Valtio tutkii autoilijoiden gps-valvonnan - TE: ”Ongelma”

[ekto]

No en ole tätä testiä itse tehnyt mutta näin sen videolla. Paljonko autoon kohdistuu vetoa, jos se pysäköidään kallion reunalle ja autoon sidotaan 300 kilon kuorma, joka roikkuu kallion reunan ulkopuolella. Ei siis tiputeta laidalta alas, vaan lasketaan nätisti.

[Veli Karimies]

Puhun tietenkin newtonmetreistä.

[Topi Junkkari]

Puhun tietenkin newtonmetreistä.

Puhut siis vääntömomentista. Hyvä. Olisit heti sanonut.

Siteeraamani kirjoittaja puhui voimasta ja viittasi siinä yhteydessä kiloihin. Jos puhutaan voimasta ja kiloista, niin minun maailmassani se tarkoittaa kilonewtoneita.

[ekto]

Pahoittelen yksikkövirhettä. Näin tuon videon vuosia sitten vaimon kakkosvaiheen aikana, jossa olin siis vaimolle kuskina. Meninpä jopa myös siihen pyörivään autoon. Kuitenkin siinä 90-luvun videossa, auto pysähtyi reilusti nopeammin abs:n kanssa ja tämä yllätti minut. Olin aina luullut, että lukko olisi jopa nopeampi, mutta ohjattavuus toki heikompi. Ilmeisesti ihan pehmosella alustalla, nakki kaivautuu paremmin maahan lukkojarrutuksessa (?).

[JmR]

Paljonko autoon kohdistuu vetoa, jos se pysäköidään kallion reunalle ja autoon sidotaan 300 kilon kuorma, joka roikkuu kallion reunan ulkopuolella. Ei siis tiputeta laidalta alas, vaan lasketaan nätisti.

Riippuu kuinka suuri osa autosta on reunan ulkopuolella, eli missä on tukipiste.

[ekto]

Paljonko autoon kohdistuu vetoa, jos se pysäköidään kallion reunalle ja autoon sidotaan 300 kilon kuorma, joka roikkuu kallion reunan ulkopuolella. Ei siis tiputeta laidalta alas, vaan lasketaan nätisti.

Riippuu kuinka suuri osa autosta on reunan ulkopuolella, eli missä on tukipiste.

Auton on reunan paremmalla puolella. Paino menee vaikka pyörästön kautta niin, että veto tapahtuu keskella auton painopistettä ja siitä vaakasuoraan kielekkeen reunaa päin.

[JmR]

Olisko 3000N jos  leikitään, että reunalla on jonkinlainen pyöräsysteemi jonka lävitse naru pääsee liukumaan kitkatta.

Sinänsä tuo sinun " 300 kilon voima" juttu on oikein,koska jos auton massaksi ajatellaan 1500kg ja kitkakertoimeksi 0,2 niin siitä tulee juuri tuo 3000N.

[vilach]

Normaali rengas kestää noin kolmen sadan kilon voiman, kunnes pito pettää. Tämän jälkeen auton liikuttamiseen tarvitaan vain puolet tuosta voimasta. Kun auto taas pysähtyy ja pito palautuu, tarvitaan taas tuo 300 kiloa jotta pito pettää. Tämä tarkka kilomäärä on toki auto/rengas kohtaista.

300 kiloa vain tietyn painoisessa autossa.
Jos autoon lisätään painoa, niin kitkavoima kasvaa, koska se on suhteellinen, eikä absoluuttinen.
Se ilmoitetaan suhteena.
Jos kitka esim. 0.5 niin se tarkoittaa jarruttamista 18 km/h sekunnissa.
Jos 1, niin 36 km/h sekunnissa jne.

Normaali rengas kestää noin kolmen sadan kilon voiman, kunnes pito pettää.

Voiman yksikkö on newton. Kiloilla tarkoitat siis ilmeisesti kilonewtoneita.

300 kN on aivan helvetillinen voima, eikä mikään autonrengas kestä sellaista!

Ei kilonewtoneita, vaan Kilogram-force'a, suomeksi taitaa olla kilogrammavoima.

30 kiloa 1 metrin varren päässä = 300 kn.

300 kn millimetrin päässä.
Miten tämä liittyy tähän jarrukeskusteluun?

[vilach]

Sinänsä tuo sinun " 300 kilon voima" juttu on oikein,koska jos auton massaksi ajatellaan 1500kg ja kitkakertoimeksi 0,2 niin siitä tulee juuri tuo 3000N.

300 kiloa per yksi rengas, eikä koko auto yhteensä, eli yhteensä 1200 kg.
0.2 on aivan liian pieni kitkakerroin. Luulen että jopa märällä tiellä se on enemmän.

[Topi Junkkari]

300 kiloa per yksi rengas, eikä koko auto yhteensä, yle yhteensä 1200 kg.
0.2 on aivan liian pieni kitkakerroin. Luulen että jopa märällä tiellä se on enemmän.

Yrittäkää päättää, mistä suureesta puhutte. Voimasta vai massasta vai jostakin ihan muusta. Palaan asiaan sitten, kun olette pitäneet huutoäänestyksenne.

[vilach]

Kilogramm-forcesta.

Ekto tarkoitti 300 kg per yksi rengas, jos niitä on yhteensä 4, niin koko autoksi tulee 1200 kg.
Jos auton massa 1500 kg, niin kitkakerroin olisi 0.8, mikä on realistinen arvo, 0.2 on epärealisitinen.
0.8 tarkoittaa jarruttamista 28.8 km/h sekunnissa, 0.2 vain 7.2.

[ekto]

Unohdetaan yksiköt ja määrät. Jutun pointti on se, että ihan empiirisillä kokeilla voidaan näyttää, että renkaan kyky hidastaa auton kulkunopeutta puolittuu, kun pito menetetään. Järjestelmä joka ylläpitää pitoa, estämällä rengasta lukkiutumasta, auto saadaan huomattavasti nopeammin pysähtymään.

Ja tuo ilmoittamani arvo siis koski paikallaan olevaa rengasta, jota vedettiin liikkeelle sivuttain. Vetonarussa oli mittari ja muistin arvoksi 300. Yksikköä en muista. Heti kun auto lähti liikkeelle, tuo arvo tippui noin 150 yksikköön. Tästä kävi hyvin ilmi, että pidon menettänyt rengas estää auton etenemistä heikommin, mitä pitokyvyn säilyttävä rengas.

[vilach]

Ja tuo ilmoittamani arvo siis koski paikallaan olevaa rengasta, jota vedettiin liikkeelle sivuttain. Vetonarussa oli mittari ja muistin arvoksi 300. Yksikköä en muista. Heti kun auto lähti liikkeelle, tuo arvo tippui noin 150 yksikköön.

Sen nimi on lepo- ja liikekitka.
Liikekitka on pienempi.
Tärkeintä on suhde.
Wikipedian mukaan suhde on hyvin pieni.

Kumi-asfaltti (kuiva)    0,9    0,8
Kumi-betoni (kuiva)    1,0    0,8

Mutta videossa suhde on suuri.

[ekto]

Katsoitko muuten tämän videon kohdasta 2:20 eteenpäin?
http://www.youtube.com/watch?v=mKiTAcXK6M4&feature=grec_index

Siinä jarrutusmatka lukkojarrutuksella on lähes kaksinkertainen. Sopisi aika hyvin tuohon 300/150 arvoihin... Mutta tokihan tuossa tapahtuu paljon enemmän, kumi sulaa jne... joten siksi suhde on korkeampi?

[vilach]

Juuri tätä videota minä tarkoitin, siinä on todella suuri ero lepo- ja liikekitkan välillä, kun wikipedian mukaan pieni.
Kumi-asfaltti (kuiva)    0,9    0,8
0,9/0,8=1,125.

Mutta tokihan tuossa tapahtuu paljon enemmän, kumi sulaa jne... joten siksi suhde on korkeampi?

Saattaa olla sulaminen huonontaa kitkaa.

[requiem]

ABS-järjestelmät lyhentävät pysähtymismatkaa kovilla, korkean kitkakertoimen omaavilla alustoilla. Koska renkaat eivät lukkiudu, säilytetään koko ajan renkaan ja pinnan välillä korkeampi lepokitkakerroin.

Pehmeillä alustoilla tilanne kääntyykin hivenen päinvastaiseksi, koska lukkojarrutuksen seurauksena renkaat "kaivautuvat" alustaan ja täten tehostavat jarrutusta. Koska ABS-järjestelmän nimenomaisena tarkoituksena on estää renkaiden lukkiutuminen, niin tämä tarkoittaa jarrutustulosten huonontumista pehmeillä alustoilla.

[Pliers]

http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2011/11/18/nain-kilometrikorvauksia-voisi-leikata/201116969/137

Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) havahtui korvausjärjestelmän pulmiin parisen viikkoa sitten, ja ehdotti korvauksien porrastamista alueellisesti. Siellä missä työntekijä voisi käyttää julkisia liikennevälineitä, kilometrikorvausta saisi vähemmän kuin haja-asutusalueilla.

Ihan kuin jollakin olisi pieni pakkomielle...