteelliseen tutkimus- ja kehitystyöhön pitäisi käyttää 20 prosenttia ihmiskunnan resursseista nykyisen parin prosentin sijaan.

Tietoinen kulttuurievoluutio tarvitsisi ehkä maailmanhallituksen (ja salaa sellainen saattaa olla olemassa), mutta miten päästä yhteisymmärrykseen mihin suuntaan ihmiskuntaa tulisi viedä. Tällä hetkellä planeetta on iso lahjasäkki, jota jokainen kansallisvaltio repii itselleen, ilman visiota kaukaisesta tulevaisuudesta.

[Kafir Sikakoira]

Heitän tähän lauantain ratoxi vielä linkin Osmo Tammisalon blogikirjoitukseen: "Vakavasti otettava yhteiskuntatiede?". Joitain poimintoja:

- Vakavasti otettava yhteiskuntatiede on mahdottomuus, sillä ala on niin pitkään unohtanut olevansa biologian haara.

- alalla ei ole harrastettu kulttuurien välistä vertailua.

- Vakavasti otettava yhteiskuntatiede on mahdottomuus, koska se on hylännyt tieteen. Matematiikka ja tilastotiede ovat kirosanoja.

- Vakavasti otettava yhteiskuntatiede on mahdottomuus, koska alalla yhdistetään tiede politiikkaan.

Koko teksti.

[Jouko]

Täytyykö meidän kimpaantua jokaisesta toimittajan, kolumnistin ja ns. asiantuntijan sanomisista. Eivätkö toimittajat, kolumnistit ja asiantuntijat, jotka avautuvat medialle ole viihdetaiteilijoita?

Täytyy. median edustajat ovat saaneet elää kuin sika pellossa ilman että kukaan siihen on puuttunut. Ilman mitään kritiikkiä itseriittoisina ovat suoltaneet potaskaa kansan silmät suut ja korvat täyteen. Joku JSN:kään ei ole siihen juuri puuttunut. Syyn tiedämme. YLE pyöritti mediakritiikkiohjelmaa Maailma Sanojen Vankina 90-luvulla. Siihen kaikki jäi.

Mutta Internet-aika on muuttanut tilanteen täydellisesti. Tuntemamme uranuurtajat ovat päässeet esiin ja jopa valtuustoihin ja eduskuntaankin asti. Nyt mediakritiikki on aidosti riippumatonta koko kansan huvia. Mutta sekin on uhattuna, kuten hyvin tiedämme. Sitä täytyy puolustaa viimeiseen asti. Onneksi puolustajat ovat itse Mordorin Linnan sisällä.

[Kitaransoittaja]

Tuntemamme uranuurtajat ovat päässeet esiin ja jopa valtuustoihin ja eduskuntaankin asti.

Tässä yhdessä ja verrattain merkityksettömässä asiassa, kyllä. Syynä se ettei oikein kukaan ole siitä eri mieltä - eivät hekään jotka bisnestä tekevät keskuksillaan, kunhan ovat rahan perässä.

[Terhon puolesta]

Eikö kaikki hyvinvointia luova ja merkityksellinen ole syntynyt luonnontieteiden ja matematiikan sovelluksista?

Haluaisitko katsoa televisiota teknisenä laitteena ilman sisältöä? Tahtoisitko silmäillä kirjoja, joissa ei ole tarinoita, vaan pelkästään kirjapainotaidon mahdollistamia satunnaisia kirjaimia?

Luovat ja pehmeät alat luovat elämääni merkittävän osan sen sisällöstä. Tekniikka osaltaan mahdollistaa sen, mutta ilman luovia tekijöitä elämä olisi pirun tylsää. Tekniikan roolia myös korostetaan suotta. Esimerkiksi Facebook olisi ollut teknisesti mahdollinen vaikka kuinka kauan, mutta vasta luova ymmärrys siitä, että ihmiset tahtovat jakaa henkilökohtaista elämäänsä myös netin välityksellä, teki sen todeksi.

Tulevaisuudessa luovien alojen tärkeys vain korostuu, koska tekniikka polkee paikallaan. Entistä suurempaan arvoon nousevat ihmiset, jotka pystyvät keksimään, kuinka tekniikkaa voi hyödyntää ihmisten huvittamiseksi.

[Marius]

"Tekniikka polkee paikallaan".

Hmm, aikas vahva väite. Sanoisin pikemmin, että sisältö polkee paikallaan.
Katsotaan mitä tahansa tekniikan osa-aluetta, niin ne eivät tosiaan ole kovin jumittuneita, varsinkaan tietoteknologia, puhumattakaan bio-tekniikasta, nämä siis suurempina nimittäjinä.
Alalajeja riittää pilvin pimein, ja kaikki harppovat valtavin askelin.

Vain sisältö on usein jäljessä. Vai onko filosofiassa tehty jotain todella merkittäviä, maailmaa mullistavia uusia "keksintöjä" sitten Sokrateen, Aristoteleen ja kumppaneiden?

[Jouko]

On totta että sinänsä IT-teknologia ei ole tärkeää, vaan sen välittämä informaatio, sisältö. Siinä meillä kyllä poljetaan paikallaan. Se pätee paitsi uutisointiin, myös viihteeseen. Viihdeteollisuus on eräs suurimmista teollisuudenhaaroista maailmalla. meillä on heikko osuus siinä. Uutisten tuottaminen paranisi jos meillä olisi Pulizer-palkinnon kaltainen kannustin. Joku valtiollinen tiedonjulkistamispalkinto on liikaa poliittisesti värittynyt, punavihreä sävyltään.

[Terhon puolesta]

"Tekniikka polkee paikallaan".

Hmm, aikas vahva väite. Sanoisin pikemmin, että sisältö polkee paikallaan.

No joo, onhan tuota vaikea arvioida. Väittävät, että ihminen yliarvioi muutoksen nopeuden lyhyellä ja aliarvioi sen pitkällä aikavälillä.

Sellaisiakin ennustuksia ovat kuitenkin viisaammat esittäneet, että kehityksen nopeus ratkaisevasti hidastuu tulevaisuudessa. Asioiden määrä, jonka ihminen voi saada selville, on rajattu. Esimerkiksi avaruuslennot kaukaisuuteen tai avaruuden asuttaminen saattavat jäädä ikuiseksi haaveeksi.

Sisältö toistaa väistämättä itseään. Osaksi tämä johtuu mielen rakenteesta. Ihmisiä kiehtovat tietynlaiset tarinat ja ilmiöt. Niitä toistetaan vähän muunnellen, koska ne vetoavat ihmisiin.

[Marius]

Hyvin sanottu.
Mutta jostain kumman syystä ennustajat teknologian suhteen ovat ihmiskunnan historiassa aina osuneet taulun alalaitaan, ja vieläkin alemmas, liiterin seinään, kops. Ja sitten tulee Jamppa, joka heittää häränsilmään. Näin on aina käynyt.

Itse uskon, että kaikki luonnontieteiden lakeja noudattava on mahdollista ihmiselle. Se on vain kiinni siitä, löytyykö näitä Einsteineja ja Perelmaneja.
Kyllä niitä löytyy, aina kun aika on kypsä.

Luulenpa, että maailmankaikkeudesta tai aineen olemuksesta ihminen tietää vasta lähtölaukauksen verran, eli ei juuri mitään.
Mutta tulee kyllä tietämään.