Pitäisikö koulukiusaamisen torjumiseen käyttää enemmän rahaa?

[JR]

Kun nyt saataisiin raaka väkivalta jotenkin hallintaan, pikku loukkaantumiset on vähempiarvoinen asia. Vastustan näitä tukioppilassysteemejä, niihin hakeutuu helposti sosiaalisesti taitavia silmänpalvojakiusaajia, nähty on. Kympin tyttö saattaa helpostikin olla pirullinen kiusaaja samalla, kun aikuiset ihastelevat.
Nuorimman muksun luokalla oli koko peruskoulun tyttö, joka oli monet kerrat palkittukin hyvästä käytöksestä, mutta kun aikuisia ei ollut paikalla, niin myrkynkylväminen alkoi.

[Saippuakupla]

Toofast24

Ns. vertaissovittelijoiksi koulutetaan tietty määrä oppilaita (ei kaikkia koulun oppilaita!), jotka sitten auttavat oppilaita itse löytämään ratkaisun ristiriitaansa

Tietysti vain osa oppilaista lähtee toimintaan mukaan "virallisesti" sovittelijaoppilaiksi, mutta periaate onkin siinä, että ylipäätään vanhempiakin oppilaita sitoutetaan huolehtimaan pienempiensä asioista / kanssaoppilaistaan. Tämä itsessään on jo ensiarvoisen tärkeää; lähettää sellaisen signaalin, että meidän koulussa hiljaisten joukkoa systemaattisesti pienennetään ja ongelman ratkaisuun sitoutetaan perinteisten hiljaisten joukosta oppilaita. Olet joko osa ongelmaa tai sen ratkaisua, et voi olla molempia samanaikaisesti. 

Ei tuo käytännössä nyt ihan noin ruusuista ole! Täältä voi lukea tutkija Tomi Kiilakosken arvion vertaissovittelun vaikutuksista oppilaisiin ja kouluyhteisöön, sivut 28-33. Korostetaan nyt kuitenkin, että homma toimii eri kouluissa monilla eri tavoilla. Niissä kouluissa, joissa verso toimii hyvin, sillä on varmasti positiivisia vaikutuksia jopa kouluyhteisön ja sen toiminnan tasolla. Ylipäätänsä on aina hyvä asia, että koulussa sovelletaan jotain mallia, oli se sitten Kiva Koulu, Verso tai esim. koulun omakehittämä malli...

[Karkka]

Tuo tukioppilassysteemi kuulostaa kelvolliselta. Tämän lisäksi opettajien tulisi kysellä oppilailtaan, onko luokassa havaittu kiusaamista. Kiusaajille on sanottava, että tilanteen jatkuessa on edessä koulun vaihto.

Lasten empatiakyky on kehittymätön, joten kiusaaminen on julmempaa. Myös "normaalit" lapset saattavat syyllistyä kiusaamiseen, sillä eivät täysin tiedosta tekojensa seurauksia. Siitä syystä myös kiusaajan etu on saada kuulla kunniansa. Tämä pätee lähinnä ala-asteen kiusaamistapauksiin.

On kohtuutonta vaatia lasta pitämään itse puoliaan. En vaatisi edes aikuista pitämään puoliaan suurta joukkoa vastaan, vaan kehottaisin ottamaan jalat alle. Kuinka sellaista voi vaatia pieneltä lapselta tilanteessa, jossa pakeneminen ei auta?

Uskon, että vanhat keinot, kuten vanhemmille puhuminen opettajan osalta, sekä opettajan puhuttelu kiusaajalle, toimivat, jos ne toteutetaan päättäväisesti ja opettajalla on todellinen halu lopettaa luokassa vallitsesa epäoikeudenmukaisuus. On kuitenkin tapauksia, joihin ei oikeen mikään auta. Silloin siirto erityiskouluun, sillä tarkkailuluokalle siirtäminen on turhaa. Suurin osa kiusaamisista kun tapahtuu välitunneilla tai kotimatkalla.

En asiasta tiedä, mutta arvelisin, että opettajilla on nykyään suurempi työ saada opetettavat asiat käytyä läpi. Oppilaat ovat villimpiä johtuen osittain kotiksvatuksesta, sekä opettajien syömähampaiden poistosta. Luokkakoot suurenevat, joten kiusaamistapauksiin on yhä vaikeampi puuttua, tai niitä havaita. Ja monikulttuurisuus tuo oman lisänsä soppaan.

Vastasin kyselyyn, että rahaa pitäisi käyttää enemmän. Se pitäisi käyttää luokkakokojen pienentämiseen, sekä "parantumattomien kiusaajien" siirtämiseen pois kiusattujen niskasta. Myös jonkinlainen koulutus (en tutustunut tuohon KiVa-hankkeeseen sen paremmin, liekö juuri tällainen?) olisi hyvä, jossa painotetaan opettajille kiusaamisen kauaskantoisia seurauksia, ja opetetaan tunnistamaan kiusaamistapaukset, sekä puuttumaan niihin.

[Radio Kerava]

Mielestäni metsään mennään aina silloin, kun pyritään korjaamaan ongelmia heilahtamalla toisesta äärilaidasta toiseen äärilaitaan; ongelma pitää tiedostaa ja siitä tulee voida keskustella asian oikeilla nimillä. Mielestäni maahanmuuttokeskustelussa (ja sen mahdottomuudesta yhteiskunnassa) on nimenomaan siitä kyse, että meidän kaikkien pitäisi hymistellä samassa kuorossa tiettyä mantraa asian loputtomasta ihanuudesta ilman minkäänlaista keskustelua tosiasiallisista ongelmista.

Minusta tuossa kappaleessa kiteytyy suomalaisuuden ydin. Suomeen mahtuu (muka?) vain yksi, kulloinkin vallassa olevan eliitin määrittelemä paradigma kerrallaan ja käynnissä on jatkuva sisällissota siitä kuka sen saa määritellä.

Muuten olen sitä mieltä että latteus: "se mikä ei tapa, vahvistaa" on ehdottomasti mitallisijoilla maailman kusipäisimmän loukkauksen tittelistä kilpailtaessa. Kärsimys ei jalosta, se traumatisoi. Kiusatuista ihmisistä ei kasva gandheja eikä mandeloita vaan vittuuntuneita kyynisiä paskiaisia.

Ajatuskin siitä että kiusaamisella ja nöyryyttämisellä olisi yhtään mitään positiivista vaikutusta kiusaamisen kohteille on puukon kiertämistä haavassa.

[Sunt Lacrimae]

Muuten olen sitä mieltä että latteus: "se mikä ei tapa, vahvistaa" on ehdottomasti mitallisijoilla maailman kusipäisimmän loukkauksen tittelistä kilpailtaessa. Kärsimys ei jalosta, se traumatisoi. Kiusatuista ihmisistä ei kasva gandheja eikä mandeloita vaan vittuuntuneita kyynisiä paskiaisia.

Joka kerta kun kuulen tuon kenen tahansa hyvänsä suusta kiusaamisaiheeseen liittyen vakiovastaukseni on, "joo, vahvistaa sen verran että joku saattaa kauniina alkutalven päivänä kävellä mutka kädessä kouluun kuten eräs hyvinkääläinen". Lopettaa yleensä keskustelun aika tehokkaasti.

Toinen samaan sarjaan menevä on "pojat ne nyt on vaan poikia". Kaveri valitteli lukioaikana sitä, kuinka hänen lukiossaan oli otettu nollatoleranssi kiusaamiseen eikä edes mitään leikkipainia tai kaveritönimistä sallittu ilman käytävällä olleiden maikkojen puuttumista asiaan. Ehkä vähän radikaalia, mutta mun mielestä parempi ratkaisu kuin se, että koulun pahis ja sen sidekick hakkaavat nörtin päätä seinään takapihalla ja kun maikka tulee paikalle molemmat ottaa irti ja sanoo "me vaan leikkipainittiin" samalla kuiskaten nörtin korvaan uhkauksia. Ja maikka miettii "pojat ne vaan on poikia" ja lähtee kahvihuoneeseen, ja sakinhivutus jatkuu takapihalla.

JR mainitsi sosiaalisesti taitavien kiusaajatyyppien hakeutumisesta ongelmana tukioppilastouhussa. Muistan itse saman ongelman omilta ala-ja yläasteajoilta, vaikka sinänsä oikein toteutettuna tukioppilastoiminta vaikuttaa teoriassa ihan järkevältä idealta. Sanon teoriassa siksi, että käytännön kokemukset oman koulun toteutuksesta eivät ihan vastanneet odotuksia aikoinaan.

[Marius]

Miksi ensiksi lisätään koulukiusaamista tarkoituksella, esim, maahanmuuttoa perusteetta paisuttamalla, ja sattumalta)(!?) opettajien valtuuksien samaan ajanjaksoon osuvalla karsinnalla.

Ja sitten vaaditaan RAHNAA kiusauksen torjumiseen.

Se raha ei ikinä päädy "kiusauksen torjuntaan", vaan aivan muihin taskuihin,
mm. muslimijärjestöjen loputtomaan suohon, "yhdenvertaisuuden" nimissä.

Vai palkataanko sillä rahalla sitten joku konkreettisesti estämään kiusaamista?

Eppäillä soppii..

Päinvastoin, opettajan virkoja ja kouluja lakkautetaan.

Minne hävisi fyffet? Sitä sopii miettiä...

[AstaTTT]

Opettajille kurinpito-oikeus. Lapset ja nuoret tarvitsevat rajoja.

Minua koulukiusattiin viidennellä luokalla sen takia, että yksi tyttö oli hyvin mustasukkainen tyttökavereistaan eikä halunnut "jakaa heitä", olin hänelle jonkinlainen uhka. Ensimmäiset kuukaudet olivat haastavia, mutta niistä selvittiin. Toinen lukukausi oli jo mukava ja minullakin oli "oma paras kaveri". Tytöillä se menee niin, että on oma paras kaveri, ei olla niinkään porukassa kuten pojat. Olin tuossa Oulun koulussa vain tuon vuoden ja sen jälkeen muutettiin Lehmoon ihanaan kyläkouluun!

Kesken seiskaluokan muutettiin sitten takaisin Ouluun ja siinä meni taas se muutama viikko, että löytyi se "oma paras kaveri". Välitunnit olivat alussa yksinäisiä, mutta sisua nuo kokemukset kasvattivat sekä luottamusta itseen.

Jos koulukiusaamista voidaan estää, se tulisi tehdä. Näissä minun tapauksissani oli kyse uuden oppilaan sopeutumisesta olemassaolevaan yhteisöön. Kotimainen kotoutusprosessi! 

[Kivikova]

Itse "hoitelin" silmätikuksi tulemisen nyrkeillä. Tietty jouduin pahemmin syrjityksi ja muu poppoo epäili meikäläistä vainoharhaiseksi, eli en suosittele nyrkkejä. Joku kyseli aikoinaan, että mistä tiedän, että en ollut kuvitellut näitä kiusaustilanteita (huono sana muuten tuo kiusaaminen).

Murjaisin: "Omalla kohalla ei oo oleellista se, että oonko kuvitellu tilanteet vaan se, että tiiän keinon millä nuo kuvittelut loppuu." Kumma kyllä, "kuvittelut" tosiaan loppuivat, kun tarjoilin pari navakkaan koukkua naamaan. En edelleenkään suosittele tätä "lääkitystä" tällaisiin vaivoihin. 

Olisiko ratkaisu sitten pienemmissä opetusryhmissä, joka tosin tänä päivänä tuntuu olevan opettajapulan takia mahdottomuus. Siihen kun vielä lisätään muualta tulleet elävät, niin tuskinpa tämä ilmiö ainakaan laantuu.

[Sininärhi]

Vastasin kyllä, mutta asiaa hetken aikaa puituani päädyin siihen tulokseen, ettei ehkä sittenkään. Kaksipiippuinen juttu.
Koulukiusaamista ei nimittäin välttämättä pystytä hoitamaan rahalla. Olen itse ollut systemaattisen, järjettömän raa'an fyysisen ja henkisen kiusaamisen / väkivallan uhri koko peruskoulun ajan, eikä kukaan koskaan edes yrittänyt puuttua asiaan (paitsi omat vanhempani tietysti).
Koulua olen vaihtanut viitisen kertaa, ja meno on jatkunut samana paikkakunnasta huolimatta. Pahasti kiusatussa pysyy sellainen uhrin leima, jonka kiusaajat uudessa koulussa jotenkin haistavat. Muuta selitystä en keksi, ellei minussa sitten ole jotain pahasti vialla. 

Mutta mutta. Se koulu, jossa minua kaikista järjettömimmin kiusattiin, oli mukana KiVA-projektissa. Se sai jopa palkinnon, jonka nimi taisi olla 'Meidän Koulussa Ei Kiusata' tai muuta sellaista scheissea. Ihmettelin sitä tuolloin ja ihmettelen yhä, millä perusteella palkinto tuli ja keneltä kiusaamisesta oikein kysyttiin. Itse en muista vastanneeni minkään moiseen kyselyyn asian tiimoilta.
Haistatan pitkät koko KiVA-projektille.

Kiusaamisesta jää, kuten todettua, elinikäiset traumat. Kiusaajat puolestaan jatkavat käytöstään työelämässä katumatta koskaan tekojaan (poikkeuksia kai on, en ole törmännyt. Olen kyyninen asian suhteen). Kiusaajat useimmiten pääsevät pälkähästä, sillä keinoja heidän rankaisemisekseen ei juurikaan ole; vanhemmat maksavat mahdolliset sakot, vankeutta ei voi antaa, joten minkäs teet?

Mielestäni koulukiusaamiseen auttaisi opettajien vallan roima lisääminen. Nykyäänhän opettaja saa hädin tuskin edes sanoa kiusaajalle pahasti saamatta vanhempia ja opetushallitusta niskaansa.

[pelle12]

Joku kyseli aikoinaan, että mistä tiedän, että en ollut kuvitellut näitä kiusaustilanteita (huono sana muuten tuo kiusaaminen).

Kiusaaminen on huono sana, mutta aina se voittaa kiusaus-sanan, jota sitäkin kuulee käytettävän. 'Minulla on suuri kiusaus lähteä kouluun kiusaamaan'.

[Saippuakupla]

Joku kyseli aikoinaan, että mistä tiedän, että en ollut kuvitellut näitä kiusaustilanteita (huono sana muuten tuo kiusaaminen).

Kiusaaminen on huono sana, mutta aina se voittaa kiusaus-sanan, jota sitäkin kuulee käytettävän. 'Minulla on suuri kiusaus lähteä kouluun kiusaamaan'.

Termien osalta seuraavat termit ovat sulavasti sekaisin (ja toimivat aivan liian usein synonyymeinä) oppilaiden, opiskelijoiden, vanhempien, opetushenkilökunnan kuin myös muun väestön keskuudessa: kiusoittelu, kiusaaminen, henkinen väkivalta ja fyysinen väkivalta.

[Eino P. Keravalta]

Mielestäni koulukiusaamisen torjuntaan ei pitäisi kaataa rahaa.

Älkää ymmärtäkö väärin; mielestäni koulukiusaaminen on vakava ongelma, johon tulee puuttua. Mutta en usko, että sen hoitaminen on niinkään rahasta kiinni kuin asenteista ja tahdosta.

Käsitykseni mukaan on tavallista, että opettajat ja koulu sulkevat silmänsä kiusaamiselta, vähättelevät sitä ja yrittävät hyssytellä koko asian unohduksiin. Mitä siinä rahan siirto auttaa, ellei sitten aleta sakottaa kouluja, jotka eivät hoida kiusaamistapauksia?

Kaiken muun ohella opettajien heikko motivaatio puuttua kiusaamistapauksiin voi johtua siitä, ettei heillä ole keinoja tehdä asialle mitään, jos kiusaaja itse ja tämän perhe eivät ole mukana muutoksessa. Tähän saataisiin suuri korjaus, jos perustettaisiin erityisiä "ongelmaoppilaiden erityiskouluja", jonne erityisen vaikeat ja konflikteja aiheuttavat oppilaat kasattaisiin kovemman kurin ja tuen piiriin. Näin kiusaajat saataisiin helposti pois "normaaleja" oppilaita häiritsemästä kun opettajakin pääsisi vähemmällä vain antamalla puoltavan lausunnon ongelmaoppilaan erityiskouluun passittamiseksi.

Mutta nykyisinä vihervasemmistolaisina aikoina ajatus ongelmaoppilaiden erityiskoulusta on mahdoton, koska se "leimaisi" ja olisi muka jollakin tavalla "tasa-arvon" vastainen eikä toteuttaisi kommunistista harhaideologiaa siitä, että me kaikki olemme samanlaisia.

[Kivikova]

Tuttava, joka toimii posstaumaattisesta kärsivien lasten psykologina(tohtori) sanoi, että henkinen väkivalta olisi sopivampi. Kiusaaminen sanana on enempi sitä sellaista lapsenomaista tönimistä ja naamanvääntelyä. Henkinen väkivalta on kuitenkin sellaista, jota voi harjoittaa vaikka parisuhteessa. Tämä ei siis aina liity siihen koulu- tai työpaikkatilanteeseen - sitä on kaikkialla.

[Saippuakupla]

Tuttava, joka toimii posstaumaattisesta kärsivien lasten psykologina(tohtori) sanoi, että henkinen väkivalta olisi sopivampi. Kiusaaminen sanana on enempi sitä sellaista lapsenomaista tönimistä ja naamanvääntelyä. Henkinen väkivalta on kuitenkin sellaista, jota voi harjoittaa vaikka parisuhteessa. Tämä ei siis aina liity siihen koulu- tai työpaikkatilanteeseen - sitä on kaikkialla.

Kiusaaminen on aina henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Termi "kiusaaminen" lähinnä neutralisoi tekoa, joten koko termi tulisi heittää romukoppaan.

Eino P. on osittain asian ytimessä. Yksi suuri syy asian vähättelyyn koulujen henkilökunnan keskuudessa on siinä, että tekoja arvioidaan usein teon seurauksen, ei itse teon perusteella. Tuolloin on helppo sulkea silmänsä teoilta, jotka näyttävät suhteellisen harmittomilta tai ainutkertaiselta "erehdykseltä" johon joku nyt syyllistyi. Teko tulisi kuitenkin aina tuomita ja käsitellä.

[Brandöt]

Mielestäni metsään mennään aina silloin, kun pyritään korjaamaan ongelmia heilahtamalla toisesta äärilaidasta toiseen äärilaitaan; ongelma pitää tiedostaa ja siitä tulee voida keskustella asian oikeilla nimillä. Mielestäni maahanmuuttokeskustelussa (ja sen mahdottomuudesta yhteiskunnassa) on nimenomaan siitä kyse, että meidän kaikkien pitäisi hymistellä samassa kuorossa tiettyä mantraa asian loputtomasta ihanuudesta ilman minkäänlaista keskustelua tosiasiallisista ongelmista.

Minusta tuossa kappaleessa kiteytyy suomalaisuuden ydin. Suomeen mahtuu (muka?) vain yksi, kulloinkin vallassa olevan eliitin määrittelemä paradigma kerrallaan ja käynnissä on jatkuva sisällissota siitä kuka sen saa määritellä.

Tämä on ihan totta - valitettavasti. Omasta mielestäni aidosti moniääninen yhteiskunta olisi paljon parempi vaihtoehto, ja sellaisessa varmasti moni suomalainenkin kuvittelee elävänsä. Kunnes onkin eri mieltä jostakin valtavirran syöttämästä ajatuksesta, ja karu totuus paljastuu kertaheitolla.

[JR]

Olispa hauskaa, kun henkinen väkivalta hyväksyttäisiin oikeaksi väkivallaksi. Haastaisin akkani heti käräjille kiusaamisesta.

[kuhlmey]

Suomessa on oppivelvollisuus, mutta ei koulupakkoa. Kiusaajalle määräaikainen erotus koulusta.
Epäilemättä kovin ikävää kiusaajalle ja tämän vanhemmille, mutta kiusatulla(kin) on oikeus oppirauhaan ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen.

[AuggieWren]

Suomessa on oppivelvollisuus, mutta ei koulupakkoa. Kiusaajalle määräaikainen erotus koulusta.

Juuri näin. Tuo ei (toivon mukaan) maksa yhtään mitään.

Opettajien valtuuksia voimakeinojen käyttöön voisi myös lisätä.

[Sininärhi]

Olen kuullut, ettei nykyään saa erottaa oppilaita koulusta, kun voi tulla traumoja  
Eihän luokallekaan saa enää jättää, eikä tarkkailuluokalle siirtää. En tiedä, onko kyse varojen puuttumisesta vai jostain viherfemakon aivopierusta, mutta outoa moinen on joka tapauksessa. Siis se on outoa, että päästetään idiootit heikkolahjaiset oppilaat peruskoulusta läpi vaikka väkisin.

Itse en ole koskaan kyennyt ymmärtämään, miksi kiusaajia pyritään aina ymmärtämään ja etsimään siitä kiusatusta jotakin syytä kiusaamiselle (ainakin suurin osa opettajista pyrkii tähän. Kai se on helpompaa olla tekemättä mitään konkreettista).
Kaikenmoiset Kiva Koulu-projektit ovat pelkkää sanahelinää, en usko niihin. Hyi.

[Saippuakupla]

Suomessa on oppivelvollisuus, mutta ei koulupakkoa. Kiusaajalle määräaikainen erotus koulusta.

Juuri näin. Tuo ei (toivon mukaan) maksa yhtään mitään.

Opettajien valtuuksia voimakeinojen käyttöön voisi myös lisätä.

Kyllä valitettavasti maksaa, koska...

Perusopetuslaki 21.8.1998/628

36 a § (13.6.2003/477)

Menettely kurinpitoasiassa ja erottamisen täytäntöönpano

Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle ja oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Ennen kurinpitorangaistuksen antamista on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Muista 36 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja opetuksen epäämisestä tarvittaessa koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. Määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös, ja muut 36 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata.

Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan.

Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta on voimassa, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 31 §:n 1 ja 2 momentissa ja 32 §:ssä säädetään, ja lisäksi, mitä jäljempänä 4 momentissa säädetään.

Kun oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu, määräaikainen erottaminen voidaan panna täytäntöön sen estämättä, ettei päätös ole lainvoimainen.

Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta on päätettävä samalla kun määräaikaisesta erottamisesta päätetään.

Rehtorin ja opettajan päätösvallasta jälki-istunnon määräämisessä sekä 36 §:n 2–4 momentissa tarkoitetusta asiasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

[Sininärhi]

Eli periaatteessa saa erottaa, muttei kannata, koska resurssit ovat rajalliset.
Inhottavaa, että opetusta häiriköineelle / muita kiusanneelle oppilaalle pitää lain mukaan järjestää kotona opetusta. Hävytöntä. Mielestäni mokoma saisikin jäädä opetuksesta jälkeen. 

[Saippuakupla]

Opettajien valtuuksia voimakeinojen käyttöön voisi myös lisätä.

Mitähän tämän lisäksi pitäisi vielä sallia?

Perusopetuslaki 21.8.1998/628

36 § (13.6.2003/477)

Kurinpito

Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia.

Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta.

Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään.

36 b § (13.6.2003/477)

Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen

Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata 36 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa koulun alueelta oppilas, joka ei poistu saatuaan tiedon 36 §:n 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä.

Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.

Rehtori ja opettaja voivat 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle.

Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.

[Sininärhi]

Itse asiassa tuo luokasta / koulun alueelta poistaminen on tulkittavissa oleva kysymys. Oppilaan ryhtyessä riehumaan luokassa opettaja ei koskaan, korostan KOSKAAN, saa ryhtyä poistamaan oppilasta yksin. Opettajan velvollisuus on kutsua paikalle rehtori tai toinen opettaja ikään kuin todistajaksi tilanteelle, jos oppilas ei sanallista kehotusta usko.
Oppilaaseen, riehuvaan ja väkivaltaiseenkin, käsiksi käyminen ja/tai poistamisyritys koulun tiloista tulkitaan lähes väistämättä lapsen pahoinpitelyksi (peruskoulussa).
Naisopettajilla voi olla keinot vähissä, jos suurikokoinen ysiluokkalainen jannu alkaa viskomaan pulpetteja.  
Omassa koulussani (yläasteella) kutsuttiin poliisit paikalle, kun luokan häirikkö innostui.

[Saippuakupla]

Itse asiassa tuo luokasta / koulun alueelta poistaminen on tulkittavissa oleva kysymys. Oppilaan ryhtyessä riehumaan luokassa opettaja ei koskaan, korostan KOSKAAN, saa ryhtyä poistamaan oppilasta yksin. Opettajan velvollisuus on kutsua paikalle rehtori tai toinen opettaja ikään kuin todistajaksi tilanteelle, jos oppilas ei sanallista kehotusta usko.
Oppilaaseen, riehuvaan ja väkivaltaiseenkin, käsiksi käyminen ja/tai poistamisyritys koulun tiloista tulkitaan lähes väistämättä lapsen pahoinpitelyksi (peruskoulussa).
Naisopettajilla voi olla keinot vähissä, jos suurikokoinen ysiluokkalainen jannu alkaa viskomaan pulpetteja.  
Omassa koulussani kutsuttiin poliisit paikalle, kun luokan häirikkö innostui.

Jos oppilas hyökkää toisen oppilaan kimppuun tai sinun kimppuun, niin sinulla on oikeus käyttää voimakeinoja tämän teon estämiseksi. Toki estäminen on aina aloitettava pehmeintä mahdollista keinoa käyttäen, useimmiten siis sanallisesti. Väkivaltatilanteisiin liittyen sinua ei kuitenkaan voida esim. opettajana tai koulunkäyntiavustajana velvoittaa menemään väliin tilanteeseen, mikäli itse koet, että resurssisi eivät ole siihen riittävät. On myös suositeltavaa, että fyysistä rajausta käytetään vain silloin kun vähintään toinenkin henkilökunnan edustaja on läsnä, koska rajaaminen on tuolloin turvallisempaa ja toinen henkilö voi todistaa mitä tilanteessa tapahtui. Poliisi on myös kutsuttava paikalle jos tilanne vaatii sitä! Rajattu henkilö tai tämän vanhemmat voivat aina tehdä asiasta myös rikosilmoituksen, jolloin poliisi aloittaa esitutkinnan.

Oppilaan poistamista voimakeinoin ei kannata tai tule tehdä yksin,  ei varsinkaan koulualueelta. Tuolloin oppilas on jo useimmiten rauhoittunut, joten välitöntä vaaraa ei enää ole. Voimakeinoja käytetään useimmiten tilanteen pysäyttämiseksi/estämiseksi ja uhkaavan riehujan rajaamiseksi sekä rauhoittamiseksi.

"Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata 36 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa koulun alueelta oppilas, joka ei poistu saatuaan tiedon 36 §:n 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä."

[JR]

http://www.ess.fi/?article=330598

[IDA]

http://www.ess.fi/?article=330598

No näin 

Oikeuskansleri voisi rangaista turhasta kantelusta.

[Saippuakupla]

Meillä toisella asteella ei ole yleensä ole ilkeitä tai väkivaltaisia opiskelijoita. Kun tappelu- tai nahistelutilanteen joutuu keskeyttämään, niin ei siinä ehdi ajattelemaan lakipykäliä. Puhumisen ja huutamisen olen myös pari kertaa aivan vaistomaisesti huomannut aivan liian hitaaksi tavaksi keskeyttää pahoinpitely tai sen uhka. Niissä parissa vakavassa vastaan tullessa tilanteessa olen vain käynyt kiinni pahoinpitelijään tai siltä näyttävään.

Noin juuri! Ainahan nuo tilanteet ovat tilanneriippuvaisia, joten pitääkin arvioida uhkaa ja toimintamahdollisuuksia. Opettajalla on täysi oikeus hätävarjeluun ja sitä ei voi yksittäisen kunnan tai koulun virkamies/rehtori kieltää. Jos kohde/kohteet sitten jälkikäteen toteavat, että opettaja on käyttänyt hätävarjelussa tarpeettomia voimakeinoja, niin heillä on aina oikeus tehdä asiasta rikosilmoitus. 

Rikoslaki 19.12.1889/39

4 § (13.6.2003/515)

Hätävarjelu

Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet.

Jos puolustuksessa on ylitetty hätävarjelun rajat (hätävarjelun liioittelu), tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos olosuhteet olivat sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne muutenkin.

[Saippuakupla]

http://www.ess.fi/?article=330598

No näin 

Oikeuskansleri voisi rangaista turhasta kantelusta.

Oikeus voittanee asiassa! 

Rehtori puuttui oppilaan tupakointiin vapaa-ajalla - kantelu!

Rehtori Andersson on Sastamalan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, mutta hän ei osallistunut kantelun käsittelyyn maanantain kokouksessa. Kaupunginhallitus totesi, ettei Anderssonin toiminnassa ole huomautettavaa, vaan Sylvään koulua on pidetty valtakunnallisestikin hyvänä esimerkkinä. Kaupunginhallitus toimittaa oman selvityksensä oikeuskanslerin virastoon perjantaihin mennessä.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011062813969611_uu.shtml

[Eino P. Keravalta]

Aikamme henkeä kuvaa valitettavasti se, että ongelman ilmaannuttua ratkaisuksi nähdään vain rahan kaataminen ongelmaan, kun monia ongelmia voitaisiin estää ja välttää jo pelkästään sillä, että ihmisillä olisi selkäranka ja että he toimisivat tilanteen vaatimalla tavalla eivätkä odottaisi julkilausumia, kursseja, keskusteluja, tutkimuksia, päätöksiä, kriisiapua, toimintakaavioita, psykologisointia tai ylhäältä tulevaa käskyä.

Tällaisiksi on "hyvinvointivaltio" meidät henkisesti invalidisoinut: avuttomiksi ja passiivisiksi odottelijoiksi, jotka kuvittelevat, että ongelma on systeemin ensin havaittava ja sen jälkeen systeemin muodollisesti oikeassa järjestyksessä hoidettava ilman, että yksilö joutuisi missään vaiheessa turvautumaan omaan järjenkäyttöönsä tai moraaliinsa.

[Eino P. Keravalta]

Hyvinvointivaltio on kyllä niin typerä sana, että orwellisoin hieman: holhousvaltio.

Juuri näin. Hyvinvointivaltiossa voi valtio hyvin, mutta kansa huonosti.