2011-06-23 Ruotsi:Järjestelmävirhe arvosanatilastojen takana

[Kommeli]

http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/systemfel-bakom-betygsstatistiken_6265972.svd

Arvosanatilastot hautovat järjestelmävirhettä, kirjoittaa Dan Gaversjö Ung och Trygg -organisaation johtaja rikoksia ennaltaehkäisevästä toiminnasta Göteborgissa.

Pian meidät tavoittavat hälytyttävät raportit huonoista arvosanoista lähiökouluissa köyhistä kaupunginosista. Ja että puolet lukioon hakeneista ovat tietoisia siitä, että heillä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia läpäistä kansallista ohjelmaa, koska heidän peruskoulunsa ei vastaa vaatimuksia.

[...]

Ung&Trygg on tutustunut lähiökoulujen mahdollisuuksiin luoda hyviä yksilöllisiä oppilassaavutuksia. Kuva, joka paljastuu osoittaa enemmänkin järjestelmävirheeseen, kuin hyödyttömään oppilaskarjaan. Jos tarkastelemme kouluja, joita pidämme segregoituina maahanmuuttajakouluina ja poimimme sieltä ne oppilaat, jotka ovat oleskelleet enemmän kuin viisi vuotta Ruotsissa, niin huomaamme, että heidän arvosanansa on parempia, kuin lukioon hyväksyttävä raja 160pistettö.

Yksi esimerkki on Ryaskolan Göteborgissa. Oppilailla, jotka ovat asuneet pidempään kuin viisi vuotta Ruotsissa, on keskiarvosanana 195pistettä samaaan aikaan, kun alle viisi vuotta oleskelleilla keskiarvosana on 70pistettä. Keskiarvo kaikilla yhdeksäsluokkalaisilla on 153pistettä.

Ung&Trygg -organisaation tutkimus lisäksi yhdeksässä muussa lähiökoulussa osoittaa samanlaista arvosanakuilua pidemmän ja lyhyemmän aikaa Ruotsissa oleskelleiden oppilaiden välillä.

Toisin sanoen oleskeluvuosien määrä samassa lähiökoulussa on ratkaisevampi tekijä kuin oppimisympäristö oppilaalle suoriutuakseen arvosanavaatimuksista.

Segregoituneilla alueilla koulupäivään kuuluvat uudet oppilaat tietyin väliajoin. On itsestäänselvää, että näillä oppilailla on puutteita kielen kanssa ja muunkin tyyppisessä koulunkäynnissä. Lyhyen tutustumisjakson jälkeen heidän isketään tavalliselle luokalla, missä heidät arvotetaan samoin kriteerein, vaikka edellytykset suoriutua ovat täysin erilaiset.

Ongelma on nuorten järjestelmällinen erottelu, joka alkaa heti alussa.

[...]

Tilastot vahvistavat järjestelmävirheen, koska ne eivät ota huomioon juuri saapuneiden lasten lukumäärää. Koulu leimataan mediassa huonoksi. Opettajat roikkuvat puoliksi hirressä, enemmistö oppilaista tuntee itsensä leimatuksi ja tilanne saa kaikki luulemaan itsensä huonosti varustetuksi tulevaisuutta varten.

Sen sijaan, että näkisimme itsestäänselvän - järjestelmävirheen kotouttamisprosessissa - syyllistämme nuoret ja kouluhenkilökunnan. Myöhempään tulleet luulevat olevansa riittämättömiä, vaikka he eivät saaneet edes oikeudenmukaista mahdollisuutta.

Ulkopuolisuus raivaa tietä epäonnistuneesta koulunkäynnistä epäonnistuneeseen työelämään.

Vuosinani rikoksia ennaltaehkäisevässä työssä olen nähnyt monen järjestelmän hylkäämän lapsen, epäoikeudenmukaisesti kohdellun lapsen, joka ei saanut edellytyksiensä vaatimaa mahdollisuutta, kasvaneen tuhopolttajaksi ja kivien heittelijäksi. Ajoittain he jatkavat ammattimaisempaan rikolliseen toimintaan.

Tarpeettomuuden tunne on yksi pahimmista, mikä voi kohdata ihmistä. Kun ihmiseltä kielletään ihmisarvo ottaa hän omiin käsiinsä arvostuksen ja itsetunnon ansaitsemisen esimerkiksi niissä rikollisjengeissä rahan ja väkivallan avulla.

[...]

2011-03-07 Ruotsi: Yhdeksän oppilasta kymmenestä ei voi olla tyhmiä
2011-16-05. HS:Ruotsi ratkoo koulun kriisiä
2011-03-26 Ruotsi: Koulu lopetetaan - lapsilla muutto edessä (white flight)
2010-12-12 Ruotsi: Malmöläiskoulujen tulevaisuutta puntaroidaan
2010-11-30 Ruotsi: Koulut epäonnistuneet ulkomaalaisten lasten kohdalla
Jne.

[Jack Frost-Medow]

Järjestelmävirhe?

Eli kun 15-vuotias luku- ja kirjoitustaidon mamu saapuu Ruotsiin, hänelle pitäisi ensin opettaa kieltä esimerkiksi 3-5 vuotta, riippuen opetuksen laadusta ja oppilaan kyvystä?

Sitten kun kielen alkeet ovat hallussa parikymppisenä, niin hänet istutetaan hieman isompaan pulpettiin ensimmäiselle luokalle kuusi- ja seitsemänvuotiaiden sekaan? Sitten käydään 9-10 vuotta peruskoulua ja lukio? Eli kolmekymmentä viisivuotiaana mamu voi sitten alkaa miettiä mihin ryhtyy? Jos lahjoja on, niin ei kun ylipistoon josta sitten, alasta riippuen valmistuu työelämään 40-45-vuotiaana?

Ei kai se näin voi mennä?

[törö]

Sitten kun kielen alkeet ovat hallussa parikymppisenä, niin hänet istutetaan hieman isompaan pulpettiin ensimmäiselle luokalle kuusi- ja seitsemänvuotiaiden sekaan? Sitten käydään 9-10 vuotta peruskoulua ja lukio? Eli kolmekymmentä viisivuotiaana mamu voi sitten alkaa miettiä mihin ryhtyy? Jos lahjoja on, niin ei kun ylipistoon josta sitten, alasta riippuen valmistuu työelämään 40-45-vuotiaana?

Jos eläkeikä nostetaan sataan vuoteen niin tuollakin tyylillä ehtii tehdä pitkän uran.