2011-05-03 Juhana Vartiainen: Me ja ne

[Roope]

[pohdintaa Ruotsin ja Suomen eläkkeellesiirtymisiän eroista]

[...]

Ylivoimaisesti kaikkein vastenmielisin piirre suomalaisessa keskustelussa työssä jaksamisesta on sen enemmän tai vähemmän piiloteltu nationalismi ja rasismi. Lähtökohtana suomalaisessa keskustelussa on, että se käsittelee vain työelämän parantamista, jotta me kaikki voisimme toteuttaa sisäänrakennettua suunnatonta haluamme tehdä töitä. Että joku terve ja työkykyinen suomalainen haluaisikin vain käyttää hyväksi mahdollisuutta aikaiseen eläkkeelle siirtymiseen, on jotain, jota yksikään puoluejohtaja ei halua sanoa ääneen.

Mutta jos ihmiskuvamme tosiaan on sellainen, että uskomme kaikkien ahkeruuteen, meidän pitäisi soveltaa samaa ajattelua, kun puhutaan maahanmuuttajista ja pakolaisista. Silloinhan äänenpainot ovat aivan toisenlaisia, eivätkä poliitikot koskaan väsy toistamaan paheksuntaansa ulkomaisista onnenonkijoista, joiden katsotaan hyödyntävän sosiaaliturvaamme. Vähemmän piilotettu viesti on selvä: sosiaalinen turvaverkkomme on tosin liian antelias niille muille laiskoille, mutta sopiva meille ahkerille.

Kun keskustellaan meistä suomalaisista, katsotaan, ettei kukaan meistä käytä systeemiä hyväksi. Kun keskustelu käsittelee niitä, pakolaisia ja maahanmuuttajia, katsotaan joka ikisen heistä olevan systeemin hyväksikäyttäjä. Mutta kuka pyrkisi siihen, että myös somalipakolainen jaksaisi työssä?

Juhana Vartiainen, forskningschef vid Konjunkturinstitutet i Stockholm

HBL: Vi och de 3.5.2011

Ilmeisesti täytyy muuttaa Vartiaisen tavoin Ruotsiin, että voi löytää jopa työssäjaksamiskeskusteluun näin tuoreen näkökulman. Kirjoitus oli saanut sattuneesta syystä myös Astrid Thorsin huomion.

[joniq]

Juhana Vartiainen on äärimmäisen ylimielinen ja kaikkitietävä taloustieteiijä, joka
loukkaantui verisesti siitä, ettei hänen nerokkaita talouskäsityksiään osattu Suomessa arvostaa ja häntä ei julistettu taloustieteen guruksi yli muiden. Siksi hän hakeutui Ruotsiin jossa ei liene katkerasta elämänasenteesta päätellen saavuttanut vieläkään gurun asemaa. Katkeruus Suomea kohtaan on toki entisellään ja siksi pitää lähetellä myrkkypostia mielen katkeruuta lieventääkseen. Pitäisi Juhanan muistaa että viha on kuluttava tunne ja myrkyttää ihmisen.

[AuggieWren]

Silloinhan äänenpainot ovat aivan toisenlaisia, eivätkä poliitikot koskaan väsy toistamaan paheksuntaansa ulkomaisista onnenonkijoista, joiden katsotaan hyödyntävän sosiaaliturvaamme.

Vartiainen on juuttunut kasarille, jolloin ryhmän "poliitikot" ehkä saattoikin kuulla toistavan paheksuntaansa. Nykyään ryhmä "poliitikot" katsoo, ettei Suomi tule toimeen ilman kahta miljoona työperäistä maahanmuuttajaa (joilla tosin tarkoitetaan käytännössä sosiaaliturvaperäisiä turvapaikanhakijoita).

Vähemmän piilotettu viesti on selvä: sosiaalinen turvaverkkomme on tosin liian antelias niille muille laiskoille, mutta sopiva meille ahkerille.

Paskapuhetta. Vastakkain eivät ole "me ahkerat" ja "ne laiskat" vaan täysin oikeutetusti katsotaan, että "meidän laiskat" on ensisijaisesti oikeutettu sosiaaliseen turvaverkkoomme, koska on hyvin todennäköistä että nykyiset "meidän laiskat" ovat osallistuneet sen rakentamiseen tai ainakin tulevat osallistumaan. Maahanmuuttajat, jotka tulevat suoraan sossun asiakkaiksi eivät ole koskaan osallistuneet suomalaisen turvaverkon rakentamiseen ja tulevaisuuden todennäköisyys ei päätä huimaa.

Kun keskustellaan meistä suomalaisista, katsotaan, ettei kukaan meistä käytä systeemiä hyväksi.

Ei, vaan katsotaan, että vaikka kenelläkään ei ole oikeutta käyttää systeemiä hyväksi, on kotoperäisillä silti suurempi oikeus systeemin hyväksikäyttöön kuin "asylumia huutavilla xxx-ukoilla".

Mutta kuka pyrkisi siihen, että myös somalipakolainen jaksaisi työssä?

Jos vastauksia haetaan, niin suurin piirtein "koko systeemi" pyrkii tuohon. Sitä ennen pitäisi tosin etsiä vastauksia somalipakolaisen mahdolliseen työkyvyttömyyteen ja osaamisen puutteeseen, mahdolliseen työhaluttomuuteen sekä, niin, työmarkkinoiden tarpeeseen ja siihen, mitä somalipakolainen voi tarjota suomalaisille työmarkkinoille.

[Hessu]

Juhana Vartiaisen analyysejä kannattaa tarkastella hänen poliittisen vakaumuksensa kautta. Vartiainen on vankkumaton sosialidemokraatti. Kalevi Sorsan ajan kasvatteja.

Vartiaisen katkeruus johtunee osittain siitä, että Ruotsissa ja Suomessa on alkanut sosialidemokraattisen puolueen alamäki, jonka loppua ei näy.

Ruotsin mittavat maahanmuuttoon liittyvät ongelmat ovat hyvin pitkälle palmelaisen (=sorsalaisen) sosialidemokratian seurausta.

Tämän asian ruotsalaiset ovat alkaneet ymmärtää yhä paremmin.

Mediassa, lähinnä Ylessä, on käynnistynyt suomalaisten sdp-merkkisten henkilöiden mielipiteiden voimakas nostaminen. Pyrkimyksenä on esittää asiat siten, että katsoja ei tiedä henkilön poliittista vakaumusta. Viimeksi tänään Ykkösen aamu-tv:ssa istui kaksi [piilopoliittista] henkilöä ylistämässä hallituksen ohjelmaa.

Erityisen tärkeää puoluetaustan tietäminen on silloin, kun kyseessä on talouspolitiikka tai yhteiskuntapolitiikka.

Sosialidemokraattien piiristä edellä mainittu Juhana Vartiainen on usein käytetty henkilö, saman puolueen mandaatilla lausuntoja jakelee ahkerasti myös Jaakko Kiander (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos, nyk. Ilmarinen).

Veronmaksajien keskusliiton pomo Teemu Lehtinen edustaa kokoomuslaista ajattelua.

Puolueeseen kuuluminen ei tietenkään ole mikään synti, mutta katsojan tai kuulijan on hyvä ymmärtää, mistä näkökulmasta "asiantuntija" kulloistakin aihetta kommentoi.

Aatteella on väliä, nykyisin taas yhä enemmän.

[pelle12]

 Mistä ihmeestä tämä kaikkitietävä demarikiesustelija on saanut päähänsä, että KUKAAN kantis ei käytä sosiaalisysteemiä hyväkseen, ja että KAIKKI mamut niin tekevät? Hommafoorumiltako?? Omituinen höpöttäjä tuo JuhanA.

[skrabb]

Juhana Vartiainen on äärimmäisen ylimielinen ja kaikkitietävä taloustieteiijä, joka
loukkaantui verisesti siitä, ettei hänen nerokkaita talouskäsityksiään osattu Suomessa arvostaa ja häntä ei julistettu taloustieteen guruksi yli muiden. Siksi hän hakeutui Ruotsiin jossa ei liene katkerasta elämänasenteesta päätellen saavuttanut vieläkään gurun asemaa. Katkeruus Suomea kohtaan on toki entisellään ja siksi pitää lähetellä myrkkypostia mielen katkeruuta lieventääkseen. Pitäisi Juhanan muistaa että viha on kuluttava tunne ja myrkyttää ihmisen.

Ei ole taidettu osata arvostaa hänen nerokkaita talouskäsityksiään Ruotsissakaan.

Juhana Vartiainen hakee takaisin Suomeen
Torstai 12.1.2012 klo 19.13

Ruotsalaisen taloustutkimuslaitoksen Konjunkturinstitutetin tutkimusjohtaja Juhana Vartiainen on hakeutumassa takaisin Suomeen.

Vartiainen on valtiovarainministeriön mukaan hakenut Tilastokeskuksen pääjohtajan ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajan paikkoja.

Vartiainen on hoitanut merkittäviä ekonomistin tehtäviä Ruotsissa vuodesta 2002 lähtien. Sitä ennen hän toimi muun muassa erikoistutkijana ja tutkimuskoordinaattorina nykyisessä Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.

Valtiovarainministeriö julkisti torstaina Tilastokeskuksen, VATT:n ja Tullilaitoksen johtajiksi hakeneiden nimet.

Tullilaitoksen pääjohtajan virasta on kiinnostunut 12 hakijaa. Tilastokeskuksen pääjohtajaksi haluaa 17 hakijaa ja VATT:n ylijohtajaksi 8 hakijaa.

VATT:n nykyinen ylijohtaja on Aki Kangasharju. Tilastokeskusta johtaa Heli Jeskanen ja Tullia Tapani Erling.

STT

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012011215071201_uu.shtml

[Maastamuuttaja]

Jos vain Louhen emännällä on vähänkään sananvaltaa - ja miksi ei olisi - Vartiaisen nimitykseen niin saken är biff.

[Blanc73]

Ylivoimaisesti kaikkein vastenmielisin piirre suomalaisessa keskustelussa työssä jaksamisesta on sen enemmän tai vähemmän piiloteltu nationalismi ja rasismi.

Ihan käsittämätön ja tärähtänyt ajatuskuvio mokuttajalta. Jälleen kerran.  Miten joku tyhjäkallo voi löytää työssä jaksamis-keskustelusta rasismia ja nationalismia?? Ei ole todellista. Juovatko nuo suvaisevaiset ajatusten Tonavat jotain huumaavia sieniä reilun kaupan teen sekaan jauhettuna?

Mutta jos ihmiskuvamme tosiaan on sellainen, että uskomme kaikkien ahkeruuteen, meidän pitäisi soveltaa samaa ajattelua, kun puhutaan maahanmuuttajista ja pakolaisista.

Sellaista ihmistä ei löydykkään joka uskoo kaikkien ahkeruuteen. Tyhjän päiväistä hurskastelua. Minä en esim usko somalien ja mustalaisten ahkeruuteen.

[ekto]

Ehkä kaveri tosiaan hakee vain työpaikkaa ja haluaa näyttää jakavansa näistä asioista päättävien henkilöiden kanssa samoja näkemyksiä heitä koskettavista asioista. Hän haluaa olla hyvä hyvis ja valmis pahaa vastaan. Harmittaa vain jos pääsee johonkin luotettava pidettävän laitoksen pomoksi, kun näillä hyviksillä on tapana edistää hyvää valehtelemalla ja vääristelemällä, kuten muistakin aiheista ollaan nähty...

[JoKaGO]

Seuraava VATT:in johtaja.

[Roope]

Halla-ahon kaltaisten vihasaarnaajien vaikutus voi olla suuri. Halla-aho ja hänen hengenheimolaisensa Pohjolassa ja Euroopassa saarnaavat ja välittävät vääristynyttä ja vainohullua kuvaa todellisuudesta, jonkinlaisena sivilisaatioiden välisenä apokalyptisena voimankoetoksena. Hitlerin Mein Kampf esitti samanlaisen "suuren selityksen" maailmanhistorialle, juutalaisten iljettävän salaliiton, ja Halla-ahon vastaava hourefantasia on islamin hiipivä maailmanvalta (sen voi lukea hänen "scriptastaan"). Kun riittävä määrä tolvanoita alkaa uskoa tällaiseen sivilisaatioiden sotaan, löytyy sieltä yleensä se väkivaltainen marginaali joka ryhtyy "hommaan". Siksi halla-aholaiset myötävaikuttavat tällaisiin terroritekoihin.

Mitä enemmän työperäistä maahanmuuttoa ja onnistunutta pakolaisten integroitumista, sitä parempi huoltosuhde ja sitä vähemmän tarvitsee säästää lapsista. sairaanhoidosta ja vanhuspalveluista. Halla-aholla on väärä etumerkki. Ymmärtääkö hän tämän? Jos ymmärtää, hän hämää tietoisesti. Toinen mahdollisuus on, että hänen rasistinen vihansa vääristää hänen kognitiivisiä kykyjään. Jälkimmmäinenkään ei kai ole mahdotonta. Adolf Hitler kuuli oikeasti "pelastavansa" Saksan kansaa juutalaisilta vielä silloinkin kun hänen murhateollisuutensa vain heikensi Saksan sotaresursseja.

Seuraava VATT:in johtaja.

Joo, hyvin luultavasti.

[skrabb]

Juhana Vartiainen Vattin johtoon
Urpilaisen esittämä Vartiainen lyttäsi vuosi sitten Sdp:n talouspolitiikan.
Joonas Laitinen

HELSINGIN SANOMAT

Ruotsissa vaikuttava taloustieteilijä Juhana Vartiainen palaa Suomeen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) ylijohtajaksi.

HS:n hallituslähteistä saamien tietojen mukaan valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) esittää Vartiaista tehtävään valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina. Lopullisen nimittämisen tehtävään tekee hallitus, mutta käytännössä Vartiaisen valinta on selvää, koska esittelevän ministerin näkemys kyseenalaistetaan äärimmäisen harvoin.

HS tavoitti tiistaina ruotsalaisessa Konjunkturinstitutissa työskentelevän Vartiaisen, mutta hän ei halunnut kommentoida asiaa vielä lainkaan.

"En halua kommentoida asiaa mitenkään ennen kuin siitä on päätös syntynyt. Korrektia on, että hallitus ja valtiovarainministeriö kertovat tästä hakuprosessista", Vartiainen sanoi.

Vartiainen on 53-vuotias ja puoluetaustaltaan demari.

Hänen valintansa tekee mielenkiintoiseksi kuitenkin se, että hän on ollut talouspolitiikassa äänekkäästi eri linjoilla Sdp:n kanssa. Tammikuussa 2011 hän muun muassa sanoi HS:lle, että "Sdp:n talouspolitiikka on ihan ala-arvoista tällä hetkellä".

Vartiainen oli lähellä tulla valituksi tehtävään jo runsas vuosi sitten. Silloinen valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) päätyi kuitenkin valinnassaan Vattin pitkäaikaiseen tutkimusjohtajaan Aki Kangasharjuun. Kangasharju hoiti tehtävää vain vuoden ja siirtyi äskettäin Nordean palvelukseen.

Vattin johtoon haki talon sisältä kovia nimiä, muun muassa yksikönjohtaja Juha Honkatukia sekä tutkimusjohtajat Seppo Kari ja Antti Moisio. Kaikkiaan hakijoita oli kahdeksan.

http://www.hs.fi/verkkolehti/kotimaa/artikkeli/1329103483127?ref=lk_dl_1

[Olli Immonen]

HELSINGIN SANOMAT:

...Vartiainen on 53-vuotias ja puoluetaustaltaan demari.

Siinäpä kaikki olennainen.

[skrabb]

Uutiset10.04.10.27 Päivitetty 10.04.10.27 2 Kommenttia
VATTin uusi ylijohtaja Vartiainen: "Työvoimapulaa ei tulla koskaan näkemään"

Konjunkturinstitutetin tutkimusjohtaja, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtajaksi tässä kuussa siirtyvä Juhana Vartiainen kirjoittaa verkkokolumnissaan Eläketurvakeskuksen sivuilla, että ekonomistien huoli heikkenevän huoltosuhteen seurauksista alkaa kantaa hedelmää.

Vaikka keinoista pidentää työuria ja lisätä työn tarjontaa on yhä erimielisyyttä, päämäärää ei näytä Vartiaisen mukaan enää moni kiistävän.

- Kun väestö ikääntyy ja työvoima pienenee, ei pelkkä elvytys eli kysynnän säätely riitä, Vartiainen huomauttaa.

Vartiaisen mukaan monet työn tarjonnan lisäämiseksi keskustelussa tarjotut keinot, kuten korkeampi eläkeikä ja maahanmuutto, ovat poliittisesti epäsuosittuja, mutta niiden epäsuosio perustuu ainakin osittain väärinkäsitykseen. Monet näyttävät Vartiaisen tulkinnan mukaan ajattelevan, että vasta kun työttömyydestä on päästy eroon, on syytä ryhtyä pontevasti pidentämään työuria.

- Rakenteellinen työttömyysaste riippuu kuitenkin pääasiassa aivan muista tekijöistä kuin työvoiman määrästä – esimerkiksi sosiaaliturvan tasosta, veroista sekä palkkaneuvottelujen pelisäännöistä. Ja siksi työvoiman määrän kasvu johtaa aina työllisyyden kasvuun vaikka maassa olisikin työttömyyttä.

Vartiainen todistelee talousteorian näkökulmasta, kuinka työn tarjonnan kasvattaminen on välttämätöntä hyvinvointipalvelujen rahoittamiseksi.

- "Työvoimapulaa" on sen sijaan turha odottaa, sitä ei koskaan tulla näkemään, hän päättelee.

http://www.demari.fi/demokraatti/uutiset/uusimmat/6004-vattin-uusi-ylijohtaja-vartiainen-tyovoimapulaa-ei-tulla-koskaan-nakemaan


Vartiaisen kolumni:
"Työvoimapulaa" on turha odottaa
http://www.etk.fi/fi/service/kolumnit/1570/5_4_2012_kolumni

[Kivikova]

Mutta jos ihmiskuvamme tosiaan on sellainen, että uskomme kaikkien ahkeruuteen, meidän pitäisi soveltaa samaa ajattelua, kun puhutaan maahanmuuttajista ja pakolaisista. Silloinhan äänenpainot ovat aivan toisenlaisia, eivätkä poliitikot koskaan väsy toistamaan paheksuntaansa ulkomaisista onnenonkijoista, joiden katsotaan hyödyntävän sosiaaliturvaamme.

Jooh.. mitäs ihmettä jos natiivit tympääntyvät, kun jokin ihmisryhmä vetää välistä? Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamalli toimii juuri siten, että käydään töissä ja osallistutaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon verovaroilla. Muutamille(haasteellisille) ryhmille on ihan sama vaikka antaa älypuhelimen, auton, fiksut kuteet, kämpän yms. ylläpidon, niin mitään ei tapahdu. Anna vietnamilaiselle, nepalilaiselle tai muulle kaukoidän ihmeelle kouraan vaikka ämpäri, niin kyllä se sille käyttötarkoituksen löytää ja parhaimmassa tapauksessa elättää sillä itsensä. Ai, niin ja.. kaverit eivät ole myöskään vaatimassa mitään pyhättöjä eikä sen kummempaa kunnioitusta, saati notkumassa tyhjänpanttina väijyen teinityttöjä.

[Mursu]

Ei, vaan katsotaan, että vaikka kenelläkään ei ole oikeutta käyttää systeemiä hyväksi, on kotoperäisillä silti suurempi oikeus systeemin hyväksikäyttöön kuin "asylumia huutavilla xxx-ukoilla".

Minusta asiaa voi lähestyä ihan toimivuudenkin kannalta. Suomen systeemi kestää jonkin verran hyväksikäyttäjiä, mutta kun rajat avataan on potentiaalisten hyväksikäyttäjien määrä rajaton. Kontrolloimalla maahanmuuttoa voimme kontrolloida ulkomaalaisten hyväksikäyttäjien määrää. Kotimaisia on vaikeampi kontrolloida. Tämä on vähän sama juttu kuin jotkut suvikset valittavat ettei ulkomaalaista rikollista saa karkottaa, kun ei suomalaistakaan karkoteta.

[Sunt Lacrimae]

Ei, vaan katsotaan, että vaikka kenelläkään ei ole oikeutta käyttää systeemiä hyväksi, on kotoperäisillä silti suurempi oikeus systeemin hyväksikäyttöön kuin "asylumia huutavilla xxx-ukoilla".

Minusta asiaa voi lähestyä ihan toimivuudenkin kannalta. Suomen systeemi kestää jonkin verran hyväksikäyttäjiä, mutta kun rajat avataan on potentiaalisten hyväksikäyttäjien määrä rajaton. Kontrolloimalla maahanmuuttoa voimme kontrolloida ulkomaalaisten hyväksikäyttäjien määrää. Kotimaisia on vaikeampi kontrolloida. Tämä on vähän sama juttu kuin jotkut suvikset valittavat ettei ulkomaalaista rikollista saa karkottaa, kun ei suomalaistakaan karkoteta.

Olennainen ero on mielestäni myös siinä, että käytännössä ei ole mahdollista esimerkiksi alkaa karkottamaan maasta täällä syntyneitä sillä perusteella, että lusmuilevat veronmaksajan rahoilla, aivan samalla tavalla kuin ei ole käytännössä mahdollista karkottaa täällä syntyneitä rikoksentekijöitä. Antiikin Kreikan henkinen ostrakismos-menettely kun on vähän joka yhteiskunnassa jonkin sortin ihmisoikeusrikkomus, kun taas maassaolon edellytyksiin sopeutumattoman ulkomaalaisen karkottaminen ei sitä yleisesti hyväksytyn tulkinnan mukaan ole ainakaan vielä. Kyse ei siis ole periaatteista vaan kylmästä realismista.

Maahanmuutto on juuri siitä harvinainen tapa kasvattaa valtion väkimäärää, että valtiolla on jonkinsorttinen mahdollisuus valikoida tulijat. Maahan syntyviä ei voi valikoida.

[törö]

80-luvulla kukahatut kyselivät ay-liikkeeltä josko se alkaisi pitää huolta laiskoista yhteiskunan eläteistä, jotka eivät edes viitsi järjestäytyä itse. Vastaus oli, ettei työhaluttomista huolehtiminen kuulu työväenliikkeelle, ja sen seurauksena rupusakki levittää yhä paskaa demareista, jotka petivät heidät niin törkeästi. Laiskoilla paskiaisilla on runsaasti aikaa katkeruuden valimiseen ja juorujen levittämiseen.

Kukaan puoluejohtajista ei halua toistaa sitä virhettä, ja aika nihkeitä he ovat myös ottamaan esille mustalaisien ja tiettyjen maahanmuuttajaryhmien astronomiset työttömyysluvut.

[Heikki Luoto]

Kolumninsa lopussa Vartiainen toteaa:
"Työn tarjonnan kasvattaminen on siis välttämätöntä hyvinvointipalvelujen rahoittamiseksi."

Vuonna 2009 Turun ulkomaalaisväestön työttömyysprosentti oli 38, joten todellakin työvoimantarjoajia oli saapunut Vartiaisen ehdottamasta lähteestä.

Maahanmuuttajaväestökin tarvitsee hyvinvointipalveluita. Arvio  keskimääräisestä henkilöstömitoituksesta  maahanmuuttajaväestön  palveluissa  on  1,5-kertainen  muuhun  väestöön verrattuna.

Vartiainen näkee suomalaisen rahvaan ensisijaisesti paisuneen virkakoneiston elättävänä työvoimana sekä veronmaksajina, jota voidaan kilpailuttaa ulkomaisen työvoiman avulla. Vartiaisen sosialidemokraatit saavat myös äänestäjäreservaatteja ulkomailta. Iso-Britanniassa 80 % maahanmuuttajista äänestää SDP:n sikäläistä sisarpuoluetta Labour Partya.

[Siili]

Kolumninsa lopussa Vartiainen toteaa:
"Työn tarjonnan kasvattaminen on siis välttämätöntä hyvinvointipalvelujen rahoittamiseksi."

Vuonna 2009 Turun ulkomaalaisväestön työttömyysprosentti oli 38, joten todellakin työvoimantarjoajia oli saapunut Vartiaisen ehdottamasta lähteestä.

Maahanmuuttajaväestökin tarvitsee hyvinvointipalveluita. Arvio  keskimääräisestä henkilöstömitoituksesta  maahanmuuttajaväestön  palveluissa  on  1,5-kertainen  muuhun  väestöön verrattuna.

Vartiainen näkee suomalaisen rahvaan ensisijaisesti paisuneen virkakoneiston elättävänä työvoimana sekä veronmaksajina, jota voidaan kilpailuttaa ulkomaisen työvoiman avulla. Vartiaisen sosialidemokraatit saavat myös äänestäjäreservaatteja ulkomailta. Iso-Britanniassa 80 % maahanmuuttajista äänestää SDP:n sikäläistä sisarpuoluetta Labour Partya.

Minun logiikkani mukaan hyvinvointipalvelujen rahoitus edellyttää nettoveronmaksajia.  Kuinka suuri osa tämän hetkisistä maahanmuuttajista on nettoveronmaksajia?  Mikä on muiden potentiaali tulla nettoveronmaksajaksi?

[törö]

Vartiaisella ei voi olla mitään järkevää sanottavaa, koska isot mediatalot kohtelevat häntä asiantuntijana. Olennaista tietoahan ne kaikkein viimeksi haluavat vuotaa julkisuuteen.

[Roope]

Juhana Vartiainen on tämän päivän Helsingin Sanomissa esittänyt teesinsä, joiden avulla Suomi selviytyy väestön vanhenemisesta. Ruotsinkielisen Ylen mukaan lista ehdotuksista on seuraava:

1. Pensionsåldern måste höjas från nuvarande 63 år.
Argumentet att många inte ens orkar arbeta till den nuvarande pensionsåldern håller enligt Vartiainen inte. Åldersgränsen påverkar förväntningarna och hur mycket de anställda bemödar sig om att bevara sin arbetsduglighet. En höjning av den undre åldersgränsen drar med sig andra.

2. Pensionsslussen måste slopas.
Det skulle minska risken för att de som är i pensionsslussålder förlorar sitt arbete. Vartiainen bedömer att de anställda skulle vara mindra kräsna om det inte skulle finnas en pensionssluss. Då skulle de också vara mera attraktiva i arbetsgivarens ögon. Bådas beteende skulle förändras och åldersrasismen skulle minska.

3. Tidigare examen och in i arbetslivet.
Universiteten kunde enligt Vartiainen införa terminsavgifter till exempel efter det fjärde studieåret.

4. Beskattningen av arbete måste sänkas.
En skattesänkning skulle inte få dem som redan arbetar att jobba mera, men hemmafruar, arbetslösa och studerande kan uppmuntras till arbete. Därför är det effektivt att sänka skatten för låginkomsttagare, men inte för alla. Arbetsinkomstavdraget är ett bra sätt. Däremot är skadan av stora marginalskatter inte så stor.

5. Stödet för ägarbostäder borde slopas.
För tillfället får man göra skatteavdrag för bostadslåneräntor, den beräknade bostadsinkomsten beskattas inte och Finlands fastighetsskatt är låg. (Bostadsinkomst =skillnaden mellan kostnaderna för en ägd bostad och den hyra som man skulle tvingas betala för att hyra sin bostad.) Vartiainen påpekar att han också har ägt bostäder hela sitt liv, men tycker att han lika bra skulle ha kunnat göra det för sina egna pengar i stället för på skattebetalarnas hyresgästernas pengar. Han ondgör sig också att ägarboende beskattas så lindrigt att man kan få en god levnadsstandard med små inkomster eller som hemmafru. En strängare beskattning kunde motivera till arbete.

6. Hemvårdsstöd för kortare tid.
Vi tycker alla det är roligt att vara hemma, men är det nödvändigt att stöda det här underbara slappandet så länge som tre år?, frågar Vartiainen.

7. En sänkning av ungas löner.

8. Socialstödet borde förnyas.
Socialstödet är för ofta ett mera lockande alternativ än ett låglönejobb.

Yle: Vartiainen vill sparka finländarna till arbete 10.5.2012

Mielenkiintoista, että maahanmuuton kultamaana suomalaisille markkinoidusta Ruotsista hiljattain palannut Vartiainen ei teeseissään mainitse maahanmuuttoa Suomen huoltosuhteen korjaajana edes sivulauseessa. Liekö sen argumentin aika EVAn ponnisteluista huolimatta nyt ohi? Vartiaisen ehdotuksista voi päätellä, että varsinaista työvoimapulaa ei ole odotettavissa, mutta ihmiset on pakotettava kepillä epämieluisiinkin töihin.

[skrabb]

Poliitikko, valitse näistä
Teksti: Piia Elonen HS

Vattin ylijohtaja Juhana Vartiainen listasi ja kommentoi HS:lle keinoja, joilla suomalaisten työntekoa saadaan lisättyä. Hän korostaa, ettei hän aja tai vaadi vaan kertoo kysyttäessä vaihtoehtoja. Päätöksenteon hän jättää poliitikoille.

1 Eläkeiän vanhuusikärajan nostaminen nykyisestä 63 vuodesta
"Tätä vastustetaan sanomalla, ettei moni jaksa edes nykyiseen eläkeikään asti. Kuitenkin alaikäraja vaikuttaa odotushorisonttiin ja siihen, miten pidetään huolta työkyvystä. Alaikärajan nosto kiskoo muitakin mukanaan."

2 Työttömyysputken poistaminen, joka vähentäisi nykyisten putki-ikäisten riskiä joutua työttömäksi
"Jos ei olisi putkea, työntekijä olisi vähemmän kranttu ja alkaisi näyttää myös työnantajan silmissä houkuttelevammalta. Molempien käytös muuttuisi ja ikärasismi vähenisi."

3 Varhemmin valmiiksi ja töihin
"Yliopistoihin voitaisiin laittaa lukukausimaksut esimerkiksi neljännen opiskeluvuoden jälkeen."

4 Työn verotuksen alentaminen
Työssä käyvien työntekoa ei juuri saada lisättyä veronkevennyksillä, mutta ei-työllisiä – siis kotiäitejä, työttömiä, opiskelijoita – on mahdollista kannustaa töihin. Siksi on tehokkaampaa keventää pienipalkkaisten verotusta, ei kaikkien.
"Työtulovähennys on tässä hyvä keino. Suurista marginaaliveroista ei sen sijaan ole kovin suurta harmia."

5 Omistusasumisen suosimisen  lopettaminen
Tällä haavaa asuntolainan koroista saa verovähennystä, laskennallista asuntotuloa ei veroteta ja Suomen kiinteistövero on alhainen.
"Olen minäkin omistanut asuntoja koko ikäni, mutta yhtä lailla voisin tehdä sen omalla rahallani enkä veronmaksajien ja vuokralla-asujien rahoilla."
"Omistusasumisen verokohtelu on niin lievää, että aika pienillä tuloilla tai kotirouvastatuksella saa aika mukavan elintason. Kovempi kiinteistövero voisi lisätä työhaluja."

6 Kotihoidon tuen lyhentäminen
"Kaikista meistä on kivaa olla kotona, mutta pitääkö tätä ihanaa velttoilua rahoittaa veronmaksajien rahoilla niinkin kauan kuin kolme vuotta?"

7 Nuorten palkkojen alentaminen
Asia kuuluu työmarkkinajärjestöille, sillä hallitus ei päätä palkoista. "Hallitus voi kuitenkin vaatia järjestöiltä tekoja."

8 Sosiaaliturvan uudistaminen
"Liian monissa tilanteissa sosiaaliturva on houkuttelevampi vaihtoehto kuin pienipalkkainen työ."

http://www.hs.fi/verkkolehti/kotimaa/artikkeli/Poliitikko+valitse+n%C3%A4ist%C3%A4/1329104048148

[Jörn]

Lukiessani Hesarin artikkelia tuli mieleen se, miten Neuvostoliitto selvisi Saksaa vastaan toisessa maailmansodassa. Tehdastyöläiset pakkosiirrettiin Moskovasta sotateollisuuden tuotantoyksikköihin Jekaterinburgissa, kun Hitler joukkoineen lähestyi Moskovaa. Työläiset raatoivat epäinhimillisissä oloissa käytännössä ilman palkkaa isänmaan pelastamiseksi. Aika julmaa, mutta toimi. Onkohan se kuitenkaan hyvä keino meillä väestön ikääntymisen aiheuttamiin ongelmiin?

Poliitikkojen ei missään tapauksessa, ikinä, edes teoriassa pidä sekaantua mihinkään talousasioihin. Aina on mennyt päin hvettiä, joskus vähemmän ja joskus enemmän. Silloin kun menee enemmän, niin yleensä tulee ruumiita ja sukupolvia kestävää inhimillistä kärsimystä. Miksi tätä yksinkertaista asiaa ei yksikään demari ymmärrä?