Gallup: kenen mielestä hallituksen olisi pitänyt säästää lisää?

[Assi]

Keskusteluissa ystävieni kanssa on pääsääntöinen tunne hallitusohjelmasta tyrmistys. Hirvittää, että velan otosta ei siirrytä maksupuolelle. Lisäksi mitenkään ei varauduta ikääntymisen tuomiin haasteisiin esim. rahastoimalla tähän korvamerkittyä rahaa.

Olisin kiinnostunut kuuntelemaan hommalaisten mielipiteitä ja perusteluja tästä. Oman ystäväpiirini mielipiteeseen vaikuttanee suht nuori ikä. Meille kun on tässä yhteiskunnassa seuraavat 40v merkitty maksajan rooli   

[Veli Karimies]

Ois ja ihan vitusti. Rahareikiä kyllä löytyy vaikka kuinka.

[FadeAway]

Tavallaan oli odotettavissa, että riittävää säästökuuria ei saada aikaan. Ennen vaaleja puolueiden vaaliohjelmissa ei juuri oikean mittakaavan leikkauksia löytynyt. 2,5 miljardin(lisää velkaa tänä vuonna 8 miljardia) leikkaukset ovat n. puolet tarvittavasti, sillä oletuksella, että talous kehittyy hyvin lähivuodet. Hallitusohjelmassa ei uskallettu pysäyttää velkaantumista. Tämä ei ole mukava asia ajatellen maksajien kannalta, siis nuorten/lasten. Suomen valtionvelka paisuu sinne 100 miljardiin ja kunnat ovat tiukoilla myös. Pahimmillaan Euron kriisiin luvatut miljardit pamahtavat maksuun ja valtion holtiton velkaantuminen jatkuu.
Jo nyt valtion velan koron nousu 1 prosentilla, maksaa varmaan kaikkine kuluineen miljardin/vuosi.

[jmm]

Katainen & co ilmeisesti luottavat että kulissit pysyvät pystyssä vielä 4 vuotta. Jos vallansiirto EU:lle ei siinä ajassa onnistu niin kaikesta voidaan syyttää valtaan pääseviä persuja.

[kuhlmey]

Onhan näistä ollut juttuja, tässä muutama PS:n Pauli Vahteran ehdotus:
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2010/11/18/saastolista-1-%e2%80%93-kymmenen-turhaa-ja-jopa-vahingollista-menoa/
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2010/11/23/saastolista-2-%e2%80%93-velat-tuhoavat-tulevien-sukupolvien-elaman/

Pienistä puroista tulee kerrannaisvaikutusten kera iso joki.

[Jouko]

Onko mieltä säästää kun se ei ole in nykyisin? Ei juuri hotsita koko Eurooppaa tai maailmaa yleensäkään. Ja säästäväiset joutuvat aina kustantamaan tuhlareitten kulutuksen. Tämä on pelin henki tänään.

[LambOfGod]

Perussuomalaisilla oli ihan hyvä leikkauslista, olisivat siitä vähän ottaneet mallia...

[Pliers]

Ois ja ihan vitusti. Rahareikiä kyllä löytyy vaikka kuinka.

+1

[Miniluv]

Lisään äänestyksen. Kysymysvaihtoehdot ovat minun käsialaani.

[mevv]

Olis ehdottomasti pitäny säästää enemmän. Mun leikkauslista:

- armeijan "superindeksi"
- lapsilisät verolle
- kehitysyhteistyömäärärahat
- asuntolainen verovähennys
- opintotukea ei indeksiin
- päivähoito-oikeuden supistaminen
- kotitalousvähennykset pois
- yritystuet (maltillisesti)

[AuggieWren]

Mitä muuten tässä yhteydessä tarkoitetaan säästämisellä? Esim. veroetujen purkamista voisi sanoa säästämiseksi, toisaalta sitä voisi sanoa verotuksen kiristämiseksi.

Niin kauan kuin perusteettomasti pidetään tuloveroja alhaalla, tuhotaan veropohjaa poistamalla varallisuusveron kaltaisia veroja ja pidetään pääomatuloveroa alhaalla puhtaasti hyvin ansaitsevien etujen takia (kai jokainen sen ymmärtää, että em. veroissa ei olisi merkittävää, valtion tuloja heikentävää tai markkinoita vääristävää vaikutusta), ei mielestäni ole syytä hurskastella säästämisen tarpeellisuudella/tarpeettomuudella. Niin kauan, kuin valtion tuottavuusohjelmat tarkoittavat byrokratian ja hallintohenkilöstön lisäämistä, en kannata mitään "säästämistä", koska "säästöt" ja "leikkaukset" ovat poliittista uuskieltä, jotka tarkoittavat verorahoitteisten palvelujen vähentämistä sen sijaan, että purettaisiin mätiä hallintorakenteita ja pistettäisiin verorahoillamme lihovia mitään hyödyllistä tekemättömiä pullasorsia virastoista pihalle.

[foobar]

Mitä muuten tässä yhteydessä tarkoitetaan säästämisellä? Esim. veroetujen purkamista voisi sanoa säästämiseksi, toisaalta sitä voisi sanoa verotuksen kiristämiseksi.

Olen aina ymmärtänyt valtionbudjetista puhuttaessa, että säästäminen on sitä, että kuluja leikataan, ts. budjettia pienennetään. Yleensä samalla verotulojen määrää tarkoituksella pienentämättä, tietenkin. Parempi tietenkin olisi että säästöt kohdistuisivat tarpeettomiin tai ainakin tehottomiin rakenteisiin, mutta mielestäni on usein parempi että ylipäänsä säästetään kuin että näytellään, ettei mitään ongelmaa edes ole olemassa ja jatketaan kulujen kasvattamista.

[ElenaDaylights]

No tuliko leikkauksia kehitysapuun?
- juuh, mutta eikö se tarkoita että pidättäydytään korottamasta tuota 115 milj. leikkaussummaa?
Suorat yritystuet? Tuskimpa kokoomus tuohon pureutui...

[Kitaransoittaja]

Olisi pitänyt olla velkaantumatta. Edellinen valtiovarainministeri olisi voinut vähän pohtia tuota velkaantumista. Ja häntä edellinen myös.

[Alfresco]

Tavallaan oli odotettavissa, että riittävää säästökuuria ei saada aikaan. Ennen vaaleja puolueiden vaaliohjelmissa ei juuri oikean mittakaavan leikkauksia löytynyt. 2,5 miljardin(lisää velkaa tänä vuonna 8 miljardia) leikkaukset ovat n. puolet tarvittavasti

Leikkausket ovat itse asiassa vain 1,25 miljardia. Loput 1,25 miljardia ovat erilaisia veronkorotuksia. Leikkauksien pienuus on hälyttävä koska se tarkoittaa, että valtiolla on edelleen rakenteellinen 6,75 miljardin alijäämä budjetissaan. Koko tämä alijäämä pitää peittää veronkorotuksilla ja talouskasvulla, joista siis veronkorotusten osuus on 1,25 miljardia ja talouskasvun tuottamaan 5,5 miljardin lisätuloihin.

Veronkorotukset kohdennettiin kokonaan erilaisiin kulutusveroihin eli täsmälliseemmin valmisteveroihin. ALV ja palkkavero jäi korottamatta joten lähes kaikki heitettiin energian, makisten, alkoholin, tupakan ja muihin veroihin SDP:n toiveesta:

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Urpilainen+Hallitusohjelmassa+vahva+Sdpn+k%C3%A4denj%C3%A4lki/1135267004688

Valtion budjetti vuodelle 2011 on n. 50 miljardia ja on siis 8 miljardia alijäämäinen. Alijäämästä 2,5 miljardia on laskennallisesti katettu joten jäljelle jää ainakin 5,5 miljardin aukko. Tämän peittäminen edellyttää valtion tulojen 11% kasvua neljässä vuodessa eli hallituskauden aikana, joka oli velkaantumisen kasvun pysäyttämisen takaraja. Keskimäärin valtion talouskasvuun perustuvat tulot pitäisi siis kaasvaa yli 2,5%-yksikköä vuodessa tästä päivästä laskettuna. Tämä edellyttää usean prosentin - näppituntumalta ehkä 4-5% - BKT:n kasvua vuositasolla usean vuoden ajan. Pidän tällaista talouskasvua epärealistisena. Etenkin kun samalla korotetaan veroja, jotka supistavat taloudellista aktiviteettia ja osaltaan lisäävät BKT:ta (jonka kasvusta siis pitäisi poistaa veronkorotuksen vaikutus).

Mielestäni hallituksen suunnitelmat ei pysy kasassa ja tavoite pysäyttää velkaantuminen ei tulla näillä toimin saavuttamaan 4 vuodessa. Suomella on suuri riski päätyä uudeksi Kreikaksi ellei julkisen sektorin menoja leikata lisää ainakin 1-3 miljardilla vuodessa.

[sologdin]

Opettivat jossain seminaarissa, että niukkuus on ikuista ja yleismaailmallista.  Resurssit ovat aina niukat, jokaisessa organisaatiossa.  USA:n armeijakaan ei saa kaikkea mitä haluaa.  

Suomen valtio ei ole koskaan ansainnut niin paljon kuin nyt, eikä esimerkiksi evankelis-luterilainen kirkko.  Silti parku lisärahan perään ei liene koskaan ollut suurempi, sekään.  Vaikka valtion tulot kaksin- tai kolminkertaistuisivat jollain ihmetempulla (löytyisi vaikka Saimaan alta saman suuruinen öljykenttä) niin eiköhän se erittäin nopeasti osoittautuisi aivan riittämättömäksi.

Äänestin lisäsäästöjen puolesta, koska valtio on melko holja rahakirstun vartija: eniten saa se, joka pitää kovinta meteliä, ei se joka eniten tarvitsee.  Ja kaiken mitä valtio antaa, se ensin ottaa.

I Lisäys 3.7.

HS:n heinäkuun Kuukausiliitteessä*) oli ansiokas, perustavanluonteinen artikkeli "Poispilatut".  Kirjoittaja, Seija Sartti**) oli samoilla linjoilla allekirjoittaneen kanssa rahankinuajien suhteen. 


*)Kuukausiliite on siitä ärsyttävä, että se ei ole aina kelvoton, siinä on toisinaan todella hyviä juttuja.

**)Eikös hän ole Loka-Laitisen rouva?

[Alfresco]

Olisi pitänyt olla velkaantumatta. Edellinen valtiovarainministeri olisi voinut vähän pohtia tuota velkaantumista. Ja häntä edellinen myös.

Ongelma ei ole olemassaoleva velka vaan lisävelkaantumisen hidas pysäyttäminen. Pystymme kyllä hoitamaan nykyisen velan mutta lisävelka alkaa viemään valtiontalouden nopeasti täysin hunningolle korkomenojen kasvaessa useaan miljardiin vuodessa.

Valtiolla on nyt 71 miljardia velkaa ja lisää otetaan 9 miljardin vuosivauhtia. Tämän hallituskauden aikana velkaannumme ainakin 10-15 miljardia lisää säästötoimista huolimatta. Eli vuonna 2015 valtionvelka on n. 80-85 miljardia. Jos seuraava taantuma tulee esim. 2017 eikä vanhoja velkoja olla lyhennetty lainkaan, taantuma tulee palauttamaan velkaantumisasteen 10 miljardiin vuodessa eli nykytasolle. Jos taantuma kestää vaikka 3 vuotta niin valtionvelka sen jälkeen 110-120 miljardia eli 60% enemmän kun nyt!

Lisävelkaantuminen pitää siis pysäyttää mitä pikimmiten. Jos sen kanssa odotetaan, voimme tulla sisään seuraavaan taantumaan velkapiikki auki. Silloin hukka perii koska emme voi mitenkään ottaa lisää velkaa vaimentaakseen seuraavan taantuman vaikutukset.

Suomen velkaantumisesta uhkaa tulla kierre, joka on mahdoton katkaista ellei toimita pikaisesti kulujen karsimiseksi. Pidän vastuuttomana, että tässä tilanteessa päätettiin korottaa sosiaalietuuksia lähes puolella miljardilla. Raha, joka oltaisiin kipeästi tarvittu valtion budjetin korjaamiseen.

[slobovorsk]

Yhdestä suuresta säästökohteesta ei ole vaalikampanjassa tai hallitusohjelmassa uskallettu sanoa sanaakaan, ja ihmekös tuo kun siinä astuttaisiin ison joukon ja mm. ay-liikkeen varpaille:

ansiosidonnaiset etuudet.

Tarkoittaa siis ansiosidonnaisia työttömyys- ja muitakin päivärahoja.

[mevv]

Yhdestä suuresta säästökohteesta ei ole vaalikampanjassa tai hallitusohjelmassa uskallettu sanoa sanaakaan, ja ihmekös tuo kun siinä astuttaisiin ison joukon ja mm. ay-liikkeen varpaille:

ansiosidonnaiset etuudet.

Tarkoittaa siis ansiosidonnaisia työttömyys- ja muitakin päivärahoja.

Itse ainakin maksan yksityiselle työttömyyskassalle "vakuutusta", joka takaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan.

[VikaTikki]

Voi jumanvittu jos ei leikattavaa löydy.
Pimeänä ja synkkänä vuonna 2007 oli valtion budjetti 40.1 miljardia euroa!
Mitä helvettiä me ihmiset nyt saadaan, mitä ei vuonna 2007 saatu, mihin vittuun ne 10 miljardia menny, saatana ku korpee nii perkeleesti että rintakehään sattuu.
Kaikille korkeampaa matematiikkaa osaaville sankareille: http://www.velkakello.fi/
Tässäpä visainen matikkapähkinä: kun Suomen pikavipin koko on 100 miljardia ja EKP nostaa ohjauskorkoa siihen malliin, että Suomen pikavipin korko on 5%, niin paljon jää järkeviin asioihin?

[Jouko]

Yhdestä suuresta säästökohteesta ei ole vaalikampanjassa tai hallitusohjelmassa uskallettu sanoa sanaakaan, ja ihmekös tuo kun siinä astuttaisiin ison joukon ja mm. ay-liikkeen varpaille:

ansiosidonnaiset etuudet.

Tarkoittaa siis ansiosidonnaisia työttömyys- ja muitakin päivärahoja.

Hyvä idea! Siitähän voitaisiin säästää, ja paljon. Kannatan. En osaa kuvata tai kertoa parempaa säästökohdetta valtion menoeriin.

[mevv]

Voi jumanvittu jos ei leikattavaa löydy.
Pimeänä ja synkkänä vuonna 2007 oli valtion budjetti 40.1 miljardia euroa!
Mitä helvettiä me ihmiset nyt saadaan, mitä ei vuonna 2007 saatu, mihin vittuun ne 10 miljardia menny, saatana ku korpee nii perkeleesti että rintakehään sattuu.
Kaikille korkeampaa matematiikkaa osaaville sankareille: http://www.velkakello.fi/
Tässäpä visainen matikkapähkinä: kun Suomen pikavipin koko on 100 miljardia ja EKP nostaa ohjauskorkoa siihen malliin, että Suomen pikavipin korko on 5%, niin paljon jää järkeviin asioihin?

Mä en saa ainakaan mitään enempää. Tai siis lapsilisät tais nousta jokusen euron (4 lapsesta). Oikein hyvä kysymys. Mihin tuo 10 000 000 000€ on menny? Mä en ainakaan tiedä.

[FadeAway]

Valtion Talousarvioesitykset:
Määrärahojen kokonaismäärä vs. Verot ja veroluonteiset tulot
2003 35 721 734 000 €.... 30 398 205 000 €
2004 37 160 999 000 €.... 30 448 017 000 €
2005 37 610 544 000 €.... 31 572 708 000 €
2006 39 452 435 000 €.... 33 098 949 000 €
2007 40 481 758 000 €.... 35 091 576 000 €
2008 45 079 581 000 €.... 38 047 047 000 €
2009 45 908 348 000 €.... 38 878 799 000 €
2010 50 185 219 000 €.... 30 980 699 000 €

Rajua kehitys on ollut. Varsinkin menopuolella ja samalla ei olla otettu huomioon tulopuolen laahaamista.

[Alfresco]

Voi jumanvittu jos ei leikattavaa löydy.
Pimeänä ja synkkänä vuonna 2007 oli valtion budjetti 40.1 miljardia euroa!
Mitä helvettiä me ihmiset nyt saadaan, mitä ei vuonna 2007 saatu, mihin vittuun ne 10 miljardia menny, saatana ku korpee nii perkeleesti että rintakehään sattuu.
Kaikille korkeampaa matematiikkaa osaaville sankareille: http://www.velkakello.fi/
Tässäpä visainen matikkapähkinä: kun Suomen pikavipin koko on 100 miljardia ja EKP nostaa ohjauskorkoa siihen malliin, että Suomen pikavipin korko on 5%, niin paljon jää järkeviin asioihin?

Mä en saa ainakaan mitään enempää. Tai siis lapsilisät tais nousta jokusen euron (4 lapsesta). Oikein hyvä kysymys. Mihin tuo 10 000 000 000€ on menny? Mä en ainakaan tiedä.

Työttömyys syö valtavasti rahaa. Sen lisäksi, että työtön pitää ylläpitää kuukautisella rahalla hänen tuottama verokertymä loppuu. Eli valtion menot kasvavat samalla kun verokertymä laskee.

Työttömyysaste on 8,2% eli 220.000 ihmistä ovat työttöminä. Nyt ei ole työttömyden kustannuksia käsillä mutta kulujen kokoluokka voidaan arvioida. Kun työntekijä siirtyy työttömyyskortistoon, nettotappio valtiolle on ainakin 1000 euroa kuussa, joka sisältäisi peruspäivärahan ja verotappion (oikeesti summa on paljon suurempi). 220.000 ihmistä aiheuttaisi vähintään 2,5 miljardin loven vuodessa valtion kassaan.

Maahanmuuton kustannukset lienevät miljardi euroa jos sosiaaliturvan piilokustannukset lasketaan mukaan. Kehitysmaa-apu vuodelle 2011 taidettiin korotta aika tasan miljardiin euroon. Arviolta 2 miljardia siis menee pelkästään erilaisiin humanitaarisiin projekteihin.

Kyllä näitä menoreikiä näyttäisi riittävän kun politiikka hoidetaan tarpeeksi huonosti.

[op]

Olisi pitänyt. Mutta ei tuollaisella "200 miljoonaa pois puolustuksesta" ilmoituksella vaan yleisellä toiminnan tehostamiseslla joka sektorilla. Tämän toteuttaminen vaan on tuhottoman vaikeaa, koska ymmärtääkseni valtiollisissa/kunnallisissa yksiköissä on olematon tulosvastuu ja perinteinen "jos tänä vuonna käytetään 10 miljoonan budjetista 9 miljoonaa ensi vuonna on budjetti 9 miljoonaa"-logiikka/toiminta ei ole pelkkää urbaanilegendaa. Lisäksi julkisella puolella ei minkään tulisi käytännössä mennä "firman piikkiin".

[eliasj]

Terhi Koulumies kokoomuksesta: http://terhikoulumies.puheenvuoro.uusisuomi.fi/76345-kommentteja-hallitusohjelmaan

Mitä mieltä olet Suomen uudesta hallitusohjelmasta? Sen voi lukea netistä täältä
http://www.valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/hallitusneuvottelut-2011/neuvottelutulos/fi.pdf

Itse olen todella pettynyt, kuinka nimenomaan kokoomus voi johtaa tällaista sosialistihallitusta? Ohjelma muistuttaa lähinnä kommunistista manifestia.
– –

[guest7001]

Ei missään nimessä! Sanokaa EI säästöille!

Vaikka maailmassa on väkirikkaampia kaupunkejakin, kuin Suomi, ne pystyvät vetämään politiikan suuret linjat yhdellä pormestarilla.

Mutta Suomi on siitä ainutlaatuinen maa, että se tarvitsee ehdottomasti kaikki 300+ kuntaansa Kokoomuksen, Keskustan ja SDP:n puoluekirja taskussa olevine kaupunginjohtajineen, keskijohtoineen, ylempine toimihenkilöineen ja poskettomine byrokratioineen. Kunnanvaltuustossa täytyy olla aikaa ja henkilöstöä käsitellä esimerkiksi keskellä metsää omakotitaloissa asuvien asukkaiden kattoikkunoiden rakennuspyynnöt.

Kaikki valtiolliset laitokset, kuten Tulli ovat myös tehokkaita. Suomi on kuulemma ainoa maa maailmassa, jolla on aikaa ja resursseja tutkia ja/tai tullata mm. järjestelmällisesti KAIKKI yksityishenkilöiden pikkutilaukset EU-alueen ulkopuoleleta. Ei valtionhallinnossakaan ole leikattavaa. Ja jos onkin, niin varmasti leikkaamme suorittavasta portaasta, niin että puolukirjalliset pikkupomomme saavat kaikessa rauhassa jatkaa tyhjäntoimittamistaan ja hyysäämistään kallispalkkaisissa suojatyöpaikoissaan.

Me ulosmittaamme kaiken mahdollisen autoilevalta, kotiansa lämmittävältä ja tuottavassa työssä käyvältä keskiluokalta. Laitetaan vaikka lisää nopeusvalvontakameroita joka kadunkulmaan, koska suurin moraalinen ongelma Suomessa eivät suinkaan ole vaaralliset, joviaaleista tuomioista nauttivat, vapaana kulkevat moninkertaiset murhaajat ja taparikolliset, vaan 34 km/h kolmenkympin alueella Euroopan vanhimmilla autoillaan ajavat autoilijat. Ne surkimukset!

Tuleva liikenneministeri tulee edeltäjiensä tapaan Suurena Visionäärinä todennäköisesti suosittelemaan myös autoilijoiden ja jalankulkijoiden kypäräpakkoa. Unohtamatta uutta ja mullistavaa, Orwellin kirjasta suoraan repäistyä totalitääristä GPS-valvontaa.

Autoileva ja töissäkäyvä keskiluokka saastuttaa, vaarantaa ekologisesti ajattelevien pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden hengen JOKA IKINEN PÄIVÄ, ja on siten vakava taakka (ja suuri uhka) monikulttuuriselle ja suvaitsevaiselle Suomelle. Ja oikeastaan koko maailmalle!

Ja muistakaa vielä: Me tarvitsemme ehdottomasti suhteessa kolme-neljä kertaa suuremman julkisen sektorin, kuin useimmissa Länsieuroopan maissa. Meillä on siihen varaa. Emme me siitä luovu, ennenkuin kirstu on tyhjä ja hanat lopullisesti suljettu. Ja jos joudumme taloudellisiin vaikeuksiin, kyllä meitäkin autetaan... niinkuin Kreikkaa. Rahaahan saa lisää seinästä.

Katsellaan ja odotellaan. Slaavilaiseen tapaan.

[ikuturso]

Ongelma ei ole olemassaoleva velka vaan lisävelkaantumisen hidas pysäyttäminen. Pystymme kyllä hoitamaan nykyisen velan mutta lisävelka alkaa viemään valtiontalouden nopeasti täysin hunningolle korkomenojen kasvaessa useaan miljardiin vuodessa.

Minulle ei edelleenkään aukea tämä alfrescon siltalainoituspolitiikka.

Minun mielestäni maailmassa ei ole lopulta kuin yhdenlaista rahaa. Sitä joko on tai ei ole (=ollaan velkaa). Velan hoitamiseen tarvitaan rahaa. Jos kykenen hoitamaan nykyistä velkaa, se tarkoittaa että en tarvitse myöskään lisää velkaa. Jos taas tarvitsen lisää velkaa, se tarkoittaa että talouteni on alijäämäinen ja ilman lisävelkaa en voisi hoitaa nykyistä velkaani.

Siksi en ymmärrä teesiäsi: Nykyvelka ei ole ongelma, sen voimme hoitaa, mutta lisävelka on ongelma.

-> Jos joudumme ottamaan lisää velkaa, jotta saisimme budjettimme tasapainoon - budjettimme, jota rasittaa vanhan velan korot ja pääomalyhennykset - Miten voit vetää sen johtopäätöksen, että olemassaoleva velka ei ole ongelma?

Siis rautalangasta (hypoteettinen tilanne). Jos minulla on asuntolaina, ja talouttani rasittavat niin korkeat lainanhoitokulut, että mm. niiden vuoksi joudun syödäkseni turvautumaan pikavippeihin, niin minun ongelmaniko ei ole asuntolaina, jonka voin pikavipeillä hoitaa, vaan vain ne pikavipit? Ilman asuntolainaa en tarvitsisi pikavippejä tuossa hypoteettisessa tilanteessa. Enkö silloin voi tehdä sen johtopäätöksen, että olemassaoleva asuntolaina liian alhaisella tulotasolla on se perusongelma, ja lainaa otettaessa ehkä talous on jotenkin arvioitu väärin?

-i-

[J]

Nousukausi menossa ja valtio velkaantuu. Todella surkeaa talouspolitiikkaa, eikä uuden hallituksen (jako)politiikka ole yhtään parempaa. Missä on ne uuden kasvun eväät?

Kun seuraava lama / taantuma iskee, tulee jälki olemaan pahaa katseltavaa.

[Alfresco]

Ongelma ei ole olemassaoleva velka vaan lisävelkaantumisen hidas pysäyttäminen. Pystymme kyllä hoitamaan nykyisen velan mutta lisävelka alkaa viemään valtiontalouden nopeasti täysin hunningolle korkomenojen kasvaessa useaan miljardiin vuodessa.

Minulle ei edelleenkään aukea tämä alfrescon siltalainoituspolitiikka.

No myö väännän Tursolle rautalangasta. Kun talous sukeltaa, valtion tulot laskevat nopeasti. Yleensä menoja ei pysty/haluta alentaa yhtä nopeasti ja valtion budjetti menee alijäämäiseksi. Ainoa tapa paikkaa erotus on lainalla. Tämä kutsutaan siltalainoittamiseksi, joka kuvastaa kahden taloudellisen huipun välistä taantuman rahoitussiltaa.

Taantuman talouspolitiikka voidaan hoitaa suunnilleen kahdella tavalla:

1. Joko valtio katsoo pääasiassa oman taloutensa perään,  leikkaa kuluja nopeasti ja korottaa veroja välttääkseen velkaantumista tai
2. valtio pyrkii katsomaan enemmän kansalaisten talouden perään eikä leikkaa kuluja irtisanomalla ihmisiä valtion töistä eikä korota veroja, joka alentaisi kansalaisten reaaliansioita.

Edellisen 90-luvun taantuman aikana käytettiin menetelmää 1. Valtio leikkasi kuluja ja pyrki paikkaamaan budjetin kovilla veroilla. Tämä aiheutti yksityisen sektorin konkurssialloon ja massatyötömyyden, joka vähensi verokertyymää vielä lisää. Syntyi paha kierre, joka jouduttiin katkaista velkannuttamalla valtio hurjasti, jottei koko Suomi ajautuisi konkurssiin. 90-luvun taantuma kestikin poikkeuskellisen pitkään tämän säästöpolitiikan takia joka näin jälkikäteen voidaan todeta olleen suuri virhe.

Tämän taantuman aikana ollaan sovelettu menetelmää 2. ja valtio on velkaantunut 71 miljardin tasolle. Työttömyys on pysynyt aisoissa eikä suurempaa konkurssiaaltoa ole näkynyt. Tämä velka on siedettävä kunhan velkaa ei oteta enää lisää nousukauden aikana. Se edellyttää julkisten menojen leikkaamista, joka on mahdollista noususuhdanteessa jos talous kasvaa ja yksityinen sektori pystyy hoitaa työllistämisen. Yksityinen sektori pystyy absorboimaan valtion leikkaukset ja sieltä irtoavan työvoiman ellei sille aseteta lisää rasitteita korottamalla veroja ja muuta.

Siltalainoituksella voidaan siis pehmentää taantuman haitat ja välttää massatyötömyyttä. Edellytys on, että nousukauden aikana siltalainat lyhennetään pois leikkaamalla kuluja. Muuten koko laina on jäljellä seuraavan taantuman alkaessa ja uusi siltalainoitus kasvattaisi lainan kestämättömälle tasolle.

Suomalaiset pystyvät maksamaan 71 miljardin lainan takaisin mutta sen hoitaminen pitää aloitta nyt eikä vuosien päästä. Eli kuten sanoin, olennaista ei ole tämän päivän lainamäärä vaan se, että lisävelkaantuminen saadaan pikaisesti pysähtymään.

Selvisikö tästä rautalangasta mistä on kyse?